Onko Raatteen tie suurin...

Ei tuntunut paljoo kiinostavan...

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000031955252

Kannaksen länsiosan operaatio vuonna 1941 oli suurin voitto.
Siinä kolme suomalaista divisioonaa 4 D, 8 D ja 12 D, saarsivat ja tuhosivat pääosin kolme neuvostodivisioonaa Viipurin eteläpuolelle.

Porlammen ja Yläsommeen alueelta kerättiin melkoinen sotasaalis.

motti... kirjoitti:

Ei tuntunut paljoo kiinostavan...

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000031955252

Lue lisää

Oiskohan niin, että täällä kiinnostavat vain nämä lauenneet motit? En tiedä. Pitkärannan mottihan oli suuruudeltaan ihan toista luokkaa, kuin Raatteen tien motit, tai Kuhmon. Lemetin motitkin olivat pienempiä.

>suomalaisilla oli Suomussalmella tykistöä, tosin vanhaa ja niukasti, ja oli myös raskaita konekivääreitä<

Suuri sotasaalis saatiin Suomussalmen pohjoispuolelta, ryhmä Susitaipaleen alueelta, siis sen venäläisen 163.D:n kalustoa. Taisipa se itse asiassa olla jopa suurempi tykkikaluston osalta kuin 44.D:n kalusto siellä Raatteen tiellä. Sitä kalustoa saatiin suoraan käyttöön ja varmasti käytettiinkin 44.D:n tuhoamisessa.

Itse asiassa useimmat valokuvat kuorma-auto- ja sotasaaliskolonnista onkin tuolta Suomussalmen pohjoiselta alueelta. Susitaipaleen tekemisistä on hyvä kirjakin olemassa:

Susitaival Paavo: Ryhmä Susi talvisodassa
WSOY, 1973, 328 s., painos: 1

Sivujen 160-161 välissä olevassa valokuvaliitteessä on kuva kolommasta ja kuvateksti kuuluu: "Kun päivä 28.12.1939 valkeni, näkyi tiellä n. 6 kilometrisen ruuhkan toinen pää - joukossa 21 tykkiä."

Sivulla 206 on valtavan sotasaaliin luettelo ja maininta, että "Samaan aikaan etelässä (Siilasvuo) saatiin korkeintaan 6-8 tykkkiä."

(Sotasaaliina kerrotaan saadun mm. ainakin 21 erikalipeerista tykkiä, 4 nelipiippuista IT -konekivääriä, toistasataa autoa, 12 kenttäkeittiötä, rykmentin asiakirjat ja kassa, 12 konekivääriä, seuraavana kesänä löydettiin n. 30 lisää tien vierestä itäpuolelta metsästä, n. 250 elävää hevosta, 3 panssariautoa, 5-6 panssarivaunua, jne. Tykeistä oli 2 IT-tykkejä, 4 Boforstykkejä, kenttä- ja rykmentintykkejä 8, PST-tykkejä kaikkiaan 6, haupitseja 2. Tykkien kokonaismäärä on epätarkka, todennäköisesti 21-22 kpl.)

"Kesti useita päiviä, ennen kuin meille selvisi sotasaaliin määrä. Oli kiireellisempääkin tehtävää."

Takaa-ajovaiheen aikana lisääntyi sotasaaliin määrä huomattavasti. Jäniskannasta löytyi vielä talven aikana tusinan verran konekiväärejä ja useita kranaatinheittimiä.

Sivu 210: "Joka tapauksessa voitto oli suuri. Sotasaaliin osalta suurempi kuin kirkolla tai Käkimäessä ja Hulkonniemessä. Tämä voitto saavutettiin uskomattoman pienin tappion."

Kokonaistappioiksi mainitaan sodan alusta alkaen noin 400, joista kaatuneita alle 50, haavoittuneita vähän enemmän. Enin osa tappioista oli lievästi paleltuneita, etupäässä JR65:n sotilaita. ratkaisuvaiheessa ryhmä suden kokonaisvahvuus oli yli 5000 miestä.
Tämä kaikki on tavallaan jäänyt Siilasvuon tekemisten varjoon. Siilasvuohan ei taida mainita Susitaipaleesta mitään kirjassaan Suomussalmen taistelut.

Siilasvuo Hj: Suomussalmen taistelut
otava, 1940, 178 kartat

hää on sus kirjoitti:

>suomalaisilla oli Suomussalmella tykistöä, tosin vanhaa ja niukasti, ja oli myös raskaita konekivääreitä<

Suuri sotasaalis saatiin Suomussalmen pohjoispuolelta, ryhmä Susitaipaleen alueelta, siis sen venäläisen 163.D:n kalustoa. Taisipa se itse asiassa olla jopa suurempi tykkikaluston osalta kuin 44.D:n kalusto siellä Raatteen tiellä. Sitä kalustoa saatiin suoraan käyttöön ja varmasti käytettiinkin 44.D:n tuhoamisessa.

Itse asiassa useimmat valokuvat kuorma-auto- ja sotasaaliskolonnista onkin tuolta Suomussalmen pohjoiselta alueelta. Susitaipaleen tekemisistä on hyvä kirjakin olemassa:

Susitaival Paavo: Ryhmä Susi talvisodassa
WSOY, 1973, 328 s., painos: 1

Sivujen 160-161 välissä olevassa valokuvaliitteessä on kuva kolommasta ja kuvateksti kuuluu: "Kun päivä 28.12.1939 valkeni, näkyi tiellä n. 6 kilometrisen ruuhkan toinen pää - joukossa 21 tykkiä."

Sivulla 206 on valtavan sotasaaliin luettelo ja maininta, että "Samaan aikaan etelässä (Siilasvuo) saatiin korkeintaan 6-8 tykkkiä."

(Sotasaaliina kerrotaan saadun mm. ainakin 21 erikalipeerista tykkiä, 4 nelipiippuista IT -konekivääriä, toistasataa autoa, 12 kenttäkeittiötä, rykmentin asiakirjat ja kassa, 12 konekivääriä, seuraavana kesänä löydettiin n. 30 lisää tien vierestä itäpuolelta metsästä, n. 250 elävää hevosta, 3 panssariautoa, 5-6 panssarivaunua, jne. Tykeistä oli 2 IT-tykkejä, 4 Boforstykkejä, kenttä- ja rykmentintykkejä 8, PST-tykkejä kaikkiaan 6, haupitseja 2. Tykkien kokonaismäärä on epätarkka, todennäköisesti 21-22 kpl.)

"Kesti useita päiviä, ennen kuin meille selvisi sotasaaliin määrä. Oli kiireellisempääkin tehtävää."

Takaa-ajovaiheen aikana lisääntyi sotasaaliin määrä huomattavasti. Jäniskannasta löytyi vielä talven aikana tusinan verran konekiväärejä ja useita kranaatinheittimiä.

Sivu 210: "Joka tapauksessa voitto oli suuri. Sotasaaliin osalta suurempi kuin kirkolla tai Käkimäessä ja Hulkonniemessä. Tämä voitto saavutettiin uskomattoman pienin tappion."

Kokonaistappioiksi mainitaan sodan alusta alkaen noin 400, joista kaatuneita alle 50, haavoittuneita vähän enemmän. Enin osa tappioista oli lievästi paleltuneita, etupäässä JR65:n sotilaita. ratkaisuvaiheessa ryhmä suden kokonaisvahvuus oli yli 5000 miestä.
Tämä kaikki on tavallaan jäänyt Siilasvuon tekemisten varjoon. Siilasvuohan ei taida mainita Susitaipaleesta mitään kirjassaan Suomussalmen taistelut.

Siilasvuo Hj: Suomussalmen taistelut
otava, 1940, 178 kartat

Lue lisää

Aika saalis Suomussalmen oli. Tietoni olivat peräisin Jatkosodan Pikkujättiläisessä, jossa motit oli pantu samaan taulukkoon. Mukana olivat Raatteentie, Porlampi-Sommee 1941, IV AKn motit 1940, Rautalahti 1941, Ilomantsi. Raatteentie oli tosin mielestäni osa Suomussalmen taistelua ja kuuluisi yhteen Kyläniemen ja kirkonkylän kanssa. Kaiken kaikkiaan Suomussalmen taistelu oli puna-armeijan pahin yksittäinen tappio suhteessa vihollisen menetyksiin.

factum factum kirjoitti:

Aika saalis Suomussalmen oli. Tietoni olivat peräisin Jatkosodan Pikkujättiläisessä, jossa motit oli pantu samaan taulukkoon. Mukana olivat Raatteentie, Porlampi-Sommee 1941, IV AKn motit 1940, Rautalahti 1941, Ilomantsi. Raatteentie oli tosin mielestäni osa Suomussalmen taistelua ja kuuluisi yhteen Kyläniemen ja kirkonkylän kanssa. Kaiken kaikkiaan Suomussalmen taistelu oli puna-armeijan pahin yksittäinen tappio suhteessa vihollisen menetyksiin.

Lue lisää

Lyhyt selostus tapahtumista:

http://heninen.net/raatteentie/sotatapahtumat/fin_f.htm

http://heninen.net/raatteentie/dokumentit/suomeksi.htm

http://heninen.net/raatteentie/kuvia/kaikki_f.htm


Naapurin versio tapahtuneesta löytyy täältä:

http://heninen.net/raatteentie/sotatapahtumat/ven_f.htm


>>
Taistelujen päätyttyä Suomussalmen suunnalla D. 44 kokoonpanosta säilyivät eheinä 179. haupitsirykmentti, JR. 305:n pataljoona, 78:s lääkintäpataljoona, osa rykmenttien kuormastosta sekä divisioonan selustajoukot, jotka eivät osallistuneet taisteluihin. Divisioonan jokaisessa rikmentissä säilyi noin 1000 mmiestä, 1057 haavoittunutta ja vilusta kärsinyttä toimitettiin sotilassairaaloihin. Osa pahasti haavoittunutta jäi taistelukentille.

9. armeijan selostuksen mukaan D. 44 v. 1940 tammikuun 1.-6. päivien välisenä aikana menetti taisteluissa 33 hyökkäysvaunua, 9 panssariautoa, 86 tykkiä, 14 kranaatinheitintä, 225 kuorma-autoa.Samana aikana kaatui ja katosi yli 3500 sotamiestä. Taistelujen yleiset tappiot olivat lähes 6000 henkeä.

täältä kirjoitti:

Lyhyt selostus tapahtumista:

http://heninen.net/raatteentie/sotatapahtumat/fin_f.htm

http://heninen.net/raatteentie/dokumentit/suomeksi.htm

http://heninen.net/raatteentie/kuvia/kaikki_f.htm


Naapurin versio tapahtuneesta löytyy täältä:

http://heninen.net/raatteentie/sotatapahtumat/ven_f.htm


>>
Taistelujen päätyttyä Suomussalmen suunnalla D. 44 kokoonpanosta säilyivät eheinä 179. haupitsirykmentti, JR. 305:n pataljoona, 78:s lääkintäpataljoona, osa rykmenttien kuormastosta sekä divisioonan selustajoukot, jotka eivät osallistuneet taisteluihin. Divisioonan jokaisessa rikmentissä säilyi noin 1000 mmiestä, 1057 haavoittunutta ja vilusta kärsinyttä toimitettiin sotilassairaaloihin. Osa pahasti haavoittunutta jäi taistelukentille.

9. armeijan selostuksen mukaan D. 44 v. 1940 tammikuun 1.-6. päivien välisenä aikana menetti taisteluissa 33 hyökkäysvaunua, 9 panssariautoa, 86 tykkiä, 14 kranaatinheitintä, 225 kuorma-autoa.Samana aikana kaatui ja katosi yli 3500 sotamiestä. Taistelujen yleiset tappiot olivat lähes 6000 henkeä.

Lue lisää

44.divisioona tuhottiin käytännössä kokonaan. Muistan lukeneeni venäläistutkijoiden jonkun version, jossa kerrottiin noin 770 miehen selvinneen rajan taakse todistamaan esimiestensä teloituksia. Divisioona oli vahvennettu eli siinä oli eri joukko-osastoineen noin 18000-19000 miestä. Lisäksi 163.divisioona pantiin aika kehnoon kuntoon. Eiks yleiset arviot ole jotain 15-20 000 naapuria ja 900 suomalaista? Mulla on sellainen muistikuva että nämä olisivat ne luvut noin suunnilleen. Neukkuporpagandassahan tappiolukuja pienenneltiin rajusti ja osa venäläistutkijoista nojaa arvionsa niihin. Fakta on kuitenkin että kaksi divisioonaa katosi vahvuudesta yhdeksännellä armeijalla ja lähellä oli ettei 54.divisioona mennyt samaan syssyyn Kuhmossa.

lukuja kirjoitti:

44.divisioona tuhottiin käytännössä kokonaan. Muistan lukeneeni venäläistutkijoiden jonkun version, jossa kerrottiin noin 770 miehen selvinneen rajan taakse todistamaan esimiestensä teloituksia. Divisioona oli vahvennettu eli siinä oli eri joukko-osastoineen noin 18000-19000 miestä. Lisäksi 163.divisioona pantiin aika kehnoon kuntoon. Eiks yleiset arviot ole jotain 15-20 000 naapuria ja 900 suomalaista? Mulla on sellainen muistikuva että nämä olisivat ne luvut noin suunnilleen. Neukkuporpagandassahan tappiolukuja pienenneltiin rajusti ja osa venäläistutkijoista nojaa arvionsa niihin. Fakta on kuitenkin että kaksi divisioonaa katosi vahvuudesta yhdeksännellä armeijalla ja lähellä oli ettei 54.divisioona mennyt samaan syssyyn Kuhmossa.

Lue lisää

Tavallaan nämä on suuria tappioita, mutta paradoksi on se, että lukumäärällisesti suurimmat tappiot tehtiin N-liitolle merellä.

Kahdessa meritaistelussa 1941 N-liitto menetti melkien 160 000 miestä, satoja laivoja ja valtavan määrän kalustoa jota oltiin siirtämässä Leningardin puolustukseen, saksalaisten edetessä etelästä.

Nämä meritaistelut käytiin merimiinoilla, eli ensin lähti Tallinnasta saattue laivoja, joka kuljetti joukkoja ja kalustoa kohti Leningardia, siinä oli mukana myös siviilejä, kaikenkaikkiaan N-liiton tapiot oli noin 82 000 ihmistä, pääasiassa maavoimien joukkopja ja niiden kalutsto, tämän jälkeen samalainnen saattue lähti Hangosta kohti Leningradia ja sille kävi samalla tavalla, molemmat saattueet tuhoutuivat käytännössä kokonaan.

Se miksi suomalaiset onnistivat niin hyvin perustui semmoiseen asiaan, että kun suomalaisten piti miinoitaa Suomenlahti ja estää näiden laivojen vetätyminen kohti Leningradia joukkojen ja kaluston kanssa, niin Suomella ei ollut tarpeeksi miinoja kko Suomen lahden miinoittamiseen.
Suomalaiset päättelivät todennäköisimmän reitin, mitä puna-armeijan Itä-meren laivasto käyttäisi vetäytyessään ja keskittivät kaikki miinat tälle reitille.

Riskinotto kannatti, molemmat saattueet puskivat miinakenttien läpi tappioista välittämättä, ilmeisesti N-liitto ei uskonut miinoja olevan niin paljon kuin niitä oli sinne laitettu ja seuraukset oli myös senmukaiset, N-liitto käytännössä menetti molemmat saattueet, satoja laivoja lasteineen, ruumiita oli Viron rannat täynä.

näin se meni kirjoitti:

Tavallaan nämä on suuria tappioita, mutta paradoksi on se, että lukumäärällisesti suurimmat tappiot tehtiin N-liitolle merellä.

Kahdessa meritaistelussa 1941 N-liitto menetti melkien 160 000 miestä, satoja laivoja ja valtavan määrän kalustoa jota oltiin siirtämässä Leningardin puolustukseen, saksalaisten edetessä etelästä.

Nämä meritaistelut käytiin merimiinoilla, eli ensin lähti Tallinnasta saattue laivoja, joka kuljetti joukkoja ja kalustoa kohti Leningardia, siinä oli mukana myös siviilejä, kaikenkaikkiaan N-liiton tapiot oli noin 82 000 ihmistä, pääasiassa maavoimien joukkopja ja niiden kalutsto, tämän jälkeen samalainnen saattue lähti Hangosta kohti Leningradia ja sille kävi samalla tavalla, molemmat saattueet tuhoutuivat käytännössä kokonaan.

Se miksi suomalaiset onnistivat niin hyvin perustui semmoiseen asiaan, että kun suomalaisten piti miinoitaa Suomenlahti ja estää näiden laivojen vetätyminen kohti Leningradia joukkojen ja kaluston kanssa, niin Suomella ei ollut tarpeeksi miinoja kko Suomen lahden miinoittamiseen.
Suomalaiset päättelivät todennäköisimmän reitin, mitä puna-armeijan Itä-meren laivasto käyttäisi vetäytyessään ja keskittivät kaikki miinat tälle reitille.

Riskinotto kannatti, molemmat saattueet puskivat miinakenttien läpi tappioista välittämättä, ilmeisesti N-liitto ei uskonut miinoja olevan niin paljon kuin niitä oli sinne laitettu ja seuraukset oli myös senmukaiset, N-liitto käytännössä menetti molemmat saattueet, satoja laivoja lasteineen, ruumiita oli Viron rannat täynä.

Lue lisää

"Suomalaiset päättelivät todennäköisimmän reitin, mitä puna-armeijan Itä-meren laivasto käyttäisi vetäytyessään ja keskittivät kaikki miinat tälle reitille."

Ja tämähän on taasen ainoastaan tyhjänpäiväistä ja ääri-isänmaallista tuubaa, millä yritetään suurennella Suomen tekosia. Suomenlahden miinakentät laskettiin nimittäin pitämään NL:n taistelulaivasto suljettuna Leningradiin ja muihin satamiin, jotta Itämerestä tulisi akselivaltojen suojattu sisämeri. Miinakentät luotiin tätä silmällä pitäen, eikä millään evakuointisaattueilla ollut niiden kanssa mitään tekemistä.

Kaikenlisäksi evakuointilaivastosta upposi kymmeniä laivoja miinojen ja lentokoneiden yhteisupotuksina, eikä satoja. Henkilöstöä laivojen mukana upposi tuhansia muttei todellakaan 5-6 numeroisia lukuja.

eipä liioitella kirjoitti:

"Suomalaiset päättelivät todennäköisimmän reitin, mitä puna-armeijan Itä-meren laivasto käyttäisi vetäytyessään ja keskittivät kaikki miinat tälle reitille."

Ja tämähän on taasen ainoastaan tyhjänpäiväistä ja ääri-isänmaallista tuubaa, millä yritetään suurennella Suomen tekosia. Suomenlahden miinakentät laskettiin nimittäin pitämään NL:n taistelulaivasto suljettuna Leningradiin ja muihin satamiin, jotta Itämerestä tulisi akselivaltojen suojattu sisämeri. Miinakentät luotiin tätä silmällä pitäen, eikä millään evakuointisaattueilla ollut niiden kanssa mitään tekemistä.

Kaikenlisäksi evakuointilaivastosta upposi kymmeniä laivoja miinojen ja lentokoneiden yhteisupotuksina, eikä satoja. Henkilöstöä laivojen mukana upposi tuhansia muttei todellakaan 5-6 numeroisia lukuja.

Lue lisää

"Suomenlahden miinakentät laskettiin nimittäin pitämään NL:n taistelulaivasto suljettuna Leningradiin ja muihin satamiin, jotta Itämerestä tulisi akselivaltojen suojattu sisämeri. Miinakentät luotiin tätä silmällä pitäen, eikä millään evakuointisaattueilla ollut niiden kanssa mitään tekemistä."

Hehe. Koville ottaa! Merimiinan tarkoitus on tuhota vihollisen alus ja sen nämä miinakentät tekivät! On tyhjänpäiväistä alkaa pohtia sitä, että mitenpäin sen vihollisen aluksen ajateltiin kulkevan?

Itse suollat "ainoastaan tyhjänpäiväistä ja snyi-isänmaallista tuubaa", mutta jokainen tyylinsä mukaan!

eipä liioitella kirjoitti:

"Suomalaiset päättelivät todennäköisimmän reitin, mitä puna-armeijan Itä-meren laivasto käyttäisi vetäytyessään ja keskittivät kaikki miinat tälle reitille."

Ja tämähän on taasen ainoastaan tyhjänpäiväistä ja ääri-isänmaallista tuubaa, millä yritetään suurennella Suomen tekosia. Suomenlahden miinakentät laskettiin nimittäin pitämään NL:n taistelulaivasto suljettuna Leningradiin ja muihin satamiin, jotta Itämerestä tulisi akselivaltojen suojattu sisämeri. Miinakentät luotiin tätä silmällä pitäen, eikä millään evakuointisaattueilla ollut niiden kanssa mitään tekemistä.

Kaikenlisäksi evakuointilaivastosta upposi kymmeniä laivoja miinojen ja lentokoneiden yhteisupotuksina, eikä satoja. Henkilöstöä laivojen mukana upposi tuhansia muttei todellakaan 5-6 numeroisia lukuja.

Lue lisää

Kyllä se vaan niin on, katselin dokumentin teeveestä, näissä miinoissa kuoli yli 80 000 venäläistä, seassa oli punaisten perheenjäseniä ja muita puolueen kannattajia, eli siviilejä.

Tallinnasta vetäytyvässä osastossa kuoli noin 86 000 ihmistä ja jonkinverran vähempi Hangosta vetäytyvässä saattueessa.

Samoin valtava määrä aseistusta jota oltiiin siirtämässä Leningradin puolustukseen menetettiin siinä samassa rytäkässä, sekä laivoja.

Se mikä tekee tästä taistelusta poikkeuksellisen on se, että suomalaisten tappiot oli käytännössä nolla henkeä, merimiinat oli laskettu väylille, ei siellä sen jälkeen liikuttu.

eipä liioitella kirjoitti:

"Suomalaiset päättelivät todennäköisimmän reitin, mitä puna-armeijan Itä-meren laivasto käyttäisi vetäytyessään ja keskittivät kaikki miinat tälle reitille."

Ja tämähän on taasen ainoastaan tyhjänpäiväistä ja ääri-isänmaallista tuubaa, millä yritetään suurennella Suomen tekosia. Suomenlahden miinakentät laskettiin nimittäin pitämään NL:n taistelulaivasto suljettuna Leningradiin ja muihin satamiin, jotta Itämerestä tulisi akselivaltojen suojattu sisämeri. Miinakentät luotiin tätä silmällä pitäen, eikä millään evakuointisaattueilla ollut niiden kanssa mitään tekemistä.

Kaikenlisäksi evakuointilaivastosta upposi kymmeniä laivoja miinojen ja lentokoneiden yhteisupotuksina, eikä satoja. Henkilöstöä laivojen mukana upposi tuhansia muttei todellakaan 5-6 numeroisia lukuja.

Lue lisää

Eihän tällä ole mitään tekemistä isänmaan kanssa, laivoja upposi se mitä niitä upposi ja ihmisiä kuoli senverran kuin kuoli, isänmaasta riippumatta.

tämä on jääkylmä tot kirjoitti:

Kyllä se vaan niin on, katselin dokumentin teeveestä, näissä miinoissa kuoli yli 80 000 venäläistä, seassa oli punaisten perheenjäseniä ja muita puolueen kannattajia, eli siviilejä.

Tallinnasta vetäytyvässä osastossa kuoli noin 86 000 ihmistä ja jonkinverran vähempi Hangosta vetäytyvässä saattueessa.

Samoin valtava määrä aseistusta jota oltiiin siirtämässä Leningradin puolustukseen menetettiin siinä samassa rytäkässä, sekä laivoja.

Se mikä tekee tästä taistelusta poikkeuksellisen on se, että suomalaisten tappiot oli käytännössä nolla henkeä, merimiinat oli laskettu väylille, ei siellä sen jälkeen liikuttu.

Lue lisää

ovat aivan tolkuttomia.Hangossa oli korkeintaan 15 000 evakuoitavaa kaikkiaan.

"Tallinnasta vetäytyvässä osastossa kuoli noin 86 000 ihmistä ja jonkinverran vähempi Hangosta vetäytyvässä saattueessa."

Ei tuollaiset määrät edes mahtuneet laivoihin.

Hangon kuljetuksista tuhouti kuljatuslaiva Josef Stalin ja pääosa sen kuljettamasta noin 3000:sta ihmisestä.
Tallinnan evakuointi kärsi kyllä suuret tappiot. Silti Leningradiin saapui noin 18 000 niestä.

Kuolleiden määrät kirjoitti:

ovat aivan tolkuttomia.Hangossa oli korkeintaan 15 000 evakuoitavaa kaikkiaan.

"Tallinnasta vetäytyvässä osastossa kuoli noin 86 000 ihmistä ja jonkinverran vähempi Hangosta vetäytyvässä saattueessa."

Ei tuollaiset määrät edes mahtuneet laivoihin.

Hangon kuljetuksista tuhouti kuljatuslaiva Josef Stalin ja pääosa sen kuljettamasta noin 3000:sta ihmisestä.
Tallinnan evakuointi kärsi kyllä suuret tappiot. Silti Leningradiin saapui noin 18 000 niestä.

Lue lisää

Siis venäläiset vetivät sotalaivojen lisäksi kaikki muutkin laivat vesille, mitä alueella oli, tarkoitus oli siirtää kaikki tarvittava kalusto, myös muu kuin sotakalusto Leningardiin, aluksia ja veneitä upposi satoja kappaleita.

Katsoin dokumentin, kuolleita on todellakin noin paljon, mutta myös materiaaliset tappiot oli valtavia, se on totta että osa laivoista ajoi miinakentistä läpi, käsky oli tuoda tappioista välittämä'ttä kaikki laivat Leningradiin lasteineen.

Tämän käskyn takia tappiot kasvoivat niin suuriksi, mutta N-liitto laittoi Leningradin edun kaiken muun edelle, toisaalta kalustoa ei missään nimissä haluttu jättää myöskään saksalaisten käsiin.

Mitä tulee Hangon sotilaisiin, niin todennäköisesti se oli toi 15 000 sotilasta, mutta alueella asui paljon siviilejä jotka oli mukana laivoissa, ne siviilit kuolivat myös.

Sodan jälken suomalaiset ei tietenkään ole halunneet pitää meteliä, näistä voitoista, eikä N-liiton oma historiankirjoitus muistele tappioita, joten asiasta ei ole paljon puheltu kummankaan taholta.

näin se vaan on kirjoitti:

Siis venäläiset vetivät sotalaivojen lisäksi kaikki muutkin laivat vesille, mitä alueella oli, tarkoitus oli siirtää kaikki tarvittava kalusto, myös muu kuin sotakalusto Leningardiin, aluksia ja veneitä upposi satoja kappaleita.

Katsoin dokumentin, kuolleita on todellakin noin paljon, mutta myös materiaaliset tappiot oli valtavia, se on totta että osa laivoista ajoi miinakentistä läpi, käsky oli tuoda tappioista välittämä'ttä kaikki laivat Leningradiin lasteineen.

Tämän käskyn takia tappiot kasvoivat niin suuriksi, mutta N-liitto laittoi Leningradin edun kaiken muun edelle, toisaalta kalustoa ei missään nimissä haluttu jättää myöskään saksalaisten käsiin.

Mitä tulee Hangon sotilaisiin, niin todennäköisesti se oli toi 15 000 sotilasta, mutta alueella asui paljon siviilejä jotka oli mukana laivoissa, ne siviilit kuolivat myös.

Sodan jälken suomalaiset ei tietenkään ole halunneet pitää meteliä, näistä voitoista, eikä N-liiton oma historiankirjoitus muistele tappioita, joten asiasta ei ole paljon puheltu kummankaan taholta.

Lue lisää

"Mitä tulee Hangon sotilaisiin, niin todennäköisesti se oli toi 15 000 sotilasta, mutta alueella asui paljon siviilejä jotka oli mukana laivoissa, ne siviilit kuolivat myös."

Hangossa oli hyvin vähän siviilejä. Heidät kuljetettiin pois jo ennen varsinaista evalkuointia. Lähes ainoa tappio oli Josif Stalinin tuhoutuminen.

Tallinnasta lähteneistä kauppalaivoista tuhoutui noin 50 % ja sotalaivoista alle 15 %.

Tämä tarkoittaa, että evakuoiduista pelastui yli 50 % eli kuolleiden määrä on jotain
15 000, kun Leningradiin saapui noin 18 000.
Kalustoa ei laivoihin juuri mahtunut.

Puuta heinää!! kirjoitti:

"Mitä tulee Hangon sotilaisiin, niin todennäköisesti se oli toi 15 000 sotilasta, mutta alueella asui paljon siviilejä jotka oli mukana laivoissa, ne siviilit kuolivat myös."

Hangossa oli hyvin vähän siviilejä. Heidät kuljetettiin pois jo ennen varsinaista evalkuointia. Lähes ainoa tappio oli Josif Stalinin tuhoutuminen.

Tallinnasta lähteneistä kauppalaivoista tuhoutui noin 50 % ja sotalaivoista alle 15 %.

Tämä tarkoittaa, että evakuoiduista pelastui yli 50 % eli kuolleiden määrä on jotain
15 000, kun Leningradiin saapui noin 18 000.
Kalustoa ei laivoihin juuri mahtunut.

Lue lisää

No ei ole puutaheinää, ainakaan dokumentin mukaan mikä noista saattueista tehtiin, mutta osahan täällä porukasta uskoo, että N-liitolla ei käytännössä ollut talvisodassa mitään tappiota.

Kuulut näköjään näihin uskovaisiin.

jääkylmä totuus kirjoitti:

No ei ole puutaheinää, ainakaan dokumentin mukaan mikä noista saattueista tehtiin, mutta osahan täällä porukasta uskoo, että N-liitolla ei käytännössä ollut talvisodassa mitään tappiota.

Kuulut näköjään näihin uskovaisiin.

Lue lisää

Ei dokumentti esitä väittämiäsi tappiolukuja. Ne ovat täysin mahdottomia. Sellaisiin ihmismääriin ei ollut aluskalustoa. Ja pääosa laivoista pääsi Leningradiin.

"Kuulut näköjään näihin uskovaisiin."

Mitä höpiset? Nämä ovat jatkosodan alkuvaiheen tapahtumia, ei Talvisodan.

Missä on esitetty, ettei venäläiset kärsineet Talvisodassa tappioita?

Mitä höpiset??? kirjoitti:

Ei dokumentti esitä väittämiäsi tappiolukuja. Ne ovat täysin mahdottomia. Sellaisiin ihmismääriin ei ollut aluskalustoa. Ja pääosa laivoista pääsi Leningradiin.

"Kuulut näköjään näihin uskovaisiin."

Mitä höpiset? Nämä ovat jatkosodan alkuvaiheen tapahtumia, ei Talvisodan.

Missä on esitetty, ettei venäläiset kärsineet Talvisodassa tappioita?

Lue lisää

Kyllä se vain esittää, dokumentissa sanotaan, että kautta aikojen käydyissä meritaisteluissa on tappioilla mitattuna nämä kaksi taistelua sijalla kaksi ja kolme, vain Midwayssa japania vastaan käydyssä taistelussa mene enempi ihmsiä kuin näissä kahdessa taistelussa on mennyt.

jääkylmä totuus kirjoitti:

Kyllä se vain esittää, dokumentissa sanotaan, että kautta aikojen käydyissä meritaisteluissa on tappioilla mitattuna nämä kaksi taistelua sijalla kaksi ja kolme, vain Midwayssa japania vastaan käydyssä taistelussa mene enempi ihmsiä kuin näissä kahdessa taistelussa on mennyt.

Lue lisää

kuin väittämäsi kuolleiden määrät.

"Tallinnasta vetäytyvässä osastossa kuoli noin 86 000 ihmistä ja jonkinverran vähempi Hangosta vetäytyvässä saattueessa."

Saksalaisten tietojen mukaan venäläiset menettivät 36 kauppalaivaa. Tuskinpa niissä oli parituhatta henkeä kussakin. Sotalaivoja meni myöskin, mutta niihin ei kovin paljoa mahtunut.
Prille tuli noin 150 kauppalaivaa. Outoa olisi ollut, että niissä olisi ollut vain murto-osa evakuoitavista.

Hangossa ei ollut juuri 15 000 enempää evakuoitaviakaan.
Dokumentti on erehtynyt pahan kerran tai sitten et ole ymmärätnyt asiaa.

Tappiot olivat varmasti suuret ja kenties merisotahistorian kärkeä. Silti niitä ei pidä liioitella.

Tuo on eri asia kirjoitti:

kuin väittämäsi kuolleiden määrät.

"Tallinnasta vetäytyvässä osastossa kuoli noin 86 000 ihmistä ja jonkinverran vähempi Hangosta vetäytyvässä saattueessa."

Saksalaisten tietojen mukaan venäläiset menettivät 36 kauppalaivaa. Tuskinpa niissä oli parituhatta henkeä kussakin. Sotalaivoja meni myöskin, mutta niihin ei kovin paljoa mahtunut.
Prille tuli noin 150 kauppalaivaa. Outoa olisi ollut, että niissä olisi ollut vain murto-osa evakuoitavista.

Hangossa ei ollut juuri 15 000 enempää evakuoitaviakaan.
Dokumentti on erehtynyt pahan kerran tai sitten et ole ymmärätnyt asiaa.

Tappiot olivat varmasti suuret ja kenties merisotahistorian kärkeä. Silti niitä ei pidä liioitella.

Lue lisää

Näillä tappioluvuilla nuo kaksi meritaistelua rankataan kaikkien meritaistelujen listoilla sijoille kaksi ja kolme, sitä ei muuta miksikään sinun epäuskosi.

jääkylmä totuus kirjoitti:

Näillä tappioluvuilla nuo kaksi meritaistelua rankataan kaikkien meritaistelujen listoilla sijoille kaksi ja kolme, sitä ei muuta miksikään sinun epäuskosi.

olla oikeat, mutta väitteesi Hangon evakuoinnin tappioista on aivan mieletön.

Saksalaiset merisotahistorioitsijat ilmoittavat noin 35-36 kauppalaivaa upotetuiksi. Jokaisen mukana olisi pitänyt mennä 2 000 -3000 ihmistä, jotta joku 86 000 kuollutta olisi mahdollista.