Myös EU-maat osallisia tahdonvastaisiin katoamisiin
29.08.2008
Kansainvälisenä Kadonneiden päivänä 30.8. Amnesty muistuttaa, että tahdonvastaiset katoamiset ovat lisääntyneet myös Euroopassa nk. terrorismin vastaisen sodan vuoksi. Amnesty Internationalin kesällä julkaisemasta raportista ilmenee, että useiden EU-maiden, mm. Ruotsin, Saksan ja Britannian viranomaiset ovat osallistuneet Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA:n laittomaan pidätysohjelmaan.
Kadonneiden päivää vietettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1983. Tuolloin YK:n tahdonvastaisia katoamisia käsittelevä työryhmä raportoi yli 1 700 tapauksesta 11 valtiossa. Tänään, 25 vuotta myöhemmin, työryhmässä on vireillä yli 41 000 tapausta yhteensä 78 valtiossa. Katoamisia tapahtuu esimerkiksi Algeriassa, Kolumbiassa, Pakistanissa, Venäjällä, El Salvadorissa, Sri Lankassa ja Balkanilla.
Tahdonvastaiset katoamiset ovat lisääntyneet myös länsimaissa nk. terrorismin vastaisen sodan vuoksi. Yhdysvaltain presidentti George Bush on vahvistanut tiedustelupalvelu CIA:n ylläpitävän salaista pidätysohjelmaa. Terrorismiepäiltyjä koko maailmasta on pidätetty laittomasti ja kuljetettu oikeudetta CIA:n vankilennoilla Guantánamon vankileirille ja salaisiin pidätyskeskuksiin Afganistaniin, Itä-Eurooppaan ja Lähi-itään. Terrorismiepäiltyjä on pidetty vuosien ajan eristyksissä ilman oikeusapua ja yhteyttä perheeseen tai muihin ulkopuolisiin. Monia on kidutettu.
Euroopan Neuvoston arvion mukaan Euroopasta on kadonnut jopa sata ihmistä CIA:n ohjelman puitteissa. Amnesty Internationalin kesäkuussa julkaisemasta raportissa ”State of Denial – Europe’s role in Rendition and Secret Detention” ilmenee, että mm. Ruotsin, Saksan, Italian ja Iso-Britannian viranomaiset ovat osallistuneet CIA:n laittomiin toimiin. Amnesty on laatinut EU:ta varten yksityiskohtaisen ohjelman, jossa vaaditaan unionilta tiukempia toimia laittomien pidätyksien selvittämiseksi. Pidätyksiin osallistuneet viranomaiset on saatettava oikeuden eteen.
SUOMEN RATIFIOITAVA TAHDONVASTAISIA KATOAMISIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS
YK:n yleiskokous hyväksyi tahdonvastaisia katoamisia koskevan yleissopimuksen 20.12.2006. Se määrittelee tahdonvastaiset katoamiset ja kieltää ne kaikissa olosuhteissa. Sopimus velvoittaa valtiot kriminalisoimaan katoamiset ja oikeuttaa uhrit samaan korvauksia. Sopimuksen on allekirjoittanut 73 valtiota ja ratifioinut toistaiseksi vain neljä valtiota. Sopimuksen voimaantulo edellyttää 20 maan ratifiointia. Amnesty vaatii kaikkia valtioita ratifioimaan yleissopimuksen viipymättä.
Suomi on allekirjoittanut sopimuksen 6.2.2007, mutta sen ratifiointi ja voimaansaattaminen ovat vielä kesken. Suomen Amnesty kampanjoi sen puolesta, että Suomi ratifioisi yleissopimuksen pikimmiten.
MITÄ TARKOITETAAN TAHDONVASTAISELLA KATOAMISELLA?
Tahdonvastaisen katoamisen yhteydessä henkilön vapaus riistetään oikeudetta valtion toimesta, minkä jälkeen tapahtumaa ei tunnusteta ja uhrin kohtalo tai olinpaikka salataan. Katoamisen uhri joutuu lain suojan ulkopuolelle ja on alttiina epäinhimilliselle kohtelulle, kidutukselle ja kuolemalle. Katoaminen koskettaa kadonneen lisäksi tämän perheenjäseniä, jotka elävät tuskallisessa epätietoisuudessa läheistensä kohtalosta.
Amnesty International kampanjoi sen puolesta, että katoamiset päättyisivät ja niihin syyllistyneet saatettaisiin oikeuden eteen.
29.08.2008
Kansainvälisenä Kadonneiden päivänä 30.8. Amnesty muistuttaa, että tahdonvastaiset katoamiset ovat lisääntyneet myös Euroopassa nk. terrorismin vastaisen sodan vuoksi. Amnesty Internationalin kesällä julkaisemasta raportista ilmenee, että useiden EU-maiden, mm. Ruotsin, Saksan ja Britannian viranomaiset ovat osallistuneet Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA:n laittomaan pidätysohjelmaan.
Kadonneiden päivää vietettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1983. Tuolloin YK:n tahdonvastaisia katoamisia käsittelevä työryhmä raportoi yli 1 700 tapauksesta 11 valtiossa. Tänään, 25 vuotta myöhemmin, työryhmässä on vireillä yli 41 000 tapausta yhteensä 78 valtiossa. Katoamisia tapahtuu esimerkiksi Algeriassa, Kolumbiassa, Pakistanissa, Venäjällä, El Salvadorissa, Sri Lankassa ja Balkanilla.
Tahdonvastaiset katoamiset ovat lisääntyneet myös länsimaissa nk. terrorismin vastaisen sodan vuoksi. Yhdysvaltain presidentti George Bush on vahvistanut tiedustelupalvelu CIA:n ylläpitävän salaista pidätysohjelmaa. Terrorismiepäiltyjä koko maailmasta on pidätetty laittomasti ja kuljetettu oikeudetta CIA:n vankilennoilla Guantánamon vankileirille ja salaisiin pidätyskeskuksiin Afganistaniin, Itä-Eurooppaan ja Lähi-itään. Terrorismiepäiltyjä on pidetty vuosien ajan eristyksissä ilman oikeusapua ja yhteyttä perheeseen tai muihin ulkopuolisiin. Monia on kidutettu.
Euroopan Neuvoston arvion mukaan Euroopasta on kadonnut jopa sata ihmistä CIA:n ohjelman puitteissa. Amnesty Internationalin kesäkuussa julkaisemasta raportissa ”State of Denial – Europe’s role in Rendition and Secret Detention” ilmenee, että mm. Ruotsin, Saksan, Italian ja Iso-Britannian viranomaiset ovat osallistuneet CIA:n laittomiin toimiin. Amnesty on laatinut EU:ta varten yksityiskohtaisen ohjelman, jossa vaaditaan unionilta tiukempia toimia laittomien pidätyksien selvittämiseksi. Pidätyksiin osallistuneet viranomaiset on saatettava oikeuden eteen.
SUOMEN RATIFIOITAVA TAHDONVASTAISIA KATOAMISIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS
YK:n yleiskokous hyväksyi tahdonvastaisia katoamisia koskevan yleissopimuksen 20.12.2006. Se määrittelee tahdonvastaiset katoamiset ja kieltää ne kaikissa olosuhteissa. Sopimus velvoittaa valtiot kriminalisoimaan katoamiset ja oikeuttaa uhrit samaan korvauksia. Sopimuksen on allekirjoittanut 73 valtiota ja ratifioinut toistaiseksi vain neljä valtiota. Sopimuksen voimaantulo edellyttää 20 maan ratifiointia. Amnesty vaatii kaikkia valtioita ratifioimaan yleissopimuksen viipymättä.
Suomi on allekirjoittanut sopimuksen 6.2.2007, mutta sen ratifiointi ja voimaansaattaminen ovat vielä kesken. Suomen Amnesty kampanjoi sen puolesta, että Suomi ratifioisi yleissopimuksen pikimmiten.
MITÄ TARKOITETAAN TAHDONVASTAISELLA KATOAMISELLA?
Tahdonvastaisen katoamisen yhteydessä henkilön vapaus riistetään oikeudetta valtion toimesta, minkä jälkeen tapahtumaa ei tunnusteta ja uhrin kohtalo tai olinpaikka salataan. Katoamisen uhri joutuu lain suojan ulkopuolelle ja on alttiina epäinhimilliselle kohtelulle, kidutukselle ja kuolemalle. Katoaminen koskettaa kadonneen lisäksi tämän perheenjäseniä, jotka elävät tuskallisessa epätietoisuudessa läheistensä kohtalosta.
Amnesty International kampanjoi sen puolesta, että katoamiset päättyisivät ja niihin syyllistyneet saatettaisiin oikeuden eteen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.