Ajattelin, että voisi avata tällaisenkin aihekokoelman samasta teemasta.
Kysymyksiä:
1) miten yleistä on suomalaisten rasistisuus verrattuna muihin vastaanvanlaisiin ihmisryhmiin? Lähes olematonta, keskimääräistä, hyvin yleistä?
2) onko tällä palstalla soveliasta keskustella suomalaisten rasistisuudesta, vai pitäisikö keskustella vain muiden rasistisuudesta?
3) millaisia havaintoja suomalaisten rasistisuudesta on tehty Afrikassa, Saksassa, Ruotsissa, Suomessa, Turkissa tai Venäjällä? Onko tässä maiden välisiä eroja suomalaisten käyttäytymisessä?
4) mitä syitä näet suomalaiselle rasismille?
5) mitä ongelmia erityisesti suomalaiseen rasismiin liittyy mielestäsi?
6) miten suomalaista rasismia voisi kitkeä yhteiskunnasta
Kysymyksiä:
1) miten yleistä on suomalaisten rasistisuus verrattuna muihin vastaanvanlaisiin ihmisryhmiin? Lähes olematonta, keskimääräistä, hyvin yleistä?
2) onko tällä palstalla soveliasta keskustella suomalaisten rasistisuudesta, vai pitäisikö keskustella vain muiden rasistisuudesta?
3) millaisia havaintoja suomalaisten rasistisuudesta on tehty Afrikassa, Saksassa, Ruotsissa, Suomessa, Turkissa tai Venäjällä? Onko tässä maiden välisiä eroja suomalaisten käyttäytymisessä?
4) mitä syitä näet suomalaiselle rasismille?
5) mitä ongelmia erityisesti suomalaiseen rasismiin liittyy mielestäsi?
6) miten suomalaista rasismia voisi kitkeä yhteiskunnasta
Vastaukset 18
Vanhimmat
1. Suomaaisten rasistisuus on keskimääräistä pienempää ja hyvin harvinaista. Syynä lienee talonpoikainen perintömme, jossa karsastetaan ihmisten arvioimista syntyperän mukaan.
2. Mielestäni palstalla on asiallista keskustella minkä tahansa ryhmän rasistisuudesta.
3. En ole kuullut tuollaisista tutkimuksista, mutta tokkopa me ainakaan muita rasistisempia olisimme.
4. Suurin syy lienee, anteeksi vain kaikki rasistit, tyhmyys ja mielenterveyden ongelmat. Maailma tuntuu yksinkertaisesta ihmisestä ylipääsemättömän monimutkaiselta ja silloin on helpompaa, jos on jokin yksinkertainen selitys kaikelle maailman pahuudelle ja ongelmille. Osa taas on syrjäytyneitä ihmisiä, joille on helpotus, jos löytyy, joku jolla asiat olisivat vielä huonommin. heilläkin täytyy olla jokin päähänpotkittava, koska maailma on heitä potkinut pähän niin paljon.
5. Syrjäytyminen liittyy näihin ongelmiin. Suomalaisten syrjäytymistä tulisi enemmän hoitaa, jotta heikoimmat eivät sortuisi rasismiin. Toinen ongelma on rasismin kohteille aiheutuneet ongelmat, joiden takia heidän integroitumisensa suomalaiseen yhteiskuntaan vaikeutuu.
6. Yhteiskuntamme tulisi paremmin hoitaa noita rasismiin sortuvia raukkoja ja tarjota heillekin kykyjensä mukaista paikkaa yhteiskunnassamme. Nykyään vaaditaan yhä enemmän henkisiä kykyjä pärjätäkseen maailmassa. Rengin ja ojankaivajan paikkoja ei enää ole. Hoitaminen on samaa syrjäytymisen estämistä kuin esimerkiksi rikollisuuden torjunnassa. Ei kuitenkaan kannata kuvitella, että rasismi tai rikollisuus tällä kokonaan poistuisi, mutta uusien nuorten sortuminen syrjäytyneisyyden suohon voidaan edes jossain määrin estää.
Kiitos asiallisesta vastauksestasi, joka vaatisi keskustelun jatkamista. Ehkä olit liian monessa kohtaa melkein samaa mieltä kanssani, kun nyt ei jaksa. Valitan ja toivotan hyvää jatkoa!
"Normaaliin" keskustelutyylliin painotan enempi niitä kohtia, joista olen hieman erimieltä.
Vaikka tuohon ykköskohtaan olen samaa mieltä, niin tulee mieleen toinen suomalaisiin liittynyt piirre, eli humalajuominen. Tilastojen mukaan alkoholin kulutus oli Suomessa Euroopan vähäisimpiä henkilöäkohti, mutta ne jotka käyttivät, joivat usein humalaan. Eli ilmiö oli olemassa, muttei kovin merkittävä. Raittiusliikkeellä oli varmasti hyvät tarkoitukset, mutta ainahan tuollaiseen toimintaan tulee mukaan niitä, joilla perimmäinen motiivi on oma paremmuus (tässä siis paremmuus juopoista). Niin kävisiköhän taas samalla tavalla?
4. Syntipukkiajattelu on kait aivan välttätön osa rasismia. Toimiiko mallisi kuitenkaan yleisemmin ja kattavasti, ajatellen esim. Etelä-Afrikkaa ja USA:ta?
6. Tuossa olet varsin oikeassa, ettei samanalaisia töitä enää ole, mitä aiemmin oli ja joissa ei ainakaan kovin paljon esim. matikkapäätä tarvittu. Mutta esim. tohtori Halla-aho, jonka mielipiteitä pidän osin rasistisena, ei kovin hyvin sovi kuvaamaasi rasistin perustyyppiin. Mutta ainahan on poikkeuksia.
Pitäiskö avata toinen keskustelu, jossa mietittäsiin, miten hyvin rasistimallisi sopii maahanmuuttajiin ja heidän rasistisuuteensa? Onko heissä tyhmiä, koulussa menestymättömiä, syrjätyneitä?
Raittiusliikkeessä viime vuosisadan alkupuolella ei lähdetty alkoholin kokonaiskulutuksesta, vaan nimenomaan tuosta humalakäyttäytymisestä ja siitä aiheutuvista haitoista. Varmaan tässäkin liikkeesä oli niitä, joiden perimmäinen motiivi ei niinkään ollut kansan elintapojen parantaminen kuin oman itsensä korostaminen. Rasistien, muuten varsin säälittävässä, joukossa on varmasti ihmisiä, joille päämääränä on oman erinomaisuutensa osoittaminen. Halu olla edes jossain tyhmässä ykkönen. En tiedä, onko tuo mainitsemasi Halla-aho juuri tällainen henkilö.
Halu löytää joku huonompi on rasismissa varsin yleinen syy. Yhdysvaltojen etelävaltioissa asiaa on tutkittu ja kaikkein rasistisimpia siellä ovat nimenomaan köyhät valkoiset. Etelä-Afrikan tilanne oli selvästi erilainen. Siellä oli kyse enemmistön kurissapitämisestä, jotta valta säilyisi valkoisilla. Ihmisten orjuuttaminen tai huono kohtelu on valtaosalle meistä vastenmielistä. Tällaisen järjestelmän ylläpitäminen vaatii voimakasta aatetta, joka mahdollistaisi, että ihmiset olisivat valmiita toimimaan luontaisen moraalinsa vastaisesti. Rasismi aatteena pyrki osaltaan legitimoimaan valkoiselle väestölle heidän oikeutensa pitää suurinta osaa kansasta ilman kansalaisoikeuksia.
Maahanmuuttajat tulevat pääsääntöisesti yhteiskunnan alimmille portaille. Tästä tuskin ihmeempää keskustelua syntyy. Kysymys onkin siitä, että heille tulee tarjota samat mahdollisuudet yhteiskunnassa kohoamiseen ja syrjäytymättömyyteen, jotta yhteiskuntamme pääsee kehittymään terveesti edelleen. Rasismi pyrkii haittaamaan tätä yhteiskuntamme tervettä kehitystä ja rakentamaan yhteiskuntaa etnisiin luokkiin perustuvaksi ristiriitojen yhteiskunnaksi.
1) miten yleistä on suomalaisten rasistisuus verrattuna muihin vastaanvanlaisiin ihmisryhmiin? Lähes olematonta, keskimääräistä, hyvin yleistä?
* Onko tähän kenenkään yksityisen ihmisen mahdollista vastata luotettavasti ilman tutkimustietoa?
2) onko tällä palstalla soveliasta keskustella suomalaisten rasistisuudesta, vai pitäisikö keskustella vain muiden rasistisuudesta?
* Ei rasistisuus ole hyväksyttävää kenenkään harjoittamana, niin kuin ei muukaan rikollisuus.
3) millaisia havaintoja suomalaisten rasistisuudesta on tehty Afrikassa, Saksassa, Ruotsissa, Suomessa, Turkissa tai Venäjällä? Onko tässä maiden välisiä eroja suomalaisten käyttäytymisessä?
* Ihan varmasti rasitisuutta harjoitetaan suomalaisten keskuudessa ulkomaillakin. Laukaiseva tekijä ei ole ensisijassa mikään kansallisuus kuin sosiaalinen asema, syrjäytyneisyys jne.
4) mitä syitä näet suomalaiselle rasismille?
* En ole ihmisen pääkopan sisällön asiantuntija, mutta sanoisin, että samat mitkä muuallakin: Ongelmien heijastaminen syntipukkiin.
5) mitä ongelmia erityisesti suomalaiseen rasismiin liittyy mielestäsi?
* Mitä ongelmia ei mihinkä tahansa rasistisuuteen liittyisi...
6) miten suomalaista rasismia voisi kitkeä yhteiskunnasta
* Varmaan tämä keskustelu on yksi konsti. Rasistisuuden lähtökohta on muotoutunut jo sinänsä niin täysin noudattamatta kaikkia sivistyvaltion periaatteita, että siihen tulisi vaikuttaa.
Rasistitisuus ei nimittäin kiinnitä huomiota yksilön oikeuksiin - vaan ihan oman logiikkansa mukaan jakaa erilaiset yhteisöt vuohiin ja lampaisiin - täysin riippumatta siitä, kuinka nuhteettomia yksilöitä ko. yhteisö sisältää.
Tämä on vanhaan heimoperinteeseen liittyvää dogmaattisuutta ja fasismia, joka on hyvin kaukana modernista yhteiskunnasta.
omat vastauksesi koskien rasisimiasi malliksi?
siihenkin omaa kommentointiansa lisäisi ja puolustettavaahan rikollisissa on,heitähän täällä käsitellään tekoineen ja tapoineen.
Tuskinpa ulkomailla asuvien suomalaisten rasismista on tehty mitään erityistä tutkimusta. Jos on, niin sellainen olisi kiinnostava.
Ne ulkomailla asuvat suomalaiset, joita tunnen, ovat pääsääntöisesti koulutettuja henkilöitä, jotka tietävät olevansa maapallon laajuisesti hyvin pieni vähemmistö. Niinpä he yleensä tarkkailevat ja raportoivat ympäristöään uteliaasti ja silmät kirkkaina. Esimerkkeinä olkoot vaikkapa sisareni poika, joka kävi kesätöissä opintojensa yhteydessä eri maissa Tasmaniasta Brasiliaan (Tasmaniassa oli töissä kiinnostavia maorikaunottaria, mutta heidän kanssaan ei päässyt kontaktiin, koska heillä oli kaapin kokoisia veljiä vahtimassa...) Ystäväni tytär, joka meni Nepaliin vapaaehtoistyöhön (viihtyi muuten, mutta sisävessan puute vaivasi...)
Ystäväni, joka reissasi pitkin Goaa ja kahlasi kännissä meressä vyötäröään myöten takaisin hotelliin, koska ei huomioinut nousuvettä. Äitini, joka muutti joksikin aikaa Kanariansaarille espanjalaisen aviomiehensä kanssa ja solmi loistavan ystävyyssuhteen naapurin rouvan kanssa, vaikka ei osannut sanaakaan espanjaa. Tämän tapaisia tarinoita.
Valitettavasti kaikkein vesikauhuisin rasisti on Torontossa asuva äitini serkku. Onnettomuudeksemme menimme vierailulle ja jouduimme siirtymään kesken matkan hotelliin. Kyseinen nainen on myös varsin tyhmä, ei yli 20 vuoden aikana ollut oppinut englantia eikä ajamaan autoa ja joi iltapäivät viskiä. (Rasismin määrä: kun tulimme lentokentältä taksilla ja autoa ajoi sikhi, häntä oli pideltävä; hän halusi repiä sikhiltä turbaanin päästä vain siksi, että kuljettaja ei ollut kanadalainen. Vaikea ymmärtää, koska hän itsekään ei ole kanadalainen.) Hänen miehensä oli kiukustunut vain siitä, että ranskankielinen Kanada uhkasi erota omaksi valtiokseen. Hänen mielestään maahanmuuttajia olisi pitänyt etukäteen varoittaa. Heidän lapsensa olivat varsin mukavia ja kanadalaisten kanssa naimisissa.
Ikäänkuin taustatiedoksi, olen tullut siihen tulokseen, ettei suomalaisuus ole mitenkään erityisen säilyvä kulttuuripiirre ihmissä. Ainakin, jos suomalainen muuttaa vaikka Ruotsiin tai Australiaan, kolmannessa polvessa suomalaisista on tullut ruotsalaisia tai australialaisia tms.
Tästä tuli juuri tehtyä ihan itse havaintoja.
Mitä oikeasti en ole havainnut, mutta uskoisin, on Suomen romanin muutto Australiaan tai Ruotsiin. Silti olisin veikkaamssa, että heillä kulttuurinsa säilyisi pitempään kuin suomalaisilla.
Kyse kait osin siitäkin, että yleensä suomalaisten mielestä asiat on niin, että maassa maan tavalla tai maasta pois. Tuota siis sovelletaan ainakin oltaessa itse maahanmuuttajia.
Ja onhan suomalaisuuden historiakin lyhyt. Jos 1800-luvun kansallista heräämistä olisi ollut (kansallisromantiikkaa jne), tuskinpa olisi sitäkään suomalaisuutta kuin nyt. Kalevalaisuuskin on kait osin Lönnrotin aikaansaannosta?
Emme ehkä voi luottaa siihen, että jos korvaamme täällä suomalaiset kulttuuripiirteet yleismaailmallisilla tai vierailla piirteilä, suomalaisuus nousee muotiin maailmalla tai noiden toisten kulttuurien parissa. Konkreettisemmin sanottuna: jos bongorummutus vie sijaa kanteleensoitolta, ei ole taattua, että bongojen alkuperämaassa kanteleensoitto vastaavasti lisääntyy. Tai jos vaihdamme äidinkielemme englanniksi, englantilaiset alkaisivat käyttäää vastaavasti suomea.
Suomalaisuuden vaalimista ei voine siten luottaa vieraisiin käsiin?
on ehkä vaikeasti määriteltävä ominaisuus, mutta se säilyy. Minulla on, kuten aiemmin mainitsin, sekalainen määrä sukua ainakin Kanadassa ja vähän Australiassakin.Nuoremmat polvet eivät enää osaa puhua suomea, mutta he tuntevat itsensä suomalaisiksi (ja ylpeiksi siitä).
En ymmärrä, miksi suomalaisuuden pitäisi ilmetä muunmaalaisissa ihmisissä, heillä on omat perinteensä vaalittavina. Mainitsemasi kanteleensoitot sun muut eivät ole suomalaisuutta, minäkään en osaa soittaa kanteletta eikä tulisi mieleenikään. Eikä muuten osaa kukaan suvustanikaan.
Sen sijaan suomalaisuutta, joka elää, on esimerkiksi suomalainen tango ja muu taipumus haikeaan, melodiseen musiikkiin (se on muuten meillä yhteistä venäläisten kanssa). Tietyntyyppinen suorasukaisuus ja kyky olla hiljaa, joka ulkomailla tunnetaan ja jota kunnioitetaan (kysy ulkomailla liikkuvilta liikemiehiltä ja diplomaateilta). Halu rakentaa sauna ihan ensimmäisenä (kysy rauhanturvaajilta - ja kavereita löytyy joka rauhanturva-asemalta, koska he tietävät suomalaisten majapaikkojen olevan parhaiten tehdyt ja siisteimmät).
Tietynlainen puhdaslinjaisuus arkkitehtuurissa, muotoilussa ja sisustuksessa on edelleenkin suomalaiseksi - no, pohjoismaiseksi - tunnistettu ominaisuus maailmalla.
Suomenkieli, jota hämmästyttävän monet ulkomaalaiset haluavat opetella sen melodisuuden vuoksi. (Myös Kalevala!)
Suhde luontoon, joka ei ole briljeeraavaa, vaan niin arkista, että suomalainen ei huomaa sitä itse, ennen kuin joku muu kummastelee. (Kuten siinä New Yorkin ympäristökonferenssissa aikana ennen ilmastomuutoksen muotiin tuloa, kun joku amerikkalainen kummasteli suomalaiselta: "Miksi te suomalaiset haluatte koko ajan puhua luonnosta, tämä on ympäristökokous" - hänelle ympäristö oli rakennettua.)
"Suomi ei ole kieli, se on tapa istua penkin päässä karvat korvilla, ikiaikaiset puheet sateesta ja tuulesta, peritty nyrkinisku pöytään", kuten huonosti siteeraan Haavikkoa.
Suomalaisuutta ei voi siirtää muille kuin muotihepenettä. Se on. Ja pysyy.
liittyy siihen miten vähemmistöt ylipäänsä säilyvät valtaväestön keskuudessa.
Normaali suomalainen samaistuu hyvin valtaväestöön esimerkiksi mainitsemassasi Australiassa.
sharyn:[Mainitsemasi kanteleensoitot sun muut eivät ole suomalaisuutta, minäkään en osaa soittaa kanteletta eikä tulisi mieleenikään. Eikä muuten osaa kukaan suvustanikaan. ]
Mielestäni tässä tiivistyykin syy, miksi suomalaisuus on niin herkästi häviävää. "Saunominen ei ole suomalaisuutta, koska muutkin käyvät saunassa ja tiedät suomalaisia, jotka eivät käy. Suomenkieli ei ole suomalaisuutta, koska kaikki eivät osaa puhua sitä jne."
Kansallisen identiteettinsä täysin hukanneet suomalaiset eivät enää tiedä mikä on suomalaisuutta, mutta kylläkin osaavat kertoa, mikä heidän mielestään ei ole sitä. Jos minulta kysytään, niin kyllä mäkihyppykin on suomalaisuutta siinä missä pesäpallo tai ralliautoilu. Ei niitä minusta kaikkien tarvitse harrastaa tai edes seurata.
Sharyn, sinä nyt sentää kerrot, mitä pidät suomalaisuutena, joita kohtia en käy kiistämään, vaikka viestissä näyttäisi olevan ristiriitaisuuksia esim. suomen kielen osuuden osalta.
Kiitos vastauksestasi.
Suomen kieli on sen ensimmäisenä kielenään oppineille se kieli, jolla loppuikä ajatellaan. Suomalainen voi silti olla sydänjuuriaan myöten, vaikka ei suomenkieltä osaisikaan - muistuttaisin kainosti suomenruotsalaisista. Jos joku tulee väittämään, että esimerkiksi Lars Sund ei ole suomalainen, olen valmis vaatimattomaan väkivaltaan, vaikkapa näpäyttämään rystysille.
Kanteleensoiton mainitsin, koska se on usein silkkaa suomalaisuudella briljaamista. Aidompaa suomalaisuutta (vaikka äärettömän rasittavaa) ovat innokkaat yritykset yhteislauluun - usein perin epävireisesti - pitkillä bussimatkoilla. Mikä on täydellisemmin suomalaista kuin Viipuriin reissaava bussi, jossa kaikki laulavat tarmokkaasti "Kesäpäivä Kangasalla"? Ja vaikka monet muutkin kansat saunovat, niin se silti kuuluu Suomeen. Onhan havupuumetsiäkin muuallakin, ja jopa järviä, ja silti suomalainen järvimaisema on syvällä sielumme sisimmässä (paitsi itäsuomalaisilla, joilla se on vaaramaisema - asiasta on tullut väiteltyä). Pääasia on, että olemme omaksuneet luontomaiseman omaksemme, mitä muut kansat kummastelevat.
Yritän koko ajan sanoa, että suomalaisuuden ydin on jossakin muualla kuin näyttävässä suomalaisuudessa (istutaan lavalla kansallispuvussa ja soitetaan kanteletta) - se on pienissä asioissa, joita loppujen lopuksi ei ole kenelläkään muulla. Tai tavassa omistaa arkisesti mutta syvällä asioita, joita on muillakin.
Tamperelaisuus on mustanmakkaran syöminen Tammelantorilla puolukkahillon ja maidon kanssa, vaikka itse en syö mustaamakkaraa, ja espanjalainen isäpuoleni puolestaan söi ja sanoi, että maistui samalta kuin Pyreneillä - paitsi puolukkahilloa ja maitoa. Se mustanmakkaran syönnin kansallisista erityispiirteistä.
Tähänhän pitää itsekin vastata.
1) Suomalaiset ovat selvästi keskimääräistä vähemmän rasistisia. Kovalla "raittiuspuheella" ehkä saadaan tuo rasistisuus kansainväliselle tasolle niinkuin aikoinaan viinan kulutuskin. Eli antirasisteilla vielä paljon tekemistä.
Perusteluja: a) tilastojen mukaan ulkomaalaiset tekevät Suomessa vähintään kymmenkertaisesti rasistisia rikoksia suhteessa lukumääräänsä.
b) suomalaiset eivät tee ulkomailla merkittävästi rasismirikoksia median perusteella
c) esim. intiaanitkin pitivät suomalaisia siirtolaisia samanlaisina ihmisinä kuin itsekin ovat ja mm. avioliittoja solmittiin intiaanien ja suomalaisten välillä. Toki tämä on historiallinen yksittäistapaus
d) Namibian suunnalla lähetyssaarnaajien pitämissä tai perustamissa kouluissa opetettiin matematiikkaa ihonväristä riippumatta, vaikka alkuasukkaatkin uskoivat, että matematiikka on valkoisen miehen juttu. Ja silloinen aluetta hallitseva Etelä-Afrikka kaiketi vastusti moista puuhaa. Yksittäistapaus toki.
2) On
3) Eipä ole kuulunut mitään tältä rintamalta. Suomalaisethan eivät normaalisti ole rasistisia.
4) Syntipukki ajattelua,alemmuudentunnetta provosoituminen.
5) Näkisin ongelmien alkavan olla enemmän antirasistien puolella, koska heidän toimintansa tuottanee lisää rasisteja niinkuin raittiusliike juoppoja.
6) Ihmisiin pitää suhtautua heidän tekojensa perusteella, perintöoikeuksistamme tinkimättä, suomalaisuudelle kulttuurillinen etusija (ei yksioikeus) antaen. Näin ehkä alemmuuden tunteensa takia rasistisesti käyttäytyneet (ne harvat) suomalaiset saadaan olemaan toisiakin arvostavasti ja tilaa antaen suomalaisia. Täystyöllisyys vaikka pakkotyölistämisellä voisi olla myös toimiva ratkaisu rasismiin, joskaan ei ehkä kovin helposti toteutettavissa demokraattisesti, taloudellisesti jne.
omasta rasisimistasi, etkä vetänyty mutua somalaisten rasistisuudesta.
Poliisin tietoon tullut rasistinen rikollisuus Suomessa:
"Valtaosa (yli 70 %) rasistisista rikoksista kohdistui ulkomaalaisiin tai ulkomaalaistaustaisiin henkilöihin. Noin 15 % rikoksista uhrina oli romani. Lähes puolet rasististen rikosten uhreista oli Suomen kansalaisia; suomalaisten jälkeen suurimmat kansalaisuusryhmät olivat somalialaiset, venäläiset, turkkilaiset, irakilaiset ja iranilaiset. Myös syntymämaan mukaan tarkasteluna erottuivat samat ryhmät. Suurin osa (70 %) rasististen rikosten uhreista oli miehiä. Iältään uhrit olivat nuorehkoja; yli 80 % rikoksista sattui 15–44-vuotiaille. Myös rasistisista rikoksista epäillyistä suurin osa (yli 85 %) oli miehiä. Yli 40 % epäillyistä oli iältään 15–24-vuotiaita. Suurin yksittäinen ryhmä epäiltyjen joukossa oli 15–24-vuotiaat miehet, joita oli yli 40 % kaikista epäillyistä. Epäillyistä suurin osa oli suomalaisia."
Huomaa, että huomattava enemmistö rasistisen rikoksen uhreiksi joutuneista on siis etnisesti ei-suomalaisia, joilla on Suomen kansalaisuus.
Toinen poliisin tiedote:
"Poliisin tietoon tuli vuonna 2001 noin 450 rasistista rikosta. Suurin osa rikoksista tapahtui Etelä-Suomessa ilta- ja yöaikaan. Paikka oli useimmiten julkinen eli rikokset tehtiin kadulla, asemilla tai ravintoloiden edessä. Rikoksista 76 % kohdistui miehiin ja 24 % naisiin. Somalian kansalaiset olivat suurin yksittäinen ryhmä, joka joutui rasistisen rikoksen uhriksi.
Rasistisesta rikoksesta epäilty oli yleensä 15-24-vuotias suomalainen mies, joka ei tuntenut uhria aikaisemmin."
Ja Helsingin Sanomissa:
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Rasististen+rikosten+m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4+kasvoi+viime+vuonna/1135222507817
Rasistiset rikokset eivät siis kohdistu niihin "mamuihin", vaan Suomen kansalaisiin, joilla on erilainen etninen tausta.
Useat vasta maahan muuttaneisiin kohdistuvat rasistiset rikokset eivät tule esiin, koska rikoksen uhrit eivät tunne oikeuksiaan. Sen vuoksi ei-etniset Suomen kansalaiset edustuvat enemmän - he tietävät jo, että Suomen lain mukaan ei saa vetää ketään turpiin vain siksi, että hän on eri värinen tai ei osaa suomea. Rikosuhripäivystys on tilanteesta huolissaan:
http://www.rikosuhripaivystys.fi/main.site?action=news/view&id=43&ngid=1
Uutisen (ja sinun) näkökulma on seurauskeskeistä, eli lasketaan uhreja. Mutta minä pyrin olemaan ainakin tässä asiassa syykeskeinen, eli laskemaan tekijöitä.
Asian selvittämiseen tarvitaan sitten matematiikkaa, muttei mitenkään erityisen vaativalla tavalla. Eli ketkä ovatkaan syyllisiä suomalaisiin kohdistuneissa rasismirikoksissa? Mikä on heidän etnisen ryhmänsä osuus koko populaatiosta? Kuinka moninkertaisesti näiden ryhmien rasismirikollisuusosuutensa ylittää heidän osuutensa väestöstä. Siinä se.
Britanniassa tuo suhde on n. 20-kertainen ei-brittiläisten rasistisuuteen verrattuna, siellä kun uhrien jakaantuminen on n. 50:50.
Mitä on etnisiin suomalaisiin kohdistuva rasistinen rikollisuus? (Suomen kansalaisiin kohdistuu paljon rasistista rikollisuutta, uhreina ovat siis ei-etniset suomalaiset.) Täytyyhän ensin olla tekoja, ennen kuin voidaan osoittaa sormella tekijöitä.