Pim Van Lommel, hollantilainen neurologi, on tutkinut kuolemanrajakokemuksia 1970 -luvulta lähtien. Hän on tullut johtopäätökseen, että tietoisuus ei ehkä sijaitsekaan aivoissa, vaan aivot vain vastaanottavat sen. Linkissä herra kertoo asiasta tarkemmin:
http://www.skepticalinvestigations.org/whoswho/vanLommel.htm
Oheisissa linkeissä on BBC dokumentti kuolemanrajakokemusista ja niiden tieteellisestä tutkinnasta.
http://www.youtube.com/watch?v=_I9-XxBAEsQ
http://www.youtube.com/watch?v=yKv3rrFO0LU&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=OjTgKPOkFuA&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=WA37uNa3VGU&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=j-sk2qW1tcc&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=m9CDCZLRL9g&feature=related
Aivotutkijan kokemus omasta aivoverenvuodosta:
http://www.ted.com/index.php/talks/jill_bolte_taylor_s_powerful_stroke_of_insight.html
http://www.skepticalinvestigations.org/whoswho/vanLommel.htm
Oheisissa linkeissä on BBC dokumentti kuolemanrajakokemusista ja niiden tieteellisestä tutkinnasta.
http://www.youtube.com/watch?v=_I9-XxBAEsQ
http://www.youtube.com/watch?v=yKv3rrFO0LU&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=OjTgKPOkFuA&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=WA37uNa3VGU&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=j-sk2qW1tcc&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=m9CDCZLRL9g&feature=related
Aivotutkijan kokemus omasta aivoverenvuodosta:
http://www.ted.com/index.php/talks/jill_bolte_taylor_s_powerful_stroke_of_insight.html
Vastaukset 26
Vanhimmat
hihun mieli on sikäli jännä että omaa uskoa koitetaan pönkittää vaikka millä keinoin.
Jos maailmassa on tuhat tutkimusta jotka osoittavat hihun uskon vääräksi ja yksi joka sitä tukee, valitaan tuo ja ollaan ah, niin onnellisia.
"Jos maailmassa on tuhat tutkimusta jotka osoittavat hihun uskon vääräksi"
??
yleissivistykseenhän tuo kuuluu.
että kuuppajumin tietoisuus on pihalla. Metsään meni kuuppajumi etsimään "tietoisuuttaan"...seuraava vaihe...kuuppajumi hakkaa päänsä irti todistaakseen että "tietoisuus" ei asu kuuppajumin aivoissa.
Se oli sitten ateistien vuoro pistää kädet korville ja laulaa lalalalaaaa. Näin vähän epäilinkin ;-)
Tätä asiaa on käsitelty täällä muistaakseni kahdesti ja nyt voit käyttää hakukonetta löytääksesi keskustelut Suomi24-ateismi palstalta. Itse en tähän enää lähde mukaan. Ennustin silloin, että joku ottaa aiheen uudelleen esiin romukopasta jonne se tungettiin ja niinhän siinä kävi :-)
Ei liene ainoa aihe, jota täällä on ennenkin käsitelty ;-) Annatko vinkkiä milloin tämä olisi tapahtunut, en löydä keskustelua missä olisit ollut osallisena. Tai jossa romuttaminen olisi tapahtunut.
"It is also not well understood how it is to be explained that in a sensory experiment following a physical sensation the person involved in the test stated that he was aware (conscious) of the sensation a few thousands of a second following the stimulation, while the subject’s brain showed that neuronal adequacy wasn’t achieved until after a full 500 msec. following the sensation. This experiment has led to the so-called delay-and-antedating hypothesis"
Eikö ole mielenkiintoista, että tietoisuus kulkee hermoratoja nopeammin ?
Tällaisen löysin nimim. Hellun kirjoittamana:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000012&posting=22000000015316530#22000000015316530
Muitakin oli, mutta aloita vaikka tuosta. Tässä kaikki mitä asiaan enää puutun.
Lällällällälläl (Kädet korvilla)
:-)
No jos se tuolla romukoppaan menee, niin menköön ;-)
van Lommel
For me science is asking questions with an open mind, and not being afraid to reconsider widely accepted but scientifically not proven concepts like the concept that consciousness and memories are a product of the brain. But also we should realize that we need a functioning brain to receive our consciousness into our waking consciousness. There are still a lot of mysteries to solve, but one has not to talk about paranormal, supernatural or pseudoscience to look for scientific answers on the intriguing relation between consciousness and memories with the brain
koulun jälkeen tsekkaankin tuon dokkarin. Sanon sitten korkeakoululaisen mielipiteeni asiasta.
tietoisuutemme onkin piilossa kuun pimeällä puolella ja marsilaiset hyökkää huomenna.
jos asiasta ei ole mitään todellista käsitystä. Varhaisteini edelleenkin ?
Mielestäni mikään tästä ei todista että tietoisuus olisi aivoista täysin riippumaton. Kokemuksistaan on kertonut henkilö joka ei ole ollut aivokuollut eli aivot ovat toimineet ainakin jollakin tasolla ja tapahtuma rekisteröity muistikuvina. Tämä kertoo enemmän aivojen toimintatavasta kuin jostakin muusta.
Mitään ei ole tietenkään todistettu.
Jos tarkoitat aivotutkija -videoa, niin se ei olekaan kuolemanrajakokemus. Se oli muuten vain mielenkiintoinen juttu. Viittaa vahavasti meditaatiolla saavutettavaan tilaan.
oli sinällään milenkiintoista ja pisti ajattelemaan mitä kaikkea ihmisen aivot voivat tuottaa.
Tämä eufoorinen tila johon vitataan lienee samantapainen jonka voi saavuttaa kemiallisesti lääkkeillä/huumeilla.
Mielestäni ihmisen pakkomielinen tahto saavuttaa noita kokemuksia uudeleen ja uudelleen vie ennen pitkään päinvastaiseen tulokseen.
Mutta jos kokemus auttaa voittamaan kuolemanpelon ja autaa jatkamaan elämäänsä vailla sitä niin en näe siinä mitään pahaa. Kukemustahan häneltä ei kuitenkaan voi riistää eikä hänen tulkintaansa helposti mitätöidä.
Esimerkki elävästä elämästä kertoo enemmän kuin ateistien pilkkalaulanta: "läl läl lää", minkä ap kirjoittaja sai vastaukseksi.
Kaksi hoitajaa oli osastolla viimeisiä hetkiään eläneen vanhuksen luona. Toinen ei voinut pieteettiisistä syistä johtuen kysyä, koskeeko tätä vanhusta, kun hengitys oli niin vaikean tuntuista ja hän haukkoi välillä henkeään. Mielessään hän kuitenkin mietti kysymystä, että koskeeko sinua M...a johonkin. Vanhus sanoi lähes vimeisillä voimillaan selkeästi: "Ei minua koske".
Oliko tapahtuma vain sattumaa? Kuuliko vanhus hoitajan mielessä esittäneen kysymyksen tietoisuutensa tasolla ja vastasi sitten ääneen "kuulemaansa" kysymykseen?
Ko kysymyksen mielessään esittänyt hoitaja on "se nainen, joka meillä asuu" eli vaimoni.
Tulin tänään iloisenä töihin ja työkaveri sanoi että kylläpäs mä oon iloinen? Oliko tapahtuma vain sattumaa? Havainnoiko työkaveri minun mielessä olleen tunnetilan tietoisuutensa tasolla??!
Niin, sitä halusin vain sanoa, että kyllähän sen nyt näkee naamasta jos on huolissaan että mahtaakohan toista sattua.
Noin yleisestikin on naurettavaa koittaa kehitellä jotain yliluonnollisia syitä ihan arkipäiväisille asioille.
Kiitokset Valkoparralle linkeistä. Aihe on äärimmäisen mielenkiintoinen; missä se tietoisuutemme lopulta sijaitsee, luulisi kiinnostavan kaikkia ihmisiä vakaumuksesta huolimatta. Tiede kulkee käsikädessä tässä asiassa ainakin uskovien ihmisten kanssa. Aivothan käsittelevät valtavan määrän tietoa, mutta olisiko tuo mylly sitten myös tietoisuutemme ainoa lähde. Itse uskon että tietoisuutta on myös muualla, ihmisen sydämessä esim on myös tietoisuutta. Tuo aivotutkijan kertomus oli vakuuttava ja liikuttava esimerkki siitä, että ihmisellä on myös sielu. Aivot ovat
vain yksi koneen osa, elin ihmisen kehossa. Kun ajatellaan vielä esim. kasveja, niilläkin on todettu olevan tietoisuutta, mutta ei aivoja päästäänkin mielenkiitoiseen maailmaan sisään;
http://www.youtube.com/watch?v=-EdNvI9TMA8
Löysin tuollaisen videonpätkän aiheesta. Rakkautta ja substralia kasveillekin ;-)
http://paranormaaliblogi.wordpress.com/2008/03/24/kasveilla-on-tietoisuus/
Tuossa mainitussa tv-ohjelmassa tietoisuustutkija sanoi, että nämä kuolemanrajakokemukset voidaan saada aikaan keinotekoisesti tiettyä aivojen osaa elektronisesti ärsyttämällä.
Tutkija selitti mm. ruumiistairtautumis -kokemuksia siten, että esim. kun kuka tahansa meistä muistelee jotain aiemmin tapahtunutta asiaa missä on ollut itse mukana niin hän näkee itsensä ulkopuolisen silmin; eli ei kuten ollessaan itse tuossa tilanteessa siten että näkee tilanteen katseen suunnasta (esim. näkee omat kätensä ja vaikka silmälasiensa kehykset). Kokeilkaa itse.
Tietyissä tilanteissa aivot voivat tuottaa samanlaisen kokemuksen kuin tuo meidän jokapäiväinen muistamiskokemuksemme eli itseä katsellaankin ruumiin ulkopuolelta. Se siitä ruumiista irtautumisesta. ;)
Se oli kyllä tuolla linkeissäkin.
Olihan tuossa dokumentissa syntymästä asti sokeakin, joka oli nähnyt itsensä leikkauspöydällä. Ei ollut vaan tuntea itseään ;-)
Jos tietoisuus ei edes sijaitse ruumiissa, niin eihän sen sieltä tarvitse varsinaisesti irtaantuakaan. Ja jos aivot on vastaanotin, sen häiritseminen kemikaaleilla yms. on tietysti mahdollista.
NDE:lle on kyllä olemassa ihan luonnolliset selityksetkin. Miksi siis olettaa, että mieli olisi aivojen ulkopuolella, kun on lukemattomia todisteita siitä, että mieli on aivoihin sidoksissa.
Teorioita ja ideoita voi olla, selityksiä ei ole. Tietysti selitys on aina luonnollinen, kyseinen käsite kyllä venyy siihen ;-) Mieli ja tietoisuus eivät ole ihan sama asia.
Aika jänskä juttu, mutta minä en ole koskaan mieltänyt, että tietoisuus sijaitsisi aivoissa. Enkä sen kautta nyt jaksa noita linkkejäkään lukea. Tosin se/tämä on ihan järkeenkäypää, että aivot vaan vastaanottavat tämän ihmisen tiedostamis, sanoisinko reaktion.
Ja tässä kohtaa minä ymmärränkin, että miksi puhutaan aivottomista ihmisistä. Kaiketi siksi, ettei joku ihminen kykene/osaa/halua käsitellä aivoissaan sitä tietoisuutta, mikä syntyy, jossakin ihmisen syvemmässä 'osiossa'. Siis jossakin 'käsittämättömässä' tasossa. Tasossa, jota ei voi mieltää miksikään elimeksi (=jota voitaisin tutkia).
Enkä tiiä sitä tasoakaan, mutta voisko se olla sitä minuutta, mitä ei millään tutkimuksilla koskaan edes kyetäkkään esiintuomaan?