Kovaa peliä Berliinissä

YLE Radiouutiset Ajantasa 05.09.2008 10.03)

http://areena.yle.fi/toista?id=1473190

Tässä tuo juttu, pitkähkö on. Mutta lukeminenhan kannattaa aina ;)

"Ajantasa jatkaa, täällä Kaisa Jaakkola, hyvää aamupäivää.

Saksassa kasvaa huoli maahanmuuttajanuorten tulevaisuudesta. Uunituoreen tutkimuksen mukaan esimerkiksi Berliinissä suurin osa siirtolaispojista jää ilman koulun päästötodistusta. Kehnon koulumenestyksen lisäksi nuorten ongelmana on kasvava kiinnostuksenpuute työtekoa kohtaan. Rahat on opittu hankkimaan muilla keinoilla. Berliinin kaupunki uhkaa jopa maastakarkotuksella saadakseen nuoret ottamaan koulunkäynnin vakavasti. Berliinistä jatkaa Pertti Rönkkö.

Uunituoreen Saksan talousinstituutin tutkimuksen mukaan maahanmuuttajaperheiden lasten tulevaisuus näyttää Saksassa varsin synkältä. Esimerkiksi täällä Berliinissä peräti suurin osa, tarkalleen ottaen 75% turkkilaisnuorista, pärjää niin kehnosti koulussa, että jää kokonaan ilman päästötodistusta. Ilman päästötodistusta ei saa puolestaan harjoittelupaikkaa ja kun ei ole harjoittelupaikkaa, niin ei pääse ammattikouluun, ja kun ei ole ammattia, niin on vaikea saada myöskään työpaikkaa. Käytännön kokemus osoittaa, että tällä kaavalla turkkilaispojan tie johtaa useimmiten työttömyyskortistoon ja ikävä kyllä myös hunningolle. Turkkilaistytöille puolestaan vanhemmat ovat varanneet varmemman tien tulevaisuuteen - hänet naitetaan turkkilaiselle miehelle, joko täällä Saksassa tai sitten hänelle hoidetaan aviomies entisessä kotimaassa Turkissa. Pojat eivät ole kuitenkaan vientitavaraa; kun heidän aikansa tulee avioitua, niin vanhempien ja sukulaisten valitsema nuorikko tuotetaan useimmiten suoraan Turkista tai siippanaksi etsitään joku paikallisista turkkilaistytöistä, edellyttäen tietenkin, ettei tyttö ole länsimaistunut liiaksi.

Kun koulu ei turkkilaispojille maita, ja ammatti, työpaikka, ja palkka jäävät saamatta, mutta samanlaiset kännykät ja lenkkarit olisi oltava kuin toisillakin, niin houkutus omaehtoiseen rahanhankintaan on suuri. Vanhemmat eivät kykene aina rahoittamaan lastensa toiveita, koska elävät itsekin useimmiten pelkästään työttömyysavustusten ja lapsilisien varassa. Poikien lähes ainoaksi mahdollisuudeksi jäävät vippaskonstit ja se tarkoittaa esimerkiksi täällä Berliinissä tavallisesti sitä, että kännykkä tai jopa vaatteet ryövätään joiltakin samanikäisiltä tyypeiltä, jopa keskellä katua. Jotta tilanne ei karkaisi aivan käsistä, ainakaan koulunseinien sisäpuolella, niin monissa ongelma-alueiden kouluissa on yksityisiä vartijoita ylläpitämässä kuria ja järjestystä sekä tarkkailemassa, etteivät lapset tuo mukanaan kouluun veitsiä ja teleskooppipamppuja, ja etteivät ulkopuoliset nuorisojengit pääse ryöstö- ja kostomatkoille luokkahuoneisiin.

Vaikka maahanmuuttajanuoria ei voi eikä saakaan yhdistää automaattisesti katuryöstöihin, niin Berliinin rikostilasto on karua luettavaa. Peräti 80% alle 18-vuotiaista intensiivitekijöistä - siis sellaisista nuorista, joilla on kontollaan kymmeniä ryöstöjä ja pahoinpitelyjä - on pääasiassa arabialaisista ja turkkilaisista perheistä. Monen pojan kohdalla rikostilastoon on karttunut kymmeniä rikoksia jo ennen rangaistusikärajaa, mikä on Saksassa 14 vuotta. Saksan talousinstituutin tutkimus vahvistaa viranomaisten epäilyt, että yhä harvemmat maahanmuuttajanuoret haluavatkaan tosissaan töihin. Tutkijoiden mukaan he ovat oppineet vanhemmiltaan ja lähipiiristään, että elämä sujuu työttömyys- ja muiden avustusten turvin ilman työtäkin. Työnteon vastaiset asenteet ovat tutkimuksen mukaan voimistuneet sukupolvesta toiseen. Kun isät ja isoisät tulivat Saksaan Gastarbeitereina, vierastyöläisinä, 1960- ja 70-luvuilla nauttimaan osaansa Saksan talousihmeestä ja tekemään käytännössä niska limassa likaisimmat ja raskaimmat työt, niin uudet sukupolvet ovat oppineet jo helpommalle. Berliinissä nyt elävistä turkkilaisista joka toinen on työtön, eikä muutosta ole näköpiirissä. Kaikista maahanmuuttajista työttömänä on joka kolmas. Sosiaaliverkko on kestänyt toistaiseksi, yhteiskunnan palveluja on opittu hyödyntämään kaikessa laajuudessaan, porsaanreiätkin on löydetty. Talousinstituutissa on laskettu, että nelihenkinen perhe pärjää aivan yhtä hyvin työttömyysavustuksella ja sosiaaliavulla, kuin jos isä tai äiti kävisi normaalisti työssä esimerkiksi 10 euron tuntipalkalla, mikä ei ole täällä Saksassa lainkaan harvinainen palkka.

Yhteiskunnallinen, sosiaalinen ja taloudellinen vääristymä näkyy Berliinissä ja muissa saksalaiskaupungeissa myös kaupunkirakenteessa. Maahanmuuttajat sulkeutuvat yhä tiukemmin omiin piireihinsä tiettyihin kaupunginosiin, ja saksalaiset pysyttelevät itse tykönänsä. Enemmistöt ja vähemmistöt elävät rinnakkain, mutta eivät yhdessä. Berliiniläiset tuntevat itsensä maahanmuuttajien asuttamilla alueilla muukalaisiksi, eivät ymmärrä kieltä, eivätkä tunne kulttuuria ja päinvastoin. Jopa poliisi aristelee lähteä tehtäviin turkkilaisten ja arabien alueille ilman lisävoimia. Monta tehtävää on jouduttu keskeyttämään uhkaavan väkijoukon takia. Muutosta kuvaa, että kristillisiä kirkkoja muutetaan moskeijoiksi, näin tapahtui jokin aika sitten muun muassa Berliinin Neukölnin kaupunginosassa.

Jotakin viranomaisten mielestä on kuitenkin tehtävä, ennen kuin tilanteesta kehittyy yhteiskunnallinen aikapommi. Berliinissä viranomaiset yrittävät saada muutosta aikaan panostamalla aikaisempaa enemmän maahanmuuttajaperheiden lasten koulutukseen. Käytännössä se tarkoittaa, että turkkilaiset ja muut maahanmuuttajaperheet houkutellaan - ja jos se ei auta, niin suorastaan pakotetaan - tuomaan lapset ennen kouluunmenoa päiväkotiin, jotta he oppisivat saksankieltä ennen varsinaisen koulun alkua. Tällä hetkellä monet siirtolaislapset oppivat kotona vain äidinkieltään, sillä kotona oleva äiti ei yleensä osaa mitään muuta. Näin kasvanut lapsi ei ymmärrä koulussa yhtikäs mitään opettajan puheesta. Luokkatovereiden kanssa kyllä pärjää, sillä Berliinin maahanmuuttajakaupunginosissa on monia kouluja, joissa opettajat ovat ainoita saksalaisia.

Berliinillä on takataskussaan myös kovempia otteita: jos maahanmuuttajanuorella ei ole Saksan kansalaisuutta, eivätkä hyvät neuvot enää auta, ja päästötodistus jää saamatta esimerkiksi laiminlyöntien ja luvattomien poissaolojen takia, niin nuori voidaan karkottaa kotivaltioonsa, ellei hän pysty varmistamaan omaa toimeentuloaan. Turkkilaiset ja muut maahanmuuttajajärjestöt sekä Vihreä puolue pitävät suunnitelmaa epäinhimillisenä. Heidän mielestään ongelmien eräänä syynä on vierasmaalaisten syrjintä, niin työpaikan saamisessa kuin muussakin yhteiskunnallisessa elämässä. Saksan hallituksen maahanmuuttajavaltuutettu kummaksuu väitteitä, sillä hänen mukaansa Saksassa ei ole koskaan tehty niin paljon työtä integraation ja sopeutumisen hyväksi kuin viime vuosina.

Pertti Rönkkö, Berliini."