perisynti

paikkansa tässäkin asiassa. Sillä Raamatussa kerrotaan, että puhe Jeesuksesta, on hullutus niille jotka eivät usko. Ja sinähän et usko, vielä!

hölöttäää,

natsien värkkäämään juutalaisten ja muiden kansojen tuhoamiseen toisen maailmansodan aikoihin.

Natsien hirmutyöt on siis perisynti.
Nyt meidän pitäisi tuomita saksalaiset pikkuvauvatkin sukupolvesta toiseen, esi-isiensä pahojen töiden johdosta.
Samoin tuomitsemme kaikki saksalaiset ilman erotusta, vaikka hirmutöihin osallistui vain murto-osa kansasta.

Tästä näemme, kuinka äärimmäisen oikeudenmukainen Raamatun Jumala on. Armelias, armahtavainen, sanoisi muslimi.

Onneksi Aatamia ja Eevaa ei ollut olemassakaan, joten ei ole perinyntiäkään.

oletko sinä loinen? Olisit mieluummin iloinen - vaikka siitä että sinutkin on luotu. Eikä ihan liukuhihnalta. Paitsi tietty meikit:)

vajakki on liian hidas kommunikoidakseen älykkään elämän kanssa.

"Syyllistäminen perisynnillä oli oiva keksintö."

Oiva? LOISTAVA olisi minun mielestä parempi sana tässä yhteydessä. Kiitoksen siitä voit osoittaa kirkkoisä Augustinukselle. Toinen hänen loistavista ideoistaan oli "oikeutetun sodan" oppi, jonka perusteella paavikunta pääsi tekemään ristiretkiä. Menipä hän vielä vahvistamaan ajatusta kirkkovaltiostakin.

Augustinus on yksi länsimaisen filosofian historian suurmiehistä. Minun mielestä hänen teologia on kuitenkin suurimmaksi osaksi vain hänen aikansa kirkkotraditiokristillisyyden uudelleentulkinta pakanafilosofian pohjalta.

Loinen, joka istutettiin kristinuskoon vasta neljännellä ja viidennellä vuosisadalla, mutta silti suurin osa kristityistä maailmassa luulee sitä osaksi alkuperäistä eliötä.

Augustinus hioi oppinsa perisynnistä mieleisekseen Pelagiuksen kanssa käymänsä riidan aikana. Pelagius korosti ihmisen omaa vastuuta, kykyä ja valinnan vapautta suhteessa hyviin ja pahoihin tekoihin. Augustinus halusi varmistaa, että kukaan ei ala kuvittelemaan itsestään liikoja, joten hän kehitti opin, joka sai ihmiset uskomaan, että kaikki ovat syntisiä, mutta ei siksi, että he ovat tehneet jotain pahaa, vaan siksi, että he ovat olemassa ihmisinä. Jos Pelagius sanoi, että ihminen on sitä, mitä hän tekee, niin Augustinus käänsi tuon toisinpäin ja samalla vihjasi, että ihminen ei voi olla tekemättä pahaa, koska kukaan ei ole absoluuttisen täydellinen moraalisesti niinkuin jumala. Ihminen ei siis ole syyllinen pahaan omasta vapaasta tahdostaan vaan siksi, että hän on ihminen. Mitä tuohon voi enää sanoa ihminen, joka ei halua joutua kirkonkiroukseen?

Tuohon sitten vain lisätään paavinistuimen monopoli syntien anteeksiantamisessa ja kasassa on täydellinen keino käyttää uskontoa aseena maallisen valta-aseman hankkimiseen Euroopassa, jossa väestö oli jo käännytetty kristinuskoon aina maajussista lähtien kuninkaisiin asti.

Puhut ihan eri merkityksellisestä perisynnistä kuin minkä Raamatusta saamme lukea.

Roomalaiskirje:
5:12 Sentähden, niinkuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi, koska kaikki ovat syntiä tehneet -
5:15 Mutta armolahjan laita ei ole sama kuin lankeemuksen; sillä joskin yhden lankeemuksesta monet ovat kuolleet, niin paljoa enemmän on Jumalan armo ja lahja yhden ihmisen, Jeesuksen Kristuksen, armon kautta ylenpalttisesti tullut monien osaksi.
5:17 Ja jos yhden ihmisen lankeemuksen tähden kuolema on hallinnut yhden kautta, niin paljoa enemmän ne, jotka saavat armon ja vanhurskauden lahjan runsauden, tulevat elämässä hallitsemaan yhden, Jeesuksen Kristuksen, kautta. -
5:18 Niinpä siis, samoin kuin yhden ihmisen lankeemus on koitunut kaikille ihmisille kadotukseksi, niin myös yhden ihmisen vanhurskauden teko koituu kaikille ihmisille elämän vanhurskauttamiseksi;
5:19 sillä niinkuin yhden ihmisen tottelemattomuuden kautta monet ovat joutuneet syntisiksi, niin myös yhden kuuliaisuuden kautta monet tulevat vanhurskaiksi.