SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Filatovin suulla SDP lähtee kunnallisvaaleihin varsin erikoisella teemalla. Hänen mielestään pienet palkat aiheuttavat eteenkin osa-aikaisille kannustinloukun. Sosiaalietuudet ovat niin hyvät, että niihin ei pidä missään tapauksessa kajota. Sen sijaan pienipien palkkojen korotus, johon kunnat eivät voi yksityisellä puolella vaikuttaa, olisi paikallaan. Kunnallisella puolella SDP:n ehdotus taas tarkoittaisi joko kunnallisten maksujen (esim. terveyskeskusmaksut) tai kunnallisverojen nousun. Molemmat pelaisivat hyvätuloisten pussiin: hyvätuloisilla on yleensä sairasvakuutus ja he käyttävät yksityiskliniikoita. Veronnosto on puolestaan aina askel tasaveron suuntaan.
Että näin uusi-SDP ajaa työläisten etua.
Että näin uusi-SDP ajaa työläisten etua.
Vastaukset 2
Vanhimmat
SDP ei ole hallituksessa ja ei aja yhtään mitään. Eikös tällainen asia ole tullut vielä selväksi, jos pahoivointia on niin SDP osoite on aivan väärä tähän pahoinvointiin.
SDP on aina hallituksissa ollessaan tehnyt politiikkaa kokoomuksen tai keskustan kanssa ja porvareilla on ollut Suomessa kautta aikojen salkkuenemmistö näissä hallituksissa. Politiikka näissä hallituksissa on ollut vaikeaa yhteistyöpolitiikkaa ja kompromissia sekä hyvässä, että pahassa. SDP on kuitenkin aina yrittänyt pitää huolta siitä, että ihmisyyttä ja tasa-arvoa kunnioitettaisiin kaikki väestöryhmät huomioituna. Nyt tämän porvarihallituksen politiikka on kaukana ihmisyydestä, kunnioituksesta ja tasa-arvosta.
Sinivihreä hallitus on muuttanut suomalaista verokohtelua epäoikeudenmukaiseksi.
Veroa eivät maksa enää veronmaksukykyiset, vaan veronmaksukyvyttömät yhä enenevässä määrin.
Toisin sanoen ökyrikkaiden 0-verotus on tätä päivää, kun
- varallisuusvero on poistettu
- lahja- ja perintö on poistettu
- osinkoverotus on pientä
- pääomatuloina maksetaan rikkaiden palkkoja veronkierron vuoksi
- metsän myyntivoittojen vero on puolitettu
....
Sosiaalietuudet eivät ol sidottu elinkustannusindeksiin, mutta niistä peritään Suomessa vero!
Huono-osaisuus periytyy entistäkin varmemmin köyhien ja huono-osaisten perillisille, rikkaiden perilliset saavat perintönsä verottomina.
Kansan edustajat Eduskunnassa ja hallituksessa eivät saa toimia ainoastaan omien intressiryhmiensä eli ökyrikkaiden hyväksi aiheuttaen voimakasta eriarvoistumista.
Suomessa on leipäjonoja, on asunnotomia on 600.000 köyhää tai köyhyysrajalla elävää, joilla on oikeus ihmisarvoiseen elämään. Siinä on tehtävää tulevalle Eduskunnalle ja hallitukselle.
Eriarvoistumisen on loputtava!
Eriarvoistumiseen liian vähän huomiota
Tilastokeskuksen tulonjakotilaston (11.7.2008 päivitetty) mukaan eriarvoistuminen on ollut voimakasta!
...
Vastaavasti yliopistopolitiikassa on korostunut paine tehokkuuteen, rationalisointiin, yliopistotoiminnan kaupallistamiseen ja innovaatioiden tuottamiseen. Tietoyhteiskuntapolitiikassa taloudelliset tavoitteet alkoivat painottua 1990-luvun puolivälissä, kun tieto- ja viestintäteknologian merkitystä korostettiin kansantalouden kasvun ja kilpailukyvyn luojana. Aluepolitiikassa ovat korostuneet alueiden väliset eroavaisuudet, huippuosaamisen merkitys sekä menestys globaalissa taloudessa.
Samalla yhteiskunnallinen ja alueellinen eriarvoisuus on Suomessa lisääntynyt tuntuvasti. Eriarvoisuus on kasvanut erityisen voimakkaasti 1990-luvun puolen välin jälkeen. Vaikka eriarvoisuuden lisääntyminen on tänä aikana ollut tyypillistä suurelle osalle kehittyneitä länsimaita, Suomessa kasvu on ollut lähes OECD-maiden nopeinta. Voimakas eriarvoistuminen onkin seikka, jota niin sanotusta Suomen mallista käydyssä keskustelussa ei ole otettu tarpeeksi selvästi huomioon.