Radioaaltojen tuottaminen

... vastattavaksi lyhyesti ja tyhjentävästi, mutta yritetään.

Periaatteessa kaikki sähkövirta tuottaa radioaaltoja tai vähintään pulssin.
Tasavirran kytkeminen ja katkaisu tuottaa radiopulssin. Heikot virrat eivät häiritse, mutta suuret kuuluvat "huonoista" vastaanottimista napsahduksina.
Sitten vaihtovirta säteilee aina jaksonsa mukaisen radioaallon. Tasavirran voi katsoa käytännössä kulkevan koko johtimen poikkipinnalla. Mitä suurempi taajuus sitä suurempi osuus virrasta kulkee johtimen pinnalla sekä sitä suurempi osuus siitä pyrkii säteilemään johtimesta ympäristöön.
Sopivasti sovittamalla taajuuden mukaisen sähkövirran impedanssi ("vaihtovirtavastus") antennina toimivaan johtimeen saadaan siirretyksi "optimaallinen" teho radioaaltona "eetteriin".
Eli se antenniin menevä vaihtovirta ei nyt kuljekaan johtimien muodostamassa virtapiirissä vaan säteilee tehonsa antennista ulos.
Sitä voisi kuvitella myös suunnattomaksi "ilma/tyhjö eristeiseksi" kondensaattoriksi. Kondensaattorin toinen napa on maa ja toinen antenni. Siinä se radioaalto sitten etenee heikentyen etäisyyden neliössä.

Hankaa kahta metallikappaletta toisiinsa. Sytytä tai sammuta valaisin. ;D

Salamapurkaus tai kipinöivä mootorin kommutaattori tuottavat "sekalaisia" radioaaltoja. Esim minun vanha partakoneeni mökillä on käyttökiellossa TV:n katsomisen aikana. Ennen ilmestyi kuvaruudulle juovia ja nyt digiaikana mosaiikkia.

värähtelijällä, joka tuottaa vakaita sähköisiä värähtelyjä halutulla taajuudella. Kvartsikide on yleinen vakaan taajuuden lähde. Taajuus tarkoittaa (tässä) värähdysten lukumäärää aikayksikössä. Radioaalloilla niitä on yleensä miljoonia kappaleita sekunnissa. Kun nämä sähköiset värähtelyt vahvistetaan ja johdetaan antenniin, ne lähtevät etenemään radioaaltoina. Antenni on oikeastaan sähköjohdin, jolla on radioaaltojen aallonpituuteen sovitettu pituus. Aallonpituus taas on radioaaltojen etenemisnopeus (ilmassa tai tyhjiössä, melkein sama) jaettuna taajuudella. Siten esimerkiksi ULA- (FM amerikkalaisille) alueella 93 MHz:n taajuuden aallonpituus on 300/93 = noin 3,22 metriä. Sopiva antenni olisi johdin, jonka pituus olisi noin puolet tästä.

Eli jos haluaa ottaa vastaan näitä aaltoja, 1,6:n metrin johtimenpätkän pitäisi toimia hyvin. Antennit kannattaa kuitenkin asentaa korkealle maasta, yleensä. Siihen tarvitaan antennikaapelia, joka on usein ns. koaksiaalista (suom. "yhteisakselillinen"?) johdinta. Antennijohto suojaa vastaanotossa heikkoa haluttua signaalia ympäristön häiriöitä ja mahdollistaa antennin sijoittamisen parhaaseen paikkaan. Johto kuitenkin myös vaimentaa signaalia, joten liian pitkää ei kannata laittaa. Antenni "hylkii" muita aallonpituuksia ja loput hoitaa vastaanotin ns. etupiireillään, jotka on viritetty vain halutulle taajuudelle.

Samat lainalaisuudet pätevät lähettämiseen. Lähetyspuolella tosin jylläävät suuret tehot, jotka esim. yleisradiolähettimessä jaetaan usealle antennille (katso vaikka kiikarilla sellaisen maston huippua).


- Miksi suomi24:ssä ei muuten ole radioamatööri- tai DX-kuuntelupalstaa?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Radioaalto

Sähkömagneettista säteilyä saadaan aikaiseksi elektronin kiihdytyksestä. Onko joku erimieltä, onko muita tapoja?

joka tuottaa radioaaltoja (kuva, jossa on transistori, kolme kondensaattoria, kela ja paristo)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Oskillaattori

Wikipediassa kerrotaan että radioaalto tuotetaan päästämällä vaihto sähkövirtaa johdon läpi: http://fi.wikipedia.org/wiki/Radioaalto

Mutta esimerkiksi radiopuhelimissa antenni on kytketty vain toisesta päästä laitteeseen, ja toinen pää ei ole kytketty minnekkään, niin kuin tässä virtapirissä: http://www.electronic-circuits-diagrams.com/radioimages/5.gif

Miten radioaalto sitten syntyy radiopuhelimissa ja lähettimissä, kun antenni on vain toisesta päästä kytketty laitteeseen?

Pystyykö pienen virtalähteen tuottaman 24 voltin vaihtovirran taajuuden nostamaan kilohertsiluokkaan ja millä tuo tehtäisiin?

Radioaaltojen tuottaminen on luvanvaraista.
Tutustu asiaan täällä:

https://sral.info/

Jopa pieraiseminen tuottaa radioaaltoja. Kova pieru tietenkin kovempia radioaaltoja.

Jos pieraisisi tarpeeksi kovaa niin voisiko joku radioamatööri kuulla sen aallot vaikka Australiassa?

Oskillaattorilla, joka on kytketty antenniin.

Eli tarvitaan vahvistava komponentti, esim. transistori, joka on kytketty siten, että se tuottaa vaihtojännitettä halutulla taajuudella.

Haluttu taajuus asetetaan esim. Kelan ja kondensaattorin muodostaman värähtelypiirin tai kvartsikiteen avulla.

Tämä vaihtojännite johdetaan antenniin, joka säteilee sen avaruuteen.

Käytännössä radiolähettimet ovat yleensä mutkikkaampia, mutta näinkin yksinkertaisia konstruktioita joskus käytetään.

Sinähän tuotat radioaaltoja koko ajan .....pitäisihän sinun asia tuntea. Tässä Stu Withers:in vastaus eräälle kysyjälle:

Stu Withers
Vastattu 5. tammikuuta 2019

Aivot lähettävät sähkömagneettisia aaltoja / säteilyä, mutta se on uskomattoman heikko verrattuna muihin sähkömagneettisen spektrin aaltoihin. Sekä sekaannusten välttämiseksi sähkömagneettinen säteily ei ole vain radioaaltoja. Normaalit radiotaajuudet ovat yleensä miljoonia kertoja voimakkaampia kuin aivojen aallot ja jopa ne ovat alhaisia ​​energian / säteilyn sähkömagneettisessa spektrissä. Joten kyllä, aivojen aallot ovat ehdottomasti sähkömagneettisia (mikä tahansa sähkövirta, kuten aivoissa, on samanaikainen magneettikenttä ja siten sähkömagneettinen luonne), mutta ei, aivojen aallot eivät todellakaan ole sitä, mitä harkitsisit tavallisia radioaaltoja ( musiikin lähettämiseksi asemalta jne.) ja ovat itse asiassa miljoonia kertoja heikompia Hertzissä kuin tämäntyyppiset radioaallot - niin aivosi eivät koskaan keskeytä radiosignaalia;) Aivovirtaukset kuuluvat ”erittäin alhaisen taajuuden kaistalle (ELF ) aallot ”- nämä eivät yksinkertaisesti ole riittävän voimakkaita kantamaan signaaleja korkeamman taajuuden radiotaajuuksien välillä

Kova piaru suunnattuna aaltoputki vahvistimen läpi kohti uranusta on radioaaltojen kuningas ääni.