matematiikka ja ainot

voima-lehdessä on naisnäkökulmasta kirjoitettu artikkeli matematiikasta ja teknillisten ammattien miesvaltaisuuden syistä. kirjoituksessa mm mainitaan sosiaalistumisjärjestelmän peruskoulussa olevan epäreilu tyttöjä kohtaan, -tytöt eivät saa riittävästi kannustusta matemaattisissa aineissa :

http://www.voima.fi/content/view/full/2693

tämä, kuten tunnettua, on silti vain puoli totuutta, sillä vastaavasti pojilla on hankaluuksia luku- ja kirjoitustaidon kehittämisessä. mistä seurauksena poikien reaaliaineiden numerot pysyvät alhaisina sammuttaen loputkin kiinnostukset yliopisto-opiskelua kohtaan.
30731
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 30

Vanhimmat

Mistä alkaen pojilla on alkanut olla hankaluuksia luku- ja kirjoitustaidon kehittämisessä?

Siitäkö alkaen, kun naisten viimeinkin kovien vääntöjen jälkeen sallittiin opiskella yliopistoissa (joissa siis sitä ennen opiskeli vain miehiä)?

Äänestä

  • manna gryn kirjoitti:

    hankaluudet alkavat suurin piirtein elokuun toisella viikolla sinä vuonna, kun poika täyttää 7 vuotta.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Peruskoulu

    Heitä lellitään, "ymmärretään".

    Äänestä

  • Hertha kirjoitti:

    Heitä lellitään, "ymmärretään".

    vastahan jyväskylän kasvatustieteidenlaitokselta saatiin selvitys siitä, että jopa kolmasosa peruskoulun opettajista on epäpäteviä, -eivätkä he siis ymmärrä ja saa hallittua etenkään poikien ns häiriökäyttäytymistä.

    opettajaksikaan ei tulla pelkällä motivaatiolla ja yhteiskuntatieteitä lukemalla. opettajalla pitää olla auktoriteettia ja sitä valitettavasti useimmilta naisopettajalta puuttuu, koska naisopettajat eivät useinkaan ole suorittaneet varusmiespalvelusta.

    Äänestä

  • manna gryn kirjoitti:

    vastahan jyväskylän kasvatustieteidenlaitokselta saatiin selvitys siitä, että jopa kolmasosa peruskoulun opettajista on epäpäteviä, -eivätkä he siis ymmärrä ja saa hallittua etenkään poikien ns häiriökäyttäytymistä.

    opettajaksikaan ei tulla pelkällä motivaatiolla ja yhteiskuntatieteitä lukemalla. opettajalla pitää olla auktoriteettia ja sitä valitettavasti useimmilta naisopettajalta puuttuu, koska naisopettajat eivät useinkaan ole suorittaneet varusmiespalvelusta.

    Oppiiko varusmiespalvelussa auktoriteettia? Eikö siellä ole määrä oppia vain tottelemaan?

    Kyllä naisopettajaltakin auktoriteetin ylläpitäminen ja jämäkkyys luonnistuvat, jolleivät vanhemmat sekaantuisi asioihin.

    Äänestä

  • Hertha kirjoitti:

    Oppiiko varusmiespalvelussa auktoriteettia? Eikö siellä ole määrä oppia vain tottelemaan?

    Kyllä naisopettajaltakin auktoriteetin ylläpitäminen ja jämäkkyys luonnistuvat, jolleivät vanhemmat sekaantuisi asioihin.

    jo ennen yläasteikää.

    Äänestä

  • siis armeijaan kirjoitti:

    jo ennen yläasteikää.

    että keskiajalla parempien piirien pojat erotettiin seitsenvuotiaina naisten helmoista ja laitettiin miesten joukkoon kasvatettaviksi ritareiksi. Ei siellä vissiin päästy vetoamaan huonoon keskittymiskykyyn.

    Äänestä

että Usassa tytöt ovat jo menneet matematiikassa poikien ohi. Onhan niitä vaikka mitä aloja ja asioita, joita on ennen pidetty jotenkin miehille paremmin sopivina. Näin aina opiskelusta lähtien. Opiskelevia naisia haukuttiin aikoinaan sinisukiksi, joka oli erittäin loukkaava termi. Sellaisia naisia pidettiin miesmäisinä. Kuulostaako tutulta? Tietysti myös biologia sotkettiin asiaan, kuten aina.

On asioita, joissa on todellisia biologisia eroja sukupuolten välillä ja sitten näitä väkisin väännettyjä eroja, joita ylläpidetään toistamalla ja todistelemalla niitä oikeiksi.

Äänestä
  • edelleen olen sitä mieltä, että lahjakkuusreservien hukkaamista tapahtuu runsaasti peruskoulussa. tietysti oppimisviihtyvyyteen vaikuttavat pienet resurssit ja suuret luokkakoot, jolloin opettajilla ei ole oikeasti aikaa syventyä jokaisen potilaan motivointiin. periaatteessa kuitenkin biologiset kehittymiserot tulisi huomioida opetuksessa, tasa-arvolakikin edellyttää tasa-arvon edistämistä perusopetuksessa.

    usa:ssa on tosiaan tehty tutkimus, tai ia. tilastokoosteen tulkinta siitä, että kouluikäisillä matemaattiset taidot ovat sp:ien kesken melko tasaväkiset. kritiikkiä tosin tuokin tutkimus sai ansiosta, sillä osavaltioiden kouluilla on ollut tapana käyttää näissä tasoa mittaavissa testeissä helpoimman tason laskutehtäviä koulukohtaisten keskiarvojen nostamiseksi. ja siten rahoittajien mieliksi.

    Äänestä

  • Oli TODELLA mielenkiintoinen, pistän sen talteen.

    Tämän tiesin jo ennestään, siis että tämä poikien matematiikassa pärjääminen on lähinnä länsimainen ilmiö. (jota sitten tietysti luonnollistetaan aidoksi ja oikeasta "ja näin sen kuuluukin mennä")

    "Tuttu iranilaisnainen kertoi taannoin vanhempiensa kauhistuksesta, kun tytär lähti opiskelemaan uskontotiedettä. Vanhemmat olivat ajatelleet terävän tytön kallistuvan ennemminkin matematiikan tai kemian suuntaan – johonkin naisille sopivaan ammattiin.

    Me täällä lännessä pidämme itsestäänselvyytenä sitä, että pojat pärjäävät luonnontieteissä tyttöjä paremmin. Silloinkin, kun jaon syistä riidellään, taidamme kuvitella, että lähtöoletuksemme pätee universaalisti.

    Teheranin yliopistossa kysymyksenasettelu olisi naurettava. Siellä 70 prosenttia luonnontieteiden ja tekniikan alan opiskelijoista on naisia. Numeroiden pyörittely näyttää siellä naiselliselta puuhalta, siistiltä ja pienieleiseltä, toisin kuin miesten meluisa runous ja uskonto. Marjatta Näätänen taas muistelee ranskalaiskollegaa, jonka mielestä matematiikka sopii naisille siksi, ettei se vaadi nostelemaan raskaita esineitä.

    ”Eri kulttuureissa matematiikka käsitetään eri tavoilla. Meillä vallitsee saksalainen käsitys, jossa matematiikka ja teknologia ovat lähellä toisiaan. Esimerkiksi latinalaisissa kulttuureissa matematiikka ja filosofia kuuluvat yhteen: se on paljon pehmeämpi käsitys matematiikasta.”

    Äänestä

  • manna gryn kirjoitti:

    edelleen olen sitä mieltä, että lahjakkuusreservien hukkaamista tapahtuu runsaasti peruskoulussa. tietysti oppimisviihtyvyyteen vaikuttavat pienet resurssit ja suuret luokkakoot, jolloin opettajilla ei ole oikeasti aikaa syventyä jokaisen potilaan motivointiin. periaatteessa kuitenkin biologiset kehittymiserot tulisi huomioida opetuksessa, tasa-arvolakikin edellyttää tasa-arvon edistämistä perusopetuksessa.

    usa:ssa on tosiaan tehty tutkimus, tai ia. tilastokoosteen tulkinta siitä, että kouluikäisillä matemaattiset taidot ovat sp:ien kesken melko tasaväkiset. kritiikkiä tosin tuokin tutkimus sai ansiosta, sillä osavaltioiden kouluilla on ollut tapana käyttää näissä tasoa mittaavissa testeissä helpoimman tason laskutehtäviä koulukohtaisten keskiarvojen nostamiseksi. ja siten rahoittajien mieliksi.

    kun aikoinaan siis opiskelua pidettiin naisille sopimattomana miesmäisenä asiana, niin nyt onkin kelkan suunta kääntynyt päinvastaiseksi: paljon lukevia ja kirjojen seurassa viihtyviä poikia pidetään epämiehekkäinä. Eikö vain olekin mielenkiintoista? Jos ei mielenkiintoista, niin ainakin vähän hassua.

    Äänestä

  • on se, että kirjoitti:

    kun aikoinaan siis opiskelua pidettiin naisille sopimattomana miesmäisenä asiana, niin nyt onkin kelkan suunta kääntynyt päinvastaiseksi: paljon lukevia ja kirjojen seurassa viihtyviä poikia pidetään epämiehekkäinä. Eikö vain olekin mielenkiintoista? Jos ei mielenkiintoista, niin ainakin vähän hassua.

    Menneiden sukupolvien miehet loivat upeita ja ajatuksia herättäneitä kaunokirjallisia helmiä kuten "Forsytein taru", "Täällä Pohjantähden alla" tai "Nuoren Wertherin kärsimykset". Nykymiehet tuskin ovat niistä kuulleetkaan, eivätkä ainakaan lue.

    Hehkuttavat sentään Jallu-nimistä aikakauslukemistoa...

    Äänestä

  • Hertha kirjoitti:

    Menneiden sukupolvien miehet loivat upeita ja ajatuksia herättäneitä kaunokirjallisia helmiä kuten "Forsytein taru", "Täällä Pohjantähden alla" tai "Nuoren Wertherin kärsimykset". Nykymiehet tuskin ovat niistä kuulleetkaan, eivätkä ainakaan lue.

    Hehkuttavat sentään Jallu-nimistä aikakauslukemistoa...

    nauramaan, kiitos.

    Äänestä

  • Sait kirjoitti:

    nauramaan, kiitos.

    Onkohan naisilla muuten huumorintajua?

    Jos ei ole, se johtuu varmaankin siitä, ettei heidän tarvitse suorittaa asepalvelusta.

    Kuitenkin väitetään, että synkkämielisyys lyhentää elämää.

    Kuitenkin naiset elävät keskimäärin kauemmin kuin miehet.

    Johtuu se siitä, että miesten täytyy käydä sotaa.

    Äänestä

  • Hertha kirjoitti:

    Menneiden sukupolvien miehet loivat upeita ja ajatuksia herättäneitä kaunokirjallisia helmiä kuten "Forsytein taru", "Täällä Pohjantähden alla" tai "Nuoren Wertherin kärsimykset". Nykymiehet tuskin ovat niistä kuulleetkaan, eivätkä ainakaan lue.

    Hehkuttavat sentään Jallu-nimistä aikakauslukemistoa...

    mm: radion, elokuvan, tv:n ja viimeisimpänä internetin. Jallunkin menekki kääntyi luultavasti laskusuuntaan internetin yleistyessä. Mitähän me miehet vielä keksimmekään.

    Äänestä

  • Hertha kirjoitti:

    Menneiden sukupolvien miehet loivat upeita ja ajatuksia herättäneitä kaunokirjallisia helmiä kuten "Forsytein taru", "Täällä Pohjantähden alla" tai "Nuoren Wertherin kärsimykset". Nykymiehet tuskin ovat niistä kuulleetkaan, eivätkä ainakaan lue.

    Hehkuttavat sentään Jallu-nimistä aikakauslukemistoa...

    sellaisetkin nimet kuin arno kotro, ilkka remes, reijo mäki ovat tuttuja kaikille miehille.

    teemalta tuli juuri mannin taikavuoreen perustuva elokuvallinen filmatisointi, mikä olikin aika sattuva kuvaus ihmisen haavoittuvuudesta ja kuoleman jatkuvasta läsnäolosta. jallussa on lähes sama tematiikka esillä eri variaatioineen, -joskin hiukan käänteisenä.

    Äänestä

  • ja välittää tietoa kirjoitti:

    mm: radion, elokuvan, tv:n ja viimeisimpänä internetin. Jallunkin menekki kääntyi luultavasti laskusuuntaan internetin yleistyessä. Mitähän me miehet vielä keksimmekään.

    onko miehillä nykyään mitään maailmojasyleilevää, oivaltavaa, ikimuistoista, sisikuntaa kirvoittavaa kerrottavaa?

    Äänestä

  • manna gryn kirjoitti:

    sellaisetkin nimet kuin arno kotro, ilkka remes, reijo mäki ovat tuttuja kaikille miehille.

    teemalta tuli juuri mannin taikavuoreen perustuva elokuvallinen filmatisointi, mikä olikin aika sattuva kuvaus ihmisen haavoittuvuudesta ja kuoleman jatkuvasta läsnäolosta. jallussa on lähes sama tematiikka esillä eri variaatioineen, -joskin hiukan käänteisenä.

    tehdä johtopäätöksiä siitä, mitä mahdollisesti en tunne? Typerää.

    Äänestä

  • Hertha kirjoitti:

    onko miehillä nykyään mitään maailmojasyleilevää, oivaltavaa, ikimuistoista, sisikuntaa kirvoittavaa kerrottavaa?

    Se ei ole maskuliinista touhua sellainen.

    Äänestä

  • on se, että kirjoitti:

    kun aikoinaan siis opiskelua pidettiin naisille sopimattomana miesmäisenä asiana, niin nyt onkin kelkan suunta kääntynyt päinvastaiseksi: paljon lukevia ja kirjojen seurassa viihtyviä poikia pidetään epämiehekkäinä. Eikö vain olekin mielenkiintoista? Jos ei mielenkiintoista, niin ainakin vähän hassua.

    aikaisemmin koulutusta oli vähemmän, joten lukuhommat keskittyivät varakkaimpien perheiden pojille. miehekkäämmät miehet suorittivat siihen aikaan kansakoulun lisäksi korkeintaan ammattikoulututkinnon, yleensä mentiin kuitenkin suoraan töihin oppimaan.

    nykyään koulutusta ja etenkin korkea-asteen koulutusta vähän jo liikaakin väestömäärään nähden, asenteet ovat silti edelleen miesten osalta säilyneet ja opiskelu nähdään pakollisena kuviona valmistua ammattiin.

    peruskoulua ja miksei myös yleistä asennetta voi syyttää miehiä kannustamattomuudestaan. kansanopistoilla ja kansalaisopistoilla mm olisi hyvä tilaisuus korjata tilannetta ja kehittää kurssitarjontaa miesten lukupiirejä lisäämällä. kansalaisopistoihin sopisikin esm kriittinen autonkorjausoppaan tutkimus -niminen oppiaine, missä tietysti autoja tuunaavat miehet dekonstruoisivat datsun 100a -korjausoppaan kirjoitusasua ja tulkintamahdollisuuksien runsautta suhteessa reaalikytkentäisiin piirikaavioihin. :)

    Äänestä

  • Hertha kirjoitti:

    tehdä johtopäätöksiä siitä, mitä mahdollisesti en tunne? Typerää.

    nykyään ei ole enää ns tilausta klassikko-romaaneille, -maailma on tavallaan muuttunut monimerkityksellisemmäksi ja samalla pirstaloitunut, jolloin suurien kirjailijoiden kansakuntaa yhdistävä luonne on liuennut. samalla tavalla on kylläkin käynyt myös kuvataiteilijoille ja säveltäjille, koska konemusiikki ja kuvataiteelliset menetelmät mm mediatallentimineen ovat korvanneet inhimillisen luomistyön. kirjailijoista ja muista taiteilijoista on tullut tuntipalkkalaisia.

    Äänestä

  • manna gryn kirjoitti:

    aikaisemmin koulutusta oli vähemmän, joten lukuhommat keskittyivät varakkaimpien perheiden pojille. miehekkäämmät miehet suorittivat siihen aikaan kansakoulun lisäksi korkeintaan ammattikoulututkinnon, yleensä mentiin kuitenkin suoraan töihin oppimaan.

    nykyään koulutusta ja etenkin korkea-asteen koulutusta vähän jo liikaakin väestömäärään nähden, asenteet ovat silti edelleen miesten osalta säilyneet ja opiskelu nähdään pakollisena kuviona valmistua ammattiin.

    peruskoulua ja miksei myös yleistä asennetta voi syyttää miehiä kannustamattomuudestaan. kansanopistoilla ja kansalaisopistoilla mm olisi hyvä tilaisuus korjata tilannetta ja kehittää kurssitarjontaa miesten lukupiirejä lisäämällä. kansalaisopistoihin sopisikin esm kriittinen autonkorjausoppaan tutkimus -niminen oppiaine, missä tietysti autoja tuunaavat miehet dekonstruoisivat datsun 100a -korjausoppaan kirjoitusasua ja tulkintamahdollisuuksien runsautta suhteessa reaalikytkentäisiin piirikaavioihin. :)

    Kuulostaa liian homolta. :)

    Mutta ilmeisesti on niin, että kun jokin asia mielletään naismaiseksi, niin miehet kokevat sen epämaskuliiniseksi. Ja kuka heteromies nyt haluaa olla homo? Naisilla tämä kaava ei toimi. Syy onkin siinä, että maskuliinisuutta on aina pidetty parempana kuin feminiinisyyttä. Saattaa vain tämä kutistuvan maskuliinisuudessa pitäytyminen purra pidemmän päälle omaan nilkkaan.

    Nyt on menossa murrosvaihe ja äijäilyä tuodaan esille, mutta sopiiko äijäilijöille osallistuminen lukupiiriin?

    Äänestä

  • lukupiirit! kirjoitti:

    Kuulostaa liian homolta. :)

    Mutta ilmeisesti on niin, että kun jokin asia mielletään naismaiseksi, niin miehet kokevat sen epämaskuliiniseksi. Ja kuka heteromies nyt haluaa olla homo? Naisilla tämä kaava ei toimi. Syy onkin siinä, että maskuliinisuutta on aina pidetty parempana kuin feminiinisyyttä. Saattaa vain tämä kutistuvan maskuliinisuudessa pitäytyminen purra pidemmän päälle omaan nilkkaan.

    Nyt on menossa murrosvaihe ja äijäilyä tuodaan esille, mutta sopiiko äijäilijöille osallistuminen lukupiiriin?

    aika paljonhan nuo miehet lukevat nykyään, ainakin minun tutuista. myöskin duunaritasolla.

    niin kuin esitin, niin helpointa lukupiirin aloittaminen olisi lähteä liikkeelle jostain riittävän kiinnostavasta aiheesta,- mikä nyt helpoiten arvattavasti liittyy autoon tai metsästykseen ja kalastukseen. riippuu paljolti äijän asuinpaikastakin toki, mikä motivoi.

    tuohon lukupiirin voi toki yhdistää muuta aktiviteettia, vaikkapa sitä paljon mainostettua äijäjoogaa.

    minusta hiukan kyllä vaikuttaa siltä, että liioittelet homouden merkitystä heteromiesten vaikuttimiin ja vedät mahdollisista homofobioista liian suoraviivaisen johtopäätöksen. lisäksi homomiehistä löytyy tosiäijiä runsaasti, ja jopa jonkin asteista naisvihaa.

    Äänestä

  • manna gryn kirjoitti:

    sellaisetkin nimet kuin arno kotro, ilkka remes, reijo mäki ovat tuttuja kaikille miehille.

    teemalta tuli juuri mannin taikavuoreen perustuva elokuvallinen filmatisointi, mikä olikin aika sattuva kuvaus ihmisen haavoittuvuudesta ja kuoleman jatkuvasta läsnäolosta. jallussa on lähes sama tematiikka esillä eri variaatioineen, -joskin hiukan käänteisenä.

    On tehty tutkimus, jonka mukaan mieskirjailijoiden kirjoja luetaan paljon enemmän kuin naiskirjailijoiden. Mutta sitten kun tutkittiin tarkemmin, niin huomattiin että naiset lukevat tasavertaisesti mies- ja naiskirjailijoiden teoksia, mutta miehet pitäytyvät mieskirjailijoiden kirjoissa, mikä siis johti tähän vinoumaan.

    Äänestä

  • Hertha kirjoitti:

    onko miehillä nykyään mitään maailmojasyleilevää, oivaltavaa, ikimuistoista, sisikuntaa kirvoittavaa kerrottavaa?

    Miehet tekevät paljon dokumenttielokuvia (kuten myös tietokirjallisuutta). Ehkä niiden esittämiseen on löytynyt jotain uutta, koska ne ovat aikaisempaa suositumpia. Ehkä internetin lisääntynyt käyttö lisää myös osaltaan dokumenttien suosiota. Ehkä myös dokumenttien esitystapaan on otettu mallia internetistä. Voi olla, että fiktiivisen kirjallisuuden suosio tulee laskemaan. Maailma muuttuu kuten myös ihmisten kiinnostuksen kohteet.

    Äänestä

  • manna gryn kirjoitti:

    aika paljonhan nuo miehet lukevat nykyään, ainakin minun tutuista. myöskin duunaritasolla.

    niin kuin esitin, niin helpointa lukupiirin aloittaminen olisi lähteä liikkeelle jostain riittävän kiinnostavasta aiheesta,- mikä nyt helpoiten arvattavasti liittyy autoon tai metsästykseen ja kalastukseen. riippuu paljolti äijän asuinpaikastakin toki, mikä motivoi.

    tuohon lukupiirin voi toki yhdistää muuta aktiviteettia, vaikkapa sitä paljon mainostettua äijäjoogaa.

    minusta hiukan kyllä vaikuttaa siltä, että liioittelet homouden merkitystä heteromiesten vaikuttimiin ja vedät mahdollisista homofobioista liian suoraviivaisen johtopäätöksen. lisäksi homomiehistä löytyy tosiäijiä runsaasti, ja jopa jonkin asteista naisvihaa.

    Ei oikeasti epäilyyn kyseisen henkilön seksuaaliseen suuntautumiseen.

    Sekin on tutkittu juttu, että miehet lukevat paljon vähemmän kuin naiset.

    Äänestä

  • viittaa naismaisuuteen kirjoitti:

    Ei oikeasti epäilyyn kyseisen henkilön seksuaaliseen suuntautumiseen.

    Sekin on tutkittu juttu, että miehet lukevat paljon vähemmän kuin naiset.

    lesboksi haukkumisen. Sen vaikutus on paljon miedompi johtuen edellä mainituista syistä, ja lesbouden nostamisen hyväksyttäväksi pornomaailmassa. Ja sitä kautta myös koko mieskulttuurissa, heijastaen siten tietysti myös naiskulttuuriin.

    Äänestä

  • viittaa naismaisuuteen kirjoitti:

    Ei oikeasti epäilyyn kyseisen henkilön seksuaaliseen suuntautumiseen.

    Sekin on tutkittu juttu, että miehet lukevat paljon vähemmän kuin naiset.

    jonkin verran pidän tuota selitysmallia keinotekoisena. ehkä stereotypian tasolla saattaa kummitella vielä tuo oletus homomiesten naismaisuudesta, mutta nykyään homottelua voi jopa pitää käänteisenä kehumisena, jolla ryhmän tai myös ulkopuolista jäsentä muistetaan hyvästä suorituksesta. kuvitellaan vaikka tilannetta, jossa miesporukka katsoo teeveestä urheilukilpailuja, jossa norjalainen keihäänheittäjä paiskaa keihästä yli 90 metriä rankkasateesta huolimatta. siihen on sitten helppo todeta, että ihmehomo se on tuokin, -homottelu toimii tässä tyypillisessä tilanteessa arvostuksen osoituksena.

    miehet lukevat vähemmän, koska peruskoulu ei anna riittäviä luku- ja kirjoitustaidollisia valmiuksia miehille. muitakin syitä tietenkin on ja kotona tapahtuvalla avrhaiskasvatuksella on oma merkityksensä. lukemisharrastusta ei pitäisi kotonakaan kokonaan korvata muumivideoilla siitäkään huolimatta, että molemmat vanhemmat käyvät töissä ja ovat illalla väsyneitä.

    Äänestä

  • manna gryn kirjoitti:

    jonkin verran pidän tuota selitysmallia keinotekoisena. ehkä stereotypian tasolla saattaa kummitella vielä tuo oletus homomiesten naismaisuudesta, mutta nykyään homottelua voi jopa pitää käänteisenä kehumisena, jolla ryhmän tai myös ulkopuolista jäsentä muistetaan hyvästä suorituksesta. kuvitellaan vaikka tilannetta, jossa miesporukka katsoo teeveestä urheilukilpailuja, jossa norjalainen keihäänheittäjä paiskaa keihästä yli 90 metriä rankkasateesta huolimatta. siihen on sitten helppo todeta, että ihmehomo se on tuokin, -homottelu toimii tässä tyypillisessä tilanteessa arvostuksen osoituksena.

    miehet lukevat vähemmän, koska peruskoulu ei anna riittäviä luku- ja kirjoitustaidollisia valmiuksia miehille. muitakin syitä tietenkin on ja kotona tapahtuvalla avrhaiskasvatuksella on oma merkityksensä. lukemisharrastusta ei pitäisi kotonakaan kokonaan korvata muumivideoilla siitäkään huolimatta, että molemmat vanhemmat käyvät töissä ja ovat illalla väsyneitä.

    Aika ihmehomo olet itsekin.

    Äänestä

  • linkistä kirjoitti:

    Oli TODELLA mielenkiintoinen, pistän sen talteen.

    Tämän tiesin jo ennestään, siis että tämä poikien matematiikassa pärjääminen on lähinnä länsimainen ilmiö. (jota sitten tietysti luonnollistetaan aidoksi ja oikeasta "ja näin sen kuuluukin mennä")

    "Tuttu iranilaisnainen kertoi taannoin vanhempiensa kauhistuksesta, kun tytär lähti opiskelemaan uskontotiedettä. Vanhemmat olivat ajatelleet terävän tytön kallistuvan ennemminkin matematiikan tai kemian suuntaan – johonkin naisille sopivaan ammattiin.

    Me täällä lännessä pidämme itsestäänselvyytenä sitä, että pojat pärjäävät luonnontieteissä tyttöjä paremmin. Silloinkin, kun jaon syistä riidellään, taidamme kuvitella, että lähtöoletuksemme pätee universaalisti.

    Teheranin yliopistossa kysymyksenasettelu olisi naurettava. Siellä 70 prosenttia luonnontieteiden ja tekniikan alan opiskelijoista on naisia. Numeroiden pyörittely näyttää siellä naiselliselta puuhalta, siistiltä ja pienieleiseltä, toisin kuin miesten meluisa runous ja uskonto. Marjatta Näätänen taas muistelee ranskalaiskollegaa, jonka mielestä matematiikka sopii naisille siksi, ettei se vaadi nostelemaan raskaita esineitä.

    ”Eri kulttuureissa matematiikka käsitetään eri tavoilla. Meillä vallitsee saksalainen käsitys, jossa matematiikka ja teknologia ovat lähellä toisiaan. Esimerkiksi latinalaisissa kulttuureissa matematiikka ja filosofia kuuluvat yhteen: se on paljon pehmeämpi käsitys matematiikasta.”

    Ja kaikkihan me tiedämme Iranin mahtavat teknologiset saavutukset.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


manna gryn kirjoitti:

voima-lehdessä on naisnäkökulmasta kirjoitettu artikkeli matematiikasta ja teknillisten ammattien miesvaltaisuuden syistä. kirjoituksessa mm mainitaan sosiaalistumisjärjestelmän peruskoulussa olevan epäreilu tyttöjä kohtaan, -tytöt eivät saa riittävästi kannustusta matemaattisissa aineissa :

http://www.voima.fi/content/view/full/2693

tämä, kuten tunnettua, on silti vain puoli totuutta, sillä vastaavasti pojilla on hankaluuksia luku- ja kirjoitustaidon kehittämisessä. mistä seurauksena poikien reaaliaineiden numerot pysyvät alhaisina sammuttaen loputkin kiinnostukset yliopisto-opiskelua kohtaan.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu