Minua jäi vaivaamaan, kun tuolla jossain aikaisemmassa ketjussa moitittiin ateisteja suvaitsemattomiksi.
Omalla kohdallani asia on niin, että joudun jokapäiväisessä elämässäni tekemään hymysuin ja suopeasti työtä kaikenlaisten perheiden ja ihmisten kanssa ja hyväksymään kaikenlaiset katsomukset, kunnioittamaan ja kuuntelemaan monen eri suunnan kristittyjä, jehovantodistajia, maahanmuuttajia, erilaisiin poliittisiin näkemyksiin sitoutuneita ihmisiä jne. vaikka monien katsomusten epäloogisuus tuntuisi kirkuvan päin naamaa.
Ateismi-palstalla on mahdollisuus sanoa, mitä todella ajattelee. Ärsyttää, että sitten leimataan suvaitsemattomaksi. Olen käytännöllisesti katsoen 85 % ajastani oikein suvaitsevainen. Jossain täytyisi saada päästää höyryjä ulos.
Omalla kohdallani asia on niin, että joudun jokapäiväisessä elämässäni tekemään hymysuin ja suopeasti työtä kaikenlaisten perheiden ja ihmisten kanssa ja hyväksymään kaikenlaiset katsomukset, kunnioittamaan ja kuuntelemaan monen eri suunnan kristittyjä, jehovantodistajia, maahanmuuttajia, erilaisiin poliittisiin näkemyksiin sitoutuneita ihmisiä jne. vaikka monien katsomusten epäloogisuus tuntuisi kirkuvan päin naamaa.
Ateismi-palstalla on mahdollisuus sanoa, mitä todella ajattelee. Ärsyttää, että sitten leimataan suvaitsemattomaksi. Olen käytännöllisesti katsoen 85 % ajastani oikein suvaitsevainen. Jossain täytyisi saada päästää höyryjä ulos.
Vastaukset 11
Vanhimmat
että uskovaiset sanovat ateisteja suvaitsemattomiksi, kun he itse eivät hyväksy mitään, mikä poikkeaa siitä heidän omasta dogmistaan.
tämähän on ihan hyvä paikka siihen. :)
kyllä sanoa suvaitsemattomaksi. monen asian suhteen sitä olenkin. en esimerkiksi suvaitse yksilön argumenttia, joka väittää tämän yksilön olevan suvaitsevainen.
mua saa sanoa kusipääksikin. monen asian suhteen sitäkin olen.
ainii, mut enhän mä olekaan ateisti.
En tiedä hommaasi, mutta viittaa terveydenhuoltoon tai sosiaalialaan. Täällä sitä voi nicin takaa sanoa suorat sanat, eikä ole vastuussa kuin itselleen.
en minäkään reaalielämässä pyri aukomaan päätäni joka asiasta. Kävin juuri taikauskoisella kampaajalla, ja kävi lähinnä sääliksi hänen fatalistinen herran käsissä oleva elämänsä ja tulevaisuutensa. Esitin hänelle varovasti että ehkä asiat vain tapahtuvat eikä niitä kukaan välttämättä suunnittele tai pidä kirjaa niistä. Varoin erityisesti mollaamasta hänen näkemystään, sujautin vain keskusteluun vaihtoehtoisen näkökulman. Hän säikähti ajatusta että hänen elämänsä ei olisikaan ennalta suunniteltu ja määrätty.
Minut myös tunnetaan erittäin suvaitsevaisena ja ymmärtäväisenä ihmisenä.
..mutta täällä on mukavaa se että saa sanoa mitä oikeasti ajattelee.
Kirjoitat mm...:#joudun jokapäiväisessä elämässäni tekemään hymysuin ja suopeasti työtä kaikenlaisten perheiden ja ihmisten kanssa ja hyväksymään kaikenlaiset katsomukset,#
Vaikka 'joudummekin' elämässämme 'suvaitsemaan eri ihmisten erilaisia näkemyseroja, se ei tarkoita sitä, että myös hyväksyisimme ne. Hyväksyminen on aivan eri asia kuin suvaitsevaisuus.
Tänä päivänä kuitenkin 'suvaitaan' niin paljon kaikenlaista, vaikkei ehkä olisi tarpeenkaan, että itse tulisimme 'hyväksytyiksi' emmekä leimautuisi joksikin. Emme siis uskalla olla eri mieltä, vaikka sitä olisimmekin sisimmässämme.
Sama se on uskovien keskuudessa. Monet uskovatkaan eivät uskalla "tunnustaa", 'kenen joukkoihin' kuuluvat, valitettavasti, siitä vaan on omat seurauksensa (Raamatun mukaan).
Ymmärrän asemasi työssäsi, enkä mitenkään ole syyllistämässä sinua. Siviilissä ilmeisesti uskallat olla sentään, mitä olet.
Joskus on hyvä tarkistaa omaa kantaansa, jos siihen on hyvä syy, ja diplomatia on tarpeellinen taito näin ruohonjuuritasollakin.
Tämä netti on ihan hyvä foorumi kertoa, mitä mieltä TODELLA on.
kokonaisuudessaan.
tuo suvaita käsite tuntuu aiheuttavan kohtuuttomia ponnisteluja monien mielissä ja toimissa. suvaitseminen ja hyväksyminen on kylläkin samoja asioita. suvaita kuulostaa vain jotenkin hienommalta (diplomaattisemmalta) sanalta - sopii isojen poikien ja tyttöjen piireihin. hyväksymisestä silti on kyse.
hyväksyminen ei siltikkään tee käsitteestä helpompaa, vaikka ylimääräinen spennailu onkin jo päältä pois kuorittu. hyväksyminen on suhtautumista joka määrittää vuorovaikuttamisen toimintaa - hyväksytty toiminta voidaan suorittaa. hyväksyminen ei ole mm. asioita joiden ansiosta toiminta hyväksytyksi katsotaan. näitä asioita voi olla vaikkapa nöyrtyminen, sormien läpi katsominen jne.
munaa pitää olla.
muistaa että myöskään perusteet eivät ole tekijöitä, jotka hyväksyntää määrittävät. perusteet ovat vain tekijöitä siinä missä sormien läpi katsominenkin.
tämä vain tasapuolisuuden vuoksi.
Olen kanssasi eri mieltä, mitä tulee suvaitsemiseen ja hyväksymiseen. Ne OVAT kaksi eri asiaa, eivät synonyymejä.
Suvaita/sietää ja hyväksyä/pitää sopivana. Myös englanninkielinen ilmaisu sanoille on eri.
Siis paljon suvaitaan asioita, mitä ei hyväksytä.
Tänä päivänä pyritään yksinkertaistamaan kieltä. Se on mielestäni huono asia.
Varsin asiallinen tarkennus. Ajattelin itse samaa, mutta en jaksanut ryhtyä savottaan :)
You'r wellcome!