Päivän sana!

Eroamalla kirkosta ja korvamerkitsemällä

verot YLEISESTI vanhusten huoltoon - nekin kirkolta vapautuvat - takaat Taivaaseen pääsyn. No - jos ei vanhuksen elämä taivallista lie, niin saisihan niillä elämäsi aikana kerätyillä rahoilla muutamaksi vuodeksi häntäpäähän parempaa palvelua?

BTW. YHTEISÖVEROTUSOIKEUS KIRKOILTA POISTETTAVA.



Heräämisiä - Awakenings?


"Liian vanha sananvapauteen
28.04. - 15:00



Anu Ala-Korpela
Halusimme toimituksessa tehdä hieman erilaisen lehtijutun. Sellaisen, jossa laitoksessa asuva vanha ihminen itse pitäisi yhden päivän ajan päiväkirjaa. Samasta vuorokaudesta pitäisivät päiväkirjaa vanhuksen omainen ja hoitaja.

Valitsimme Koukkuniemen vanhainkodin, koska tiesimme, että juuri nyt se kiinnostaa ihmisiä.

Otimme yhteyttä vanhainkotiin. Koska Koukkuniemessä halutaan juuri nyt rajoittaa julkisuutta, pyyntömme käsiteltiin palaverissa. Henkilökunta suhtautui ideaamme myönteisesti, koska olimme hyvissä ajoin ja rauhassa liikkeellä ja kerroimme tarkat suunnitelmat, miten juttu tehtäisiin. Koska henkilökunnalla ei ymmärrettävästi ollut aikaa panostaa sopivien henkilöiden haravoimiseen, käynnistimme itse etsinnät.

Sitten puhelin soi.

– Apulaiskaupunginjohtaja Päivi Sillanaukee kieltää jyrkästi jutun tekemisen, vanhainkodista kerrottiin.

Nikottelin.

– Vanhusten arki pitää rauhoittaa, oli Sillanaukee määrännyt.

Rauhoittaa.


Kaikkiaan Koukkuniemessä on 997 ikäihmistä. Millainen mellakka siellä puhkeaisi, jos yksi ihminen yhdessä 12:sta alueen rakennuksesta pitäisi päiväkirjaa? Kokemukseni perusteella vanhukset laitoksissa kaipaavat yleensä lisää virikkeitä pikemmin kuin lisää rauhaa. Millaista kiihkeää elämää Koukkuniemessä oikein vietetään?

Nyt seuraa tietoisku: Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä.

Yllä oleva ajatus ei ole toimittajien kotkotuksia. Sanat ovat Suomen perustuslaista.


Kun aamulla kävelin töihin juttua miettien, ajatukseni käyskentelivät kummallisilla poluilla. Keihin kaikkiin kaupunginjohtajan päiväkirjanpitämiskielto ulottuu? Uskaltaisiko joku omainen kaupunginjohtajasta huolimatta pitää päiväkirjaa?

Jos uhkarohkea vanhus lyijykynällä ja pienellä käsialalla taskulampun valossa pitäisi päiväkirjaa, mitä sivuille tapahtuisi, jos niistä saataisiin vihiä? Miten ne salaa kuljetettaisiin toimitukseen?

On tavallista että ihmiset yrittävät vaikuttaa siihen, mitä toimittajat kirjoittavat. Tottakai. Niin minäkin yrittäisin.

Oikeasti apulaiskaupunginjohtaja ei voi kieltää jutun tekoa. Hän voi pelotella.

Isosisko valvoo."

http://www.aamulehti.fi/teema/paivannopeat/3528806.shtml





Elämää on riesaksi asti?




"Kuole ennen kuin vanhenet


Olen työkseni kiskonut limaisia maksapihvinpalasia hampaattomista suista, siunannut hautaan hoitovirheitä, harjaantunut erottamaan hajusta, tarvitaanko vaipanvaihtoa vai hauturia.

Mutta koskaan ei ole etonut ja ilettänyt niin kuin nyt kuunnellessa valehtelua vanhustenhoidosta.

Vanhoja ei arvosteta edes sen vertaa, että pysyttäisiin totuudessa.

Suomen viriilein vanhus Paavo Lipponen kävi esimerkiksi kehumassa, miten kansallinen terveysohjelma on lyhentänyt jonot.

Haloo! Lyhenee koiran häntäkin, kun se katkaistaan. Pitää olla yhtaikaa kuollut, kiukkuinen ja mielellään silmäätekevän sukulainen, että pääsee jonoon, jota ei enää ole.

Euroopan suurin ihmissäilömö uhkuu kuulemma Koukkuniemen henkeä.

Laitoksissa eivät valita potilaat, eivät omaiset. Sekin on vale.

Kyllä he valittavat, mutta toisilleen.

Kuka kerjäisi verta nenästään tai luulisi minkään muuttuvan? Ruotsissa ilkeät mummut hoidetaan jo mustelmille. Meillä heidät doupataan hiljaisiksi. Ei ole harvinaista laskea mummelin dosetista yli kolmekymmentä pilleriä. Arvauskeskuksessa on joka kerta uusi lääkäri, joka tuikkaa lisää mömmöjä entisten päälle. Se on arjen eutanasiaa: Mummu pökertyy, kaatuu ja pääsee päivystyksen kautta taivastien alkuun – mikäli ei kuivetu kotolattialle.

Š Š Š

Koukkarin ongelmat on tiedetty 30 vuotta, eikä sen sanominen näytä päättäjiä edes hävettävän.

Vasta pakon edessä hankitaan ne sata hoitajaa, joilla ”pärjätään” – ei niitä kolmeasataa, jotka tarvitaan. Urheiden ja uhrautuvien hoitajien taakse on aina päästy piiloon.

Taannoisen tv-ohjelman täydellisimpiä älypierahduksia oli, että a) laitosvanhukset ovat entistä heikkokuntoisempia b) heidän univahdikseen riittää mainiosti siivooja (nyk. laitoshoitaja.)

Seuraavaksi otetaan varmaan käyttöön myönteisen ajattelun kukkanen, Norjan malli: syötetään vanhus mieluummin kerran päivässä kunnolla kuin kaksi kertaa kiireellä.

Koirakin ruokitaan kahdesti päivässä. Ei mahan, vaan mielialan takia.

Samassa studiossa myös alan ministerin ihmiskäsitys lirahti lahkeesta. Valitettuaan ensin vanhusten arvostuksen puutetta hän totesi kolme vuotta koulutetun lähihoitajan olevan turhaa herkkua mummuille.

Perusteilla on suppea vanhushuoltotutkinto ”esimerkiksi maahanmuuttajille, koska he soveltuvat semmoiseen työhön”.

Pannaan yhteiskunnan pahnanpohjimmaiset hoitamaan sängynpohjimmaisia.

Halveksitaan yhdellä iskulla sekä vanhuksia että värillisiä.

Hyvät hyssälät! Seuraavaksi kuulemme, että mustat sopivat loppututkinnoistaan riippumatta katusoittajiksi, koska heillä ”on rytmi veressä”.

Š Š Š

Nykyvanhukset haluavat kuulemma asua kotona. Tietysti. He ovat vierailleet vanhainkodeissa, ja jättäytyvät sittenkin mieluummin laillistetun heitteillejätön eli niin sanotun avohoidon asiakkaiksi toivoen, että hyväuskoisin lapsista haksahtaisi omaishoitajaksi, moderniksi maaorjaksi.

Samaan aikaan ministeriö kehittää ”etäläsnäoloa”(?!) ja ministeri lupaa ”tietoteknisten valmiuksien hyväksikäyttöä”. Vanhusvaippa, joka hälyttää virtsalla täytyttyään ei ole enää uutta; tulossa on vaippa, joka hälyttää kun täyttyminen on päättynyt eli vainaa on valmis haettavaksi.

Isoäitini sukupolvi pelkäsi toki vanhenemisen kipuja, köyhäintaloa ja yksinäisyyttä ystävien kuoltua. Mutta eivät he pelänneet vanhuutta sinänsä.

Tämän päivän viisikymppiset pelkäävät vanhuutta enemmän kuin kuolemaa. Syystäkin. Kuolemassa voi vielä olla rahtunen ihmisarvoa.

Hilkka Olkinuora
Kirjoittaja on tamperelainen pastori ja toimittaja "

Sunnuntaivieras Aamulehti Sunnuntai 23. huhtikuuta 2006

http://www.aamulehti.fi/


1. Ala-Kapee Pirjo   Itä-Suomen läänin maaherra   103 130 €   44
2. Aula Maria Kaisa   lapsiasiainvaltuutettu   70 755 €   38
3. Haapala Tero   rikosylikomisario   61 018 €   36
4. Heikka Mikko   Espoon piispa   108 677 €   43
5. Huotari Voitto   Mikkelin piispa   96 762 €   44
6. Huovinen Eero   Helsingin piispa   113 838 €   44
7. Huttunen Jussi   Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja   346 234 €   49
8. Huuhtanen Jorma   Kelan pääjohtaja   168 827 €   49
9. Hägglund Gustav   Entinen EU-kenraali, sotilaskom. pj.   95 654 €   44
10. Härkönen Petri   kunnanjohtaja, Merikukan kihlattu   103 861 €   43
11. Jääskeläinen Risto   metropoliitta Ambrosius   101 531 €   74
12. Kaskeala Juhani   puolustusvoimain komentaja   128 362 €   46
13. Knape Petri   Supon apulaispäällikkö   70 028 €   41
14. Koskelo Pauliine   KKO:n presidentti   129 983 €   44
15. Kuusimäki Matti   valtakunnansyyttäjä   98 480 €   43
16. Laitinen Lauri A   HUS:n entinen toimitusjohtaja   189 634 €   48
17. Mäkinen Kari   Turun piispa   95 409 €   45
18. Nevala Seppo   Supon entinen päällikkö   78 553 €   43
19. Niskanen Hannu   kenttäpiispa   70 063 €   40
20. Paarma Jukka   arkkipiispa   120 642 €   43
21. Pajunen Jussi   kaupunginjohtaja   179 975 €   48
22. Peura Simo   Lapuan piispa   91 257 €   45
23. Pihkala Juha   Tampereen piispa   122 472 €   42
24. Pokka Hannele   Lapin läänin maaherra   111 581 €   47
25. Prihti Aatto   HUS:n puheenjohtaja   186 534 €   47
26. Puumalainen Mikko   vähemmistövaltuutettu   33 307 €   29
27. Raivio Kari   Helsingin yliopiston kansleri   133 454 €   45
28. Ranta Rauno   Krp:n päällikkö   96 041 €   44
29. Repo Mitro   ortodoksipastori   179 772 €   50
30. Riekkinen Wille   Kuopion piispa   100 443 €   44
31. Romantschuk, Maria   Fortumiin siirtynyt presidentin ex-viestintäpäällikkö   78 197 €   39
32. Rusi Alpo   suurlähettiläs   63 075 €   39
33. Saari Rauno   Länsi-Suomen läänin maaherra   153 617 €   34
34. Sailas Raimo   vm:n valtiosihteeri   182 123 €   47
35. Salmi Samuel   Oulun piispa   113 450 €   44
36. Salminen Markku   poliisiylijohtaja   98 993 €   44
37. Siitonen Eva-Riitta   Helsingin ent. kaupunginjohtaja   78 526 €   39
38. Siuruainen Eino   Oulun läänin maaherra   119 780 €   47
39. Tiitinen Seppo   eduskunnan pääsihteeri   141 884 €   48
40. Tolvanen Kari   väkivaltarikosyksikön johtaja   60 644 €   37
41. Viinanen Jarmo   presidentin kansliapääll.   109 431 €   45
42. Vikström Erik   Porvoon entinen piispa   103 085 €   46