Nato pakkosyöttöhän pääsi oikein
vauhtiin 2003, sen jälkeen kun USA oli hyökännyt IRAK:n, Presidenttimme arvostellut hyökkäystä YK:ssa ja epäillyt myöhemmin ”Puolustus Integraation” kannattajilta että ei kai nyt vaan Suomen USA:n suhteet ole riittävän lämpimät?”
USA haluaa valtaa maailmalla entistä enemmän. 2003 paine alkoi hiljalleen kasvaa Suomen Nato asiassa, kunnes ”Suomen satelliitti Republikaanit”- meinasivat nousta kesällä 2007 – melkein kuin Barrikadeille, kuin kommarit vaaran vuosian konsanaan.
Pertti Salolainen: Nato-päätös olisi pitänyt hoitaa ajoissa
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Pertti Salolainen (kok) ihmettelee, miksi Nato-jäsenhakemusta ei jätetty rauhallisempina aikoina. Hänestä hakemuksen jättäminen nyt syventäisi eurooppalaista kriisiä.
Salolainen remontoisi myös kerran neljässä vuodessa tehtävän ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon.
- Nykyisellään selonteko on liian jähmeä ja hidassykkeinen, varsinkin jos maailmanpolitiikassa alkaa tapahtua, Salolainen sanoo Georgian sotaan viitaten.
Salolainen muuttaisi selontekoa siten, että hallitus voisi antaa ulko- ja turvallisuuspoliittisen tilanneanalyysinsä nykyistä selontekoa suppeampana joka toinen vuosi tai vaikka joka vuosi.
Selontekoon liittyvät Puolustusvoimien resurssikysymykset, jotka vaativat pitempiaikaista suunnittelua, hän pitäisi nykyisellään.
Hallituksen on määrä antaa ulko-ja turvallisuuspoliittinen selontekonsa eduskunnalle tulevan syksyn aikana.
- Tarkkaa päivämäärää ei ole kerrottu. Voi olla, että Nämä (Georgian sota) tapahtumat jopa lykkäävät selonteon valmistumista, Salolainen sanoo.
Pitäisikö Suomen hakea Naton jäsenyyttä?
- Olen vaatinut Suomen liittymistä Natoon monen vuoden ajan. Teemani on ollut se, että Natoon pitää liittyä silloin, kun aurinkoa paistaa. Nyt olemme tilanteessa, jossa aurinko ei paista.
- Jokainen tietää, että Nato-jäsenhakemuksen jättäminen tässä tilanteessa, syventäisi eurooppalaista kriisiä, koska Venäjän reaktio olisi voimakas. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettemmekö pitäisi päätösvaltaa omissa käsissämme, Salolainen sanoo.
Nykytilanteessa hän asettaisi Nato-kysymyksen toisin.
- Nyt voisi paremminkin kysyä niin, että miksi ne, joiden olisi asia pitänyt hoitaa, eivät sitä tehneet aikaisempina vuosina.
vauhtiin 2003, sen jälkeen kun USA oli hyökännyt IRAK:n, Presidenttimme arvostellut hyökkäystä YK:ssa ja epäillyt myöhemmin ”Puolustus Integraation” kannattajilta että ei kai nyt vaan Suomen USA:n suhteet ole riittävän lämpimät?”
USA haluaa valtaa maailmalla entistä enemmän. 2003 paine alkoi hiljalleen kasvaa Suomen Nato asiassa, kunnes ”Suomen satelliitti Republikaanit”- meinasivat nousta kesällä 2007 – melkein kuin Barrikadeille, kuin kommarit vaaran vuosian konsanaan.
Pertti Salolainen: Nato-päätös olisi pitänyt hoitaa ajoissa
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Pertti Salolainen (kok) ihmettelee, miksi Nato-jäsenhakemusta ei jätetty rauhallisempina aikoina. Hänestä hakemuksen jättäminen nyt syventäisi eurooppalaista kriisiä.
Salolainen remontoisi myös kerran neljässä vuodessa tehtävän ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon.
- Nykyisellään selonteko on liian jähmeä ja hidassykkeinen, varsinkin jos maailmanpolitiikassa alkaa tapahtua, Salolainen sanoo Georgian sotaan viitaten.
Salolainen muuttaisi selontekoa siten, että hallitus voisi antaa ulko- ja turvallisuuspoliittisen tilanneanalyysinsä nykyistä selontekoa suppeampana joka toinen vuosi tai vaikka joka vuosi.
Selontekoon liittyvät Puolustusvoimien resurssikysymykset, jotka vaativat pitempiaikaista suunnittelua, hän pitäisi nykyisellään.
Hallituksen on määrä antaa ulko-ja turvallisuuspoliittinen selontekonsa eduskunnalle tulevan syksyn aikana.
- Tarkkaa päivämäärää ei ole kerrottu. Voi olla, että Nämä (Georgian sota) tapahtumat jopa lykkäävät selonteon valmistumista, Salolainen sanoo.
Pitäisikö Suomen hakea Naton jäsenyyttä?
- Olen vaatinut Suomen liittymistä Natoon monen vuoden ajan. Teemani on ollut se, että Natoon pitää liittyä silloin, kun aurinkoa paistaa. Nyt olemme tilanteessa, jossa aurinko ei paista.
- Jokainen tietää, että Nato-jäsenhakemuksen jättäminen tässä tilanteessa, syventäisi eurooppalaista kriisiä, koska Venäjän reaktio olisi voimakas. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettemmekö pitäisi päätösvaltaa omissa käsissämme, Salolainen sanoo.
Nykytilanteessa hän asettaisi Nato-kysymyksen toisin.
- Nyt voisi paremminkin kysyä niin, että miksi ne, joiden olisi asia pitänyt hoitaa, eivät sitä tehneet aikaisempina vuosina.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Oikea aika olisi ollut Baltian kanssa samaan aikaan. Mutta mitä Suomessa tehtiin, oltiin "huolissaan", "tarkkailtiin" yms hyssyttelyä, aivan kuin Venäjän uhka tällä poistuisi. Ei poistunut, vaan kasvoi.
Nyt uhka on jo niin iso, että yksin NATOon meneminen alkaa olla sen verran iso paukku turvallisuuspoliittisesti, että olisi parempi jos Ruotsi saataisiin mukaan. Mutta Ruotsilla ei ole kiirettä, heillä kun on Suomi tässä puskurina välissä.
Pelkuri-ruotsalaisille on itse asiassa parempi olla olematta samassa puolustusliitossa Suomen kanssa, koska silloin ei ole pakko lähettää Svea-mamman hiusverkkopoikia kuolemaan Suomen maaperälle... Suomella sen sijaan on todellinen ongelma, pitkä maaraja Venäjän kanssa ja nyt Georgiasta nähtiin miten tehokkaasti Venäjän salamasotajoukot tulevat ahtaastakin rajasta läpi, jopa pelkästä vuoristotunnelista.
Suomi tarvitsisi puolustuksen suhteen kaiken avun mitä vain mahdollista, mutta poliitikot elävät hyssyttelevissä haavemaailmoissa?
1985 OIKEA AIKA LIITTYÄ NATOON, OIKEA AIKA LÄHTEÄ 1991.
Koska he joiden tehtävänä olisi ollut natoon liittyminen ovat viidennen kolonnan moskovankumartajia, on liittymättä jättäminen heiltä varsin luontevaa.
Mielenkiintoisempi kysymys onkin miksi kansa vuodesta toiseen äänestää näitä samoja slaavitautisia?