Ainoat totuudet

tapa itsesi..... halvaannu tai jotain siihen suuntaan...

menikö muuten vajakilta pitkäänkin miettiessä tuota lausetta?


arvaapa huvikseen paljonko aivopierusi "vaikuttaa" ateistiin..

Itse tiedän, jos itseäni paleltaa. Se, valehtelenko siitä muille, ei omaa tietoani muuta.

Itse uskon, että auringoissa tapahtuu ydinreaktio. Todisteet sen tapahtumisesta saattavat olla hihujenkin myönnettävissä.

Itse pidän jonkun vitun jumalan olemassaoloa täysin naurettavana ajatuksena. Olen siis ateisti.

Tavallisella tieteellä ei voidakaan todistaa kristinuskoa, koska se on ateistista; eli kieltäytyy tunnustamasta kaikkein perimmäistä
ulottuvuutta; selittäen kaiken materialistisesti.

Jos joku tieteenharjoittaja päätyy tutkimuksissaan siihen mitä Raamattu todistaa; niin lentää kuin leppäkeihäs tiedeyhteisöstä;
koska kaiken pitää olla ateistista, eikä totuus
sovi siksi, vaan se on kierrettävä jopa väärentämällä.

Kristinusko voidaan hyvin todistaa tieteellisesti, mutta tutkijan on oltava totuudellinen, eli kristitty, saadakseen totuuden, eli kristinuskoa tukevia todisteita.

Vielä on pullonkaulana saada tuollaiset tulokset
julki, koska vain ateistiset tutkimustulokset
julkaistaan, koska totuus ei myy, ja totuuden
kirjoittava lehti saattaa joutua oikeuteen
vihaisten lukijoiden haasteesta.

Ateistisen tieteen tulokset saadaan julki, vaikka
ne olisivat kuinka hulluja ja totuudenvastaisia,
koska ihmiset enimmäkseen ateisteja; ja ateismi
myy, koska ateisti mielellään ruokkii ateismiaan
vaikka sonnalla.

Asia on tosi; ajatellaapa, jos Ilta lehti julkaisisi etusivulla Raamatun luomiskertomuksen,
ja vielä sanoisi sen olevan tieteellinen totuus,
niinkuin se onkin, ja päälle vaatisi uskomaan siihen, niin kyllä nousisi elämä, ja helposti
oikeusjuttu vihaisten ateistien toimesta.

Medialle riski totuuden kertomisesta on niin suuri, etteivät ne tee sitä muutoin kuin suuresta
viisaudesta; tai jos niiden on jostain syystä
pakko, riskien ja oikeusjuttujen uhallakin.

eilen katsoin dokkarin neandertaaleista (olen niistä hyvin kiinnostunut, auttaa minua ymmärtämään hihuja).

Neandertaalit olivat korkeintaan 160cm kimeä-äänisiä vyötärättömiä lihaskimppuja joilla oli isot kourat. Myös iso nenä joten sopraanossa oli nasaali sointu.

Dokkarissa kävi ilmi että neandertaalin fysiikka oli kehittynyt kestämään kylmyyttä ja isot lihakset toimivat insulaattoreina.

Testissä käytettiin lyhyenläntää lihaksikasta miestä ja pitkää kuikelomiestä ja heidät upotettiin jäiseen veteen.

Infrapuna lämmöntarkkailu laitteella kävi ilmi että neandertaalityyppi säilytti kehonlämmön kuikeloa pidempään ja lämpö säilyi suojaamassa hänen sisäelimiään kauemmin kun taas kuikelo sai hypotermian melkein heti.

Halusin vain sanoa että tieteellisesti pystytään todistamaan onko sulla kylmä vai ei. Paskanpuhuminen ei auta.

Sama ei siis päde aivan kaikkeen, joten logiikkasi ontuu.

Raamattua ei voida todistaa jumalan kirjoittamaksi millään ilveellä, mutta useita satoja ihmiskirjoittajia sille on pystytty tunnistamaan.

ovat henkilökohtaisia ja sellaisiksi jäävät. Jokaisella on oma viitekehyksensä ja sen puitteissa oma näkemys on usein järkeen käyvä ja joskus jopa paras mahdollinen.

Tuo kokemuksen henkilökohtaisuus on aika keskeinen juttu esim kivun hoidossa. Joskus aikoinaan kivun hoitoon suhtauduttiin aika välinpitämättömästi, koska se oli pelkästään kärsijän oman kuvailun varassa, ja suomalainenhan ei valita. Lääkäri ei voi perustaa reseptien kirjoittamista pelkkään uskoon ja luottamukseen, koska esim lääkkeiden väärinkäyttäjät voivat uskotella ihan mitä vaan. Aistiminen on erilaista, aistimuksen kokeminen on erilaista, ja sietokyky ja reagointitapakin vaihtelevat. Kivun arvioinnin ja sen parhaan mahdollisen hoidon ratkaisemisen helpottamiseksi on laadittu oireenmukainen kipuluokitus. Sen avulla lääkäri voi päästä arvioinnissaan lähelle totuutta.

Silloin, kun jotain ei tiedetä, niin tarvittaessa puutteellisia lähtötietoja analysoidaan. Niiden perusteella päädytään todennäköiseen tai loogiseen vaihtoehtoon, jonka varaan lasketaan tietyin varauksin, ja suuntaa tarkistetaan 'laadunvalvonnan' tai uusien tutkimustulosten perusteella. Näin meillä tekniikassa. Se ei ole uskomista tai uskonvarassa toimimista, vaan johdonmukaista arviointia, tarkoituksenmukaista toimintaa ja hallittua riskinottoa.

Sama parhaaseen mahdolliseen ratkaisuun ja toimintatapaan päätyminen loogisen ajattelun pohjalta, kuten em esimerkeissäkin, toimii myös henkilökohtaisessa elämässä, vaikka tunnesidokset sotkevatkin päätöksentekoa enemmän, kuin em esimerkeissä.