Lueskelin tässä noita ekoautoiluvinkkejä ja systeemi näyttää erikoiselta. Liikkeelle lähdettäessä, kaks auton mittaa ja vaihto suoraan kolmoselle, taas pieni matka ja vaihto suoraan vitoselle. Elikkä jo 50km/h nopeudesta lähtien ajellaan vitosella ja näin päästään selkeesti pienemmällä kulutuksella. Toisaalta ennen vanhaan sanottiin, että kierrokset ei riko konetta, mutta vedättäminen sen tekee. Tokihan myös voimansiirto on tulilinjalla. Vai kestääkö nykyautot tommosta jurnuttamista?
Ekoajoako?
Iso-D
13630
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
itsekin. Ettei vaan kävis niinkuin monessa muussakin asiassa, että pienestä säästöstä syntyy iso lasku.
Kummalliselta nuo vinkit vaikuttavat. Esimerkiksi Motivan sivuilta (http://www.motiva.fi) lainatussa yleisohjeessa mainittiin näin:
"Liikkeelle lähdettyäsi pyri vaihtamaan mahdollisimman nopeasti kakkosvaihteelle ja edelleen isommille vaihteille 1/3 - 1/2 -kaasulla.
Kiihdytä kullakin vaihteella vain siihen kierroslukuun asti, jolla vääntömomentti on suurin (yleensä n. 3000 r/min), jotta välttäisit moottorin käytön turhan korkeilla kierroksilla.
Ellei autossasi ole kierroslukumittaria, kiihdytä 1-vaihteella 10-15 km/h nopeuteen, 2-vaihteella 40 km/h nopeuteen, 3-vaihteella 60 km/h nopeuteen, ja 4- tai 5-vaihteella siitä ylöspäin.
Ennakoi risteyksiin ja liikennevaloihin saapumisesi tai edellä ajavan kääntyminen. Lähesty niitä vapaalla rullaten (autossa tavallinen kaasutinmoottori) tai hidasta moottorijarrutuksen avulla (ruiskutusmoottori) niin, että liikennevalot ehtivät vaihtua vihreiksi tai voit muuten jatkaa ajoasi turhaan pysähtymättä.
Aja muun liikenteen rytmin mukaan. Vilkasliikenteisillä tieosuuksilla ohittaminen ei tuo oleellista aikasäästöä, mutta lisää sen sijaan polttoaineen kulutusta.
Taloudellisin ajotapa niin maantieliikenteessä kuin taajamissakin on käyttää suurinta vaihdetta, jolla moottori vetää hyvin. Alamäessä ja kevyellä kaasulla myös tasamaalla voit hyvin ajaa 5-vaihteella jo 60 km/h nopeudessa."
Motivan neuvot (nuo jotka copy-pastasit) vaikuttavat olevan ihan OK. Joskin siellä oli yksi perustavan laatuinen virhe: "1/3 - 1/2 -kaasulla". Nimenomaan kierroksia sopii käyttää parhaan vääntömomentin alueella ja kiihdytettäessä hieman ylikin, koska vaidetta vaihdettaessa ne putoavat kuitenkin alespäi. Jaa kiihdytys 2/3 tai 3/4 -kaasulla. Jos kiihdyttää 1/3 kaasulla, kannattaa se tehdä parhaan väännön kierroksia alempaa (tämä ei ole varsinaista vedätystä, koska moottorilla ei ole suurta kuormaa). Vajaakaasulla parhaan vääntömomentin alue on HUOMATTAVASTI alle 3000 rpm! (Se luku joka on parhaalle vääntömomentille ilmoitettu, ja ne kierrokset myös, ovat TÄYSKAASULLE eli 1/1. Aivan täysikaasulle ei kannata mennä taloudellisessa kiihdytyksettä, koska seos rikastuu ja hyötysuhde laskee.)
Kun tavoitenopeus on saavutettu riittää vakionopeuden ylläpitämiseen hyvinkin pintakaasu. Pintakaasulla ajettaessa paras vääntömomentti on hieman tyhjäkäynnin yläpuolella, joten tästä myös syy alemmille kierrostenkäytölle. Heti kuitenkin kaasuläppää avattaessa täytyisi kierroksia koneessa nostaa 1500->2000->2500->3000... riippuen kuinka paljon kaasuläppää avataan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että 50 km/h vitosellä vedättäessä lykätään silmään kaksi vaihdetta pienempi, kun lähdetään ohittamaan tai yksi vaihde pienempi, jos lähdetään puolikaasulla kiihdyttämään uuteen tavoitenopeuteen (esim. 80 km/h).
Itselläni on toisessa autossa automaatti ja kyllä se vietävä vaihtaa kolmoselle tai joskus jopa neloselle pikkuvauhdeissakin. Kierrokset putoavat 1500 rpm tietämille. Sitten tietysti kun painaa kaasua hetken laatikko sekoilee ja lopulta vaihtaa useimmiten jopa ykköselle kiihdytystä varten. Mutta tasaiseen vauhdinpitoon ei paljon tehoa tarvita.
Onneksi kyseisessä laatikossa on ripeämpään ajoon tarkoitettu asento. Tällöin vekotin pitää koko ajan pienempää vaihdetta ja kierroksia korkeammalla. Samoin vaihtamisherkkyys (ylöspäin) vähenee.
Tomaatti kyllä ymmärtää (onneksi) pistää hyvinkin suuren vaihteen silmään, kun kuormaa on vähän ellei lähes olemattomasti. Tämä lisää polttoainetaloutta ja hieman kompensoi sitä faktaa, että tomaatti hukkaa energiaa lämmöksi luistaessaan.
Kuitenkin suurin osa automaateista on liian herkkiä käyttämään monotettaessa kierroksia. Taloudellisin ajohan on, kun ajetaan lähes kaasu poljassa parhaan vääntömomentin alueella. Kuitenkin tomaatit dieselautoissa ottaa kierroksia usein päälle 4000 ennen vaihtoa, jos kaasujalka on raskaampi. Automaatilla joutuu siis valitsemaan välillä "raskas kiihdytys ja perkeleesti kierroksia" ja "kevyt kiihdytys vääntöalueella". Kumpikaan vaihtoehto ei ole taloudellinen!
Tomaatit ovat nykyään 'oppivia' ja/tai niissä on useita eri vaihto-ohjelmia. Kuitenkin vaihto-ohjelmat ovat usein hengeltään: normaali/comfort - sport - supersport - amistussport - grönholmsport. Missä vitussa on se pihistysohjelma, joka ei KOSKAAN ottaisi kierroksia yli vääntöalueen? Eikö ydes yhtä 'muistipaikkaa' ole voitu uhrata taloudelliselle ajolle? Eikö vaihteisto kestä? No pistäkää sitten kestämään! Olisi jo korkea aika.
Itse vaihdan monesti esimerkiksi länsiväylälle siirtyessä kakkoselta suoraan vitoselle. Vauhtia on n. 90 km/h tämän tapahtuessa. Luultavasti samalla ajan melko ekologisesti. Kiihdytys mahdollisimman pitkään yhdellä vaihteella ja sitten vaihto riittävän isolle kuluttanee samanmoisesti bensiiniä kuin pidemmäksi venytetty kiihdytys. Ainakin häiritsee vähemmän kanssaautoilijoita.
Mutta kyllä tuo oma bilikkani kulkeen sen 60 km/h vitosella myös. Jossain 45 - 50 korvilla saattaa ruveta hieman rykimään. En ihan heti keksi mikä pienillä kierroksilla ajamisessa rikkoisi vaihdelaatikon. Mutta jos jollain vanhalla romulla vedättää ylämäkeen niin että kone tutisee, niin en lainkaan ihmettele jos jotain särkyykin.
Mutta itse yleensä ajan sellaisilla vaihteilla, että pysyy hyvin kyydissä mukana kun jono kiihdyttää. Kyllä minusta sujuvuus voittaa ekoilun. Saahan sitä jonkinverran säästettyä ennakoimalla ja tasaisemmalla ajolla ilman äärimmilleen vietyä hiipimistä.
"Itse vaihdan monesti esimerkiksi länsiväylälle siirtyessä kakkoselta suoraan vitoselle. Vauhtia on n. 90 km/h tämän tapahtuessa. Luultavasti samalla ajan melko ekologisesti."
Joo no tosta voidaan taas olla montaa eri mieltä! Jos vedät kakkosella 90km/h nopeuteen, niin sulla lienee vaihtokohdassa n. lähemmäs 6000rpm, joka on aika kaukana taloudellisuudesta. Vielä jos teet kiihdytyksen kaasu tiskissä, niin aina vain pahempi kulutuksen kannalta. Ja jos taas et, niin saman kiihtyvyyden saat vaihtamalla aikasemmin isommalle vaihteelle ja säästät samalla bensaa.
Kaikki vaihteita ei tietenkään tarvitse käydä tilanteesta riippuen läpi, mutta kyllä tollanen kakkosella 90km/h asti kiihdytys on melkosta repimistä
on aina sopiva vaihde.
Liian suurella vaihteella ajo voi ihan oikeesti rikkoa esim. vaihdelaatikon, koska vääntörasitus nousee selkeesti suuremmaksi pienemmillä kierroksilla. Tämä korostuu varsinkin tehokkaassa autossa, kuten turboahdetuissa(tästä esimerkiksi käynee ducatot, joissa viitosvaihteen hajoaminen on melkoisen suuri ongelma). Automaatissa vaihteet on kohdallaan, mutta eipä talodellisuudessa yleensä pärjää, mukavuudessa kyllä.
Pitihän noita ohjeita tietty eilen kokeilla, meikäläisellä se tarkottaa kierroksien kanssa n. 1500, ei oikeen hyvältä tuntunut. Taidan jatkaa vanhaan malliin.
Hyvin arvioitu. Aika lähelle 6000 rpm. Itse olen mietiskellyt sen näin: Moottorin hyötysuhde on nyky vehkeillä aika hyvä läpi koko käyttökierrosalueen. Tehtävänä on kiihdyttää tietty massa tavoiteltavaan vauhtiin. Nyt vaihtamiset jäävät pois ja moottori polkee sieltä 2500 tuntumasta tuonne 6000 nurkille. Kun vauhti on saavutettu vaihto vitoselle ja kierrokset jäävät sinne 3000 tuntumaan. (Erittäin lyhyt vitonen pökötissä). Eli kulutusta on lyhyen aikaa (n. 10 sek tai alle) ehkä 15 l/100 km, mutta vitoselle vaihdon jälkeen kulutus romahtaa 6.5 / 7 litran tienoille.
Vaihtoehtona on käydä läpi kaikki vaihteet kiihdyttäen minuutti tai parikin noin 9-10 litran kulutuksella. Kumpi näistä tavoista sitten kuluttaa enemmän polttoainetta? Ja kuinka suuri on ero? Suurin hyötyhän saadaan siinä pitkän matkan ajossa. Esimerkiksi jos ajat helsingistä tampereelle on aivan yhdentekevää mitä teet kummassakaan kaupungissa. Motarin keskivauhti määrää kulutuksen.
Tehokkainta kiihdytys on mahdollisimman pienellä vaihteella, siis ruiskulla, imukoneessa taas alkaa "holovaamaan" pensaa kun toinen kurkku aukeaa. Minä en kyllä ole "mopossani" uskaltanut vetasta 90km/h kakosella kun manuska suosittaa vaan 86km/h (pitempään ajoon, hetkellisesti on kyllä lupa ylittää, mutta kiekat menee sitten lähelle 7 tonnii), silloinkin alkaa moottorin ääni kuulua jo sisälle, muulloin se ei kyllä kuulu. Ehkä paras ois lähteä kakosella ja vaihtaa vitonen 90km/h?
Oli yks auto manuaalivaihteilla, mutta laatikko täynnä automaattiöljyä, sillä kesti ajella 40km/h vitosella ja tarvittaessa 200km/h. Useissa autoissa laatikon öljypinta on puolivälissä tai jopa alle, silloin pienet kierrokset ei voitele kunnolla kaikkia rattaita, joten vedätys on vaarallista.
"Moottorin hyötysuhde on nyky vehkeillä aika hyvä läpi koko käyttökierrosalueen."
"Aika hyvä", true. Ei yhdellä kiihdytyksellä itseään perikaatoon vie, mutta kyllä tuo ajotapana alkaa nostamaan kulutusta. Tosin jos ajaa suurimman osan ajostansa tavoitenopeudessa, eikä kiihdytyskertoja ole montaa yhdellä reissulla, saattaa ylimääräinen kulutus jäädä huomaamattomaksi. Kyllähän minäkin pistin mutsin Lagunaa lainatessa naurua plenumiin ja kiihdyttelin yli vääntöalueen, ja siitäkin huolimatta kulutus oli pienempi kuin mutsin kirjaamat kulutukset aiemmilla tankkausväleillä. Tämä senkin takia, että 99% matkasta oli vakionopeudella tavoitenopeudessa.
Paras kWh/litra saavutetaan kuitenkin kunkin kaasuläpän avautuman vastaavalla vääntökierrosalueella.
"Tehtävänä on kiihdyttää tietty massa tavoiteltavaan vauhtiin. Nyt vaihtamiset jäävät pois ja moottori polkee sieltä 2500 tuntumasta tuonne 6000 nurkille. -- Eli kulutusta on lyhyen aikaa (n. 10 sek tai alle) ehkä 15 l/100 km"
Öh-höm kröhöm. Mikäs noin vähän bensiiniä syö urku auki ja kierrokset tapissa? Tosin jos et juuri käytä ykköstä alkukiihdytyksessä niin viehän se yhden järkyttävän piikin kulutuksesta pois. Järkyttävimpiä kulutuksiahan saa laskennallisestikin arvailtua, vaikkei ajotietokonetta omaisikaan. Esim. Herald kuluttaa moottoritiellä gasoa ehkä 12 l/100km. Moottori todellakin huutaa ja kiertää - kaasu saa olla täysin pohjassa. Voi päätellä, että moottori saa kaiken mahdollisen hillon mitä sille voi syöttää. Jos minä rykäisen ykkösvaihteella kierrokset tappiin noin 30 km/h (lyhyt vaihteisto), niin kulutus PER AIKAYKSIKKÖ on sama. Kulutus per 100 km on noin 50 litraa! Ja tämä kulutus on vakiolle 1147 kuutioiselle 'mopo'autolle.
Uusi auto toimii hieman paremmalla hyötysuhteella, mutta kun tehoja on vastaavan kokoisessakin enemmän plus iskutilavuudet suurempi, on virittämätön peruskauppakassikin +50% tehokkaampi, KEVYESTI sporttinen (vakio tai piristetty) jo +100% tai enemmän. HETKELLINEN kulutus voisi olla ykkösvaihteella rykäisten 100...200 l/100km, koska nopeus on hyvin pieni (huom. tyhjäkäynnillä kulutus on suurin: ääretön litraa/100km). Tärkeämpää on päätellä keskikulutusta. Jos kiihdyttäminen 0 -> 100 km vie esim 1 dl gasoa ja kiihdyttäminen sataseen kestää 10 sekuntia tarkoittaa se, että polttoainetta poltetaan 36 litraa tunnissa. Mikä on keskinopeus kiihdytettäessä? Se ei ole 50 km/h. Jos otetaan vaikka 65 km/h, niin siitähän me saisimme, että keskikulutus kiihdytyksen aikana olisi 55 litraa/100 km. Aika HELVETISTI yli 15 litraa!
Mistä muuten sait tuon 15 litran lukeman kulutuksellesi? Ajotietokoneestako? Onko varma, että se osaa näyttää riittävän suuria lukuja todellisen kulutuksen paljastamiseksi? Kyllähän jotkin BMW:n black boxikin kuulemma mittaa kierroksia vain lukemaan 8160 asti ja näyttää kaikki kierrokset sen yli tasan 8160:na. Eli jos miss-shiftaa kierrokset päälle 10000:n ja kone sylkee pari mäntää pakoputkesta ulos, niin voihan se ihmetyttää, että noinko pienestä kierrätyksestä kone meni pullamössöksi.
"mutta vitoselle vaihdon jälkeen kulutus romahtaa 6.5 / 7 litran tienoille."
Tuon kulutuslukeman minäkin jo uskon. :)
"Vaihtoehtona on käydä läpi kaikki vaihteet kiihdyttäen minuutti tai parikin noin 9-10 litran kulutuksella. Kumpi näistä tavoista sitten kuluttaa enemmän polttoainetta?"
Jos käyttää kiihdytykseen 10 sekuntia, kiihdyttänee tavoitenopeuteen pienemmällä bensiinillä, MUTTA:
A) parhaan väännön alueella, mutta RASKAALLA kiihdytyksellä (ei pintakaasulla) kiihdyttäminen ei todellakaan vie minuuttia tai paria. Se vie korkeintaan 50% pidemmän aikaa kuin JÄRJETTÖMÄLLÄ huudatuksella.
B) hitaammin kiihdyttäen myös taitetaan pidempi matka, eli tehdään työtä ilmanvastusta vastaan. Mitä hitaammin kiihdyttää, sitä lyhyempi ajo tavoitenopeudessa, ja sitä vähemmän kulutusta tavoitenopeudella.
Oiot kulutuslaskelmissa järkyttävissä määrin.
Kiihdyttäminen tavoitenopeuteen vie vakiomäärän energiaa eli .5*massa*(tavoitenopeus)^2
MUTTA tämä vakiomäärä energiaa ei saavuteta vakiomäärällä bensiiniä, koska hyötysuhde muuttuu. Hyötysuhde on huono vajaalla kaasulla ja vääntöalueen ulkopuolella.
Molemmat esimerkkisi olivat siis vääriä ja optimaalinen kiihdytys poikkeaa molemmista esittämistäsi tavoista.
"Ja kuinka suuri on ero? Suurin hyötyhän saadaan siinä pitkän matkan ajossa. Esimerkiksi jos ajat helsingistä tampereelle on aivan yhdentekevää mitä teet kummassakaan kaupungissa. Motarin keskivauhti määrää kulutuksen."
Tämä on totta, käytännössä. Jos ajat kuitenkin lyhyempää matkaa, esim. Herwoodin ja Kalevan väliä (Tampereen osia), ja kiihdyttelet Hervannan valtaväylällä mainitsemillasi kierroksilla, niin voin vannoa, että kiihdyttelysi vaikuttaa jo huomattavasti kokonaiskulutukseen. Jos rahaa on, niin mikäpä siinä bensiiniä törsätessä. Kivaahan se on, eikä moottorin siitä pitäisi tuhoutua (hieman tavallista enemmän kulumista vaan), kunhan ei kylmänä ryntäytä.