minulla 2002 malli 1.8 125hv ja kysyisin minkä painoinen vaunu sopisi vedettäväksi, (kaksi aikuista ja kaksi lasta), ensi kesänä ajattelin Norjaa kiertää, eikä ole aikaisemmin vaunua ollut.
Onko kenelläkään
vetoautona Opel Zafira?
10915
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Vertaile itse linkistä http://www.towcar.eu/index.php
ja valitse vaunuksi "caravan" listan lopusta, jos sinulla ei vielä vaunua ole.
Rekisteriotteessa mainitaan suurin sallittu vetopaino jarruin, mutta siitä kannattaa autoa kohtaan armeliaana pudottaa 100-150 kiloa pois.
Meillä oli jokunen vuosi sitten mondeo 1.8 joka jaksoi hyvin vetää silloista Hobbyämme, kokonaispaino oli jotain 1200. Tosin kytkin paloi mökillä vaunun peruutteluista...
Vaunuista kannattaa tuijottaa sitä kokonaispainoa, ts. mitä vaunu painaa lähtövalmiina.
Hyviä matkoja teille!
Siinä näkee että kyllä on hyvä auto tosin vähän hajosi!
Mitä sitten kun Norjassa olet jossain leirintäalueella vuonossa ja kytkin hajoo.
Tuollainen 1,8 litranen on siinä ja siinä kestääkö yli 1000kg.
Kyllä 1,8 litranen tasasella vie vaikka 2000kg mutta esim. Norjassa kun ylämäet voi olla 3km kestääkö auto siellä.
Kyllä se 1.8 vetää tonnista ihan hyvin, kun vain käyttää tarvittaessa vaihteita ja pitää kaasun pohjassa ylämäessä ja varsinkin vastatuulessa.
Ei pidä antaa reilusti kaasua ja säätää kytkimellä vauhtia vaan päinvastoin.
Vedin 1.8 koneella (66kW/90hv) vaunua 10 kesää. Kone , laatikko ja varsinkin kytkin kestivät hyvin kun osaa niitä käyttää. Mittariin kertyi 260 tkm tuona aikana , oli meillä yht. 14 vuotta. Rekkavauhtiin sillä juuri pystyi, mutta ei rekkaa ohittamaan muuta kuin tasamaalla.
Vastatuuli oli hirveää myrkkyä eli 4 vaihde, koko ajan kaasu pohjassa. Parasta oli jäädä rekan imuun, niin selvisi vähemmällä.
En käynyt niorjassa asti mutta lapin mäkiä tuli revittyä kyllä. Mäen alla kolmonen sisään ja talla pohjaan. Kyllä se kiipeää. On harkitsematonta vaihtaa kesken mäen.
Kyllä 125 heppaa vetää ihan hyvin tuolaisen 1000-1200 painavan vaunun.
Kytkin voi hajota minkä merkkisestä hyvänsä kun tarpeeksi kauan ajaa, vaikka 300 tkm.
Norjassa on mäkiä jopa 5km pitkiä. Ja muista jos tulet toiseen suuntaan on alamäki yhtä pitkä.
Geirangerissa tulin kerran alas ja alhalla ei ollut jarruja ollenkaan. ( oma moka )
ei ne suomalais lapin pitkät ja loivat ylä ja alamäet ole mitään rääkkiä koneelle. Mutta kun Norskissa vetelet viisi kilometriä serpenttiiniä alas, n. 20-30 kpl 180 asteen mutkia, välillä 40-50 vahdilla tasaista ja mutkassa lähes nollaan. Taas ylämäki, samat viisi kilometriä, että hetki sitä kolmee-viittä kymppiä suoralla, ja taas vauhdit lähes nollaan mutkassaetcee, pari kolme kymmentä kertaa per vuoren sivu.
Noissa tulee esiin se vetoauton tekniikka. Jarrutuksissa täytyy teho riittää, mutta myös kestävyys, eli isoa jarrupintaa haetaan.
Nousut tekevät hallaa kytkimelle, kun joka mutkassa luistatetaan. Öljyt kuumenevat nousussa myöskin äärirajaaan.
Ei ole vaunun veto Norjassa mitään Micran puuhaa. Täyttä työtä kaikenkaikkiaan koko homma.
"Nousut tekevät hallaa kytkimelle, kun joka mutkassa luistatetaan"
Kukaan ei käske luistattamaan kytkintä joka mutkassa, tollasella pirteällä 1.8 koneella voi ajaa useimat mutkat 2. vaihteella ja pahimmat mitä ei voi lähestyä riittävällä vauhdilla voi ottaa ykkösellä, mutta luistattaa ei tarvi.
Lisäksi pitää muistaa, että kaikista pahimmat vuoristotiet on jo lähtökohtaisesti kielletty yhdistelmiltä, joten kyllä aloittajan mainitsemalla yhdistelmällä pärjää vallan mainiosti.
Jokainen vuoristoon suuntaava huolehtii ilman muuta, että auto on hyvässä kunnossa, oli vaunu perässä tai ei. Tärkeintähän on jarrujen kunto eli hyväkuntoiset palat ja säännöllisesti vaihdettu neste, muutoin kunnossa oleva auto kestää kyllä vuoristoajon, muistaa vaan käyttää riittävästi kierroksia mäkeä kiivettäessä ja mahdollisimman kovaa moottorijarrutusta laskeuduttaessa. Jarrua käytettäessä on tärkeintä oikea tekniikka, eli kertynyt vauhti pitää tappaa pois voimakkailla lyhytkestosilla jarrutuksilla, koko ajan kevyesti jarruttamalla jarrut kuumenevat varsin nopeasti ja lopulta häviävät.
Näillä eväin itse olen pärjäillyt sekä Norjan vuoristoteillä että Itävallan alpeilla ilman pienintäkään ongelmaa.
vastaa ollenkaan välimeren rannoilla oleville Alpeille, jossa nousut voivat olla yli 10 km. ja laskut yhtä paljon.
Se mitä siellä täytyy käyttää, on ykkösvaihde ja joskus kakkonen, sekä ylöspäin mentäessä ja alaspäin laskeuduttaessa. Eikä tarvitse luistattaa kytkintä yhtään.
Nim.merk. "Kokemusta on".
Meiltä löytyy 1.8 Zafira vetoautona. Ainakin 550DL Solifer vm -90 tulee ihan nätisti perässä. Ja kokonaispainoa tuolla vaunulla on otteen mukaan 1060kg. Etelä suomessa tosin ollaan vaan reissattu. Viime reissulla oli vaunun kanssa keskikulutus ~11l/100km. Joten eipä kovin kovalle ainakaan tuon Soliferin kanssa auto joudu.
Jos aiotte lähtee kiertää norjaa niin tuolla moottorilla ja etuvedolla ei kannata. Pohjois-Norjaan esim. Tromssaan voi ajaa tuolla koneella mutta ei kannata lähteä varsinaisesti kiertämään Norjaa koska tiet muuttuvat siellä ja auton moottori ei todennäköisesti kestä ja etuveto ei jaksa vetää vaunua. Todennäköisesti eturenkaat kuluu nopeasti ja rikot autosi siellä jossain jyrkässä hiekkatiellä. Voi olla jopa hengenvaarallista lähteä sinne kiertelee. Nelivedolla ja vääntävällä dieselmoottorilla pärjää parhaiten. Automaatti on oikein hyvä myös.
tarkoitus ei ole ns. kiertää koko Norjaa, eli suunnitemissa olisi mennä ainakin Hammerfestiin ja sieltä Lofooteille ja sitten Kiirunan kautta takaisin, onko toi reitti hoidettavissa yhdistelmällä Zafira 1.8 - max. 1000kg vaunu?.