Ilmalämpöpumppujen huipputeho on ongelma

Täällä kun paljon suositellaan ilmalämpöpumppuja ja öljylämmityksestä luopumista, niin haluaisin tuoda vähän eriävän mielipiteen asiaan.

Ensinnäkin, ilmalämpöpumput säästävät sähköä vain tietyissä oloissa eli n.-20C lämpimämmässä, sen jälkeen ne ottavat saman tehon verkosta kuin suora sähkökin. Miten käy jos tulee -30C pakkanen (yhä mahdollinen Suomessa)? Sähkötehon tarpeeseen tulee hirmuinen piikki. Sähköverkko ja voimalat pitää joka tapauksessa mitoittaa tälle huippukuormalle, muuten koko systeemi on polvillaan ja sähköt poikki kaikilta. Tehon tarvehan on suurin juuri kovimmilla pakkasilla.

Jos nykyisiä öljylämmitystaloja (pari sataa tuhatta) aletaan muuttaa ilmalämpöpumpuille, ongelmahan vain pahenee, tarvitaan vain lisää voimalaitoksia, jotka kuitenkin käyvät osateholla suurimman osan vuodesta. Käytännössä kai kovimmilla pakkasilla käynnistellään jotain kivihiilivaravoimalaitoksia. Tai uusi ydinvoimala. Kaikki lämpöpumput tarvitsevat joka tapauksessa runsaasti sähköä.

Miksi toimivista öljylämmitysjärjestelmistä pitäisi edes luopua, kun niitä voidaan lähes ilman muutoksia käyttää jollain bioöljyllä, jopa lähes pelkällä kasviöljyllä (kaikissa polttimissa on esilämmitys)? CO2-päästöjen kannalta tilanne on sama kuin pelleteillä, neutraali, mutta bioöljy palaa puhtaammin ja vie vähemmän varastointitilaa, sekä vaatii paljon vähemmän huoltoa ja puhdistusta kuin pelletit. Ja systeemejä on siis jo valmiina sadoin tuhansin. Järjetöntä tuhlausta romuttaa toimivia systeemejä ja usein vielä rakentaa tilalle jotain pellettejä polttavia laitteistoja, joiden hiukkaspäästöt ovat moninkertaiset öljyyn verrattuna.

Miksi siis ei ole puhuttu bioöljyyn siirtymisestä lämmityskäytössä sen enempää? Kaikki olisi valmiina, jakelujärjestelmiä myöden.
152513
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 15

Vanhimmat

Niin sanotut bioöljyt ja muut bio-polttonesteet ovat suuri kupla! Niiden tuottaminen vaatii liikaa energiaa ja valitettavan usein se on fossiilista alkuperää. Käy siis juuri kuin tutussa hölmöläisten peiton jatkamisessa. Kannattavuuskin putoaa monesti pakkaselle, kun karsitaan kaikki subventiot pois.

Asiasta kiinnostuneelle voin suositella tutustumista aiheeseen alla olevan linkin kautta:

http://maalainen.blogspot.com/2008/03/matt-savinar-latoc-ii-osa.html

Äänestä
  • Rapakon takana ei juurikaan nähdä puuta polttoaineena, toisaalta eihän sitä taida esim Nevadassa kasvaakkaan. Kunhan joskus joku viisaampi saisi tehtyä Fisher-Tropsh synteesin vaivattomammaksi, vaikka automatisoitua sen - niin Suomen kaukolämpölaitokset voisivat tehdä biodieseliä pitkin talvikautta paljonkin ja kesälläkin pikkusen. Mitä kauemmas mennään päättäjistä sen enemmän osataan meilläkin käyttää uusiutuvaa energiaa lämmön tuottoon, kehä 3 sisäpuolella se taitaakin olla 5%...

    Äänestä

  • mutta kun... kirjoitti:

    Rapakon takana ei juurikaan nähdä puuta polttoaineena, toisaalta eihän sitä taida esim Nevadassa kasvaakkaan. Kunhan joskus joku viisaampi saisi tehtyä Fisher-Tropsh synteesin vaivattomammaksi, vaikka automatisoitua sen - niin Suomen kaukolämpölaitokset voisivat tehdä biodieseliä pitkin talvikautta paljonkin ja kesälläkin pikkusen. Mitä kauemmas mennään päättäjistä sen enemmän osataan meilläkin käyttää uusiutuvaa energiaa lämmön tuottoon, kehä 3 sisäpuolella se taitaakin olla 5%...

    Kaiketi tuo prosessi Fisher-Tropsh synteesissä ei ole pääasiallinen ongelma, vaan turpeen käyttö yleensäkin. Sen uusiutuvuus kun on tulkinnanvarainen asia hitautensa vuoksi (1 mm, tai alle vuodessa, kohteesta riippuen) ja turpeen noston vaikutus kasvihuonepäästöihinkin on kiistanalainen. Jo ennen toista maailmansotaa saksalaiset saivat Fisher-Tropsh synteesin pyörimään kannattavasti ja onhan prosessitekniikka harpannut siitä aika tovin.

    Yleisesti ottaen pidän tyhmänä polttonesteiden teon niin kauan kuin öljyä poltetaan lämmityksessä. Paras hyötysuhde saavutetaan, kun öljyllä ajellaan ja puuta, sekä turvetta poltetaan sellaisenaan.

    Äänestä

  • olonomi kirjoitti:

    Kaiketi tuo prosessi Fisher-Tropsh synteesissä ei ole pääasiallinen ongelma, vaan turpeen käyttö yleensäkin. Sen uusiutuvuus kun on tulkinnanvarainen asia hitautensa vuoksi (1 mm, tai alle vuodessa, kohteesta riippuen) ja turpeen noston vaikutus kasvihuonepäästöihinkin on kiistanalainen. Jo ennen toista maailmansotaa saksalaiset saivat Fisher-Tropsh synteesin pyörimään kannattavasti ja onhan prosessitekniikka harpannut siitä aika tovin.

    Yleisesti ottaen pidän tyhmänä polttonesteiden teon niin kauan kuin öljyä poltetaan lämmityksessä. Paras hyötysuhde saavutetaan, kun öljyllä ajellaan ja puuta, sekä turvetta poltetaan sellaisenaan.

    Bioöljyä saa myös öljykasveista suoraan, rypsi, rapsi, palmu ym. Rypsiöljyä voi melkein suoraan polttaa nykyisissä öljypolttimissa. Sähkön käyttö lämmitykseen on tuhlausta, puun poltto talokohtaisesti taas hankalaa ja hiukkasia tuottavaa, turpeesta puhumattakaan.

    Äänestä

  • rypsiä kirjoitti:

    Bioöljyä saa myös öljykasveista suoraan, rypsi, rapsi, palmu ym. Rypsiöljyä voi melkein suoraan polttaa nykyisissä öljypolttimissa. Sähkön käyttö lämmitykseen on tuhlausta, puun poltto talokohtaisesti taas hankalaa ja hiukkasia tuottavaa, turpeesta puhumattakaan.

    Huono homma vaan, että rapsi- ja rypsiöljyn kasvattaminen vaatii paljon typpeä, jonka valmistamisessa kuluu paljon perinteistä öljyä. Kun huomioidaan viljelyn tarvitsema öljy, sekä tuotantovälineiden valmistuksessa tarvittava energia, päädytään jälleen umpikujaan. Ellei rypsin viljelyä tuettaisi, homma ei toimisi alkuunkaan.

    Äänestä

  • olonomi kirjoitti:

    Kaiketi tuo prosessi Fisher-Tropsh synteesissä ei ole pääasiallinen ongelma, vaan turpeen käyttö yleensäkin. Sen uusiutuvuus kun on tulkinnanvarainen asia hitautensa vuoksi (1 mm, tai alle vuodessa, kohteesta riippuen) ja turpeen noston vaikutus kasvihuonepäästöihinkin on kiistanalainen. Jo ennen toista maailmansotaa saksalaiset saivat Fisher-Tropsh synteesin pyörimään kannattavasti ja onhan prosessitekniikka harpannut siitä aika tovin.

    Yleisesti ottaen pidän tyhmänä polttonesteiden teon niin kauan kuin öljyä poltetaan lämmityksessä. Paras hyötysuhde saavutetaan, kun öljyllä ajellaan ja puuta, sekä turvetta poltetaan sellaisenaan.

    Erityisesti siinä kohti, jossa viitataan öljyn (olipa se bio- tai fossiilista) käyttöön ensisijaisesti liikenteessä.

    Voi olla, että kun porauslautat hinataan maille ja lähteet kuivuvat niin mahdollista bioöljyä ei lähetetä Suomeen tai muuallekaan taloja lämmittämän. Ehei, se tarvitaan Hummerin taikka Toyotan polttoaineeksi, että saadaan lapset vietyä harrastustensa pariin...

    Äänestä

  • olonomi kirjoitti:

    Kaiketi tuo prosessi Fisher-Tropsh synteesissä ei ole pääasiallinen ongelma, vaan turpeen käyttö yleensäkin. Sen uusiutuvuus kun on tulkinnanvarainen asia hitautensa vuoksi (1 mm, tai alle vuodessa, kohteesta riippuen) ja turpeen noston vaikutus kasvihuonepäästöihinkin on kiistanalainen. Jo ennen toista maailmansotaa saksalaiset saivat Fisher-Tropsh synteesin pyörimään kannattavasti ja onhan prosessitekniikka harpannut siitä aika tovin.

    Yleisesti ottaen pidän tyhmänä polttonesteiden teon niin kauan kuin öljyä poltetaan lämmityksessä. Paras hyötysuhde saavutetaan, kun öljyllä ajellaan ja puuta, sekä turvetta poltetaan sellaisenaan.

    Fisher-Tropsh voidaan toteuttaa hakkeellakin, ei siihen turvetta tarvitse sotkea. Sinänsä Suomessakin ajetaan sellukattiloita alas kiihtyvällä tahdilla eikä puutullit ole olleet syynä vaan paperin maailmanmarkkinahinnan putoaminen. Suomesta löytyy kohta 80 miljoonaa kuutioa vuodessa puuta poltettavaksi F-T synteesiin. Siitä saadaan lämmöksi dieseliin verrattuna 4 miljoonaa kuutioa ja F-T synteesillä toiset 4 miljoonaa kuutioa biodieseliä eli lähes jokaiselle suomalaiselle kuutio vuoteen.

    Äänestä

Kyllä pakkaset opettavat:
Ihmiset uskovat markkinamiesten puheita ja mikäs sen paremmalta kuulostaakaan, kuin ilmlämpöpumppu.
Ja vielä ilmaista lämpöä, ja helposti.

Ongelmana vain on sähköenergia.

Viikon, kun on 30 asteen pakkasia - niin kyllä alkaa valtava poru tiedotusvälineissä - sähkön hinnasta ja saatavuudesta.

Sitten kysytään. Miksi kukaan ei varoittanut?

Äänestä
  • ...kun pitää saada mahdollisimman halvalla "muka-ratkaisu" oikeaan ongelmaan. Sitten käy juuri, kuten kuvasit. Ja tuohon katastrooffia edeltävään investointiin yhteiskunta antaa vielä pahimmassa tapauksessa rahallista tukeakin!

    Ettei vain olisi vielä kuudeskin ydinvoimala kiikarissa. Se on tammikuussa huomattavan helppoa perustella, kuhan hiukan pitää pakkasiia, tuuleskelee ja itänaapuri kiristelee kaasu- ja sähköhanoja. Meidän omat tehot ei silloin tunnetusti enää riitä ja ryhdytään säännöstelemään...

    Äänestä

Kertakaikkista nysväämistä. Suhteellisenkin sama millä lämmität, sillä aina lämmität jonkun mielestä väärällä tavalla. Keskitytään kaverit elämään. Cheers!

Äänestä

Hmmm...
Olen ymmärtänyt että nämä ilmalämpöpumput eivät ole se talon päälämmityskeino, vaan on hyvä keino tehostaa lämmittämistä. esim. suora sähkölämmitteisessä talossa säästää sähkölaskussa.
Ettet nyt vaan sekottanut ilmalämpöpumppua ja maalämpöpumppua, joka ottaa koko lämmityksen maasta. Ja on jo asennuskustannuksiltaan aika hintava, mutta maksaa kyllä itsensä takaisin.

Meillä on itsellämme suorasähkö, joten sähkölaskut ovat kuussa 120e, ja tarkoitus olis tehostaa ja säästää sähkölaskuissa niin että ens talvena meille asennetaan ilmalämpöpumppu ja rakennetaan varaava takka.

On kyllä totta että tuolla -20c asteen pakkasella ei pumpusta ole enää verrattavaa hyötyä. Mutta täällä etelä-suomessa melkein koko talvi pyörii 0c tuntumassa, jolloin siitä kyllä on hyötyä sähkölaskuissa. Tota irtorahaa kun meillä taviksilla ei ylenmäärin kuitenkaan ole.
Joten jo sähköä säästämällä muutenkin sitä luontoa säästetään.


no, joo... voin olla väärässäkin, korjatkaa joku jos olen jossain mennyt metsään.

Äänestä
  • Kaveri kirjoitti alussa ilma-vesi-lämpöpumpusta, joka maksaa siinä kymppitonnin ja on erittäin paljon huomattavasti tehokkaampi kuin nämä ilma-ilma-lämpöpumput, jollaista sinä suunnittelet hankkivasi. Ilma-ilma-lämpöpumppu soveltuu lähinnä lisälämmönlähteeksi ja on varsin mainio kapistus sekin. Mutta ilma-vesi-lämpöpumppu toimii vähintään yhtä tehokkaasti kuin poistoilmalämpöpumppu, mutta eri periaatteella. Toimintaperiaate on sama kuin ilma-ilmalämpöpumpussa, mutta COP voi olla jopa 9. Maalämpöpumppu sopii kaiketi isompaankin huusholliin mutta toki maksaa enemmän - ilma-vesilämpöpumppu soveltuu alle 150-neliöisiin taloihin paremmin ja tulee edullisemmaksi. Näitä on aika vähän Suomessa vielä, joten siksi moni sekoittaa värkin ilma-ilmalämpöpumppuun.

    Äänestä

Tosiasiassa nää sähköön nojaavat mööpelit on kriisin sattuessa perseestä.Voihan niillä säästää energiaa ja kasvattaa egoa mutta kyllä varmuus pitää olla sen sorttinen et ei tartte itkua kiertää jos jotain tapahtuu.Nyky nuoret ei ees osaa kuvitella millasta voi luonnon oikut olla,puhumatta tietokone ongelmista.

Äänestä
  • sähköä,totta! mutta jokatapauksessa halvempi kuin pelkät patterit. joita sitten käytetään kun tulee liian kylmä. ja takat tietty..
    on huomattavasti halvempi kuin patterit.
    mul on vanha pieni 60 neliöinen talo.
    ilp,vessan lattia ja 100 l lämminvesivaraaja.ja ne takat
    viime vuonna 80e /kk sähkölasku. eli talvella jouduin käyttämään kahta patteria ja lasku oli 150.
    kesällä 30-40e.
    talo on vanha , ikkunat on vanhat, eristeet on vanhat.
    silti en mielestäni maksa suurta sähkölaskua.
    eli vannon ilmalämpöpumpun nimeen!
    HIRVITTÄVÄN HYVÄ!!!!

    Äänestä

  • ... kirjoitti:

    sähköä,totta! mutta jokatapauksessa halvempi kuin pelkät patterit. joita sitten käytetään kun tulee liian kylmä. ja takat tietty..
    on huomattavasti halvempi kuin patterit.
    mul on vanha pieni 60 neliöinen talo.
    ilp,vessan lattia ja 100 l lämminvesivaraaja.ja ne takat
    viime vuonna 80e /kk sähkölasku. eli talvella jouduin käyttämään kahta patteria ja lasku oli 150.
    kesällä 30-40e.
    talo on vanha , ikkunat on vanhat, eristeet on vanhat.
    silti en mielestäni maksa suurta sähkölaskua.
    eli vannon ilmalämpöpumpun nimeen!
    HIRVITTÄVÄN HYVÄ!!!!

    Talo on vanha, 2 asuinkerrosta ja puolilämmin kellari. Neliöitä lämpimänä jotain 150 ja puolilämpimänä noin 50. Eristeet on alkuperäiset purut eikä mitään erityisiä energiansäästöinvestointeja ole tehty.

    Sähköstä maksan n 200-250 e/kk (sis siirto ja alv yms.). En ole incestoinut tuohon hölynpölyyn, vaan kaikki lämpö tulee suoraan paneeleista ja talvella parista massavaraajasta... Taisin, ja taidan jatkossakin sijoittaa ILP-rahan johonkin tuottoisampaan!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


bioöljyä kirjoitti:

Täällä kun paljon suositellaan ilmalämpöpumppuja ja öljylämmityksestä luopumista, niin haluaisin tuoda vähän eriävän mielipiteen asiaan.

Ensinnäkin, ilmalämpöpumput säästävät sähköä vain tietyissä oloissa eli n.-20C lämpimämmässä, sen jälkeen ne ottavat saman tehon verkosta kuin suora sähkökin. Miten käy jos tulee -30C pakkanen (yhä mahdollinen Suomessa)? Sähkötehon tarpeeseen tulee hirmuinen piikki. Sähköverkko ja voimalat pitää joka tapauksessa mitoittaa tälle huippukuormalle, muuten koko systeemi on polvillaan ja sähköt poikki kaikilta. Tehon tarvehan on suurin juuri kovimmilla pakkasilla.

Jos nykyisiä öljylämmitystaloja (pari sataa tuhatta) aletaan muuttaa ilmalämpöpumpuille, ongelmahan vain pahenee, tarvitaan vain lisää voimalaitoksia, jotka kuitenkin käyvät osateholla suurimman osan vuodesta. Käytännössä kai kovimmilla pakkasilla käynnistellään jotain kivihiilivaravoimalaitoksia. Tai uusi ydinvoimala. Kaikki lämpöpumput tarvitsevat joka tapauksessa runsaasti sähköä.

Miksi toimivista öljylämmitysjärjestelmistä pitäisi edes luopua, kun niitä voidaan lähes ilman muutoksia käyttää jollain bioöljyllä, jopa lähes pelkällä kasviöljyllä (kaikissa polttimissa on esilämmitys)? CO2-päästöjen kannalta tilanne on sama kuin pelleteillä, neutraali, mutta bioöljy palaa puhtaammin ja vie vähemmän varastointitilaa, sekä vaatii paljon vähemmän huoltoa ja puhdistusta kuin pelletit. Ja systeemejä on siis jo valmiina sadoin tuhansin. Järjetöntä tuhlausta romuttaa toimivia systeemejä ja usein vielä rakentaa tilalle jotain pellettejä polttavia laitteistoja, joiden hiukkaspäästöt ovat moninkertaiset öljyyn verrattuna.

Miksi siis ei ole puhuttu bioöljyyn siirtymisestä lämmityskäytössä sen enempää? Kaikki olisi valmiina, jakelujärjestelmiä myöden.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu