Näätälästä Talinmyllylle, osa 2

>jos vahvuus oli enemmän kuin noin 600 miestä<

Eiköhän ne pataljoonat olleet yleensä lähes määrävahvuisia 1944 keväällä ja kesäkuun 1944 alussa.

Ruotsinkielisten yksiköiden ”pieneksi kutistuminen” ei tainnut johtua pelkästään taistelutappioista, vaan EHKÄPÄ selustaan poistuneista miehistä.

Vain noin viikon rintamalla ollut tuore pataljoona oli kutistunut noin sataan mieheen (II/JR13). Sitä ennen se oli ollu selustan varustelutöissä Syvärillä ja matkalla sieltä Kannakselle.

Ja kuitenkin lopulliset tappiotilastot kertovat ihan jotain muuta...

tehdä itsellenne selväksi käsitteet määrävahvuus ja taisteluvahvuus. Niillä on nimittäin iso ero. Toinen puhuu toisesta ja toinen toisesta ilman että saavutettaisiin yhteistä säveltä.

kannattaisi kirjoitti:

tehdä itsellenne selväksi käsitteet määrävahvuus ja taisteluvahvuus. Niillä on nimittäin iso ero. Toinen puhuu toisesta ja toinen toisesta ilman että saavutettaisiin yhteistä säveltä.

Lue lisää

Jalkaväkijoukkojen vahvuuksia 1944

http://www.joensuu.fi/mekri/sotahistoria/vahvuudet.htm

Joukko/vuosi 1939 1941 1944 Johtaja

Pataljoona 850 1000 1000 kapt-maj


Ihan sama kumpi vahvuus oli kyseessä, mutta "ne satakunta suuren harppauksen tekijää" ei voinut olla II/JR13 todellinen määrä- eikä taisteluvahvuus 28.6.1944.

Toki pataljoonat oli kuluneita ja monet jopa vain komppanioiden suuruisia.

Hoksaatkos miksi III/JR13 kutistui niin vähiin, että vitjassa oli alun toistakymmntä miestä, aliupseerit ja upseerit!

Suomen sota 1941 - 1945 osa 7, s. 366

27.6.1944 "Aamusta lähtien ilmeni pataljoonan (III/JR 13) riveissä myös hajautumista ja sen osien vetäytymistä taakse. Monet pataljoonan upseerit ja aliupseerit kaatuivat tai haavoittuivat, joukossa pataljoonan komentaja, kapteeni Alfthan, jonka tilalle määrättiin kapteeni B. Fougstedt. Pataljoona joutui hajaantumistilaan, niin että siitä oli päivällä rintamassa jäljellä enää vain toistakymmentä miestä."

1944 kirjoitti:

Jalkaväkijoukkojen vahvuuksia 1944

http://www.joensuu.fi/mekri/sotahistoria/vahvuudet.htm

Joukko/vuosi 1939 1941 1944 Johtaja

Pataljoona 850 1000 1000 kapt-maj


Ihan sama kumpi vahvuus oli kyseessä, mutta "ne satakunta suuren harppauksen tekijää" ei voinut olla II/JR13 todellinen määrä- eikä taisteluvahvuus 28.6.1944.

Toki pataljoonat oli kuluneita ja monet jopa vain komppanioiden suuruisia.

Hoksaatkos miksi III/JR13 kutistui niin vähiin, että vitjassa oli alun toistakymmntä miestä, aliupseerit ja upseerit!

Suomen sota 1941 - 1945 osa 7, s. 366

27.6.1944 "Aamusta lähtien ilmeni pataljoonan (III/JR 13) riveissä myös hajautumista ja sen osien vetäytymistä taakse. Monet pataljoonan upseerit ja aliupseerit kaatuivat tai haavoittuivat, joukossa pataljoonan komentaja, kapteeni Alfthan, jonka tilalle määrättiin kapteeni B. Fougstedt. Pataljoona joutui hajaantumistilaan, niin että siitä oli päivällä rintamassa jäljellä enää vain toistakymmentä miestä."

Lue lisää

ulkopuolinen. Kuitenkin viikonlopun aikana selvitän itselleni peruskysymykset II/JR13:sta. 280644.Mihinkä aikaan III/JR48 ja RjP2 hajosivat ja peräytyivät noin 2km II/JR13 selustaan. Minkä pataljoonan kaistan kautta venäläiset pääsivät pisteen 44 maastoon ja kaivautuivat. Mikä oli II/JR13:n viivytyssuunta.(Luultavasti tien suunnassa pohjoiseen/ Ihantalaan) Miksi ja mihinkä aikaan suomalaiset rynnäkkötykin vetäytyivät Nurmilammelta Ihantalaan. Miksi saksalaiset rynnäkkötykit eivät tulleet tilalle. Oliko II/JR13:lla PsPr:n komentajan lupa/ käsky vetäytyä Nurmilammelta. Palaillaan ensi viikolla asiaan.

Jos avaamistani ketjuista, joissa voi olla kymmeniä viestejä, jotain on poistettu, ne eivät ole tekosiani:

- minulla ei ole seriffioikeuksia
- jos poistaisin oman viestini, koko ketju tietenkin poistuisi, mutta en ole poistanut viestejäni
- lisäksi olen kiinnostunut keskusteluista: vuorovaikutus on minulle harrastuksen ja tutkimuksen osa, ei alakynteen tai niskan päälle jäämistä.

Olen muuten kertonut selvittäväni tämän asian. Intressimme on sikäli yhteinen. tarkastelen kuitenkin muitakin kuin töpinän miehiä - jotka taas pelkästään kiinnostavat sinua (koska ovat ruotsinkielisiä).

aikalailla kirjoitti:

ulkopuolinen. Kuitenkin viikonlopun aikana selvitän itselleni peruskysymykset II/JR13:sta. 280644.Mihinkä aikaan III/JR48 ja RjP2 hajosivat ja peräytyivät noin 2km II/JR13 selustaan. Minkä pataljoonan kaistan kautta venäläiset pääsivät pisteen 44 maastoon ja kaivautuivat. Mikä oli II/JR13:n viivytyssuunta.(Luultavasti tien suunnassa pohjoiseen/ Ihantalaan) Miksi ja mihinkä aikaan suomalaiset rynnäkkötykin vetäytyivät Nurmilammelta Ihantalaan. Miksi saksalaiset rynnäkkötykit eivät tulleet tilalle. Oliko II/JR13:lla PsPr:n komentajan lupa/ käsky vetäytyä Nurmilammelta. Palaillaan ensi viikolla asiaan.

Lue lisää

Tuo on hyvä suunnitelma.

aikalailla kirjoitti:

ulkopuolinen. Kuitenkin viikonlopun aikana selvitän itselleni peruskysymykset II/JR13:sta. 280644.Mihinkä aikaan III/JR48 ja RjP2 hajosivat ja peräytyivät noin 2km II/JR13 selustaan. Minkä pataljoonan kaistan kautta venäläiset pääsivät pisteen 44 maastoon ja kaivautuivat. Mikä oli II/JR13:n viivytyssuunta.(Luultavasti tien suunnassa pohjoiseen/ Ihantalaan) Miksi ja mihinkä aikaan suomalaiset rynnäkkötykin vetäytyivät Nurmilammelta Ihantalaan. Miksi saksalaiset rynnäkkötykit eivät tulleet tilalle. Oliko II/JR13:lla PsPr:n komentajan lupa/ käsky vetäytyä Nurmilammelta. Palaillaan ensi viikolla asiaan.

Lue lisää

>Mihinkä aikaan III/JR48 ja RjP2 hajosivat ja peräytyivät noin 2km II/JR13 selustaan<

Siinäpä sitä onkin: Kuka teki, koska teki ja mitä siitä seurasi?

Tämäkin juttu oli sensuroitu poissa tuosta 1. Näätälästä Talinmyllylle -ketjusta! Oliko liikaa?


Pertti Kilkki: Heille kallis on maa, Piikkirykmentti Kannaksella, Otava 1998

Sivu 167:

"Iltapäivällä alkoivat tapahtumat nopeasti kehittyä Piikkirykmentin oikealla sivustalla.
Jalkaväkirykmentti 13:n pataljoonan oli luovuttava (s. 168) asemistaan Talin myllyn pohjoispuolella, ja se vetäytyi paonomaisesti. Sen ja Piikkirykmentin välillä oleva Erillinen pataljoona 14 joutui nyt saarrostuksen uhkaan, ja sekin vetäytyi nopeasti kilometrin taemmaski Pajamäelle. Metsätie Talista Ihantalaan avautui hyökkääjälle."


Er.P 14:sta vaiheista kerrotaan 1.D:n historiikissä muutaman sivun verran. Tämähän johtuu tietenkin Er.P 14:sta perustamiseen liittyvistä kuvioista. 1.D:aan kuuluneesta yhtymästä, olikohan se nyt JR60:sta, otettiin joitain osia Er.P 14:sta rungoksi. Näin se tapaa yleensä olla, että divisioona -historiikeissa kerrotaan myöskin siihen aiemmin kuuluneiden yksiköiden vaiheista ainakin jotain.

Kaino Tuokko: 1. Divisioona 1941-1944, ISBN 952-90-6970-7, Saarijärvi 1995

Tässä samassa kirjassahan kerrotaan myöskin sen JR 33:n vaiheista Lapin sodassa, vaikka 1.D ei siihen ottanutkaan osaa.

Mitä seurasi kirjoitti:

>Mihinkä aikaan III/JR48 ja RjP2 hajosivat ja peräytyivät noin 2km II/JR13 selustaan<

Siinäpä sitä onkin: Kuka teki, koska teki ja mitä siitä seurasi?

Tämäkin juttu oli sensuroitu poissa tuosta 1. Näätälästä Talinmyllylle -ketjusta! Oliko liikaa?


Pertti Kilkki: Heille kallis on maa, Piikkirykmentti Kannaksella, Otava 1998

Sivu 167:

"Iltapäivällä alkoivat tapahtumat nopeasti kehittyä Piikkirykmentin oikealla sivustalla.
Jalkaväkirykmentti 13:n pataljoonan oli luovuttava (s. 168) asemistaan Talin myllyn pohjoispuolella, ja se vetäytyi paonomaisesti. Sen ja Piikkirykmentin välillä oleva Erillinen pataljoona 14 joutui nyt saarrostuksen uhkaan, ja sekin vetäytyi nopeasti kilometrin taemmaski Pajamäelle. Metsätie Talista Ihantalaan avautui hyökkääjälle."


Er.P 14:sta vaiheista kerrotaan 1.D:n historiikissä muutaman sivun verran. Tämähän johtuu tietenkin Er.P 14:sta perustamiseen liittyvistä kuvioista. 1.D:aan kuuluneesta yhtymästä, olikohan se nyt JR60:sta, otettiin joitain osia Er.P 14:sta rungoksi. Näin se tapaa yleensä olla, että divisioona -historiikeissa kerrotaan myöskin siihen aiemmin kuuluneiden yksiköiden vaiheista ainakin jotain.

Kaino Tuokko: 1. Divisioona 1941-1944, ISBN 952-90-6970-7, Saarijärvi 1995

Tässä samassa kirjassahan kerrotaan myöskin sen JR 33:n vaiheista Lapin sodassa, vaikka 1.D ei siihen ottanutkaan osaa.

Lue lisää

...tämä viesti, jos se sitten pysyisi paremmin.

Ei viestiä pidä poistaa, ellei siinä ole jotakin asiatonta, kuten vaikka: "JR48 oli täynnä pelkureita, jotka juoksivat 25 km töpinän taaksekin. Sellaisia ne suomenkieliset kaikki ovat." Tuollainen viesti taas pitäisi poistaa. Mutta se ei ole meidän harrastajanettimiesten tehtävä. Eikä kukaan rauhan ajan lihapatojen äärellä kasvanut kirjoittaisi oikeasti sotaan osallistuneesta joukko-osastosta tuollaista.

Eihän?

Bybi kirjoitti:

...tämä viesti, jos se sitten pysyisi paremmin.

Ei viestiä pidä poistaa, ellei siinä ole jotakin asiatonta, kuten vaikka: "JR48 oli täynnä pelkureita, jotka juoksivat 25 km töpinän taaksekin. Sellaisia ne suomenkieliset kaikki ovat." Tuollainen viesti taas pitäisi poistaa. Mutta se ei ole meidän harrastajanettimiesten tehtävä. Eikä kukaan rauhan ajan lihapatojen äärellä kasvanut kirjoittaisi oikeasti sotaan osallistuneesta joukko-osastosta tuollaista.

Eihän?

Lue lisää

>>...oli täynnä pelkureita, jotka juoksivat 25 km töpinän taaksekin

II/JR13 kirjoitti:

>>...oli täynnä pelkureita, jotka juoksivat 25 km töpinän taaksekin

En löydä kartoistani. Pientä neuvoa kiitos.
http://mapy.mk.cvut.cz/show/data/Finsko-Finlandia/Karjala/cd1/kartat/topografinen_20000/411104.jpg

II/JR13 kirjoitti:

>>...oli täynnä pelkureita, jotka juoksivat 25 km töpinän taaksekin

Minultakin on poistettu kaksi viestiä, joissa ei ole mitään ihmeellistä, etupäässä pohdiskelua sekä JR48:n että JR13:n rooleista ja siitä, että aina joku sentään taistelee siitä, etteivät tappiot ole menestyksen mittari. Ne on luettavissa vanhaan ketjuun lopusta (ilmeisesti sinä laitoit).

Pätkin tähän Viljamaan historiikin tätä keskustelua koskevat osat. Mitään uutta se ei tuo. Ajattelin sitä ennen antaa sinulle pienen sotilasjohtamisen harjoituksen, kun olen huomannut sinun olevan kovin tuomitseva: Miten toimit, jos pataljoonasi selustassa on vihollinen, joka on tunkeutunut sinne naapurirykmentin jättämästä aukosta?

Olisi todella hyvä, jos vastaat. Huomaan, että sinulta on tätä kysytty ja kierrät asian. Saisin tietää, millainen olisit komentajana. Koskela vai Karjljula perjlkele. Vastus ei silti merkitse minulle niin paljon kuin sinulle itsellesi. Jos olet rehellinen, asialla on sinulle suuri merkitys.

Historiikki:

Viipurin koillispuolinen alue kuului IV AK:n vastuualueeseen. Talin suuntaa puolusti 18.D, jota johti kenrm Paavo Paalu. Divisioonaan kuului JR 48 (ev Väinö Forsberg), JR 6 (ev Reino
Inkinen), 3. Pr (ev Lauri Haanterä), PsD:n yksiköistä muodostettu TstOs Kiviperä (JP 5 1 psvk) ja ErP 28 (maj Eero Larinen). Raskaista tappioista johtuen vahvuudet olivat supistuneet jo puoleen. Taistelua tuki kuusi tykistöpatteristoa.

Talinmyllyn suunta oli JR 6:n vastuulla ja Talin-Portinhoikan suunnasta vastasi JR 48. Kesäkuun 25. päivänä Leitimojärven-Kärstilänjärven kannaksella oli puolustuksessa alistettu III/JR
13. Vastassa oli yhteensä 9 venäläispataljoonaa, jotka kuuluivat levänneeseen ja täydennettyyn 30. Kaartin Armeijakuntaan. Tämä oli tuttu jo Valkeasaaren läpimurrosta. Klo 07 alkoi
tulivalmistelu Talin-Portinhoikan alueella jota seurasi klo 08 jalkaväen voimakas hyökkäys panssareiden tukemana. Tätä III/JR 13 ei millään kyennyt torjumaan, vaan se jäi sananmukaisesti
hyökkäyksen jalkoihin. Puoleenpäivään mennessä hyökkäys oli edennyt Konkkalanvuorille.

(--)

JR 48:n komentaja pyysi kenrm Paalulta lupaa vetäytyä, mutta tämä kielsi viitaten tulossa olevaan PsD:n vastahyökkäykseen. PsD alistettiin kenrm Paalulle klo 14. Kiellosta huolimatta JR
48 vetäytyi asemistaan ev Forsbergin käskystä klo 17 Yliveden suuntaan. Rykmentin huoltoyhteydet olivat katkenneet, a-tarvikkeet
olivat vähissä ja lähinnä Kärstilänjärveä olleen II/ JR48:n puolustus oli murtunut. Vetäytyminen viivästytti PsD:n vastahyökkäystä.

(--)

Portinhoikan taistelujen kanssa samanaikaisesti alkoi venäläisten toinen pääisku Leitimonjärven itäpuolelle, jossa puolustivat ErP 28 ja sen takana III/JR 48. Molempien puolustus murtui ja niiden oli irtauduttava ylivoiman edessä.
Puolustajan kiivaasta sulkutulesta huolimatta venäläiset jatkoivat hyökkäystä aina Koulusuolle asti. Kahdella pataljoonalla yritettiin vastahyökkäystä Talinmyllyn suuntaan,
mutta ylivoima oli liian suuri. Tilanteeseen ei saatu muutosta vaikka vastahyökkäykseen suunnattiin vielä kaksi pataljoonaa lisää. Koulusuon ja Leitimojärven välinen alue oli tyhjä, jonka myös venäläiset huomasivat ja suuntasivat nopeasti voimia idästä Murokallion ja Portinhoikka-Ihantala-tien suuntaan.
TstOs Kiviperän vastahyökkäys ei tuottanut tulosta. Nyt Murokalliolle jäi aukko, jonne venäläiset hyökkäsivät heti. Alkoi olla selvää, että pienillä voimilla ei saada aikaan tulosta.
Samana päivänä 25.6. klo 15.20 kenrl Laatikainen antoi käskyn vastahyök-käyksestä PsD:lle ja alueella taistelleelle 18.D:lle,
joiden ”tuli sopia yhteistoiminnasta keskenään”.

(--)

Suomalaisten kannalta ensimmäinen taisteluvuorokausi oli murheellinen: VKT-asema oli revennyt Leitimojärven molemmin puolin, vihollisella oli musertava ylivoima: suoraan
edessä oli ainakin neljä vihollisdivisioonaa, Leitimojärven pohjoispuolelle oli muodostumassa ”suuri pussi”, jossa oli
vahvat vihollisvoimat, mutta pussin suuta ei saatu suljetuksi koska voimat eivät riittäneet.

(--)

Talinmyllyn suunta Leitimojärven pohjoispuolella jäi edelleen PsD:n vastuulle. Nyt suunniteltiin vastahyökkäystä kaikilla irti saatavilla
voimilla pussin suun sulkemiseksi ja venäläisten yhteyksien katkaisemiseksi tavoitteena VKT-aseman alkuperäisen pääpuolustuslinjan palauttaminen. Operaatiota johtamaan määrättiin taas kenrm Lagus. Hyökkäys alkoi 27.6. iltapäivällä. Ihantalan suunnasta hyökkäsivät JR 48:n osat runkona Os Forsberg, lännestä Leitimojärven pohjoisreunalla Os Puroma
neljällä jääkäripataljoonalla ja koillisesta Os Björkman (ev Björkman, alun perin PsPr:n komentaja) neljällä pitkään taistelleella pataljoonalla. Menestyksellä alkaneen hyökkäyksen
voima ei vieläkään riittänyt pussin suun sulkemiseen.

Lähimmillään suomalaiset olivat vain runsaan kilometrin päässä toisistaan. Yritys keskeytettiin 28.6. aamupäivällä.

28.6. aamulla venäläiset mursivat JR 50:n puolustuksen etelästä Kärstilänjärven kapeikon kautta suunnatulla hyökkäyksellä. Vastahyökkäyksellä venäläiset työnnettiin
Hepolammen tasalle. JR 50 menetti ensimmäisen vrk:n aikana noin 500 sotilastaan. Pohjoisessa tilanne oli vakava: venäläiset tunkeutuivat Koulusuon pohjoispuolella Ihantalaan
johtavan tien yli kohti Vakkilaa ja Ihantalaa. Sadan miehen pataljoonilla ei kyetty torjuntaan.

Kenrm Einar Vihman 6.D: n JR 12 (ev Yrjö Hanste) puhdisti Vakkilan ja työnsi venäläiset takaisin. Muutaman tunnin viivästyminen olisi todennäköisesti aiheuttanut Ihantalan menetyksen ja venäläiset olisivat voineet heti jatkaa hyökkäystä Imatran suuntaan. Kenrl Laatikainen muodosti kaksi taisteluosastoa: Ryhmä Lagus (Jpr, PsPr, vajaa JR 30 ja I/JR 50) tehtävänä hyökätä Leitimojärven itäpäähän vanhalle pääpuolustuslinjalle. Ryhmä Vihma (JR 12, osia 6.D:sta, JR 6, III/JR 48, II/JR 13, RajaJP 2, osia PsPr:sta, 303. RynnTkiPr) tehtävänä hyökätä Ihantalan-järven eteläpuolitse Talinmyllyn suuntaan ja tuhota suomalaisten asemiin murtautunut vihollinen. Molempia tuki kuusi kenttätykistöpatteristoa. Illan ja yön kestänyt hyökkäys kilpistyi venäläisten vastatoimenpiteisiin.

Kaipola on. kirjoitti:

En löydä kartoistani. Pientä neuvoa kiitos.
http://mapy.mk.cvut.cz/show/data/Finsko-Finlandia/Karjala/cd1/kartat/topografinen_20000/411104.jpg

Lue lisää

Skannasin pari karttaa, jotka on oleellisia keskustelun kulun seuraamiseksi. Harmi vaan että tuo toine kartta on jostain syystä epäselvä suurennettaessa. Toinen kestää suurentaa kun kopioit sen ensin kovalevylle ja katselet sitä vaikka Faxviewerillä tms. ohjelmalla.

Kaipola on oikeassa yläkulmassa ja se on II/JR13 28.6.1944 tehdyn "suuren harppauksen" päätepiste.

IVAK Oikea sivu 27.6.1944 Tali-Ihantala

http://img381.imageshack.us/my.php?image=ivak2761944wc0.png

IVAK Oikea sivu 28.6.1944 Tali-Ihantala

http://img180.imageshack.us/my.php?image=ivakoikeasivu2861944sw0.png

Bybi kirjoitti:

Minultakin on poistettu kaksi viestiä, joissa ei ole mitään ihmeellistä, etupäässä pohdiskelua sekä JR48:n että JR13:n rooleista ja siitä, että aina joku sentään taistelee siitä, etteivät tappiot ole menestyksen mittari. Ne on luettavissa vanhaan ketjuun lopusta (ilmeisesti sinä laitoit).

Pätkin tähän Viljamaan historiikin tätä keskustelua koskevat osat. Mitään uutta se ei tuo. Ajattelin sitä ennen antaa sinulle pienen sotilasjohtamisen harjoituksen, kun olen huomannut sinun olevan kovin tuomitseva: Miten toimit, jos pataljoonasi selustassa on vihollinen, joka on tunkeutunut sinne naapurirykmentin jättämästä aukosta?

Olisi todella hyvä, jos vastaat. Huomaan, että sinulta on tätä kysytty ja kierrät asian. Saisin tietää, millainen olisit komentajana. Koskela vai Karjljula perjlkele. Vastus ei silti merkitse minulle niin paljon kuin sinulle itsellesi. Jos olet rehellinen, asialla on sinulle suuri merkitys.

Historiikki:

Viipurin koillispuolinen alue kuului IV AK:n vastuualueeseen. Talin suuntaa puolusti 18.D, jota johti kenrm Paavo Paalu. Divisioonaan kuului JR 48 (ev Väinö Forsberg), JR 6 (ev Reino
Inkinen), 3. Pr (ev Lauri Haanterä), PsD:n yksiköistä muodostettu TstOs Kiviperä (JP 5 1 psvk) ja ErP 28 (maj Eero Larinen). Raskaista tappioista johtuen vahvuudet olivat supistuneet jo puoleen. Taistelua tuki kuusi tykistöpatteristoa.

Talinmyllyn suunta oli JR 6:n vastuulla ja Talin-Portinhoikan suunnasta vastasi JR 48. Kesäkuun 25. päivänä Leitimojärven-Kärstilänjärven kannaksella oli puolustuksessa alistettu III/JR
13. Vastassa oli yhteensä 9 venäläispataljoonaa, jotka kuuluivat levänneeseen ja täydennettyyn 30. Kaartin Armeijakuntaan. Tämä oli tuttu jo Valkeasaaren läpimurrosta. Klo 07 alkoi
tulivalmistelu Talin-Portinhoikan alueella jota seurasi klo 08 jalkaväen voimakas hyökkäys panssareiden tukemana. Tätä III/JR 13 ei millään kyennyt torjumaan, vaan se jäi sananmukaisesti
hyökkäyksen jalkoihin. Puoleenpäivään mennessä hyökkäys oli edennyt Konkkalanvuorille.

(--)

JR 48:n komentaja pyysi kenrm Paalulta lupaa vetäytyä, mutta tämä kielsi viitaten tulossa olevaan PsD:n vastahyökkäykseen. PsD alistettiin kenrm Paalulle klo 14. Kiellosta huolimatta JR
48 vetäytyi asemistaan ev Forsbergin käskystä klo 17 Yliveden suuntaan. Rykmentin huoltoyhteydet olivat katkenneet, a-tarvikkeet
olivat vähissä ja lähinnä Kärstilänjärveä olleen II/ JR48:n puolustus oli murtunut. Vetäytyminen viivästytti PsD:n vastahyökkäystä.

(--)

Portinhoikan taistelujen kanssa samanaikaisesti alkoi venäläisten toinen pääisku Leitimonjärven itäpuolelle, jossa puolustivat ErP 28 ja sen takana III/JR 48. Molempien puolustus murtui ja niiden oli irtauduttava ylivoiman edessä.
Puolustajan kiivaasta sulkutulesta huolimatta venäläiset jatkoivat hyökkäystä aina Koulusuolle asti. Kahdella pataljoonalla yritettiin vastahyökkäystä Talinmyllyn suuntaan,
mutta ylivoima oli liian suuri. Tilanteeseen ei saatu muutosta vaikka vastahyökkäykseen suunnattiin vielä kaksi pataljoonaa lisää. Koulusuon ja Leitimojärven välinen alue oli tyhjä, jonka myös venäläiset huomasivat ja suuntasivat nopeasti voimia idästä Murokallion ja Portinhoikka-Ihantala-tien suuntaan.
TstOs Kiviperän vastahyökkäys ei tuottanut tulosta. Nyt Murokalliolle jäi aukko, jonne venäläiset hyökkäsivät heti. Alkoi olla selvää, että pienillä voimilla ei saada aikaan tulosta.
Samana päivänä 25.6. klo 15.20 kenrl Laatikainen antoi käskyn vastahyök-käyksestä PsD:lle ja alueella taistelleelle 18.D:lle,
joiden ”tuli sopia yhteistoiminnasta keskenään”.

(--)

Suomalaisten kannalta ensimmäinen taisteluvuorokausi oli murheellinen: VKT-asema oli revennyt Leitimojärven molemmin puolin, vihollisella oli musertava ylivoima: suoraan
edessä oli ainakin neljä vihollisdivisioonaa, Leitimojärven pohjoispuolelle oli muodostumassa ”suuri pussi”, jossa oli
vahvat vihollisvoimat, mutta pussin suuta ei saatu suljetuksi koska voimat eivät riittäneet.

(--)

Talinmyllyn suunta Leitimojärven pohjoispuolella jäi edelleen PsD:n vastuulle. Nyt suunniteltiin vastahyökkäystä kaikilla irti saatavilla
voimilla pussin suun sulkemiseksi ja venäläisten yhteyksien katkaisemiseksi tavoitteena VKT-aseman alkuperäisen pääpuolustuslinjan palauttaminen. Operaatiota johtamaan määrättiin taas kenrm Lagus. Hyökkäys alkoi 27.6. iltapäivällä. Ihantalan suunnasta hyökkäsivät JR 48:n osat runkona Os Forsberg, lännestä Leitimojärven pohjoisreunalla Os Puroma
neljällä jääkäripataljoonalla ja koillisesta Os Björkman (ev Björkman, alun perin PsPr:n komentaja) neljällä pitkään taistelleella pataljoonalla. Menestyksellä alkaneen hyökkäyksen
voima ei vieläkään riittänyt pussin suun sulkemiseen.

Lähimmillään suomalaiset olivat vain runsaan kilometrin päässä toisistaan. Yritys keskeytettiin 28.6. aamupäivällä.

28.6. aamulla venäläiset mursivat JR 50:n puolustuksen etelästä Kärstilänjärven kapeikon kautta suunnatulla hyökkäyksellä. Vastahyökkäyksellä venäläiset työnnettiin
Hepolammen tasalle. JR 50 menetti ensimmäisen vrk:n aikana noin 500 sotilastaan. Pohjoisessa tilanne oli vakava: venäläiset tunkeutuivat Koulusuon pohjoispuolella Ihantalaan
johtavan tien yli kohti Vakkilaa ja Ihantalaa. Sadan miehen pataljoonilla ei kyetty torjuntaan.

Kenrm Einar Vihman 6.D: n JR 12 (ev Yrjö Hanste) puhdisti Vakkilan ja työnsi venäläiset takaisin. Muutaman tunnin viivästyminen olisi todennäköisesti aiheuttanut Ihantalan menetyksen ja venäläiset olisivat voineet heti jatkaa hyökkäystä Imatran suuntaan. Kenrl Laatikainen muodosti kaksi taisteluosastoa: Ryhmä Lagus (Jpr, PsPr, vajaa JR 30 ja I/JR 50) tehtävänä hyökätä Leitimojärven itäpäähän vanhalle pääpuolustuslinjalle. Ryhmä Vihma (JR 12, osia 6.D:sta, JR 6, III/JR 48, II/JR 13, RajaJP 2, osia PsPr:sta, 303. RynnTkiPr) tehtävänä hyökätä Ihantalan-järven eteläpuolitse Talinmyllyn suuntaan ja tuhota suomalaisten asemiin murtautunut vihollinen. Molempia tuki kuusi kenttätykistöpatteristoa. Illan ja yön kestänyt hyökkäys kilpistyi venäläisten vastatoimenpiteisiin.

Lue lisää

"Joku hiljainen seuraa"

Suomenruotsalaisten sota on tarkasti valvottu aihe Suomi24:lla. Sitä seuraa takuuvarmasti ihan ammattimiehet. Kun aihe alkaa käydä liian totuudenmukaiseksi niin he vaativat poistoja.

Jos alat vähänkin ruotimaan JR13:sta tai JR61:n tappioita tai taistelutapahtumia, vieläpä liian tarkasti, niin keskustelu häviää joko heti tai hetken perästä.
Pahinta on jos juttusi on vieläpä oikein lähteineen dokumentoitu ja 100% totta. silloin sen elinkaari on lyhyt. Tämä siksi että jokainen kiinnostunut voi aivan liian helposti tarkistaa ne väittämät ihan itse.

KAIKKI vuosien takaiset keskustelut 1940 Talvisodan Summan, Etulinjan edessä ja Tali-Ihantala -filmeihin liittyen on sensuroitu tai useinmiten kokonaan poistettu.

Syytä voit mietti ihan vapaasti. Suomenruotsalaisten sotahistoria ei näet salli lähempää tarkastelua Historia -foorumilla.

Luultavasti tämä juttu on liikaa ja tästä saattaa seurata poiston lisäksi vieläpä 1kk:n banni.

II/JR13 kirjoitti:

"Joku hiljainen seuraa"

Suomenruotsalaisten sota on tarkasti valvottu aihe Suomi24:lla. Sitä seuraa takuuvarmasti ihan ammattimiehet. Kun aihe alkaa käydä liian totuudenmukaiseksi niin he vaativat poistoja.

Jos alat vähänkin ruotimaan JR13:sta tai JR61:n tappioita tai taistelutapahtumia, vieläpä liian tarkasti, niin keskustelu häviää joko heti tai hetken perästä.
Pahinta on jos juttusi on vieläpä oikein lähteineen dokumentoitu ja 100% totta. silloin sen elinkaari on lyhyt. Tämä siksi että jokainen kiinnostunut voi aivan liian helposti tarkistaa ne väittämät ihan itse.

KAIKKI vuosien takaiset keskustelut 1940 Talvisodan Summan, Etulinjan edessä ja Tali-Ihantala -filmeihin liittyen on sensuroitu tai useinmiten kokonaan poistettu.

Syytä voit mietti ihan vapaasti. Suomenruotsalaisten sotahistoria ei näet salli lähempää tarkastelua Historia -foorumilla.

Luultavasti tämä juttu on liikaa ja tästä saattaa seurata poiston lisäksi vieläpä 1kk:n banni.

Lue lisää

osatotuuksilla ja valikoiduilla lainauksilla pyrkii epätoivoisesti/ pakkomielteenomaisesti todistamaan suomenruotsalaisten joukko-osastojen huonoutta. Samalla logiikalla olisi pakko todeta I II III/19Pr:n olevan 1944 kesältä ylivoimaisesti heikoimmat pataljoonat. Muuhun johtopäätökseen ei voi tulla jos katsotaan yksinomaan tappiotilastoja.

”Jos alat vähänkin ruotimaan JR13:sta tai JR61:n tappioita tai taistelutapahtumia, vieläpä liian tarkasti, niin keskustelu häviää joko heti tai hetken perästä.”

II/JR13 kirjoitti:

"Joku hiljainen seuraa"

Suomenruotsalaisten sota on tarkasti valvottu aihe Suomi24:lla. Sitä seuraa takuuvarmasti ihan ammattimiehet. Kun aihe alkaa käydä liian totuudenmukaiseksi niin he vaativat poistoja.

Jos alat vähänkin ruotimaan JR13:sta tai JR61:n tappioita tai taistelutapahtumia, vieläpä liian tarkasti, niin keskustelu häviää joko heti tai hetken perästä.
Pahinta on jos juttusi on vieläpä oikein lähteineen dokumentoitu ja 100% totta. silloin sen elinkaari on lyhyt. Tämä siksi että jokainen kiinnostunut voi aivan liian helposti tarkistaa ne väittämät ihan itse.

KAIKKI vuosien takaiset keskustelut 1940 Talvisodan Summan, Etulinjan edessä ja Tali-Ihantala -filmeihin liittyen on sensuroitu tai useinmiten kokonaan poistettu.

Syytä voit mietti ihan vapaasti. Suomenruotsalaisten sotahistoria ei näet salli lähempää tarkastelua Historia -foorumilla.

Luultavasti tämä juttu on liikaa ja tästä saattaa seurata poiston lisäksi vieläpä 1kk:n banni.

Lue lisää

Pitääpä seurata. Sillä välin:

Miten toimit, jos pataljoonasi selustassa on vihollinen, joka on tunkeutunut sinne naapurirykmentin jättämästä aukosta?

EIRY kirjoitti:

osatotuuksilla ja valikoiduilla lainauksilla pyrkii epätoivoisesti/ pakkomielteenomaisesti todistamaan suomenruotsalaisten joukko-osastojen huonoutta. Samalla logiikalla olisi pakko todeta I II III/19Pr:n olevan 1944 kesältä ylivoimaisesti heikoimmat pataljoonat. Muuhun johtopäätökseen ei voi tulla jos katsotaan yksinomaan tappiotilastoja.

”Jos alat vähänkin ruotimaan JR13:sta tai JR61:n tappioita tai taistelutapahtumia, vieläpä liian tarkasti, niin keskustelu häviää joko heti tai hetken perästä.”

Lue lisää

>>Samalla logiikalla olisi pakko todeta I II III/19Pr:n olevan 1944 kesältä ylivoimaisesti heikoimmat pataljoonat.

Bybi kirjoitti:

Pitääpä seurata. Sillä välin:

Miten toimit, jos pataljoonasi selustassa on vihollinen, joka on tunkeutunut sinne naapurirykmentin jättämästä aukosta?

"Miten toimit, jos pataljoonasi selustassa on vihollinen, joka on tunkeutunut sinne naapurirykmentin jättämästä aukosta?"

Sen kyllä tiesivät ainakin Er.P 14:n porukka kun II/JR13 häipyi takavasempaan... Ne tosin vetäytyi vähän vähemmmän kuin Kaipolaan saakka.

Hehee kirjoitti:

"Miten toimit, jos pataljoonasi selustassa on vihollinen, joka on tunkeutunut sinne naapurirykmentin jättämästä aukosta?"

Sen kyllä tiesivät ainakin Er.P 14:n porukka kun II/JR13 häipyi takavasempaan... Ne tosin vetäytyi vähän vähemmmän kuin Kaipolaan saakka.

Lue lisää

Sinä kiemurtelet.

II/JR13 kirjoitti:

>>...oli täynnä pelkureita, jotka juoksivat 25 km töpinän taaksekin

>III/JR48:n tappiot olivat 28.6.1944 kaksi kertaa suuremmat kaatuneina (0 1)ja haavoittuneina (2 73) kuin II/JR13:sta (kaatuneina 2 10 ja haav. 3 38)<


Tässä on korjatut lukemat:

III/JR48:n tappiot olivat 28.6.1944 kaksi kertaa suuremmat kaatuneina (0 21)ja haavoittuneina (2 73) kuin II/JR13:sta (kaatuneina 2 10 ja haav. 3 38

Tuosta puuttui siis yksi kakkonen, (0 21), eli kaksikymmnetä kaatunutta III/JR48 sotilasta!


Lisätään Gallenin kirjan taulukosta sivulta 358, että II/JR13 EI ollut kadonneita ja III/JR48 oli kadonneita 0 4.

Tuo 1. luku tarkoittaa upseereita ja 2. lukema miehistöä (=aliupseerit ja sotamiehet).