Tekniikan maailman viimeisimmän numeron talvirengastesti oli kiinnostava. Erityisen kiinnostavaa oli havaita testikalustona olleen joukon punaisia Fiat Stiloja.
Stiloa on TM:n artikkeleissa muistaakseni yksinomaan haukuttu sähköisen ohjaustehostimen antamasta heikosta ohjaustuntumasta ja etenkin liukkaissa olosuhteissa. Farmarimallin ohjauksessa on kirjoitettu tehdyn parannuksia, mutta testikalustona oli juuri ohjauksestaan haukkuja saanut malli. En muuten ihmettelisi, vaikka punaisten autojen joukossa olisi sekin yksilö, joka osallistui TM:n "Golf-luokan" vertailuun ja jäi hännille. Stilo jäi myös TM:n talvitestissä viimeiseksi.
Talvirengastestissä eri rengasmerkkien kohdalla mm. ohjattavuutta ja ohjaustuntumaa kehutaan tai moititaan. Kiintoisaa, että kuvatunlaisia arvioita tehdään autolla, jonka ohjaus on haukuttu monissa yhteyksissä suohon. Luulisi, että arvioita tehtäisiin mahdollisimman tunnokkaalla ohjauksella varustetulla autolla.
Nimittäin tällaisen rengastestin perusteella monet tekevät päätöksiä talvirenkaita ostaessaan. Lisäksi renkaat vaikuttavat hyvin tasaväkisiltä (renkaat 1-6: piste-ero 0,4 pistettä ja kaikilla neljä tähteä). Testattavan kaluston on siis kyettävä välittämään testaajille hiuksenhienotkin erot eri renkaiden omineisuuksissa, näin ainakin luulisi. Eikä asiaan pitäisi vaikuttaa esimerkiksi testipaikan autokalusto. Ei kai huonolla ohjauksella varustetuilla autoilla rengastestejä tehtäisi, vaikka kuka määräisi?
Stilon ominaisuudet ovat siis sopivat näin vaativan testin toteuttamiseen, näin se on nähtävä. Ja moitteet ohjauksesta voi unohtaa? Mikäli ei voi, miksi sitten sellaisella autolla tehdään rengastestejä? Logiikka klikkaa nyt jossakin kohti.
Stiloa on TM:n artikkeleissa muistaakseni yksinomaan haukuttu sähköisen ohjaustehostimen antamasta heikosta ohjaustuntumasta ja etenkin liukkaissa olosuhteissa. Farmarimallin ohjauksessa on kirjoitettu tehdyn parannuksia, mutta testikalustona oli juuri ohjauksestaan haukkuja saanut malli. En muuten ihmettelisi, vaikka punaisten autojen joukossa olisi sekin yksilö, joka osallistui TM:n "Golf-luokan" vertailuun ja jäi hännille. Stilo jäi myös TM:n talvitestissä viimeiseksi.
Talvirengastestissä eri rengasmerkkien kohdalla mm. ohjattavuutta ja ohjaustuntumaa kehutaan tai moititaan. Kiintoisaa, että kuvatunlaisia arvioita tehdään autolla, jonka ohjaus on haukuttu monissa yhteyksissä suohon. Luulisi, että arvioita tehtäisiin mahdollisimman tunnokkaalla ohjauksella varustetulla autolla.
Nimittäin tällaisen rengastestin perusteella monet tekevät päätöksiä talvirenkaita ostaessaan. Lisäksi renkaat vaikuttavat hyvin tasaväkisiltä (renkaat 1-6: piste-ero 0,4 pistettä ja kaikilla neljä tähteä). Testattavan kaluston on siis kyettävä välittämään testaajille hiuksenhienotkin erot eri renkaiden omineisuuksissa, näin ainakin luulisi. Eikä asiaan pitäisi vaikuttaa esimerkiksi testipaikan autokalusto. Ei kai huonolla ohjauksella varustetuilla autoilla rengastestejä tehtäisi, vaikka kuka määräisi?
Stilon ominaisuudet ovat siis sopivat näin vaativan testin toteuttamiseen, näin se on nähtävä. Ja moitteet ohjauksesta voi unohtaa? Mikäli ei voi, miksi sitten sellaisella autolla tehdään rengastestejä? Logiikka klikkaa nyt jossakin kohti.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ehkä Delta Auto tarjosi TM:n sedille huonoimmat viinerit ja siksi testimenestys oli heikkoa?
Eikös juuri se, että auton ohjautuvuudessa on puutteita, anna enemmän pelivaraa arvioida renkaiden ominaisuuksia? Kauan on pantu merkille, että huono ajettavuus paranee hyvillä renkailla. Tätä tukevat myös rengaskauppiaiden kertomukset, miten joku rengasmerkki sopii toista paremmin johonkin tiettyyn autoon.
Toisaalta voisi ajatella myös niin että Stilo on varmasti vähintään yhtä hyvä ajettava kuin kymmenen vuoden takaiset autot, ja silloinkin tehtiin rengastestejä sekä saatiin eroja, jotka käyttäjätkin huomasivat.