Radioaaltojen tuottaminen

Miten radioaaltoja tuotetaan?
Ilmoita

... vastattavaksi lyhyesti ja tyhjentävästi, mutta yritetään.

Periaatteessa kaikki sähkövirta tuottaa radioaaltoja tai vähintään pulssin.
Tasavirran kytkeminen ja katkaisu tuottaa radiopulssin. Heikot virrat eivät häiritse, mutta suuret kuuluvat "huonoista" vastaanottimista napsahduksina.
Sitten vaihtovirta säteilee aina jaksonsa mukaisen radioaallon. Tasavirran voi katsoa käytännössä kulkevan koko johtimen poikkipinnalla. Mitä suurempi taajuus sitä suurempi osuus virrasta kulkee johtimen pinnalla sekä sitä suurempi osuus siitä pyrkii säteilemään johtimesta ympäristöön.
Sopivasti sovittamalla taajuuden mukaisen sähkövirran impedanssi ("vaihtovirtavastus") antennina toimivaan johtimeen saadaan siirretyksi "optimaallinen" teho radioaaltona "eetteriin".
Eli se antenniin menevä vaihtovirta ei nyt kuljekaan johtimien muodostamassa virtapiirissä vaan säteilee tehonsa antennista ulos.
Sitä voisi kuvitella myös suunnattomaksi "ilma/tyhjö eristeiseksi" kondensaattoriksi. Kondensaattorin toinen napa on maa ja toinen antenni. Siinä se radioaalto sitten etenee heikentyen etäisyyden neliössä.
Ilmoita
Hankaa kahta metallikappaletta toisiinsa. Sytytä tai sammuta valaisin. ;D
Ilmoita
Salamapurkaus tai kipinöivä mootorin kommutaattori tuottavat "sekalaisia" radioaaltoja. Esim minun vanha partakoneeni mökillä on käyttökiellossa TV:n katsomisen aikana. Ennen ilmestyi kuvaruudulle juovia ja nyt digiaikana mosaiikkia.
Ilmoita
värähtelijällä, joka tuottaa vakaita sähköisiä värähtelyjä halutulla taajuudella. Kvartsikide on yleinen vakaan taajuuden lähde. Taajuus tarkoittaa (tässä) värähdysten lukumäärää aikayksikössä. Radioaalloilla niitä on yleensä miljoonia kappaleita sekunnissa. Kun nämä sähköiset värähtelyt vahvistetaan ja johdetaan antenniin, ne lähtevät etenemään radioaaltoina. Antenni on oikeastaan sähköjohdin, jolla on radioaaltojen aallonpituuteen sovitettu pituus. Aallonpituus taas on radioaaltojen etenemisnopeus (ilmassa tai tyhjiössä, melkein sama) jaettuna taajuudella. Siten esimerkiksi ULA- (FM amerikkalaisille) alueella 93 MHz:n taajuuden aallonpituus on 300/93 = noin 3,22 metriä. Sopiva antenni olisi johdin, jonka pituus olisi noin puolet tästä.

Eli jos haluaa ottaa vastaan näitä aaltoja, 1,6:n metrin johtimenpätkän pitäisi toimia hyvin. Antennit kannattaa kuitenkin asentaa korkealle maasta, yleensä. Siihen tarvitaan antennikaapelia, joka on usein ns. koaksiaalista (suom. "yhteisakselillinen"?) johdinta. Antennijohto suojaa vastaanotossa heikkoa haluttua signaalia ympäristön häiriöitä ja mahdollistaa antennin sijoittamisen parhaaseen paikkaan. Johto kuitenkin myös vaimentaa signaalia, joten liian pitkää ei kannata laittaa. Antenni "hylkii" muita aallonpituuksia ja loput hoitaa vastaanotin ns. etupiireillään, jotka on viritetty vain halutulle taajuudelle.

Samat lainalaisuudet pätevät lähettämiseen. Lähetyspuolella tosin jylläävät suuret tehot, jotka esim. yleisradiolähettimessä jaetaan usealle antennille (katso vaikka kiikarilla sellaisen maston huippua).

- Miksi suomi24:ssä ei muuten ole radioamatööri- tai DX-kuuntelupalstaa?
5 VASTAUSTA:
Puolen aallon johdin ei sellaisenaan ole hyvä antenni. Syöttöpisteen impedanssi on sen verran suuri, että sovittaminen vastaanottimeen/lähettimeen on hankalaa. Dipolissa (Marconi-antenni) puolen aallon mitta sen sijaan on sopiva.

Neljännesaallon lanka (Hertzin antenni) on yleinen esim. ajoneuvoissa, mutta muussakin käytössä on huomioitava, että se tarvitsee toimiakseen maatason.
Tunailija kirjoitti:
Puolen aallon johdin ei sellaisenaan ole hyvä antenni. Syöttöpisteen impedanssi on sen verran suuri, että sovittaminen vastaanottimeen/lähettimeen on hankalaa. Dipolissa (Marconi-antenni) puolen aallon mitta sen sijaan on sopiva.

Neljännesaallon lanka (Hertzin antenni) on yleinen esim. ajoneuvoissa, mutta muussakin käytössä on huomioitava, että se tarvitsee toimiakseen maatason.
Huomasin saman lähetettyäni viestini... lisäksi olisin voinut mainita, ettei esim. ULA-antenni ole mitoiltaan kovin kriittinen vastaanotossa, kohtalaisen voimakkaassa kentässä.
Jos olet katsonut noita neljännesaallon auton antenneja tarkemmin, niin välillä niissä on muodostettu kela antennin juureen. Tämän avulla antennia saa hiukan laajakaistaisemmaksi ja samalla lyhyemmäksi. Lisäksi jos sen tekee jousimaisesta aineesta, antenni ei ihan niin herkästi väänny poikki. Ja kun mennään hiukan korkeammalle taajuuskaistalla, tuo kela on ennemminkin sääntö kuin poikkeus, ao. linkissä tehdään itse dipoli-antenni 2.4GHz wifi:lle.
https://www.youtube.com/watch?v=bs8hvXGJdhM
"- Miksi suomi24:ssä ei muuten ole radioamatööri- tai DX-kuuntelupalstaa?"

Kun lukee tämän ketjun läpi, syy on ilmeinen.
Kalju_Pitkätukkaeirek kirjoitti:
"- Miksi suomi24:ssä ei muuten ole radioamatööri- tai DX-kuuntelupalstaa?"

Kun lukee tämän ketjun läpi, syy on ilmeinen.
Radio asiaa palsta: https://keskustelu.suomi24.fi/viihde-ja-kulttuuri/tv-ja-radio/radio
CLIP Miksi suomi24:ssä ei muuten ole radioamatööri- tai DX-kuuntelupalstaa? /CLIP
+Lisää kommentti
http://fi.wikipedia.org/wiki/Radioaalto

Sähkömagneettista säteilyä saadaan aikaiseksi elektronin kiihdytyksestä. Onko joku erimieltä, onko muita tapoja?
Ilmoita
joka tuottaa radioaaltoja (kuva, jossa on transistori, kolme kondensaattoria, kela ja paristo)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Oskillaattori
3 VASTAUSTA:
oskillaattorissa tarvitaan myös jokunen vastus aktiivisen elementin, transistorin tai FETin, toimintapisteen oikeaan asetukseen.
joskin käytännön kirjoitti:
oskillaattorissa tarvitaan myös jokunen vastus aktiivisen elementin, transistorin tai FETin, toimintapisteen oikeaan asetukseen.
Niin ajattelisi mutta onnistuu JFET:illä ilman yhtään vastusta (Hartley). Kolmella komponentilla siis ja jopa kahdella eli kelalla ja FET:illä kun kolmantena komponenttina on hajakapasitanssit. Toimintapisteen asettumisen saa joku tietävämpi selittää.
t.a.p. kirjoitti:
Niin ajattelisi mutta onnistuu JFET:illä ilman yhtään vastusta (Hartley). Kolmella komponentilla siis ja jopa kahdella eli kelalla ja FET:illä kun kolmantena komponenttina on hajakapasitanssit. Toimintapisteen asettumisen saa joku tietävämpi selittää.
Linkissä esitetty kytkentä tosin ei toimi käytännössä, vaan on vastuksia vailla.
+Lisää kommentti
Wikipediassa kerrotaan että radioaalto tuotetaan päästämällä vaihto sähkövirtaa johdon läpi: http://fi.wikipedia.org/wiki/Radioaalto

Mutta esimerkiksi radiopuhelimissa antenni on kytketty vain toisesta päästä laitteeseen, ja toinen pää ei ole kytketty minnekkään, niin kuin tässä virtapirissä: http://www.electronic-circuits-diagrams.com/radioimages/5.gif

Miten radioaalto sitten syntyy radiopuhelimissa ja lähettimissä, kun antenni on vain toisesta päästä kytketty laitteeseen?
1 VASTAUS:
Kyllä siinä toinenkin puoli on. Laite itsessään toimii vastapainona ts. maatasona. LA-käsipuhelimissa matalasta taajuudesta johtuen laite onkin hieman huono maataso. Joskus antennin toimintaa yritettiin parantaa lisäämällä laitteen metallikuoresta tms. kaapelin pätkä roikkumaan.
+Lisää kommentti
Pystyykö pienen virtalähteen tuottaman 24 voltin vaihtovirran taajuuden nostamaan kilohertsiluokkaan ja millä tuo tehtäisiin?
1 VASTAUS:
Sen voi vaikka tasasuunnata ja ajaa siten äänipäätevahvistimella halutulle taajuudelle vahtovirtana. Tietysti helpompi käyttää suoraan jo valmista vahvistinta. Taajuus tietenkin muodostetaan jollakin oskillaattorilla. Antenni onkin sitten haastavampi. Antenneja on rakennettu voimalinjoista muutama satakilometriä ja päät porattu muutama satametriä maahan jossa on sopiva kerros "johtimeksi" takaisin dipolin toiseen päähän. Ihan pientä tehoa ei antenniin kannata syöttää kun tasavirtahäviöt jo ovat reippaita.

Kilohertzitaajuuksia käytetään viestintään kun välissä on pahasti vaimentavaa materiaalia. Kiveä, vettä. Ne edustavat reipasta vaimennusta. Eli viestintää mm. sukellusveneille. Kaistaleveydet ovat kapeita josta seuraa viestien lähetys todella hidasta. Etuna taas varma vastaanotto. Vastaanottoon riittäkin sitten hyvä kaistasuodin antennin ja vaikka läppärin äänikortin väliin.
+Lisää kommentti
Radioaaltojen tuottaminen on luvanvaraista.
Tutustu asiaan täällä:

https://sral.info/
Ilmoita
Jopa pieraiseminen tuottaa radioaaltoja. Kova pieru tietenkin kovempia radioaaltoja.
2 VASTAUSTA:
Älkää puhuko niin viisaita, Jonne turhautuu ja alkaa oireilemaan.
Onko nämä niitä Brown Wave aaltoja?
+Lisää kommentti
Jos pieraisisi tarpeeksi kovaa niin voisiko joku radioamatööri kuulla sen aallot vaikka Australiassa?
4 VASTAUSTA:
Radio novan taajuudella kuuluu usein selviä turahduksia. Epäilen että ne ovat kauempaa tulevia brown wave aaltoja.
Aivan mahdollista että voisi kuulla jos on hyvä ja vähäkohinainen vahvistin.
Jos oikein kovan tuskan parahduksen päästää niin sitten menee pellit kurseeseen ja aaltoputket lyttyyn ja milläs sitten aallokon pauhu todetaan?
ihmettelenpä.vain kirjoitti:
Jos oikein kovan tuskan parahduksen päästää niin sitten menee pellit kurseeseen ja aaltoputket lyttyyn ja milläs sitten aallokon pauhu todetaan?
Eppureikään pitää asentaa aallonvahvistus putki joka pitää röörin auki kovemmassakin myrskyssä.
+Lisää kommentti
Oskillaattorilla, joka on kytketty antenniin.

Eli tarvitaan vahvistava komponentti, esim. transistori, joka on kytketty siten, että se tuottaa vaihtojännitettä halutulla taajuudella.

Haluttu taajuus asetetaan esim. Kelan ja kondensaattorin muodostaman värähtelypiirin tai kvartsikiteen avulla.

Tämä vaihtojännite johdetaan antenniin, joka säteilee sen avaruuteen.

Käytännössä radiolähettimet ovat yleensä mutkikkaampia, mutta näinkin yksinkertaisia konstruktioita joskus käytetään.
Ilmoita
Sinähän tuotat radioaaltoja koko ajan .....pitäisihän sinun asia tuntea. Tässä Stu Withers:in vastaus eräälle kysyjälle:

Stu Withers
Vastattu 5. tammikuuta 2019

Aivot lähettävät sähkömagneettisia aaltoja / säteilyä, mutta se on uskomattoman heikko verrattuna muihin sähkömagneettisen spektrin aaltoihin. Sekä sekaannusten välttämiseksi sähkömagneettinen säteily ei ole vain radioaaltoja. Normaalit radiotaajuudet ovat yleensä miljoonia kertoja voimakkaampia kuin aivojen aallot ja jopa ne ovat alhaisia ​​energian / säteilyn sähkömagneettisessa spektrissä. Joten kyllä, aivojen aallot ovat ehdottomasti sähkömagneettisia (mikä tahansa sähkövirta, kuten aivoissa, on samanaikainen magneettikenttä ja siten sähkömagneettinen luonne), mutta ei, aivojen aallot eivät todellakaan ole sitä, mitä harkitsisit tavallisia radioaaltoja ( musiikin lähettämiseksi asemalta jne.) ja ovat itse asiassa miljoonia kertoja heikompia Hertzissä kuin tämäntyyppiset radioaallot - niin aivosi eivät koskaan keskeytä radiosignaalia;) Aivovirtaukset kuuluvat ”erittäin alhaisen taajuuden kaistalle (ELF ) aallot ”- nämä eivät yksinkertaisesti ole riittävän voimakkaita kantamaan signaaleja korkeamman taajuuden radiotaajuuksien välillä
Ilmoita
Kova piaru suunnattuna aaltoputki vahvistimen läpi kohti uranusta on radioaaltojen kuningas ääni.
Ilmoita

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Radioaaltojen tuottaminen

Miten radioaaltoja tuotetaan?

5000 merkkiä jäljellä

Rekisteröidy, jos haluat käyttää nimimerkkiä.

Peruuta