Näin ajattelee, tuntee ja tunnustaa enemmistö nykysuomalaisista. Sisällisodan poliittiset häviäjät olivat sen moraalisia voittajia. Ja siitä syystä on poliittinenkin voitto lopulta ollut punaisten. Vapaus, veljeys, tasa-arvo ovat kukistaneet oikeistolaisuuden.
Vuosien 1918 ja 1941-1944 kokemukset ovat lisäksi johtaneet siihen, että suurin osa kansastamme vierastaa kaikkea, joka tulee lännen ja Saksan suunnalta. Siksi emme ole Natossakaan. Emme koe Venäjää samanlaiseksi uhaksi kuin sen muut naapurit. Suhteet Suomen ja Venäjän välillä ovat hyvät ja luottamukselliset. Meistä voisivat Baltian maat, Ukraina ja Georgia ottaa oppia tässä asiassa.
Vuosien 1918 ja 1941-1944 kokemukset ovat lisäksi johtaneet siihen, että suurin osa kansastamme vierastaa kaikkea, joka tulee lännen ja Saksan suunnalta. Siksi emme ole Natossakaan. Emme koe Venäjää samanlaiseksi uhaksi kuin sen muut naapurit. Suhteet Suomen ja Venäjän välillä ovat hyvät ja luottamukselliset. Meistä voisivat Baltian maat, Ukraina ja Georgia ottaa oppia tässä asiassa.
Vastaukset 25
Vanhimmat
"Vapaus, veljeys, tasa-arvo ovat kukistaneet oikeistolaisuuden."
Vapaus, veljeys, tasa-arvo olivat Ranskan vallankumouksen keskeiset ihanteet. Neuvostoliitto tai muut kommari maat eivät näitä ihanteita koskaan kunnioittaneet.
Elä Liisa pieni kirjoita tuollaista roskaa....
terrorin ja murhat venäläisen sotaväen tuellä jo kesällä 1917. Jos halutaan sotain syyttää, niin punaisia kapinanjohtajia.
Valkoiset olivat myös moraalisia ja polittisia voittajia. He kehittivät demokraattisen yhteiskunnan, jota koko kansa sodissa puolusti.
Kuulumme kaikin tavoin läntisten demokratioiden joukkoon. Natoon liittyminen tulee aikanaan.Myös Venäjän on parasta ylläpitää hyviä suhteita niin meihin kuin länteen yleensäkin. Talvisodan ja Georgian kaltaiset hyökkäykset tulisi haudata menneisyyteen jo sielläkin.Venäjä voisi ottaa Suomesta oppia.
Valkoisten tavoitteena ei missään vaiheessa ollut demokratian säilyttäminen. Työväki nousi kapinaan nimenomaan säilyttääkseen demokratian. Saksan tappio ensimmäisessä maailmansodassa mahdollisti sen, että maassamme säilyi edes vähäiset demokratian rippeet. Tätäkin demokratiaa valkoinen osapuoli yritti nakertaa koko 20- ja 30-luvun. Lopullisen demokratian Suomeen toi kuitenkin vasta Puna-armeija 40-luvulla.
"Tätäkin demokratiaa valkoinen osapuoli yritti nakertaa koko 20- ja 30-luvun."
Vertaa suomalaista demokratiaa 20- ja 30-luvulla ihannevaltiosi Neuvostoliiton demokratiaan samana aikana. Oliko se Neuvosto-diktatuuri demokratiaa?
Tarkoitatko, että jos Neuvostoliitto ei ollut demokratia, niin Suomenkaan ei tarvinnut olla demokratia?
Jos arvostelet suomen demokratiaa, niin perustele asia. Mihin verrattuna se oli niin huonoa? Jos vain vain väität, että Suomessa ei ollut demokratiaa 20- ja 30-luvulla, niin se on vain sinun mielipiteesi. Ei historiaa, joka on palstan aihe. Sinulla on tietenkin mielipiteen vapaus, koska Suomi on demokraattinen maa. Se demokratia ei kyllä ole puna-armeijan tänne tuomaa. Kaikissa maissa jotka puna-armeija miehitti demokratia vaihtui diktatuuriksi.
Jos yli neljännekseltä kansalta on estetty poliittinien toiminta kokonaan, niin mitä demokratiaa se on?
Tai se, että ääriöikeiston annetaan lähes vapaasti harjoittaa terroria työtätekevää kansanosaa kohtaan?
"Jos yli neljännekseltä kansalta on estetty poliittinien toiminta kokonaan, niin mitä demokratiaa se on?"
Ei aseellinen kapina ole poliittista toimintaa. Punaiset aloittivat aseellisen kapinan. Tästä syystä kommunistien toiminta kiellettin Suomessa.
Tiedätkö, että monissa 1991 Neuvostoliiton miehityksestä vapautuneissa maissa kommunistien toiminta on lailla kielletty. Kommunistipuolueet rinnastetaan rikollisjärjestöihin. Tämä EU:ssa tänään.
"Tai se, että ääriöikeiston annetaan lähes vapaasti harjoittaa terroria työtätekevää kansanosaa kohtaan?"
Kerro esimerkkejä tästä terrorista.
Lapuanliike ja sitä seurannut IKL olivat puhtaasti terroristijärjestöjä, joidenka toiminta oli suunnattu työtätekevää kansanosaa kohtaan.
eli sen äärioikeistolaiset ainekset, yrittivät muuttaa maamme hauraan demokratian diktatuuriksi. Maltillinen oikeisto ja sosialidemokraatit onneksemme voittivat ja kansanvalta pääsi kehittymään talvisotaan mennessä luonnolliseksi osaksi yhteiskuntaamme.
vain kommunisteja. IKL oli laillinen puolue. Tosin hyvin oikeistolainen.Mihinkään terroriin se ei syyllistynyt.Työmaaerroriin, laittomiin lakkoihin ja maanpetoksiin syyllistyivät ainoastaan kommunistit.
Moraalista puheen ollen: juuri Eino Rahjan (1885-1936) lukeutui 1920-luvulla Neuvostoliitossa niihin harvoihin suomalaiskommunisteihin, jotka rohkenivat porvarillisen rappion kitkijöiden silmätikkunakin olla sitä mieltä, ettei yksityiselämä kuulu politiikkaan. Teot ratkaisevat, eivät puheet.
Eino Rahja kuoli hyljeksittynä juoppona Leningradissa 1936, Jukka Rahja ja Hyrskymurtokin ammuttiin Kuusisen klubin murhissa jo 1920.
"Vapaus, veljeys, tasa-arvo ovat kukistaneet oikeistolaisuuden."
Meinaatko venäläisten edustavan tänäpäivänä noita arvoja. Taitaa tänäpäivänä Venäjän valtaapitävät oligargit löytää ystävänsä paremminkin suomalaisista liikemiehistä, jotka ovat yhteistyössä keskenään mm. oligargien sijoittaessa varallisuuttaan suomalaisiin kiinteistöihin ja ranta-alueisiin. Ei tavallinen köyhä yöläinen anna mitään venäläiselle uusrikkaalle. Suomalaiset liikemiehet pelaavat venäläisliillä rahoilla, ostaessaan kiinteistöjä ympäri Suomenniemen.
Vapaus, veljeys ja tasa-arvoisuus olivat Ranskan vallankumouksen tunnetuin motto ja idea, ei siis Venäjän kummankaan vallankumouksen tai aate 1918 Suomessa. Ei se toteutunut Ranskassa tai muuallakaan. Suomessa oli esillä eniten kansallismielisyys, nationalismi isänmaallisuuden muotona ja meilä puuttui (ja puuttuu edelleenkin) toimiva vallan kolmijako. Se taas syntyi jo ennen Ranskan vallankumousta. Mielestäni 1918 sen uhrit olivat kaikki väristä riippumatta syyttömiä jos rikoksena tai syntinä pidetään tekoja ja syyllisiä jos noudatetaan jaottelua hyviin ja pahoihin ihmisiin (jotka sitten tekevät pahoja tekoja tai ovat sankareita). Pidän itse Mannerheimin ja valkoisten erehtymättömyyttä pilkkana Jeesusta kohtaan ja Leninin, Stalinin, Hitlerin saatanallisuutta aivan samalla tavalla demonisoimisena. Toki juutalaisia (nykyisin vanhuksia) oli helppo ja hyödyllistäkin epäinhimillistää aivan kuten punikkeja ja valkoisiakin. Uskominen on tunnetusti luja luottamus siihen mitä toivotaan ja pelätään. Mitä me pelkäämme nyt Suomessa demokraattisesti, jos kerran valta on meillä kansalaisina?
Talin ja Ihantalan torjuntataisteluihin osallistunut saksalainen taistelulentäjä Franz-Josef Schoppe kuoli Lippstadtissa 12. elokuuta 84-vuotiaana.
Hän oliSyntynyt 10. maaliskuuta 1921 Albaxenin kylässä Nordrhein-Westfalenissa.
Franz-Josef Schoppe tuli monelle tutuksi Risto Arkimiehen tv-dokumentista, joka kertoo saksalaisen eversti Kurt Kuhlmeyn
johtaman lento-osaston kenties ratkaisevasta osuudesta Talin ja Ihantalan torjuntataisteluissa.
Mannerheimin pyynnöstä suomalaisten tueksi tullut lento-osasto auttoi Stuka- ja FockeWulf
pommittajineen tukahduttamaan puna-armeijan suurhyökkäyksen kesä-heinäkuussa 1944.
Haastattelin Schoppea Helsingin Sanomiin vuonna 2004, kun lehti julkaisi kirjoitussarjan jatkosodan ratkaisuvaiheista.
Schoppe vaikutti mieheltä, jollaiseksi sota-aikainen ylennysesitys hänet kuvaa: avoin, huumorintajuinen ja eloisa.
Samaisen asiakirjan mukaan Franz-Josef Schoppe oli taitava ja pelkäämätön johtaja, joka piti huolta alaisistaan maassa ja ilmassa.
Kannaksella Schoppe oli FockeWulf lentueen päällikkö.
"Venäläisten ilmatorjunta oli hirvittävää", hän muisteli haastattelussa 60 vuoden takaisia tapahtumia.
Saksalaiset lensivät viisi viikkoa yötä päivää tuhoten ponttonisiltoja, tykistön asemia ja tankkeja.
Siviiliammatiltaan Franz-Josef Schoppe oli maatalousinsinööri.
Ystävyyssuhteet toivat hänet Suomeen myös sodan jälkeen, ja sittemmin hänestä tuli Suomen ilmavoimien sotaveteraanien
yhdistyksen Pilven Veikkojen jäsen.
Suomen-vierailut olivat Schoppelle mieluisia, sillä täällä sodasta oli lupa puhua ainakin ilman häpeää.
Puolustusvoimat huomioi saksalaislentäjien ansiot Suomen itsenäisyyden pelastamisessa, kun Immolan kentälle pystytettiin muistokivi vuonna 1994.
Kirjoitin Schoppen ja osasto Kuhlmeyn vaiheita käsittelevän juttuni alaotsikoksi; "Yliluutnantti Schoppe on sankari vieraalla maalla".
Schoppe kieltäytyi kunniasta lähettämässään kirjeessä. "Olin, olen ja pysyn saksalaisena aseveljenä, joka teki toisessa maailmansodassa
velvollisuutensa lentueenpäällikkönä - mutta en ole sankari vieraalla maalla."
Ilkka Ahtiainen - HS
Kiitos tiedoista.
Kurt Kuhlmeyn urasta Saksan uusien ilmavoimien luojana voisi joku asiantuntija pöyhiä ja kirjoittaa (Günther Rall mainitsee muistelmissaan hänen olleen kolmen ensimmäisen Amerikassa koulutetun joukossa 1950-luvulla - eräänlainen suihkukonekauden pioneeri siis).
Kuhlmey itse ei ilmeisesti muistellut?
Näin ajattelee enemmistö kansasta, kun hiljalleen on jouduttu havaitsemaan, miten törkeästi, häpeällisesti ja kelvottomasti vallankumoukselliset punikkijohtajat olivat heidät pettäneet ja houkutelleet vallankaappaussuunnitelmaan, jonka sisältöä ja tarkoitusta rivipunikki ei kyennyt ymmärtämään. Kansan enemmistö ymmärtää, että rivipunikki oli uhri ja syyttömiä siinä mielessä, että he olivat yhtyneet agitaation tuloksena sellaiseen, mitä he ilmeisestikään olleet tarkoittaneet.
Monissa seurakunnissa punaisia kaatuneita tai teloitettuja ei haudattu "siunattuun maahan". Kommunismihan oli kieltänyt Jumalan olemassa olon ja selittänyt, ettei ihmisellä sielua ole ja vainaja on kuoleman jälkeen pelkkää materiaa, joka täytyy hautaamalla hävittää. Oli ymmärretty väärin, että kaikki punaiset olisivat olleet jumalankieltäjiä ja että suurin osa sittenkin antoi arvon tulla haudatuksi "siunattuun maahan".
Ajan kuluessa on voitu oivaltaa, että tavallisen ihmisen asema suuressa tapahtumain myllerryksessä on enemmänkin uhrin kuin syyttömän tai syyllisen asema. Näin kai enemmistökin ajattelee.
Ymmärtääkseni papisto noudatti vanhaa tapaa puhuessaan mestaamisesta tarkoittaen ampumista. Tapana oli "kunniaton hautaaminen" ja sen vastapainona sankarihautaus oli taas voittajien tapa ei kirkollinen käytäntö. Isäni ei tavannut Ihantalasaakaan sankarivainajiksi halukkaita edes harvojen suojeluskuntalaisten joukosta jopa kaaderiupseeritkin unohtivat Kadettikoulun kunniamarssin. Epäilen suuresti etteivät 1918 mestatut antaneet arvoa hautaustavalle ja että kyse oli vallankäytöstä poliittisin perustein. Kohteena olivat siis omaiset, tuskinpa viimeisen tuomiopäivän odotus. Punikkien ja teloittajien herääminen viimeisenä päivänä voi olla sekin mielessä, mutta enemmänkin estää tekojen muistaminen kuten Saksassa pääsi tapahtumaan. Vankien ja siviilien ampuminen ei tosiasiassa ollut kovin vaarallista tai sankarillista, nehän eivät ampuneet takaisin. Isänmaallista patriotismia se kylläkin oli aivan kuten talvi- ja kesäsodissakin kaatuminen. Onnekseni isäni ei ollut patriootti vaan puolueisiin tai aatteisiin kuulumaton kuten useimmat suomalaiset.
Kuka väittää, että joku olisi halunnut "sankarivainajaksi". Et näytä ymmärtäneen kirjoitustani laisinkaan. Sinä puhut mestaamisesta ja ampumisesta. Minä kirjoitan hautaamisesta.
Tuohon aikaan jumalattomat olivat jumalattomia ja kommunismi (sosialismi) halusi korostaa jumalattomuutta!!! Tämä ajattelutapa oli niillä, jotka kielesivät kirkkomaahan hautaamisen. Tosiasiassa vainajien joukossa oli kuitenkin suuri määrä henkilöitä, joiden uskonnollinen vakaumus ei ollut kirkon eikä uskonnonvastainen ainakaan siinä määrin kuin ideologisilla johtajilla. On hyvä, että kirkko on tämän virheensä havainnut ja toiminut nyttemmin vainajien omaisten toivomalla tavalla. Vainajat ovat olleet mielettömän sodan uhreja, syyllisiä tai syyttömiä.
Kirkon edustajan mukaan "mestaaminen" oli 1918 eräiden käyttämä ilmaisu mikhin perustuen hautaaminen toimitettiin niin kuin tehtiin. Mestaaminen kirveellä oli toki jäänyt pois käytöstä, mutta punikkien hautaamistapa kirkon käytäntönä ei ollut.
Itse en hyväksy dualismia jumalallisiin ja jumalattomiin vaikka se todellakin oli Lutherin omaksumana kirkkomme käytäntö. Relatiivisuuden katsotaan olevan Saatanasta. Jos punikkien joukossa oli syyttömiä niin oliko ampujinakin syyllisiä tai edes yksi? Voiko siis ihmisiä arvostaa ja arvioida tekojensa mukaan ihmisten parissa, vai tekeekö aate, uskonto tai kirkko hänet hyväksi tai pahaksi? Ihantalassa kaatuneita kirkko piti sankarivainajina kuten 1918 valkoisten kaatuneitakin. Kuitenkaan kaikki Ihantalassa kaatuneet eivät olleet jumalallisia tai sankareita haluten kaatua isänmaan ja kirkon puolesta. Jumalalla voi olla asioista oma näkemyksensä eikä kirkko niihin välttämättä vaikuta vaikka paavin sanotaankin olevan Jumalan edustaja maan päällä ja erehtymätön. Toki vain katolisen kirkon asioissa. Sama voi päteä myös Suomen kirkkoon myös vuonna 1918
Hautaamisessa uskovainen saattelee vainajan Jumalansa haltuun ja pyytää vainajalle Herran siunausta.
Ihminen ei uskovaisen mielestä tee ketään kelvollisemmaksi tai kelvottomammaksi. Hän voi vain pyytää ja toivoa itselleen ja toisille. Jumalattomallahan ei tätä oikeutta ole.
määrä vähenee kovaa vauhtia. Ulkokultaisuus tuntuu olevan teidän keskuudessa kaikkein tärkeintä. Publikaani pitää kymmenien tuhansien mielivaltaisesti surmattujen omien kansalaisten hautaamista kaatopaikalle normaalina ja ansaittuna. Hiukan epäilen, että sinulla on aika lailla selittämistä "taivaan portilla" Pietarille. Melkeinpä epäilen ettet edes selviä puhumalla vaan sinulle lyödään käteen hiililapio ennen siirtoa sinne toiselle ”osastolle.”
En ole kirjoittanut mitää mistään, mitä minä hyväksyn tai en hyväksy. En edes sitä, olenko jonkin seurakunnan jäsen vai en.
Tekstisi kuvastavat yksinomaisesti ajattelykykyäsi ja -tapaasi hahmottaa maailmaa.
Johan poika pakinoi.
"Näin ajattelee, tuntee ja tunnustaa enemmistö nykysuomalaisista."
Erkon demari, entinen Päivälehti, voi lobata punaisten kärsimystä, mutta ehkäpä kansa on kuullut myös kapinasta.
"Vapaus, veljeys, tasa-arvo ovat kukistaneet oikeistolaisuuden."
Missä? Kuubassa vai Pohjois-Koreassa?
En sano, onko tämä hyvä vai huono asia, sillä pääomalla ei ole isänmaata. Todella suurelle porvarille ainoa vapaus on verovapaus.
"Vuosien 1918 ja 1941-1944 kokemukset ovat lisäksi johtaneet siihen, että suurin osa kansastamme vierastaa kaikkea, joka tulee lännen ja Saksan suunnalta."
Suurin osa kansaa vierastaa kaikkea, mikä tulee Venäjän suunnalta, paitsi votkaa. Joku ostaa tsigulin, minä mersun.
"Emme koe Venäjää samanlaiseksi uhaksi kuin sen muut naapurit."
Totta.
"Suhteet Suomen ja Venäjän välillä ovat hyvät ja luottamukselliset."
Lisääkin yhteistyötä voisi tehdä.
"Meistä voisivat Baltian maat, Ukraina ja Georgia ottaa oppia tässä asiassa."
Ainakin voisivat oppia, mitä vapaa mies voi tehdä.
Ystävällisesti,
räätäli Halme, vainaa kuten muutkin Hellbergin ja Saliinin yllyttämät...
ja historiamme tuntevana tämä kirjoitus on kuin PUNAINEN vaate.
Viro kauhistui juuri Halosen puheita, minä kauhistuin kun Halonen oli hiljaa Venäjän tykkien jylyssä..
Historiaamme->
http://www.youtube.com/watch?v=tBlWfpK0Nb0