Presidentti Urho Kekkonen oli valmis alentamaan Suomen ja Neuvostoliiton välisen yya-sopimuksen arvoa Unkarin miehityksen jälkeen 1956. Tämä yllättävä tieto tuli esille keskiviikkona Paasikivi-Seuran juhlaseminaarissa Helsingissä professori Kimmo Rentolan alustuksessa.
Kekkonen lähetti tammikuussa 1957 salaisen ehdotuksen Neuvostoliiton johdolle yya-sopimuksen muuttamisesta ja myös Pariisin rauhansopimuksen ehtojen muuttamisesta. Paria kuukautta aikaisemmin Neuvostoliiton panssarit olivat vyöryneet sosialistiseen Unkariin, joka oli kaavaillut lähtevänsä omille teilleen Neuvostoliiton komennosta.
Suomi ja Neuvostoliitto olivat jatkaneet yya-sopimuksen kautta kahdellakymmenellä vuodella vuonna 1955.
Kekkosen ehdotuksen mukaan naapurimaat ja Nato-maat olisivat antaneet juhlallisen vakuutuksen, etteivät ne hyökkää Suomen kimppuun. Toissijaisesti olisi ollut voimassa yya-sopimus.
"Moskovassa tämä (Kekkosen ehdotus) luettiin yritykseksi muuttaa maiden suhdetta: Unkarista säikähtänyt Suomi havitteli kansainvälistä takuuta puolueettomuudelleen ja vahvistusta puolustukseensa. Kekkosen nähtiin taipuneen oikeiston painostukseen", Rentola arvioi.
Aika nopeasti Neuvostoliiton kommunistisen puolueen johto ilmoittikin Kekkoselle, ettei ehdotus käy. Se tulkittiin jopa yritykseksi luopua yya-sopimuksesta.
Rentola arvioi, että "tämä kaksoisaloite ei ollut Kekkosen ulkopoliittisen taidon ja harkinnan huippua. Pikemminkin se edusti vauhtisokeutta, tai paniikkia, ellei molempia".
Moskovan antamien pakkien jälkeen koko hanke haudattiin, eikä siitä ole julkisuuteen kerrottu. Urho Kekkonen puolusti muuttumatonta yya-sopimusta koko pitkän presidenttikautensa loppuun vuoteen 1981 asti.
Kekkonen lähetti tammikuussa 1957 salaisen ehdotuksen Neuvostoliiton johdolle yya-sopimuksen muuttamisesta ja myös Pariisin rauhansopimuksen ehtojen muuttamisesta. Paria kuukautta aikaisemmin Neuvostoliiton panssarit olivat vyöryneet sosialistiseen Unkariin, joka oli kaavaillut lähtevänsä omille teilleen Neuvostoliiton komennosta.
Suomi ja Neuvostoliitto olivat jatkaneet yya-sopimuksen kautta kahdellakymmenellä vuodella vuonna 1955.
Kekkosen ehdotuksen mukaan naapurimaat ja Nato-maat olisivat antaneet juhlallisen vakuutuksen, etteivät ne hyökkää Suomen kimppuun. Toissijaisesti olisi ollut voimassa yya-sopimus.
"Moskovassa tämä (Kekkosen ehdotus) luettiin yritykseksi muuttaa maiden suhdetta: Unkarista säikähtänyt Suomi havitteli kansainvälistä takuuta puolueettomuudelleen ja vahvistusta puolustukseensa. Kekkosen nähtiin taipuneen oikeiston painostukseen", Rentola arvioi.
Aika nopeasti Neuvostoliiton kommunistisen puolueen johto ilmoittikin Kekkoselle, ettei ehdotus käy. Se tulkittiin jopa yritykseksi luopua yya-sopimuksesta.
Rentola arvioi, että "tämä kaksoisaloite ei ollut Kekkosen ulkopoliittisen taidon ja harkinnan huippua. Pikemminkin se edusti vauhtisokeutta, tai paniikkia, ellei molempia".
Moskovan antamien pakkien jälkeen koko hanke haudattiin, eikä siitä ole julkisuuteen kerrottu. Urho Kekkonen puolusti muuttumatonta yya-sopimusta koko pitkän presidenttikautensa loppuun vuoteen 1981 asti.
Vastaukset 1
Vanhimmat
UKK oli kunnianmies!