Suomen kielen vanhojen modusten rinnalle on ateistin puhekielessä vakiintunut aggressiivi. Se taipuu persoonissa ja luvuissa ja kaikissa tempuksissa. Aggressiivin tunnus on toistaiseksi hyvin vaikeasti mihinkään sanaluokkaan määriteltävissä oleva vittu.
Vittu ei koskaan esiinny yksin, se edustaa siis eräänlaista pohjarakennetta tai osamorfeemia. Vittuun agglutinoidaan aina jokin persoona- tai relatiivipronomini. Jälkimmäiset esiintyvät poikkeuksetta paikallissijoissa. Vittu pronomini -kombinaatio muodostaa siis aggressiiville tunnusomaisen modusrakenteen.
Aggressiivirakenteen rektio on sellainen, että se vaatii peräänsä joko kieltomuodon pääverbin tai vaihtoehtoisesti paikallissijamuotoisen (harvemmin partitiivimuotoisen) kielteisen liitepartikkelin sisältävän pronominirakenteen. Funktioltaan aggressiivirakenne on siis kieltoapuverbiä (en, et, ei) vastaava.
Preesenstaivutus
1. sg vittumä jaksa mihinkään venäjän tenttiin lukea.
2. sg vittusä rupee mulle iniseen.
3. sg vittuse tullu ees paikalle, turhaan venasin.
1. pl vittume mitään pikkulapsia syödä, paskapuhetta.
2. pl vittute mihinkään raflaan tule, kunhan jauhatte.
3. pl vittune mistään mitään tiedä.
Persoonattomia
Vittusiellä mitään ilmaista viinaa ollu.
Vittutäällä mikään kesä ole.
Vittutäällä jaksa pitempään notkua.
Muissa tempuksissa aggressiivi taipuu saman kaavan mukaan.
Imperfekti
Vittumä jaksanu sitä kissaa pelastaa.
Huom! Lause "Vittuse tippu tohon avantoon" ei ole aggressiivi, koska lauseen imperfektimuotoinen predikaatti on indikatiivissa! Kyseessä on siis tavallinen kirosanalla höystetty indikatiivilause, jonka nimeäminen aggressiiviksi osoittaa sangen pitkälle kehittynyttä lingvistisen silmän verkkokalvon rappeumaa.
Perfekti
Vittumä oo jaksanu kahteen viikkoon aukoa päätä ihmisille.
Kiitettävästi muutamat aktiivit ateisti käyttävät sanaa säännöllisesti, myös arkikäytössä palstalla.
Vittu ei koskaan esiinny yksin, se edustaa siis eräänlaista pohjarakennetta tai osamorfeemia. Vittuun agglutinoidaan aina jokin persoona- tai relatiivipronomini. Jälkimmäiset esiintyvät poikkeuksetta paikallissijoissa. Vittu pronomini -kombinaatio muodostaa siis aggressiiville tunnusomaisen modusrakenteen.
Aggressiivirakenteen rektio on sellainen, että se vaatii peräänsä joko kieltomuodon pääverbin tai vaihtoehtoisesti paikallissijamuotoisen (harvemmin partitiivimuotoisen) kielteisen liitepartikkelin sisältävän pronominirakenteen. Funktioltaan aggressiivirakenne on siis kieltoapuverbiä (en, et, ei) vastaava.
Preesenstaivutus
1. sg vittumä jaksa mihinkään venäjän tenttiin lukea.
2. sg vittusä rupee mulle iniseen.
3. sg vittuse tullu ees paikalle, turhaan venasin.
1. pl vittume mitään pikkulapsia syödä, paskapuhetta.
2. pl vittute mihinkään raflaan tule, kunhan jauhatte.
3. pl vittune mistään mitään tiedä.
Persoonattomia
Vittusiellä mitään ilmaista viinaa ollu.
Vittutäällä mikään kesä ole.
Vittutäällä jaksa pitempään notkua.
Muissa tempuksissa aggressiivi taipuu saman kaavan mukaan.
Imperfekti
Vittumä jaksanu sitä kissaa pelastaa.
Huom! Lause "Vittuse tippu tohon avantoon" ei ole aggressiivi, koska lauseen imperfektimuotoinen predikaatti on indikatiivissa! Kyseessä on siis tavallinen kirosanalla höystetty indikatiivilause, jonka nimeäminen aggressiiviksi osoittaa sangen pitkälle kehittynyttä lingvistisen silmän verkkokalvon rappeumaa.
Perfekti
Vittumä oo jaksanu kahteen viikkoon aukoa päätä ihmisille.
Kiitettävästi muutamat aktiivit ateisti käyttävät sanaa säännöllisesti, myös arkikäytössä palstalla.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Suomen kielen vanhojen modusten rinnalle on ateistin puhekielessä vakiintunut aggressiivi. Se taipuu persoonissa ja luvuissa ja kaikissa tempuksissa. Aggressiivin tunnus on toistaiseksi hyvin vaikeasti mihinkään sanaluokkaan määriteltävissä oleva vittu.
Vittu ei koskaan esiinny yksin, se edustaa siis eräänlaista pohjarakennetta tai osamorfeemia. Vittuun agglutinoidaan aina jokin persoona- tai relatiivipronomini. Jälkimmäiset esiintyvät poikkeuksetta paikallissijoissa. Vittu pronomini -kombinaatio muodostaa siis aggressiiville tunnusomaisen modusrakenteen.
Aggressiivirakenteen rektio on sellainen, että se vaatii peräänsä joko kieltomuodon pääverbin tai vaihtoehtoisesti paikallissijamuotoisen (harvemmin partitiivimuotoisen) kielteisen liitepartikkelin sisältävän pronominirakenteen. Funktioltaan aggressiivirakenne on siis kieltoapuverbiä (en, et, ei) vastaava.
Preesenstaivutus
1. sg vittumä jaksa mihinkään venäjän tenttiin lukea.
2. sg vittusä rupee mulle iniseen.
3. sg vittuse tullu ees paikalle, turhaan venasin.
1. pl vittume mitään pikkulapsia syödä, paskapuhetta.
2. pl vittute mihinkään raflaan tule, kunhan jauhatte.
3. pl vittune mistään mitään tiedä.
Persoonattomia
Vittusiellä mitään ilmaista viinaa ollu.
Vittutäällä mikään kesä ole.
Vittutäällä jaksa pitempään notkua.
Muissa tempuksissa aggressiivi taipuu saman kaavan mukaan.
Imperfekti
Vittumä jaksanu sitä kissaa pelastaa.
Huom! Lause "Vittuse tippu tohon avantoon" ei ole aggressiivi, koska lauseen imperfektimuotoinen predikaatti on indikatiivissa! Kyseessä on siis tavallinen kirosanalla höystetty indikatiivilause, jonka nimeäminen aggressiiviksi osoittaa sangen pitkälle kehittynyttä lingvistisen silmän verkkokalvon rappeumaa.
Perfekti
Vittumä oo jaksanu kahteen viikkoon aukoa päätä ihmisille.
Kiitettävästi muutamat aktiivit ateisti käyttävät sanaa säännöllisesti, myös arkikäytössä palstalla.
kiinnostaa! Kiittivittu tästäkin tiedosta!
lisäät Lari Kotilaisen sinänsä osuvaan havaintoon nykysuomessa esiintyvästä trendistä sanan ateisti, joka ei siihen kuulu?
sanaa käytetään aivan joka paikassa, etkö todellakaan ole huomannut. Tässä yhteydessä se osuu kuin naula päähän.
vittu semmoinen tehostamissana, ei sitä kannata niin saatanan vakavasti ottaa. Itse olen ateisti, mutta käytän sitä lähinnä omanikäisten kaverien ja sukulaisten kanssa puhuessa, esim. "Michael Bayn filkat on ihan vitun huonoja", se nyt vain tuntuu iskevämmältä kuin vaikkapa "todella huonoja".
Eli: tilanteen mukaan. Jos tapaisin tasavallan presidentin, tuskin sanoisin "Onpa vitun hauska tavata!"
Vitusta tänne tullaan, ja päin vittua täällä menee...vittu. T.Taberman
Vittu- on mielen stabiloimiseen tarkoitettu sana. Suosituksi sanan ateistisessa käytössä tekee sen toinen stabilisoiva erityisominaisuus, sillä se suojaa ateistia pilaantumasta, toisin sanoen se pitää henkisen maailman todellisuuden ja jumaluuden kaukana ateistista. Ateistisessa käytössä voimme siis puhua sivistyssanasta.
Ruokien sisältötiedoissa ns. stabiloimisainetta merkitään koodilla E 000.
puhuu usein juuri tuohon tyyliin. Hänen tyyliinsä kuuluu olla aina tiukka sissi, ja rotantappokengistä ei luovu. Hänen kotinsa seinällä on pari ihan hirveen näköistä uskonnollisaiheista taulua, jotka hän on askarrellut lapsena uskovaisen mummonsa kanssa. En ole perillä ystävättäreni suhteesta uskontoon, enkä ole viitsinyt kysyäkään. Kirkkoon hän taitaa kuulua, jos en ihan väärin muista.
muuan vuosi sitten ulkopaikkakuntalaiselle ystäväpariskunnalle kotipaikkani nähtävyyksiä yms. Pari kertaa sitä tehdessä tuli ajettua, kieltämättä näin ateistinkin silmää miellyttävän, vanhan kirkon ohitse. Tuttavapariskunnan vaimo tuumaili, josko kirkkoa voisi käydä ihan sisältä katsomassa... Tuumasta toimeen ja kirkkoon.
Parisen minuuttia sisällä kirkossa oltuamme alkoi jostain kuulua melkoista noitumista, jossa seassa vilahteli myös tuo naisen ulkosynnyttimien inspiroima viisikirjaiminen sana. Ketään muita kirkossa ei näkynyt... Kunnes erään nurkan takaa tuli paikallinen suntio (ilmeisesti... en tunne kirkonväkeä kovin hyvin), joka tullessaankin noitui raskaasti, kunnes keskeytti purkauksensa meidät huomattuaan. Kääntyi pikaisesti kannoillaan ja meni sinne mistä oli tullutkin
Nauratti pitkään.
ateisti? ;p
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000012&posting=22000000035014973
Lukekekaa linkistä, kuinak JEESUS sekoitta ihmispään!!!!
t: nimim, Perus-sanan merkitys
ja sinä hölmö uskot tuon olevan aidon uskovaisen jutuiksi. Kuinkahan asia todellakin on - mieti sitä !
Ateisti kysyy:vittuuks siinä nussit
Toinen Ateisti vastaa:vittua tässä nussin
Jos vastaajana on teisti niin vastaukseen tulee puoli raamattua ja lähes loppumaton säksätys sopimattomasta kielenkäytöstä.
minä sanon: Sinä voit kuule aistia ulkosynnyttimen odööriä. Olisiko se sitten parempi?
ole kommentoineet tätä asiaa mitenkään ? Tiedätte varsin hyvin ketä tarkoitan. Johtuuko siitä että he viljelevät tuota sanan käyttöä runsaasti, kuin myös muita alapään sanastoakin.