Jos Euroopan Unionin päättäviä elimiä ei olisi, meillä ei olisi yhteistä rahaa, jonka arvo pysyy hyvänä koko ajan. Vähitellen monet alkavat pitää euroa jopa vakaampana kuin dollaria, joka on heikentynyt viime aikoina hurjasti.
Me suomalaiset olemme hyötyneet monin tavoin, sillä alkoholi- ja autovero on saatu alemmaksi kuin se oli. Kaikki ylellisyystuotteet voi ostaa nyt ulkomailta, jos kotimaan hinnat ovat liian korkeat.
Eli Euroopan Unioni on oikeasti meidän läheisin tuki ja turva, koska kotimaamme päättäjät eivät halua nostaa elintasoamme, vaan ainoastaan määräillä entiseen tapaan. Jollei Unionia olisi, meillä komento olisi pahempi kuin nyky-Venäjällä.
Me suomalaiset olemme hyötyneet monin tavoin, sillä alkoholi- ja autovero on saatu alemmaksi kuin se oli. Kaikki ylellisyystuotteet voi ostaa nyt ulkomailta, jos kotimaan hinnat ovat liian korkeat.
Eli Euroopan Unioni on oikeasti meidän läheisin tuki ja turva, koska kotimaamme päättäjät eivät halua nostaa elintasoamme, vaan ainoastaan määräillä entiseen tapaan. Jollei Unionia olisi, meillä komento olisi pahempi kuin nyky-Venäjällä.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Minä päinvastoin luulin,että ollessamme EU:ssa maksamme sinne jäsenmaksut,niitten palkat,jotka Suomi on sinne sijoittanut,sekä vielä autamme taloudellisesti heikompia EU-maita.
Minä en varmaan ymmärrä,koska ei EU ole tullut korottamaan eläkettäni(nettona 829,80 €/kk).
Pitääkö sinne laatia anomus,että saan kohtuullisen toimeentulon?
Minä myös oletan että valtio työnsi kunnille lisävelvoitteita,koska EU nielee valtionvaroista huomattavan osan.
Mikäli nekin varat siirrettäisiin suoraan kansalaisille,saisimme edes välttävän elämisentason.
Ja miten ja mistä minä saan ylellisyystavaroita?
Eihän eläkkeeni riitä edes ostaa uusia silmälaseja,ei,vaan sekin välttämättömyyshankinta edeltää pitkää säästöä,koska pelkkä vuokra on 600 €/kk.
Siis:minulle ei EU ole muuta kuin rasite,kunnes toisin todistetaan.
vähissä nimittäin ovat EU:n kannattajat tällä palstalla ollet. G:n kriisimatkan aikana ei ollut ketään :)
Ennen maksoimme siitä omillemme, että meitä aivan tavallisia ihmisiä tarkastettiin tullissa moneen otteeseen. Nyt saa kävellä vapaasti maasta toiseen.
Säästöä kertyy monista asioista. Matkailijita virtaa meille kohta pilvin pimein, kun petoeläimiä ei enää ammuta, jos ne eivät ensin tapa ihmistä. Teko pitää siis olla tehty ennen kuin saa rangaista.
Eläkkeesi riittäisi, jos muuttaisit sellaiselle paikkakunnalle, missä voi asua parillasadalla eurolla kuukauden mukavasti. Tyhjiä taloja on maaseudulla pilvin pimein.
Euroopan unioni ei todellakaan ole rasite, vaan se on tuki ja turvamme tsaarinaikaisen hallinnon omaavia suomalaisia viranomaisia ja poliitikkoja kohtaan.
Tullien poistuminen on sen ansiota, että kuulumme Euroopan talousalueeseen. Kuuluimme siihen ETA-sopimuksen kautta jo ennen kuin olimme EUn jäseniä.
Ihmisten järjestelmällisen tarkastamisen poistuminen rajoilta taas ei johdu EUn jäsenyydestä, vaikka usein niin (tietoisesti) annetaan ymmärtää. Se johtuu kuulumisestamme Schengen-alueeseen, johon liittyminen ei edellytä EUn jäsenyyttä.
olen harkinnut monesti,mutta tyhjien asuntojen lisänä siellä ei olekaan muuta.
Kauppaan matkaa monesta paikasta yli 10 km,enkä omista autoa,eikä julkinen toimi niillä syrjäkylillä.
Vakiasukkaatkin valittavat kunnei edes naapuri suostu ottamaan kauppareissulle mukaansa,vaikka maksaisi bussihinnan,joten sinne sitten köyhät muutkin kuin minä.
Ainoa saattaisi olla joku luostariyhteisö,jossa olisi asunto ja ruoka joko työtä tai maksua vastaan.
Eikö ole mahdollisuus saada asuntotukea? Jos on pienet tulot, ainakin jotkut saavat vuokraansa helpotusta. Voi sitäkin kokeilla hakea.
Eri verojen lasku on asia, joka ei edellyttänyt millään lailla EUn jäsenyyttä. Verojen lasku aivan samalla lailla olisi ollut mahdollinen vaikkemme jäseniä olisikaan olleet.
Me olimme osa Euroopan talousalueen sisämarkkinoita jo ennen EU-jäsenyyttämme ETA-sopimuksen kautta aivan samalla tavalla kuin tänäkin päivänä. Mm tavarat liikkuivat tuon alueen sisällä vapaasti.
EUn autuutta kannattaa perustella vain sellaisilla positiivisilla asioilla, joiden saavuttaminen olisi ollut mahdotonta ilman jäsenyyttä. Ei sellaisilla, jotka olivat olemassa jo ennen jäsenyyttä tai jotka olisivat olleet toteutettavissa Unionin ulkopuolellakin.
Meillä on sellaiset kotimaiset päättäjät kuin me äänestäjät olemme valinneet. Sitä kutsutaan demokratiaksi. Miksi kutsutaan järjestelmää, joka pakottaa meidät demokratian vastaisiin päätöksiin?
Ei autoveroja madallettu kuin Unionin käskyllä, joten pakon edessä päättäjämme toimivat silloin. Koko ajan on harattu vastaan Unionin selkeitä päätöksiä, mutta taivuttu pakon edessä. Onneksi on ollut sellaisia suomalaisia, jotka eivät ole taipuneet väärien verojen edessä, vaan valittaneet.
Emme varmaan olisi hyväksyneet Schengen-sopimusta, koska pelkäämme yhä laittomia rajanylittäjiä etelän suunnasta, jos emme olisi olleet yhteisössä. Demokratiaa on juuri Euroopan Unionissa, sillä sekin valitaan jäsenvaltioiden kansalaisista.
Meillä ei ole eurooppalaista perinnettä hallinnossa, vaan sekoitus tsaarinajan ja Ruotsin vallan aikaisista laista ja asetuksista. Vasta nyt alamme vähitellen oppia, mitä on oikea demokratia. Onneksi on Euroopan Unioni.
Aivan; Päättäjämme toimivat pakon edessä. Voin olla vanhanaikainen, mutta minä uskon demokratiaan. En voi mitenkään rakastaa komentotalousjärjestelmää, joka asettaa pakkoja demokraattisesti valituille päättäjillemme.
Esimerkiksi autoverojen alentaminen olisi ollut koska tahansa mahdollista ilman EU-jäsenyyttäkin, joten sitä ei voi laskea Unionin eduksi. Olisiko näin tapahtunut Unionin ulkopuolella on taas viime kädessä kiinni siitä, keitä äänestäjät vaaleissa valitsevat.
Unioni valitaan jäsenvaltioiden kansalaista?
Meilläkin on edustus Euroopan Unionissa, sillä parlamentaarikoistamme osa sukkuloi niillä käytävillä.
Euroopan Unioni on demokraattinen hallinnoltaan, eikä komentotaloutta. Ei autoveron alentamista voi laskea vain Euroopan Unionin eduksi, vaan myös niiden suomalaisten, jotka rohkenivat asettua laittomuuksia vastaan. Kiitos kuuluu siis heillekin.
Ilmeisesti koet demokratian siten, että se on enemmistön mielivaltaa. Mielestäni se on enemmän sitä, että kaikilla tulee olla yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet eurooppalaisten kansojen sisässä. Isossa porukassa pienten klikkien vaikutus vähenee.
Euroopan Unionia on laajasti syytetty demokratiavajeesta. Äänestämällä valittujen parlamentaarikkojen vaikutusvalta on hyvin rajallinen. Komissaarit taas eivät saa edustaa yksittäistä jäsenvaltiota.
Suomella on Unionin päätöksiin noin prosentin vaikutusmahdollisuus, mutta sadan prosentin tottelemisvelvollisuus. Isossa porukassa pienten kansojen vaikutusmahdollisuus omiin asioihinsa vähenee tai muuttuu olemattomaksi. Eikö tämä ole enemmistön mielivaltaa?
En ole perehtynyt tuohon esimerkkinä olleeseen autoverokysymykseen kovin tarkasti, mutta ihmettelen miksei sitä ole tehty aiemmin, jos se kerta on Suomen etujen mukaista. Helposti tallaisissa asioissa käy niin, että yksittäinen kansalainen on riemuissaan kun saa jonkin tietyn tuotteen halvemmalla, mutta päättäjät joutuvat kiroilemaan korvataanko alentunut verotuotto korottamalla joitain muita veroja vai supistetaanko yhteiskunnallisia palveluita. Todennäköisesti tässäkin tapauksessa tuo yksittäinen kansalainen maksaa aivan saman verran veroja huolimatta autoveron alenemisesta esimerkiksi korkeampana polttoaine- tai tuloverona.
Miksi ihmeessä ihmisiä pitää johtaa kuin jotain lammaslaumaa? On eri asia, mikä on Suomen edun mukaista ja mikä yksittäisen kansalaisen. Moni on saanut Euroopan Unionin kautta joksikin aikaa työtäkin, sillä meillähän sorsitaan väkeä pärstäkertoimen mukaan.
Pikemmin eduskunnan valtaa tulisi riisua yhä, ja saada Euroopalle yhtenäinen ulkopolitiikka ihan aluksi. Sen jälkeen meilläkin jokainen ihminen saisi ajatella mitä haluaa vaikkapa Venäjästä, mutta Euroopalla olisi yhtenäinen kanta suuriin kysymyksiin. Venäjä ei voisi käyttää hyväkseen eripuraisuuttamme Euroopassa.
Eikä Euroopan Unioni saisi lipsua määrätessään uhkasakkoja, sillä esimerkiksi Italian jätesota oli sellainen, mitä ei pitäisi sallia. Jotkut voivat ohjailla ihmisten äänestyskäyttäytymistä tuolla tavoin, mutta heidät pitäisi saada kuriin.
Oikeastaan ulkopolitiikka on tietysti meillä yhä presidentin toimivaltaa, ja yhteistyössä hallituksen kanssa hoidettavissa, mutta toki eduskunnallakin on omat valiokuntansa näiden kysymysten vuoksi.
Olet oikeassa siinä, että yksilön ja koko kansakunnan edut ovat joskus ristikkäiset. Jos ajatellaan asiaa laajempana kokonaisuutena niin mielestäni suomalaiset ovat menettäneet EUn jäsenyyden vuoksi enemmän kuin ovat saaneet. Joku yksittäinen kansalainen toki voi olla onnellinen saatuaan jonkin esineen hiukan halvemmalla. Minusta on hauskaa, kuinka ihmiset ylistävät EUn autuutta tuollaisten sinänsä vähäpätöisten asioiden perusteella näkemättä suurempia kokonaisuuksia. Ilmeisesti vanha viisaus kansan tyytyväisenä pitämisestä sirkushuveilla pitää edelleenkin paikkansa...
Kuten sanoin, en tunne tuota autovero asiaa kovin tarkasti, mutta eikö tuo päätös koskenut koko Euroopan talousaluetta? Jos näin oli niin silloinhan se olisi koskenut meitä olimme Unionin jäseniä tai emme. Korjaa, jos olen väärässä.
Yhteinen ulkopolitiikka on hyvä tavoite. Tosin sen aikaan saamiseen tämän eripuraisen joukon kesken taitaa mennä jokunen vuosikymmen, ellei EU hajoa sitä ennen. Ennen yhteistä ulkopolitiikkaa Unionilla pitäisi kuitenkin olla oma armeija: Jos tuo ulkopolitiikka menee pieleen, joutuisi muuten jokainen jäsenvaltio kantamaan seuraukset itse.
EUn sanktiokäytännöt ovat ovat naurettavia ja puolueellisia. EU ei esimerkiksi uskalla puuttua suurten jäsenmaiden piittaamattomuuteen rahaliitolle välttämättömästä vakaussopimuksesta vaan sallii sen rikkomisen rangaistuksetta. Sen sijaan pieniä maita vahditaan suurennuslasilla ja pieniinkiin poikkeamiin ylhäältä annetuista käskyistä puututaan välittömästi kovalla kädellä. Ellei tämä muutu pikaisesti tulee Unioni menettämään lopunkin uskottavuutensa!
Koko kansa saa olla tyytyväinen siihen, että liityttiin Euroopan Unioniin. Turha liioitella kirjoittamalla autuudesta, mutta nyt kaikilla on hieman vapaampi olo kuin ennen.
Kysymys ei ole sirkushuveista, vaan oikeudesta tehdä omia ratkaisuja valtion puuttumatta kaikkiin pieniinkin asioihin taloudellisin sanktioin. EY:n tuomioistuimen tekemiä päätöksiä autoveron suuruudesta rikottiin Suomessa, mutta ei enää yhtä julkeasti. Tietysti oikeus pyritään laatimaan samaksi kaikkialla Euroopassa.
Oma armeija ei ole pakollinen, vaikka Euroopassa noudatettaisiin yhtenäistä ulkopolitiikkaa. Se vaatii uskottavan puolustuksen, jonka Nato voi tarjota. Meillä on yhä hallinnossa väkeä, joka ei ymmärrä kokonaisuuksia, vaan käyttää omaa harkintaansa jopa väärin, jos suinkin kykenee.
Oikeassa olet siinä, että isojenkin valtioiden on kyettävä pitämään menonsa kurissa, sillä muussa tapauksessa pienet valtiot joutuvat kärsimään taloudellisesti lepsuilusta. Isojen kontolla on toki puolustuksellisesti suurempi vastuu kuin pienillä, koska niillä on varaa kehittää teknologiaa, jota voidaan hyödyntää avaruudesta käsin yhtä lailla sotilaallisiin kuin muihinkin tarkoituksiin.
Älä yleistä: Ainankaan minulla ei ole yhtään vapaampi ole, enkä usko olevani yksin! Puhut oikeudesta tehdä omia ratkaisuja valtion puuttumatta kaikkiin pieniinkin yksityiskohtiin. Mutta eikö EU toimi juuri näin? Kaukaa Brysselistä säädetään susiemme määrästä yms.
Tuo ajoneuvoveropäätös muuten käsittääkseni koskee koko Euroopan talousaluetta. Voit esimerkiksi tuoda auton Suomeen kaikista talousalueen maista samojen sääntöjen mukaan riippumatta siitä, onko maa sisämarkkinoilla EU- vai ETA-jäsenyyden kautta. Kyse on tavaroiden vapaasta liikkumisesta sisämarkkinoilla ja tuo mainostamasi veromuutos olisi tullut tehtäväksi vaikkemme olisi Unionin jäseniä olleetkaan. Vaikea tuota on silloin Unionin etuihin laskea...
Nato ei käy yhteistä ulkopolittiikkaa noudattavan EUn armeijaksi koska päätösvalta sotilaallisen voiman käytöstä on oltava samoissa käsissä, joissa ulkopoliittiset päätöksetkin tehdään. Nato ei voi tehdä yhtään mitään ilman, että sille saadaan siunaus rapakon takaa.
Liian pienissä ympyröissä ihmiset alkavat usein sortaa yhtä lailla toisiaan kuin eläimiäkin, joten Euroopan Unionin lait ovat meilläkin tarpeen. Ihmisen on toki pidettävä huoli siitä, ettei petoeläimiä tarvitse liikaa pelätä. Tai etteivät kotieläimet ole vaarassa.
Minne suomalaiset olisivat voineet valittaa, jos eivät Euroopan Unionin tuomioistuimiin? Siis valtiomme haluttomuudesta taipua autoverotuksen alentamiseen.
Naton Yhdysvaltain halu on tunnetusti sotaisampi kuin järjestön eurooppalaisen siiven, joten turha elämöidä asiassa. Euroopan Unionin etuihin voi laskea senkin, että olemme nyt vapaampia luomaan oman mielikuvamme myös sotilaallisesta liittoutumisesta.
Yhtenäinen ulkopolitiikka lopettaisi viimeinkin mahdollisuuden suomettaa naapurisuhteita, mikä johtaisi siihen, ettei meitä voitaisi enää painostaa itänaapurista millään keinoin.
Euroopan Unionin liittyminen on suurentanut meidänkin tilakokoamme sellaiseksi, että maatalous on tullut kilpailukykyiseksi. Siis hyötyjiä ovat olleet juuri keskustalaiset, jotka ovat saaneet kotimaista tukea yhä siitäkin huolimatta, että unioni on auttanut.
Demokratiaa ei voi toteuttaa kovin pienissä yksiköissä helposti, koska sotilaalliset tyhjiöt täyttyvät, jos sellaisia syntyy. Meillä ei ole yksinkertaisesti varaa uskottavaan puolustukseen ilman länsimaiden tukea. Jos tänne hyökkäävä maa ottaisi maaperämme haltuunsa, joutuisimme mitä ilmeisemmin vainon kohteeksi.
Kyllä suomalaiset osaavat ajatella. Se unohtuu usein poliitikoilta, kun ollaan muka varovaisia, koska halutaan pitää kiinni omasta vallasta. Ja jännintä on se, että juuri parhaat edut saava kippuroi poliittisesti hanakimmin vastaan.
Susia on helppo olla sortamatta silloin kun ne eivät kuljeskele omien lasten koulutiellä... Näetkö itse ristiriitaa siinä, että toisaalta syytät Suomen valtiota puuttumisesta pieniin yksityiskohtiin, mutta toisaalta kehut Unionia niihin puuttumisesta? Minusta päätökset tulee tehdä mahdollisimman lähellä kansalaisia ja Unioni tasolla vain ne asiat, joiden yhdessä hoitaminen antaa jotain merkittävää etua. Näpertely susien kanssa ei ole tallainen asia.
Olet oikeassa siinä, että yhteisen ulkopolitiikan aikana yksittäistä osavaltiota olisi vaikea painostaa. En kuitenkaan usko, että Unioni ottaisi ulkopolitiikassaan juurikaan huomioon pienen koillisen läntin intressejä, vaan päätökset tehtäisiin suurten intressien mukaan. Olisimme vaarassa jäädä taas kerran suurten yli kävelemäksi.
Minä en vastusta Euroopan Unionia; Se on kiistatta saanut paljon hyvääkin aikaiseksi maanosassamme. Se mitä minä vastustan on Suomen jäsenyys Unionissa. Me olisimme saaneet kaikki samat taloudelliset edut (pl rahaliitto) pysymällä ETA-sopimuksen piirissä, mutta välttyneet valtaosalta haitoista. Myös ETA-maana olisimme voineet valittaa laittomista autoveropäätöksistä riippumattomaan ulkopuoliseen tuomioistuimeen: EFTA-tuomioistuimen tehtävänä on varmistaa, että EFTA-maat toimivat ETA-sopimuksen velvoitteiden mukaisesti.
Sanot, ettei meillä ole varaa puolustukseen ilman muiden länsimaiden tukea. Oletko todella sitä mieltä, että muut maat ovat halukkaita kustantamaan puolustuksemme? On naivia uskoa, että muut olisivat halukkaita sotimaan ja tapattamaan kansalaisiaan puolestamme. Tuohon eivät usko enää edes Naton perustajajäsenet!
Olen sama mieltä: Suomalaiset osaavat ajatella. Se lienee pääsyitä Naton ja EUn alhaiseen kannatukseen Suomessa.
Pikemmin meidän pitää kustantaa enenävästi eurooppalaisten aseteknologiaa, joka suojelee meitäkin. Nykyisin soditaan sellaisinkin asein, joihin Suomella pienenä maana ei yksinkertaisesti ole varaa, vaan tarvitaan isojen länsimaiden tukea.
Sissisotaan pystyisimme omin voimin ja ehkä Pohjoismaiden avittamina. Me olemme osa jo Euroopan Unionia, joten kannatusta on ollut tarpeeksi silloin, kun piti liittyä.
Yhteinen puolustus takaa Suomenkin kyvyn sotia tarpeen vaatiessa, mutta kuvittelen siten, että rauha pysyy parhaiten, jos meille ei synny sotilaallista tyhjiötä.
Aiemmin Suomessa oli kunnallinen päätöksenteko melko lähelläkin jokaista, mutta nykyään pikkupoliitikot vaikenevat kaikesta. Päätöksiä tehdään kunnallisissa yhtiöissä, jotka eivät ole samalla tavoin mediankaan valvottavissa kuin ennen, joten salaisuus verhoaa kaikkea. Vain osa valtuutetuistakin saa tietoa, jos ei tapahdu mitään vakavaa onnettomuutta.
Tuskin ulkopolitiikkaa voidaan hoitaa siten, että jokin kolkka on eri asemassa kuin toinen. Yhteinen kanta asioihin merkitsisi sitä, ettei meidän johtajilla olisi varaa sooloilla, vaan he joutuisivat ottamaan huomioon muittenkin mielipiteet ulkopolitiikan hoidossa.
Sellainen ajatus, että me voimme poimia vain rusinat pullasta, on vanhanaikainen. Meidän on sopeututtava eurooppalaiseen yhteisöllisyyteen saumattomasti, jos haluamme säilyä läntisenä demokratiana.
Olen kanssasi samaa mieltä kunnallispolitiikan nykytilasta. On valitettavaa, että politiikka on mennyt tälläiseksi. En tiedä, onko EUn jäsenyydellä suoranaisesti vaikutusta tähän, mutta kehitys on mennyt huonompaan suuntaan jäsenyytemme aikana. Ehkä päätöksenteon muuttuminen monimutkaisemmaksi ja sen etääntyminen kansalaisista osaltaan on vaikuttanut ilmapiiriin myös kunnallishalinnossa.
EUn kaikessa politiikassa pienet syrjäseudut ovat aina olleet eri asemassa kuin suuret valtiot. Olet oikeassa siinä, että meidän johtajamme joutuisivat ottamaan muiden mielipiteet huomioon. Mutta ottaisivatko muiden maiden johtajat huomioon meidän mielipiteemme?
En ole esittänyt mitään rusinoiden noukkumista. ETA-järjestelyssä pysymisestä ei olisi ollut EU-maille mitään haittaa, mutta meille siitä olisi ollut pelkkää hyötyä.
Hmmm. Miten Georgia pärjäsi länsiaseilla? Minusta on ylioptimismia kuvitella muiden maiden maksavan meidän aseet.
Minusta tällaisissa keskusteluissa usein unohtuu se tosiasia, että saadaksemme toivomaamme apua pahan päivän tullen meidän tulee vastavuoroisesti olla valmiita sotimaan muiden maiden puolesta. Itse en usko turvallisuutemme paranevan jos tulevaisuudessa joutuisimme sotilaallisesti korjaamaan esimerkiksi Turkin ulkopolitiikan epäonnistumisen.
Kysymys ei ole päätöksenteon monimutkaisuudesta, vaan on haluttu saada asiat verhottua kunnissa. Euroopan Unioni ei ole sellaista vaatinut, vaan meidän omat poliitikkomme ovat halunneet siten.
Jos ulkopolitiikka on Euroopan Unionin harteilla, turkkilaistenkin on hyväksyttävä ne kannanotot. Siis kaikkien maiden johtajat joutuisivat ottamaan huomioon päätökset mukisematta.
Georgian aseistusta en tunne, mutta venakot etenivät valtavan nopeasti Etelä-Ossetiaan.
Euroopan Unionilla on oltava palkka-armeija, joka puolustaa kaikkia jäsenmaita. Siellä voi olla suomalaisia yhtä lailla kuin muitakin, minkä vuoksi sotilaiden synnyinmaa häivettyy, kun joukot kootaan operaatioihin.
Euroopan turvallisuus paranee, jos kyetään pitämään yllä uskottavaa armeijaa, joka ei salli sotilaallisen tyhjiön syntymistä alueelleen. Turkkihan ei ole vielä jäsen, mutta toivottavasti jatkossa on.
Kartallahan maa sijaitsee mielenkiintoisella paikalla Välimeren rannalla. Itse asiassa tulppana slaavien pyrkimykselle päästä avoimille merille.
Noukkivatko rusinoita?
Kyllä päätöksenteko kunnissakin on EUn myötä muuttunut monimutkaisemmaksi. Otetaan vaikkapa esimerkiksi EUn määräykset kynnysarvot ylittävistä julkisista hankinnoista: Työmäärä on moninkertaistunut ja hankinnat kestävät kuukausitolkulla ilman, että mitään todellista säästöä syntyy. Kunnallishallinnossa syntyy helposti halu hieman pilkkoa hankintoja ja oikoa niissä, mistä seuraa tiettyä salakähmäisyyttä ja asioiden verhoilua. Tämä on monesti aivan järkevää ja veronmaksajienkin kannalta edullista.
Miksi EUn suuret maat hyväksyisivät kannaltaan epämieluista asiat ulkopolitiikassa kun ne eivät niistä piittaa muissakaan asioissa? Ulkopolitiikka on vain sikäli ikävä tapaus, että piittaamattomuus ja virheet siinä maksatetaan usein ihmishengillä.
Tietysti on hyvä pohtia, mikä on edullista ja mikä ei. Kunnan kannalta voi olla hyvä suosia oman kunnan yrittäjiä, jotka maksavat takaisin osan veroina. Yhä halutaan toimia vanhojen kaavojen mukaisesti, vaikkei se ole aina järkevää. Joskus toki on syytä pilkkoa hankkeet pieniin osiin ja antaa työt omalle väelle.
Harvassa kunnassa on enää kirjakauppoja tai vaatemyymälöitä, koska ne eivät enää kannata. Euroopassa suositaan isoja kaupunkeja, mutta maaseutu on autio. Meillä kehitys vie vääjäämättä samaan pikkuhiljaa. Näivettyvien kuntien alasajo jatkuu, eikä yrittäjyys siellä kannata, koska energia kallistuu.
Ulkopolitiikassa on pakko hyväksyä sotilaiden totuus: sotilaallinen tyhjiö täyttyy. Turha kuvitella, etteikö joku käytä hyväkseen vanhan ajan menetelmiä valloittaakseen lisäreviiriä, jos kukaan ei nouse asian vuoksi vastahankaan.
Olen samaa mieltä, että kilpailuttaminen on usein järkevää ja jopa välttämätöntä. EUn mukanaan tuomat pilkuntarkat säädökset kilpailuttamismenettelyistä vain ovat moninkertaistaneet homman vaatiman byrokratian, mikä ei varmasti ole omiaan parantamaan ilmapiiriä ja palvelua kuntatasolla.
Yhtenä esimerkkinä onnettomasti päätyneestä kilpailuttamisesta käy erään keskikokoisen Keski-Suomalaisen kunnan pesulapalvelujen kilpailuttaminen. Lähellä toimiva ja vuosikaudet hommaa moitteettomasti hoitanut pesula hävisi tarjouskilpailun marginaalisella erolla virolaiselle kilpailijalle. Alkoi jumalaton rekka- ja laivaralli kun pyykkiä kuskattiin viikottain Keski-Suomesta Viroon ja takaisin. Siinä ei paljon egologisuus painanut. Hyvin pian virolaisen halpuuden syy paljastui: Jälki oli kelvotonta ja esimerkiksi terveyskeskuksen lakanat palasivat takaisin edelleen verisinä. Juristit tutkivat kuukausi tolkulla kuinka sopimus saataisiin purettua. Tällä välin moitteetonta jälkeä vuosikausia tehnyt lähipesula oli mennyt tilausten puutteessa konkurssiin.
Sotilaalliset tyhjiöt täyttyvät aina. Siksi meidän tulee pitää huoli, ettemme muodostu sellaiseksi. Tästä lienemme yhtä mieltä, mutta keinoista eri?
Suurvaltojen, jollainen yhteistä ulkopolitiikkaa noudattava EUkin kiistatta olisi, ulkopolitiikan oleellinen jatke on sotilasvoima. Tämä muuttaisi täysin sen ajatuksen, johon olemme tottuneet: Meidän tulisi valmistautua ajamaan etujamme sotilaallisesti myös Unionin alueen ulkopuolella muiden suurvaltojen tapaan. Ovatko suomalaiset ja eurooppalaiset valmiita tähän?
Yksittäisiä kehnoja esimerkkejä on tietysti olemassa kilpailutetuillakin markkinoilla, mutta samalla tavoin niitä on aina ollut. Moiset ylilyönnit voidaan välttää, kunhan opitaan vaatimaan tiettyä laatua jo sopimuksia allekirjoitettaessa. Joskus on sellainen tunne, että on tahallaan jätetty sanktiopykälät pois.
Unionin ulkopuolella ei ole pakko alkaa sotia, vaikka oltaisiin suurvalta-asemassa. Pikemmin on tehtävä selväksi, ettei ilman Yhdistyneiden Kansakuntien päätöksiä lähdetä valloittamaan valtioita, joissa on öljyä, vaikka Naton atlanttinen siipi sitä vaatisi.
Tietysti kirjoittelen nytkin utopiasta, sillä eihän maailmaa voi johtaa taisteluitta. Siis pysytään pieninä ja yritetään tulla toimeen sovittelemalla sanojamme ja tekojamme sen mukaan, mitä isoiset vaativat.
Hierarkia täyttyi, joten täytyy vielä hieman jatkaa tähän...
Olen samaa mieltä; Pääosa pieleen menneistä hankinnoista johtuu siitä, ettei hankintayksikössä ole osattu tehdä hankintaa oikein. Homma on lähtenyt menemään pieleen jo huonosti tehdystä tarjouspyynnöstä lähtien.
Nämä EUn säännökset ovat tuoneet kuitenkin julkishallintoon niin paljon lisää työtä ja velvotteita, että monien virkamiesten aika menee tämän byrokratian opiskeluun ja pyörittämiseen. Homma ei välttämättä enää ole kustannustehokasta.
Otin julkiset hankinnat esille vain yhtenä esimerkkinä EUn tuomista muutoksista kunnallistasolle. Vastaavia esimerkkejä löytyy kymmenittäin. Luulen, että kunnissakin työntekijät keskittyisivät mieluummin tekemään ydintehtäviään kuin hoitamaan "muodollisuuksia". Tämä varmasti heijastuu koko julkishallinnon asiakaspalveluhenkisyyteen, vaikkei varmasti ainoa syy sen tason laskuun olekkaan.
Minun on vaikea uskoa, ettei suurvaltaunionilla olisi halua ajaa etujaan myös sotilaallisesti; Niin vahvasti eräät suuret jäsenmaat, mm Britannia, ovat sitoutuneet toimimaan USAn kumppaneina jakaen sen arvot. Miksi ne äkillisesti muuttaisivat politiikkansa ja toimintatapansa täysin toisenlaiseksi? En usko siihen.
Länsimaiden aseistus ja armeija maksettaisiin yhdessä, joten me olisimme mukana rahoittamassa sitä. Ammattisotilas haluaa päästä kokeilemaan taitojaan, joten kaikki olisivat vapaaehtoisesti mukana osoittamassa taitojaan.
Nykyään mahdollinen Suomen vihollinen ei voi tietää sitäkään, onko nainen sotilas vai siviili, koska kumpiakin sukupuolia on armeijassamme.
Unionin säännöt ovat tuoneet myös maatalouden harjoittajille lisätyötä, mutta niistä on selvittävä, koska ihmisen ahneus on saatava jollain tavoin kuriin. Ei onnistu täydellisesti, mutta EU:n sanktiot ovat uhkana.
Kunnissa on kyetty vähentämään väkeä, kun työt ovat vähentyneet. Palkkoja maksetaan kunnallisten yhtiöiden pusseista, joiden tuloja kartutetaan maksuin eikä veroin. Vastuu on silti kuntalaisilla, jos tapahtuu vahinko, kuten vesionnettomuudet ovat osoittaneet.
Onko lasten hoito byrokraattisempaa kuin ennen? Tai vanhainkotien valvonta? Ilmeisesti ei, mutta esimiestason työmäärään on voinut tulla lisäys.
Tietysti soditaan jatkossakin, mutta pienetkin valtiot joutuvat pyöritykseen aina, kun isoiset alkavat temmeltää. Isossa valtiossa on ilmeisesti omat etunsa, mutta myös haittansa.