Jätteenpolttolaitoksen mahdollistava kaavamuutos
tiedot suoraan pöytäkirjoista Lohjan sivuilta
Ympäristölautakunta 24.10.07
Puolesta: Erkki Alhopuro, Raimo Karjalainen, Markku Karppinen, Tiina Liimatainen, Juha Lipponen, Harri Peltomaa, Seija Salmi ja Jari Åström.
Vastaan: Alla Kerisalo, Tuija Lindén-Nirvi, Jarmo Pasanen, Nina Välimäki ja Sabina Wright.
Eriävä mielipide
Ympäristölautakunnan jäsenet Jarmo Pasanen, Tuija Lindén-Nirvi, Alla Kerisalo ja Sabina Wright esittivät eriävän mielipiteensä päätökseen.
Kaupunginhallitus 12.11.07
Puolesta: Rolf Grandell, Pekka Ilmarinen, Vappu Miinalainen, Leo Rintanen, Leena Salvén, Jari Väre ja Petteri Åström, varajäsen Ritva Saari sekä puheenjohtaja Tuula Jämsén.
Vastaan: Ilkka Lähteenmäki ja Hannu Makkonen sekä varajäsenet Tuula Niemi ja Erja Vaarala.
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jussi Patinen ilmoitti ennen tämän asian käsittelyä olevansa Rosk´n Roll Oy Ab:n hallituksen jäsenenä asiassa esteellinen.
Kaupunginvaltuusto 12.12.07
Muutosesitys
Valtuuston II varapuheenjohtaja Matti Pajuoja esitti valtuutettujen Raijaliisa Pölläsen, Alla Kerisalon ja Teuvo Laineen kannattamana, että valtuusto päättäisi hylätä 17. kaupunginosan Jönsbölen korttelin 381 asemakaavan muutoksen.
Äänestys
Kaupunginhallituksen päätösesitystä kannattavat äänestivät JAA ja valtuutettu Pajuojan muutosesitystä kannattavat EI.
Kaupunginhallituksen päätösesitys sai kolmekymmentäneljä (34) ääntä ja valtuutettu Pajuojan muutosesitys seitsemäntoista (17) ääntä.
Päätös:
Kaupunginvaltuusto hyväksyi äänin 34 - 17 kaupunginhallituksen päätösesityksen.
Puolesta:
Aho Jarmo
Alhola Eino
Alhopuro Erkki
Grandell Rolf
Hillner Tom
Ilmarinen Pekka
Jämsén Tuula
Järvinen Pentti
Karppinen Markku
Kurki Veikko
Liimatainen Tiina
Lipponen Juha
Luoma Pekka
Makkonen Sirpa
Miinalainen Vappu
Myllyniemi Pekka
Mälkiä Pirkko
Ourama Kalevi
Patinen Jussi
Peltomaa Harri
Rintanen Leo
Ristaniemi Teija
Räsänen Pekka
Saarinen Aila
Saarinen Markku
Salvén Leena
Siltasaari Reijo
Silvennoinen Pirjo
Wikberg Gunilla
Väisänen Keijo
Väre Jari
Åström Jari
Åström Petteri
Äyräväinen Irene
Vastaan:
Enlund Raili
Grönmark Monica
Ilomäki-Piirilä Hannele
Kakko Aila
Kerisalo Alla
Laine Teuvo
Leikola Saija
Makkonen Hannu
Merilä Pertti
Nordström Kim
Packalén Paul
Pajuoja Matti
Pesonen Seppo
Piipponen Pipsa
Pöllänen Raija-Liisa
Voutilainen Ismo
tiedot suoraan pöytäkirjoista Lohjan sivuilta
Ympäristölautakunta 24.10.07
Puolesta: Erkki Alhopuro, Raimo Karjalainen, Markku Karppinen, Tiina Liimatainen, Juha Lipponen, Harri Peltomaa, Seija Salmi ja Jari Åström.
Vastaan: Alla Kerisalo, Tuija Lindén-Nirvi, Jarmo Pasanen, Nina Välimäki ja Sabina Wright.
Eriävä mielipide
Ympäristölautakunnan jäsenet Jarmo Pasanen, Tuija Lindén-Nirvi, Alla Kerisalo ja Sabina Wright esittivät eriävän mielipiteensä päätökseen.
Kaupunginhallitus 12.11.07
Puolesta: Rolf Grandell, Pekka Ilmarinen, Vappu Miinalainen, Leo Rintanen, Leena Salvén, Jari Väre ja Petteri Åström, varajäsen Ritva Saari sekä puheenjohtaja Tuula Jämsén.
Vastaan: Ilkka Lähteenmäki ja Hannu Makkonen sekä varajäsenet Tuula Niemi ja Erja Vaarala.
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jussi Patinen ilmoitti ennen tämän asian käsittelyä olevansa Rosk´n Roll Oy Ab:n hallituksen jäsenenä asiassa esteellinen.
Kaupunginvaltuusto 12.12.07
Muutosesitys
Valtuuston II varapuheenjohtaja Matti Pajuoja esitti valtuutettujen Raijaliisa Pölläsen, Alla Kerisalon ja Teuvo Laineen kannattamana, että valtuusto päättäisi hylätä 17. kaupunginosan Jönsbölen korttelin 381 asemakaavan muutoksen.
Äänestys
Kaupunginhallituksen päätösesitystä kannattavat äänestivät JAA ja valtuutettu Pajuojan muutosesitystä kannattavat EI.
Kaupunginhallituksen päätösesitys sai kolmekymmentäneljä (34) ääntä ja valtuutettu Pajuojan muutosesitys seitsemäntoista (17) ääntä.
Päätös:
Kaupunginvaltuusto hyväksyi äänin 34 - 17 kaupunginhallituksen päätösesityksen.
Puolesta:
Aho Jarmo
Alhola Eino
Alhopuro Erkki
Grandell Rolf
Hillner Tom
Ilmarinen Pekka
Jämsén Tuula
Järvinen Pentti
Karppinen Markku
Kurki Veikko
Liimatainen Tiina
Lipponen Juha
Luoma Pekka
Makkonen Sirpa
Miinalainen Vappu
Myllyniemi Pekka
Mälkiä Pirkko
Ourama Kalevi
Patinen Jussi
Peltomaa Harri
Rintanen Leo
Ristaniemi Teija
Räsänen Pekka
Saarinen Aila
Saarinen Markku
Salvén Leena
Siltasaari Reijo
Silvennoinen Pirjo
Wikberg Gunilla
Väisänen Keijo
Väre Jari
Åström Jari
Åström Petteri
Äyräväinen Irene
Vastaan:
Enlund Raili
Grönmark Monica
Ilomäki-Piirilä Hannele
Kakko Aila
Kerisalo Alla
Laine Teuvo
Leikola Saija
Makkonen Hannu
Merilä Pertti
Nordström Kim
Packalén Paul
Pajuoja Matti
Pesonen Seppo
Piipponen Pipsa
Pöllänen Raija-Liisa
Voutilainen Ismo
Vastaukset 16
Vanhimmat
Tärkeä lista, jonka avulla voi katsoa ketä ainakaan ei äänestä!
Kiitos!
Kiitos kokoamistasi tiedoista, tämä kiinnostaa monia.
Hups, meni meikäläisenkin valinnat uusiksi!
Käännetäänpä asia toisinpäin. Kannatatko jätteiden lainvastaista läjittämistä kaatopaikoille ja tuhansien työpaikkojen häviämistä Lohjalta? Entä ovatko parhaita päättäjiä ne, jotka tekevät päätöksiä sen mukaan, mistä luulevat eniten ääniä saavansa? Itse olen päätökseen tyytyväinen ja äänestän ehdokasta niiden joukosta, jotka polttolaitosta kannattivat.
Jätteenpolttolaitos ei ole paha asia. Minä äänestän sen puolesta.
Ai teidän mielestä kaikki muu kuin oma kanta asiaan on aina populismia. Itse olette oikein kunnon populisteja, "tavallisia työläisiä vain", heh heh:)
miten se jätteenpolttolaitos toisi lohjalle tuhansia työ paikkoja tai sen tulemattomuus veisi tuhansia
Vai että jätteenpolttolaitoksen rakentamatta jättäminen veisi tuhansia työnpaikkoja?
Jo on aika paksua :-D
Ja jos jätteitä olisi turvallista polttaa, niin eikö se täytyisi tehdä siellä missä sitä eniten syntyy?
Eikö pitäisi karsia minimiin kaikki ylimääräiset liikenteen aiheuttamat päästöt ja säästää kallista polttoainetta?
Populismia tässä asiassa on se, että lupaillaan suuria määriä työpaikkoja Lohjalle ja ummistetaan silmät ja korvat haitoilta. Kuitenkaan kukaan ei kerro minne ne työpaikat tulee ja missä ne pysyy. Kun ehdotat asiaoiden kääntämistä, niin älä ota listassa nimettyjen henkilöiden lailla ainoaksi vaihtoehdoksi läjityksen jatkamista kaatopaikoilla. Asiahan voidaan jo nyt tehdä niin, että lajitellaan jätteiden materiaalit ja uusiokäytetään ne. Kun raaka-ainemarkkinat saadaan pyörimään, niin säästetään merkittävästi ulkomaan valuuttaa ja kansainvälisiä rahtikustannuksia, kun uutta materiaalia ei tarvitse nykyistä määrää ostaa.
Populismia on todellakin se nostalginen kuva, jota listan poliitikot ruokkivat, että tavarat häviävät, kun ne poltetaan. 1800-luvulla vielä lähes kaikki jäte oli puuta tai muuta luonnon tuotetta ja se katosi silmistä tuhkakasaksi poltettaessa. Kuitenkaan aine ei silloinkaan hävinnyt mihinkään, mutta jätteissä ei ollut nykyistä määrää myrkyllisiä aineita ja ilmakehässä savukaasut eivät vaikuttaneet yhtään mitään.
Nyt on toisin. Ja työpaikkoja Lohjalle varmasti syntyisi, jos jätteet käsiteltäisiin materiaalit kierrättäen.
Veisi kyllä jätteenkuljetusfirmoista joitakin turhia työpaikkoja, kun näin pitkää matkaa ei skeidoja kuljetettais. Se sun kysymys siitä turvallisesta polttamisesta saa vissiin aika ilmeisen vastauksen. Jätteitä ei polteta pääkaupunkiseudulla, koska siellä on liikaa porukkaa, joiden niskaan saasteet tippuu. Lohjalla on vaan joku liito-orava ja hirvi skutsissa. Niistä ei o välii, eikä sen puoleen lohjalaisistakaan.
tuo 1-3, sillä se on täysin automatisoitu. Kuorma-autonkuljettajat ovat asia erikseen, mutta nehän tulevat pääkaupunkiseudulta.
Jätteet lajittelemalla syntyisi varmasti paljon työpaikkoja. Olihan neuvostoliitossakin täystyöllisyys. Järjestelmän järkevyydestä onkin sitten olemassa erilaisia mielipiteitä.
Miksi materiaalien lisääntyvä kierrättäminen ei kannata? Yksinkertaisesti siksi, että se ei ole taloudellisesti kannattavaa. Hieman yleistämällä uusi materiaali syntyy vähemmällä energialla ja rahalla. Jotkin materiaalit muodostavat poikkeuksen. Hyvä esimerkki on alumiini. Uuden alumiinin valmistaminen bauksiitista vie tolkuttoman määrän energiaa, kun taas vanhan alumiinin sulattaminen uudeksi alumiiniksi vie murto-osan tästä energiasta. Tämänlaisia kierrätettäviä materiaaleja on muitakin, esimerkiksi rauta. Kaikki materiaalit eivät voi kiertää omaa suljettua materiaalikiertoa. Esimerkiksi kertamuovit. PVC-muovia ei voida enää sulattaa uudelleen. Betonista ei voida tehdä enää sementtiä. Yksinkertaistaen voidaan väittää, että mikään materiaali ei kierrä suljettua materiaalikiertoa. Jaa että miksi? Siksi, että kierrätetty materiaali on laadultaan uutta heikompaa. Materiaaliin kertyy erilaisia epäpuhtauksia sen kiertäessä.
Isoimman ongelman muodostaa jätteiden lajittelu. Se on hyvin monimutkaista ja miltei kokonaan käsityötä. Rautametallit ovat helppo erottaa jätekasasta niiden magneettisuuden takia. Kaikki muut vaativat sitten erilaisia tekniikoita materiaaliominaisuuksiin perustuen. Esimerkiksi on olemassa rouhitun materiaalin ominaispainoon perustuva lajittelukone, mutta tätä käytetään lähinnä metallimateriaaleille. Kaikkein kätevin ja yksikertaisin kone tähän tehtävään on ihminen, joskaan sekään ei ole erehtymätön. Kehitysmaissahan tätä kovasti harrastetaan. Mutta miten ns. länsimaissa? Vapaaehtoisia ei paljoa löydy sekajätteiden lajittelijoiksi. Helpoin tapa on lajitella jätteet jo syntypaikalla. Toisaalta äärettömyyksiin menevää lajittelua ei voida jätteiden syntypaikalla järjestää tai tehdä. Esimerkiksi kotona saisi olla kymmeniä eri jäteastioita eri materiaaleille. Tähän astiaan PP, tähän astiaan PE, tähän astiaan GFRP jne. Aika harva niitä pystyisi edes niin tarkkaan lajittelemaan. Nykyäänhän on käytössä jo lajittelujärjestelmä. Kotitalousjätteistä biojätteet, jätepaperi, kartonki, ongelmajätteet (paristot jne.) ja sekajäte pitäisi lajitella erikseen. Pahimpien myrkkyjen pitäisi mennä tuohon ongelmajätteiden kategoriaan, jossa ne käsitellään tavalla tai toisella ja suurella rahalla.
Joka tapauksessa tulee ongelma. Mitä tehdään sille osalle materiaaleista joka ei enää kelpaa materiaalikiertoon?
Nyt rohkenen väittää, että kokonaistaloudellisin ratkaisu tänä päivänä niin kuluttajan kuin kansantalouden kannalta on jätteenpolttolaitos. Kierrätyksen lisääminen nykyteknologialla ja -ihmisellä on utopiaa. Jätteet polttamalla niistä saadaan vielä jotakin talteen, sen sijaan että ne haudattaisiin maahan. Ainoa haitta joka laitoksesta tulisi, olisi sen aiheuttama ilmastokuormitus, jota aiheuttavat kaikki laitokset joissa poltetaan jotakin.
Jätteenpolttolaitoksen vastustajat voisivat esittää niitä kohtalaisen lyhyessä ajassa toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja niille ongelmille, joihin laitos tarjoaa ratkaisun. Minä ja varmasti moni muukin on niitä jo kauan odottanut.
kannattaisiko tarkastaa ensin faktat?
Kyllä ymmärrän lyhytnäköisiä jätteenpolttolaitoksen kannattajia kun he alhaisin tarkoitusperin kalastelevat Kirkniemen paperitehtaan työväen ääniä. Mutta Lohjalla on paljon enemmän ympäristöasioista huolestuneita kuntalaisia kuin Kirkniemen tehtaan työväki.
laaajemman selityksen, jotta kaikki huomaisivat, mitä pitäisi tehdä toisin kuin nykyisin. Sensuuri kuitenkin taas pyyhkäisi. Onkohan tämäkin maksettu kanava, vaikka polttajat eivät nyt niin rikkaita olekaan, että heitä vstaan kannatasisi nostaa ryhmäkanteita terveyden pilaamisesta. Mutta voiteluun ehkä pikkuraha riittää. No varmaan ainakin ovat rikkampia kuin kansalaisliike, joka estää nyt ja jatkossakin tällaisen tyhmän materiaalien tuohoamisen. Toivon, että Länskäri julkaisee juttuja, vaikka sielläkin on ruuhkaa ja sensuuria. Siirretään keskustelu sinne. Epäilempä ettei tämäkään mene läpi, vaikka on paljon lyhempi kuin se selvityksen aloitus jonka toissaviiikolla tein.
Niin,
Asiota voi miettiä tunteella tai järjellä, miksi kaupunki kieltäytyisi lisä infrasta, lisää työpaikkoja, lisää verotuloja jne.
Jätteenpolttolaitos ei tuhoa mitään mitä ei olisi jo tuhottu, tehdas on jo olemassa, joten maisemassa on jo ne piiput, niistä tuli vain jatkossa vähemmän saasteita.
Lohjan matkailu onko sellaista ? Ketä se todellisuudessa työllistää ?
tiedoilla on vielä aika vaikea päättää vaikka yksittäisistä asioista se on mun mielestä tällä hetkellä tärkein. Mulle ei ole vieläkään kunnolla selvinnyt haitat/hyödyt. Kaatopaikalla käynti herätti kyllä aika paljon kysymyksiä.