Missään käskyssä ei sanota, että sapatti olisi juuri viikonpäivämme lauantai. Sapatti se seitsemäs päivä voi 7 päiväisessä viikossa sijoittua vaikka keskiviikolle. Jos keskiviikkoisin alkaa viettään sapattia, toteutuu seitsemännen päivän pyhittäminen aivan yhtä Jumalan tahdon/tarkoituksen mukaisesti kuin lauantaisapatistienkin.
Eikös ole vapauttavaa huomata, ettei adventistinkaan tarvi enää olla tuomitsemassa ketään kadotukseen päivien suhteen. Vaan saa iloita Jumalan tarkoittamasta sapatista=lepopäivästä yhdessä kristittyjen ( sunnuntaisapatistien) kanssa. Onko outoa huomata, ettei ole enää pistävää kärkeä perustaa adventismin omaiseen tulkintaan, jossa keskeisenä osana on sunnuntain demonisointi.
Perustavaa adventismin sanomassa on aina ollut, että sunnuntai on luopumisen merkki= (pedonmerkki). Tosiasiassa sitä ei ole, eikä ole koskaan ollutkaan.
Se päivä, jonka sinä pyhität Jumalalle sen seitsemänneksi päiväksi on oikea sapatinpäivä=lepopäivä. ""Kuusi päivää tehtäköön työtä, mutta seitsemäntenä päivänä on sapatti, levon päivä, Herralle pyhitetty."" 2 Moos.31
""Toinen pitää yhden päivän toista parempana, toinen pitää kaikki päivät yhtä hyvinä; kukin olkoon omassa mielessään täysin varma.
JOKA VALIKOI PÄIVIÄ, SE VALIKOI HERRAN TÄHDEN; ja joka syö, se syö Herran tähden, sillä hän kiittää Jumalaa; ja joka ei syö, se on Herran tähden syömättä ja kiittää Jumalaa.
Sillä ei kukaan meistä elä itsellensä, eikä kukaan kuole itsellensä.
JOS ME ELÄMME, NIIN ELÄMME HERRALLE, ja jos kuolemme, niin kuolemme Herralle. Sentähden, elimmepä tai kuolimme, niin me olemme Herran omat. "" Room 14
Eikös ole vapauttavaa huomata, ettei adventistinkaan tarvi enää olla tuomitsemassa ketään kadotukseen päivien suhteen. Vaan saa iloita Jumalan tarkoittamasta sapatista=lepopäivästä yhdessä kristittyjen ( sunnuntaisapatistien) kanssa. Onko outoa huomata, ettei ole enää pistävää kärkeä perustaa adventismin omaiseen tulkintaan, jossa keskeisenä osana on sunnuntain demonisointi.
Perustavaa adventismin sanomassa on aina ollut, että sunnuntai on luopumisen merkki= (pedonmerkki). Tosiasiassa sitä ei ole, eikä ole koskaan ollutkaan.
Se päivä, jonka sinä pyhität Jumalalle sen seitsemänneksi päiväksi on oikea sapatinpäivä=lepopäivä. ""Kuusi päivää tehtäköön työtä, mutta seitsemäntenä päivänä on sapatti, levon päivä, Herralle pyhitetty."" 2 Moos.31
""Toinen pitää yhden päivän toista parempana, toinen pitää kaikki päivät yhtä hyvinä; kukin olkoon omassa mielessään täysin varma.
JOKA VALIKOI PÄIVIÄ, SE VALIKOI HERRAN TÄHDEN; ja joka syö, se syö Herran tähden, sillä hän kiittää Jumalaa; ja joka ei syö, se on Herran tähden syömättä ja kiittää Jumalaa.
Sillä ei kukaan meistä elä itsellensä, eikä kukaan kuole itsellensä.
JOS ME ELÄMME, NIIN ELÄMME HERRALLE, ja jos kuolemme, niin kuolemme Herralle. Sentähden, elimmepä tai kuolimme, niin me olemme Herran omat. "" Room 14
Vastaukset 75
Vanhimmat
Uudentestamentin puolella on teksti, jonka olen sinulle joitakin kertoja tainnut jo laittaa aikaisemminkin....
Jeesuksen ristiinnaulitseminen tapahtui perjantaina "Silloin oli valmistuspäivä ja sapatti oli alkamaisillaan (Luuk.23:54). Seuraava päivä sapatti (lauantai), jonka opetuslapset "viettivät levossa lain käskyn mukaan"(jae 56).Kolmantena päivänä eli sunnuntaina, joka mainitaan "viikon ensimmäiseksi päiväksi" (Luuk.24:1), Jeesus nousi haudasta kuoleman voittaneena.
VT:n puolella ei ole noin selvää viittausta, mikä viikonpäivä sapatti on. Mitenköhän paljon kannatusta keskiviikkopyhä saisi helluntaiseurakunnissa? Toivottavasti olet itsellesi rehellinen tämän asian suhteen.
Yhden Mooseksen lainpykälän koroittaminen ja sillä kehuminen on lihallista uskonnollisuutta ja farisealaisuutta
Jeesuksella perjantain jälkeen seuraava elonpäivä olikin sunnuntai! Jeesus nukkui pois yhden päivän, joten me emme juhli sitä yhtä päivää, emmekä pidä päivänä lainkaan. Näinollen meillä kristityillä lepopäivä on siirtynyt yhdellä eteenpäin samaan tahtiin mestarimme kanssa.
Kun Jeesus kuoli, "kuolimme mekin"päiväksi .
Sittenhän voit pitää lauantai sapattia. En ole sinulta ottamassa pois näkemystäsi. Lähinnä kohdistelen sellaista ajatusta, ettemme ole sidotut tiettyyn yhteen päivään. Vaan tärkeintä on asenteemme asiaan, jolla Jumalaa haluamme palvoa. Ihminen joka nojaa uskoen valitsemaansa 7 päivään Jumalan antamaan käskyn mukaan tekee sen Jumalalleen. Jumala kyllä näkee tämä asian.
Saman tyyppisiin kiista asioihin törmää mm. kasteasiassa. Asiasta kiistellään aivan mahdottomasti. Kaste asiassakin näen niin, että se joka uskoo Jumalansa edessä lapsikasteen olevan se oikea kaste. Sen Jumala lukee hänelle sellaiseksi. Näissä jossain asioissa, vaikka ovatkin tärkeitä. Uskon Jumalan ymmärtävän pyrkimyksemme ja "halumme" oikeaan valoon.
Herra siunatkoon ja valaiskoon! Sinua, minua ja kaikkia!
Totta on, että Jumala näkee tämänkin asian.
Jumalan lapset pitävät kuitenkin Herransa sapatin.
Utulila tietää myös sen, että se ei ole sunnuntai. Valitna on valinta ja siihen on Utulilalla sanansa sanottavana. Totta on myös se, että kaikki eivät ole tietoisia väärennöksestä ja näin on heidän opettajansa siitä vastuussa.
Suurin piirtein kaikki ihmiset tietävät, että viikon seitsemäs päivä ei ole keskiviikko tai muu vastaava. Ei sitä edes kukaan tyrkytä lepopäiväksi muuta kun sinä sitä muille, mutta et itsellesi. Sinulle kelpaa vaan se sunnuntai.
Tosin se kelpasi myös silloin, kun kalenterit näyttivät toista. Sitä en usko ikinä, että alkaisit viettämään pyhääsi keskiviikkoisin. Sunnuntai on sinulle niin rakas päivä, että siitä tuskin luovut.
Sunnuntai on iskostettu niin ihmisten mieliin, että vaikka eivät olisi uskossakaan puhuvat sunnuntaipyhästä. Pyhänä tehtiin sitä ja tätä.
Sinä kyllä tiedät, että sunnuntai ei ole raamatun sapatti.
Kiistelet vaan itsesi kanssa ja palvot ihmisen asetusta.
Sinulle se sapatti= lepopäivä on lauantai. Monelle muulle se on sunnuntai.
Kristityt ja jo alkuseurakunta otti tavakseen viettää sunnuntaita. Joka onkin aika vaikea paikka adventisteille aina ollut.
Osaavat muutkin pitää lepopäivää kuin te adventistit. Israelin Juutalaiset aloittivat lauantaista ja pitivät sitä sapatipäivänään. Mutta missään ei sanota, että lauantai olisi se ehdoton. Vaan eiköhän Jumalan ajatuksena ole jokaiselle kansakunnalle löytää 7 päivän viikkorytmitys. Kuusi töitä ja yksi lepopäivä. Näinhän tapahtuu. Lisäksi maassamme lauantaikin on vapaapäivä.
Toisaalta rehellisyyden nimessä mainittakoon, että itse teen vuorotöitä, enkä voi kovin hyvin lepopäiviä pitää. Työ/lakisopimuksen mukaista työseemaa teen. Joten mihis laitat sen yhden "tietyn"?
enemmän totella Jumalaa vai ihmsiä, minä jouduin tuohon samaan pulmaan kun tulin uskoon ja minulle selvisi sapatti että se Jumalan asettama, olin jatkuvassa vuorotyössä, minä rohkaisin itseni ja menin johtajalle puhumaan asiasta, hän sanoi jos minä annan sinulle poissa olon niin kaikki muutkin tulee vaatimaan sitä, ei hän voi antaa sitä.
No minulle se oli niin tosi asia että otin sitten lopputilin, vaikka olisin tarvinnut kipeästi työtä, mutta luotin Jumalan lupaukseen että hän pitää varpusestakin huolen niin miksipä ei lapsestaan, kului aikaa muutama viikko niin sain sähkösanoman että tulla näkemään sitä johtajaa, ajattelin miksi hän haluaa viellä nähdä vaikka en ole enää siellä töissäkään.
Menin kumminkin näkemään häntä ja kun hän näki minut hymyili niin herttaisesti ja sano tule tänne istumaan, menin vähän arkaillen kun et tiennyt miksi hän kutsui minut, hän aloitti, että sinähän pyysit sitä vapaata sapattisin, myönsin, hän sanoi että sinulle on tehty erikoinen sopimus tästä, sinä saat vapaaksi sen päivän tervetuloa takaisin töihin, olin aivan sanaton ensin sitten kiittelin häntä.
Kun lähdin pois kotimatkalla kiittelin Jumalaa että Hän näin auttaa lapsiaan jos vain uskoo täydellisesti Hänen lupauksiinsa, ja kunnioittaa Hänen käskyjään.
Sanot, että et pysty usein lepopäivää pitämään, pyhäpäivää, eli sitä sunnuntaita. Et ollenkaan laske pyhäpäiväksi sitä vapaapäivää mikä kulloinkin viikolle sattuu.
Kyse ei ole viikon päivien valikoinnista. Ei kukaan valikoi pyhäpäiväkseen viikonpäiviä. Monet pitävät sen sunnuntain pyhänä, kun on niin opetettu. Toiset taas pitävät sapatin = lauantain, kun eivät raamatusta muuta löydä.
E.lut. kirkko pitää virallisesti Jeesuksen ylösnousemusjuhlaa sunnuntaina, mutta on se niin sekaantunut, että välillä on ensimmäinen ja välillä viikon viimeinen, eli 7:s päivä.
En ole kuulut kenenkään sanovan mistään muusta viikon päivästä pyhä, kun sunnuntaista tai sapatista. Joskus kun joku muu juhlapäivä sattuu, niin joku mainitsee, että on semmoinen pyhä…
Sapatin historia löytyy raamatusta ja sunnuntain historiakin löytyy, jostain muusta kun raamatusta, että silleen….
Ei Jeesus opettanut, että voitte halutessanne vaihtaa sen sapatin sunnuntaille, tai se joka haluaa voi sapattina tehdä työtä ja pitää sitten sapatin sunnuntaina, että on kaksi päivää josta valita. Näin ei Jeesus opettanut, tai että oppikaa pakanoilta. Se ei ollut Jeesuksen opetusta.
Meidän työpaikalla ei onnistu tuollainen. Esim. eräs opiskeli työnohessa, jossa pakollinen lähiopiskelu päivä/ilta oli aina perjantaisin. Aluksi löytyi tuurari tälle. Mutta jo puolen vuoden päästä hän joutui lopettamaan opiskelun, kun ei ollut ketään paikkaamaan hänen vuorojaan. Sen lisäksi muulla työporukalla iski kateus, ettei haluttu edes tulla. Ja yleensä per ja lau on vaikea saada ketään. Kun yleensä kaikilla on omia tärkeitä viikonloppu rientoja, mitä moninaisimpia noille päiville.
Jos alkaisi vaatimaan uskonnollista syistä poikeavia työaikoja. Saa luvan lähteä.
Ja ainakin minusta, hyvästä työpaikasta on aika outoa erota. Meni kauon ennenkuin pääsin nykyiseen työhöni. Rukoilin mahdollisuutta päästä tämän lajin ammattiin, johon opiskelin ja viimein pääsin. Olisi väärin perhettäni kohtaan, sekä tässä tilanteessa, jossa muutenkin tehtaita suljetaan, alkaa irtisanoutumaan sapatin vuoksi.
Töitä tehdään kaikkina päivinä niin teollisuudessa kuin hoitoalalla. Ja mikä on Jumalan kanta tässä asiassa? En usko irtisanoutumiseen. Se olisi väärin.
Tunnen erään kiihkoadventistin (realielämässä), jonka kanssa olen paljon keskustelut ja kiistellyt adventismiin liittyvistä asioista. Hän on ellenisti ja kiivailee sapatista ja EGW profetallisesta sanomasta. Vaikka onkin kiivas olin aika yllättynyt hänen kantansa näihin vuorotyöasioihin. Hän oli sitä mieltä, että työpaikan vuorot pitää tehdä( myös teollisuudessa). Jonkun on kumminkin ne tehtävä. Tulee vain mieleen tuosta, että teitä adventisteja on aika monenenlaisia, eri mielipiteineen.
Lopputulos, että uskonvapaus on sanahelinää!!!
Sitä ei siis ole olemassakaan.
aika hankalaa saada vapaaksi sapatti, mutta minä neuvon älä sulje sydäntäsi kokonaan jos Jumala puhuu sinulle, kyllä jonain päivänä asia selviää sinulle jotakin kautta me emme aina ymmärrä Jumalan koulua kuinka Hän meitä kasvattaa, sinä Utulia tunnut olevan rehellinen mies Jumala pääsee rehellisille ihmiselle puhumaan vaikka joskus meistä tuntuisikin että rukoukset eivät mene perille, mutta nehän ovat vain meidän tunteitamme, kyllä jokainen vilpitön rukous tulee taivaassa kuulluksi.
seurakunnassa on monenlaisia ihmisiä sillä paljonhan on maailmasta tulleita, jotka ovat olleet muissa seurakunnissa, minäkin olen entinen luterilainen monessa polvessa on luterilaisuutta meidän suvussa.
No voi olla että jokaiselle jää vähän ennen oppimaansa viellä vaikka hyväksyy adventti opin, tälle sinun tutulle on tullut taas E.White tärkeäksi, mutta toinen kohta on jäänyt vähän heiluvaksi, minä taas olen sapattiin nähden kantani ottanut että se pyhä koska Jumala on sen siunannut ja pyhittänyt, en sano että tämä henkilö olisi mitenkään huonompi uskossaan, mutta ehkä hänelle ovat E.Whiten kirjoitukset erikoisen rakkaita ja hän sillä niistä puhuu sinullekin, sillä kun on monta miestä on monta mieltä ja tätähän on jokaisessa seurakunnassa, mutta silti ne ovat kaikki rakkaita siskoja ja veljiä.
Sinulla on oikeus maata kotonasi vaikka seitsemän päivää viikossa ja annat muiden nauttia rauhassa uskonnonvapaudesta!
Ei kai muiden tarvitse uhrata omaa vapaa-aikaansa sen takia, että joukossa on joku poikkeava yksilö.
Minun on turha palkata töihin sellaista henkilöä, joka on estynyt tekemästä töitä perjantaina iltapäivästä ja launataina. Työrajoitteiset voivat mennä johonkin kirkon järjestämään suojatyöpaikkaan.
Omalta kohdaltani voin sanoa, että Pyhä Henki sai päättää minun sapatin vietostani ja myös upotuskasteesta. Olin ollut n. 3 kk uskossa, kun Pyhä Henki sanoi minulle: "Sinun täytyy ottaa selvää, mitä Raamattu sanoo kasteesta". Ymmärsin jo silloin, että Hän ei taida vauvakasteesta puhua ja Raamatuntutkimisen jälkeen huomasin, että upotuskaste on Raamatullinen. Tuo sapattiasia kirkastui vähän toisella tavalla, mutta sekin asian Jumalan täytyi minulle suoraan ilmoittaa, ennenkuin lopulta kypsyin asialle. Minun kohdaltani Jumala halusi, että olen "sidottu tiettyyn päivään", jonka saan viettää Hänen seurassaan.
Tässä pari todistusta "Suunnan muutos" kirjasta
Tauno:
Oli varhainen aamu lokakuussa 1966. Havahduin raskaaseen hengitykseen, jota kuului vuoteeni vierestä. Avattuani silmäni näin mustan olennon seisovan siinä ja katselevan minua. Aloin rukoilla apua ylhäältä ja kehotin olentoa poistumaan. Sanoin, että olen Jumalan lapsi, vaikka tiesin, ettei se ollut totta. Mutta koetin uskotella sitä. Olento väitti vastaan: "Et ole". Jatkoin rukousta ja kehotin Jeesuksen nimessä olentoa uudelleen poistumaan. Lopulta olento lähti. Suljin silmäni. Jonkin ajan perästä vuodettani ravisteltiin. Näin vuoteeni jalkopäässä valkoiseen verhotun enkelin. Tämä oli suunnilleen normaalikokoisen miehen mittainen ja kauniskasvoinen. Enkeli kysyi miellyttävällä äänellä: "Tahdotko lähteä seuraamaan Jeesusta?" Hieroin silmiäni, koska luulin näkeväni unta. Mutta enkeli vakuutti: "Kyllä sinä olet hereillä, et sinä nuku". Sitten hän toisti kysymyksensä. Nousin heti vuoteestani. Enkeli polvistui vuoteeni viereen. Noudatin esimerkkiä ja polvistuin hänen viereensä. Sen jälkeen enkeli kehotti tunnustamaan tekemäni synnit ja aloittamaan viivyttelemättä uuden elämän. On pantava pois alkoholi, tupakka, tanssi, roskakirjallisuus, samanlaatuiset elokuvat, turhat puheet jne. Kaikki asiat lähimmäisten kanssa on selvitettävä, maksamatta jääneet velat ym. Edelleen enkeli kehotti minua todistamaan kokemuksestani. Tämän jälkeen enkeli alkoi opettaa Raamatun ja rukouksen merkitystä: "Raamattu on tärkein kirja. Sinun pitää ruveta sitä lukemaan. Voit lukea myös muita hyviä, hengellisiä kirjoja ja tietopuolisia kirjoja, mutta Raamattu on ensi sijalla kaikista. Kun luet Raamattua, tee se ymmärryksellä. Rukoile paljon. Mitä useammin olet ristin juurella, sitä suurempi on siunaus". Enkeli piti muutaman sekunnin tauon ja lausui sitten kolme sanaa erityisellä korostuksella: "Sapatti on lauantaina". Sitten hän kehotti minua kiittämään Jumalaa kuuluvalla äänellä, että muutkin kuulisivat. Isäni, äitini ja veljeni nukkuivat nimittäin samassa huoneessa. Tein enkelin sanan mukaan ja siihen muut sitten heräsivät. Enkeli poistui, kotiväki nousi ylös ja valot sytytettiin. Omaiset alkoivat heti kysellä, mitä oli tapahtunut. Kerrottuani taivaallisen vieraan käynnistä ja että nyt olen Jumalan lapsi, he alkoivat iloiten kiittää Jumalaa. Vuosikausien rukouksiin oli tullut vastaus.
Toivo:
Olin pyhittänyt sapattia jo noin parin vuoden ajan. Eräänä aamuna herättyäni jäin vuoteeseen miettimään, voiko kunnollinen sunnuntain vietto kelvata Jumalalle sapatin pitämisen sijasta. Tahdoin oikein rehellisesti tietää Jumalan tahdon tästä asiasta. Silloin näin kirkkaiden säteiden kapeana ryhmänä tulevan kattojen läpi päälleni jostain hyvin korkealta. Voimakas, sangen miellyttävä voimavirta kulki koko olemukseni läpi. En kuullut mitään ääntä, mutta selvänä tuli sanoma: "Jumalan käskyt kuuluvat Jumalan lapsille ja sapatti myös". Tätä sanomaa ja kokemusta pidin Jumalan vastauksena sapattikysymykseeni ja iloitsin siitä.
Jos lähtee irtisanoutumaan töistä, siinä täytyy olla voimakas Pyhän Hengen kehoitus. Tosin Jumalalla on "hopeat ja kullat", kyllä Hän omistaan huolen pystyy pitämään. Itselleni kävi 90-luvun lopulla, kun olin työttömänä ja kävin paikallisessa Siwassa pari kertaa viikossa. Myymälänhoitaja kyseli koulutustani ja jotain muutakin, kun oltiin juttusella. Eräänä aamuna hän sitten kysyi, haluaisinko tulla sinne töihin. Hän tarvitsisi apua ilta- ja viikonloppuvuoroihin. Minua harmitti hirveästi, kun minun oli kieltäydyttävä. Enhän voisi myydä tupakkaa ja kaljaa ja olla sapattisin töissä. Pyysin kuiten Jumalalta vielä "villoja", vahvistusta sille, että olin tehnyt oikein. Puolen vuoden sisällä tässä kaupassa tapahtui 3 aseellista ryöstöjä (iltaisin). Se riitti minulle "näytöksi", että olin tehnyt oikean valinnan.
Kirjoitit: ""Jos lähtee irtisanoutumaan töistä, siinä täytyy olla voimakas Pyhän Hengen kehoitus""
Olen sitä mieltä, että PyhäHenki ei koskaan kehoita ketään irtisanoutumaan kunnollisesta työpaikasta. Eri asia, jos on strippari tai huumevälittäjä tai jokin sellainen. Tai sitten, jos Jumala nimenomaa haluaa viedä "kutsumuksensa" mukaiseen toimeen. Silloin on lähdettävä.
Jumala haluaa, että menestyisimme ja saisimme elantomme rehellisellä työllä. Kaikenlaisia työpaikkoja on olemassa. Ja noihin paikkoihin voi Jumala haluta, että menemme. Kuka muuten menee näitten työläisten pariin evankelioimaan, ellemme me uskovat. Emme voi olla niin hengellisiä, että vieraanumme tästä maailmasta. Ihmisten pariin on mentävä ja heidän kanssaan on pärjättävä vaikeissakin(maailmanhenkisissäkin) työpaikoissa.
Kirjoitit:""Enhän voisi myydä tupakkaa ja kaljaa ja olla sapattisin töissä. ""
Mikset voi myydä tupakkaa. Eihän sinun tarvitse sitä käyttää. Tupakan tai kaljan myyminen kaupan kassalla on myymälätyöntekijänkin tehtäviä.
Eihän sitä voi noin paeta tästä yhteiskunnasta, että alkaa kieltäytymään kaikesta, kun kokee itsensä hengelliseksi.
Kirjoitit: ""Puolen vuoden sisällä tässä kaupassa tapahtui 3 aseellista ryöstöjä (iltaisin). Se riitti minulle "näytöksi", että olin tehnyt oikean valinnan.""
Oletkos ajatellut sitä, että sinun olisikin pitänyt olla paikalla juuri silloin, kun nuo onnettomat ryöstöt tapahtui, olisiko sinua tarvittu kipeästi siellä?
Asiat ovat omia mielipide heittojani, joten voit jättää ne omaan arvoonsa;)
Niin, kyllä Jumala haluaa, että olemme maailmassaolevien seassa, siellä missä hekin ovat. Jos olisin mennyt Siwaan töihin, olisin aika pian saanut siitä huomautuksen seurakunnassa. Seurakuntakäsikirjan mukaan kurinpitotoimiin tai jopa erottamiseen pitää ryhtyä, jos jäsen rikkoo sapattia, käyttää alkoholia, valmistaa tai myy sitä, käyttää tupakkaa, valmistaa tai myy sitä kaikissa muodoissaan ihmisten nautintoaineeksi. Eihän tuossa nyt suoraan ole sanottu, etteikö saisi olla kaupan kassalla, mutta kyllä siihen minusta aika suora vihjaus on. Jos kassalla haluaa olla, voihan mennä vaikka vaate-, urheilu- tai kodinkoneliikkeeseen. Tosin nekin taitavat kaikki olla lauantaisin auki...
Sen verran kuulin siitä tytöstä/naisesta joka oli sitten tullut minun kieltäytymisen sijaan, että hänelle tuli sen verran traumoja ja pelkotiloja, että hän siirtyi Siwasta Valintatalon kassalle. Mutta Jumala varjeli minua noilta traumoilta.
"Asiat ovat omia mielipide heittojani, joten voit jättää ne omaan arvoonsa;)"
Älä vähättele itseäsi, kivahan noita juttujasi on lukea, jos vain aikaa milloin riittää.
Rehellisyys on vain eräs "maailman alkeisvoima".
Utulila on verrattomasti enemmän - hän on vilpitön
Jumalan ja ihmisten edessä. Lainnoudattaja ei ole
ensinkään Jumalan kasvojen edessä edes rukoillessaan. Sen voi havaita tarkka sanantutkija.
Luuk. 18:11
Fariseus seisoi ja rukoili ITSEKSEEN näin: 'Jumala, minä kiitän sinua, etten minä ole niinkuin muut ihmiset, riistäjät, väärämieliset, huorintekijät, enkä myöskään niinkuin tuo publikaani.
Tuo on kyllä rehellistä, vaan ei vilpitöntä saati
sitten kuuliaisuutta totuudelle.
Aina nähnyt.
Koloss.2:16."Älköön kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta"
Jumalan Sana olkoon tuomarimme. Älköön meistä kukaan tuomitko. Toit tärkeän paikan esille.
ymmärtää oikein tuo Kol-2:16.Siinähän sanotaan, ettei kenenkään pidä tuomita sapatin johdosta,ja silloin ei kristityn tarvitse sitä pitää.
Tässä sanotaan muutakin Jumalan palvelijan tarkoitus käy selvästi ilmi siitä, mitä hän kirjoittaa seuraavassa jakeessa: Jotka vain ovat tulevaisten varjo, mutta ruumis on Kristuksen.
Syöminen, juominen juhlat, uusikuu ja sapatti olivat varjoja. Näissä jakeissa Paavali puhuu varjolain eli eli seremonia lain säädöksistä.
Mutta oliko myös seremoniasapatteja?
Oli montakin, ainakin seitsemän. Kolossan kristittyjä, jotka eivät pitäneet näitä sapatteja - niitä oli kolme, neljä pääsiäisjuhlan yhteydessä ja pari seitsemmän kuun sovintopäivän yhteydessä - ei saanut tuomita siitä.
Heitä ei pitänyt tuomita myöskään siitä, etteivät pitäneet pääsiäistä tai muita juhlia.
Ne kaikki olivat varjoja,jotka viittasivat tulevaan Kristukseen.3.Moos.16: 29-31. 23:7.21,24,25,35,39.
Herran sapatti ei koskaan ole ollut mikään varjo eikä voi koskaan siksi tulla.
Jumala on säätänyt sen Eedenissä ennen synnin tuloa maailmaan ja ennenkuin oli mitään tulevaan Lunastajaan viittaavia varjoja.
Samaa voidaan sanoa kymmenen käskyjen yhdeksästä muusta käskystä.Mikään niistä ei osoita varjoja mihinkään tulevaan aikaan.
Ne ovat voimassa kaikkina aikoina.
Kirjoitin tämän vain todistukseksi että Jumalan 10:käskyt ovat viellä meitä sitovia tänäkin laittomuuden aikana.
Silloin tuoda voimallisesti esille koko yhteiskunnassa kun vaino alkaa sapatin pyhittäjiä vastaan.
Älkää tuomitko heitä sapatin johdosta jne...
Sanotko adventistien tapojen noudattamista sapatinpyhittämiseksi?
Ettehän te edes yritä noudattaa Mooseksen saamia sapattisääntöjä!
PYSTYYKÖ ADVENTISTI TAJUAMAAN PYHÄN HENGEN OPETUSTA "LAIN MUUTOKSESTA"
#### ME KRISTITYT USKOMME ERILAILLA KUIN ADVENTISTIT ####
1.Mooses ei tiennyt Jeesuksen syntymästä mitään
2. Mooseksen sapattilaki on annettu juutalaisille "sukupolvesta toiseen" ja siksi voidaan puhua juutalaisten sapattilaista
(valejuutalaisilla on oma sapattilaki)
3. Raamatussa ei ole kahta sapattikäskyä, UT:n ja VT:n
4. Vanhassa liitossa elettiin Mooseksen pappeuden aikaa
5. Uudessa liitossa "koko laki" on korvattu SELKEÄSTI "rakkauden kaksoiskäskyllä" eikä millään epämääräisellä "lainpiirrolla"
6. Uudessa liitossa tapahtui lain muutos koska pappeus muuttui Mooseksen pappeudesta Melkisedekin pappeuteen
"Sillä pappeuden muuttuessa tapahtuu välttämättä myös lain muutos" (Hebr. 7:12)
7. Heprealaiskirje 7:18 "Täten kyllä entinen säädös kumotaan, koska se oli voimaton ja hyödytön".
8. Jeesus ei ollut lakihenkinen joka painotti Mooseksen Kymmentä Käskyä
9. Yhden Mooseksen lainpykälän koroittaminen ja sillä kehuminen on lihallista uskonnollisuutta ja farisealaisuutta
10. UT:ssa sei löydy sapattikäskyä eikä sunnuntaipedonmerkkiä
11. Raamatusta ei löydy sapattisinettiä ja eikä sunnuntaipedonmerkkiä
MINÄ AINAKIN SAPATTINA KASTETTTUNA (ei tosin adventtikirkossa) UUDESTISYNTYNEENÄ USKON ERILAILLA KUIN ADVENTISTIT OPETTAVAT PAINOTTAEN SAPATTISINETTIÄÄN JA SUNNUNTAIPEDONMERKKIOPPIAAN
Totta.
"Sillä pappeuden muuttuessa tapahtuu välttämättä myös lain muutos" (Hebr. 7:12)
Olen samaa mieltä.
Nykyset papit on ajan hengessä ja.
Heprealaiskirje 7:18 "Täten kyllä entinen säädös kumotaan, koska se oli voimaton ja hyödytön".
Näin ollen saan olla vapaa, koska lihanhan tähden se oli voimaton ja hyödytön.
Yhden Mooseksen lainpykälän koroittaminen ja sillä kehuminen on lihallista uskonnollisuutta ja farisealaisuutta
siksi mielelläni annan lihalle vallan, enkä sido itseäni Mooseksen lakiin.
Saan silmäillä rakkauden hengessä vähän minne sattuu. Ja vieläpä nämä nykyset avioliitot on vanhanaikaisia uusien tuulien alla.
Jo lähimmäisen rakkaus suhteuttaa jopa naispastoreiden keskinäiset avioliitto siunaukset.
Eli lain uutos on välttämätön ja on tapahtunutkin pappeuden muuttuessa.
Hallelujaa, eläkäämme vapaudessa, älkäämme antako sitoa itseämme orjuuden ikeeseen.
Kummia nuo adventistit, lakia tyrkkäävät nokan eteen, olkaamme vapaat.
http://www.casagrandepalvelu.fi/raamatun_tieto/kaskytkehys.htm
USKO JA KUULIAISUUS
Vapahtajamme Jeshuua teki kaiken, jotta me voisimme pelastua. Nyt Jumala odottaa meiltä uskoa ja kuuliaisuutta Sanalleen, siis myös Hänen kymmenelle käskylleen. (Jaak.1,2,3, Room.13)
1Joh.5:3
Sillä rakkaus Jumalaan on se, että pidämme Hänen käskynsä, ja Hänen käskynsä eivät ole raskaat.
Jumala antoi 10 käskysanaa liiton ehdoiksi kansalleen. Hän antoi ne suusanallisesti Mooseksen kautta, mutta Hän kirjoitti myös ne kivisiin laintauluihin omin sormin Mooseksen ollessa vuorella rukoilemassa ja Jumalan ohjeita kuulemassa. Taulut laitettiin liitonarkin sisään.
Sillä aikaa kun Mooses oli Jumalan edessä vuorella, Israelin kansa rikkoi pahasti Jumalaa ensimmäistä käskyä vastaan tekemällä jumalakseen valetun vasikan. Se oli niin paha rikkomus, että Jumala olisi tuhonnut koko kansan. Vain Mooses perheineen olisi jäänyt jäljelle, ja heistä olisi muodostunut uusi kansa, mutta Jumala kuuli Mooseksen rukouksen kansan puolesta ja armahti kansaa siten, että Hän antoi mahdollisuuden heille elää, jos he tottelisivat sitä lakia, jonka Jumala antoi Moabin maassa liiton ehdoiksi (5Moos.29:1). Tämä liitto oli tavallaan Mooseksen ja Israelin välillä ja liiton ehtoja sanotaan Mooseksen laiksi. Mooseksen lain noudattaminen ei ollut helppoa.
Uudestisyntymisessä Jumala piirtää käskynsä, ne kymmenen käskysanaa, Henkensä kautta lapsensa sydämen tauluihin, niin että Uuden Liiton ihmisellä on helpompi tehdä käskyjen mukaan (Hebr.10:15-16, Jer.31:33-34, 1Joh.1-4). Todellinen Jumalan lapsi ei taistele käskyjä vastaan, vaan hän pyrkii pitämään ne, sillä Hän rakastaa Jumalaa ja haluaa olla otollinen Hänelle. Siis, käskyt eivät ole vanhentuneet eivätkä lakanneet olemasta, sillä Jumala on edelleen samaa mieltä ja haluaa, että Hänen lakinsa saisi tänäkin päivänä ohjata ihmistä elämään Jumalalle otollisesti. Mutta Mooseksen laista on Jeshua meidät vapauttanut (Ap.t.13:39). Kiitos Jumalalle.
Jer.31:33, Hebr.10:16
Vaan tämä on se liitto, jonka minä teen Israelin heimon kanssa niiden päivien tultua, sanoo Herra: Minä panen lakini heidän sisimpäänsä ja kirjoitan sen heidän sydämiinsä; ja niin minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani.
Mutta kun
Mutta kun Jumalan vastustaja on päässyt varastamaan totuuden myös käskyjen osalta, niin että monet Jumalasta syntyneetkin taistelevat Jumalan käskyjä vastaan, eivätkä he voi sen tähden vaeltaa Jumalan Hyvän Hengen johdatuksessa. (2Tess.2:3-8).
Lihamme valehtelee (Room.8:1-8). Tarvitsemme oikean tiedon. Jumalan Sana on totta, ja turvallisinta on totella Sanaa, sillä Jumalan Sana ja Jumalan Henki pitävät yhtä. (Joh.4:23-24, Joh.14:6, Joh.17, 1Joh.5:6, Joh.14:15-27, Joh.16:13-15). Meidän ei tarvitse pelätä Raamatun käännösvirheitä, sillä Jumala kyllä ajallaan paljastaa kääntäjien tahalliset (Jer.8:5-9) ja tahattomat virheet, kun sydämestämme etsimme Jumalan mielipidettä Raamatusta. Erikoisen tärkeää on lukea evankeliumeita, sillä niissä on Ješuuan kautta elämän sanoja meille Jumalalta (5Moos.18:15-19, Matt.17:5, Joh.8:31-32, 45-51, Joh.12:49-50, Joh.14:24).
Jumalan vastustajan valheet ovat myös saaneet ihmisiä luulemaan, että Jumalan tahdon tekeminen on vaikeaa ja työlästä ja kuin "käsky käskyn päälle, läksy läksyn päälle, milloin siellä, milloin tuolla" (Jes.28:5-13). Totuus on, että se ei ole vaikeaa, kun on rakkaus totuuteen. Jumalan Sanan ohjeet eivät ole tarkoitetut tekemään ihmiselämää hankalaksi eikä kaatamaan ihmistä, vaan ne ovat sitä varten, että voimme pysyä pystyssä. Voitamme vaikeudet, houkutukset ja pimeyden metkut Jeshuuan kanssa ja pääsemme lopulta porteista sisälle Isän valtakuntaan (Matt.11:28-30, Ilm.17:14).
On kirjoitettu
Sananlaskut 28:9
Joka korvansa kääntää kuulemasta lakia, sen rukouskin on kauhistus.
Room.8:1-8
1. Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Messiaassa Jeshuassa ovat: jotka eivät vaella lihan mukaan vaan hengen (1642-käännös, King James -versio ym.).
2. Sillä elämän hengen laki Messiaassa Jeshuassa on vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista.
3. Sillä mikä (Mooseksen) laille oli mahdotonta, koska se oli lihan kautta heikoksi tullut, sen Jumala teki, lähettämällä oman Poikansa syntisen lihan kaltaisuudessa ja synnin tähden ja tuomitsemalla synnin lihassa,
4. että Mooseksen lain vanhurskaus täytettäisiin meissä, jotka emme vaella lihan mukaan, vaan Hengen.
5. Sillä niillä, jotka elävät lihan mukaan, on lihan mieli (halu), mutta niillä, jotka elävät Hengen mukaan, on Hengen mieli (halu).
6. Sillä lihan mieli (halu) on kuolema, mutta hengen mieli (halu) on elämä ja rauha;
7. sen tähden että lihan mieli (halu) on vihollisuus Jumalaa vastaan, sillä se ei alistu Jumalan lain alle, eikä se voikaan.
8. Jotka lihan vallassa ovat, ne eivät voi olla Jumalalle otolliset. (Jaak.2)
Luuleminen, tottelemattomuus…..esteitä
Jumalan vastustaja on monella tavalla harhauttanut uskomattomia ja uskovaisiakin (Matt.24:24). Se on saanut monet meistä ei-juutalaisista uskoon tulleista valituistakin luulemaan, että me olisimme parempia kuin Jumalan valitsema kansa Mooseksen aikana, tai juutalaiset luulemaan, että he pelastuvat juutalaisuutensa turvin. Totuus on, että Jumala rakasti silloista valittua kansaansa, auttoi heitä hädässä, antoi anteeksi erehdykset ja ennen kaikkea teki liiton heidän kanssaan antaen heille kirjallisesti liiton ehdot, jotta he voisivat pysyä Jumalan kanssa liitossa ja siten pelastuksessa. Se oli rakkautta, sillä Jumala halusi pitää yhteyden kansaansa ja turvata heidän elämisensä.
Mutta eivät kaikki valituista pysyneet liiton ehdoissa. Eivät kaikki välittäneet Jumalan rakkaudesta, vaan suurin osa heistä oli valmis palvelemaan mitä tahansa muuta kuin Jumalaansa. Se oli kauhistus Jumalalle. Mooseksen rukouksen tähden Jumala armahti kuitenkin heitä ja antoi heille uuden mahdollisuuden pysyä Jumalan rakkaudessa, varjeluksessa ja pelastuksessa, jos he tottelisivat "Mooseksen lakia". Se laki oli israelilaisia (ja myös meitä vastaan), ja se kirjoitus laitettiin lainarkin sivulle (eikä siis sisälle kuten kymmenen käskysanaa: 5Moos.31:24-26). Jos he tahallaan rikkoivat tätä lakia vastaan, heidän oli kuoltava, eikä sovitusta ollut.
Jeshuua lunasti heidät Mooseksen lain kirouksista (Kol.2:14) ja heille tuli mahdollisuus uudesti syntyä Jumalan Hengen kautta uskomalla Jeshuuan nimeen ja Hänen lunastustyöhönsä. Myös meille ei-juutalaisille eli pakanoille tuli mahdollisuus pelastua uskon kautta niin kuin hekin. Hän lunasti meidät ja heidät myös synnin orjuudesta (Joh.8:31-36,Room.6). Nyt meidän (pakanasyntyisten ja myös juutalaisten) on helpompi palvella Jumalaa uuden liiton lapsina kuin heidän vanhassa liitossa. Mutta meitä ei ole vapautettu tekemään omiamme, vaan meidät vapautettiin palvelemaan elävää Jumalaa Hengessä ja totuudessa (Hebr.9:14, Joh.4:23-24, Joh.14-17, Gal.5:13,Gal.3:13-14, 26-29).
Tottelemattomuus eli kaikki ylpeily, kerskailu, kateus, epäusko, pelkuruus, haureus, tottelemattomuus, kurittomuus, niskoittelu, kapinointi, valehteleminen ja vääryys ja muu Jumalaa ja Hänen käskyjänsä vastaan tekeminen on kauhistus Jumalalle tänäkin päivänä (Matt.7:21-26, Matt.25, Ilm.21:8), ja uskon, että vielä enemmän nyt, koska Jumala teki vielä suuremman rakkaudenteon puolestamme kuin aikaisemmin: Hän antoi rakkaan, viattoman ja kuuliaisen Poikansa uhriksi meidän edestämme. (Ef.2, Joh.3:18, Joh.10:25-26, Joh.20:31).
Kiitos Jumalalle ihanasta pelastuksesta, joka on Jeshuuassa
Joh.3:18
Joka uskoo Häneen, sitä ei tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen.
1Kor.12:12-13
12. Sillä niin kuin ruumis on yksi ja siinä on monta jäsentä, mutta kaikki ruumiin jäsenet, vaikka niitä on monta, ovat yksi ruumis, niin on Jeshuua Messiaskin;
13. sillä me olemme kaikki yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi, olimmepa juutalaisia tai ei-juutalaisia, orjia tai vapaita, ja kaikki olemme saaneet juoda samaa Henkeä.
Gal.3:28-29
28. Ei ole tässä juutalaista eikä kreikkalaista (ei-juutalaista), ei ole orjaa eikä vapaata, ei ole miestä eikä naista; sillä kaikki te olette yhtä Messiaassa Jeshuuassa (eli Jumalan Hengessä Jeshuuan nimen kautta).
29. Mutta jos te olette Messiaan omat, niin te siis olette Aabrahamin siementä, perillisiä lupauksen mukaan.
Joh.10:16
"...ja on oleva yksi lauma ja yksi paimen."
Kiitos Jumalalle! Arvostakaamme Jumalan rakkautta. (Hebr.10:26-39, Luuk.7:40-43)
Siksi on kirjoitettu näin
Hebr.10:26-39
26. Sillä jos me tahallamme teemme syntiä, päästyämme totuuden tuntoon, niin ei ole enää uhria meidän syntiemme edestä, (Sillä Jeshuuan tarvitsisi uudelleen sovittaa paalulla syntimme, eikä niin tapahdu.)
27. vaan hirmuinen tuomion odotus ja tulen kiivaus, joka on kuluttava vastustajat.
28. Joka hylkää Mooseksen lain, sen pitää armotta kahden tai kolmen todistajan todistuksen nojalla kuoleman:
29. kuinka paljoa ankaramman rangaistuksen luulettekaan sen ansaitsevan, joka tallaa jalkoihinsa Jumalan Pojan ja pitää epäpyhänä liiton veren, jossa hänet on pyhitetty, ja pilkkaa armon Henkeä! (Tahallinen synti on Jumalan Hengen pilkkaamista.)
30. Sillä me tunnemme Hänet, joka on sanonut: "Minun on kosto, minä olen maksava"; ja vielä: "Herra on tuomitseva kansansa."
31. Hirmuista on langeta elävän Jumalan käsiin.... (Hebr.6:4-6)
35. Älkää siis heittäkö pois uskallustanne (uskoanne, Luuk.18:7-8), jonka palkka on suuri.
36. Sillä te tarvitsette kestäväisyyttä, tehdäksenne Jumalan tahdon ja saadaksenne sen, mikä luvattu on.
37. Sillä "vähän, aivan vähän aikaa vielä, niin tulee Hän, joka tuleva on, eikä viivyttele;
38. mutta minun vanhurskaani on elävä uskosta, ja jos hän vetäytyy pois, ei minun sieluni mielisty häneen." (Room.1:16-32)
39. Mutta me emme ole niitä, jotka vetäytyvät pois omaksi kadotuksekseen, vaan niitä, jotka uskovat (Usko Jumalaan on kuuliaisuutta ja Jumalaan kaikessa turvaamista: Jer.17:7, Jaak.2) sielunsa pelastukseksi. (1Piet.1:3-9)
Hebr.6:4-10
4. Sillä mahdotonta on niitä, jotka kerran ovat valistetut ja taivaallista lahjaa maistaneet ja Pyhästä Hengestä osallisiksi tulleet
5. ja maistaneet Jumalan hyvää sanaa ja tulevan maailmanajan voimia,
6. ja sitten ovat luopuneet - taas uudistaa parannukseen, he kun jälleen itsellensä naulitsevat Jumalan Pojan ja häntä julki häpäisevät.
7. Sillä maa, joka särpii sisäänsä sen päälle usein tulevan sateen ja kantaa kasvun hyödyksi niille, joita varten sitä viljelläänkin, saa siunauksen Jumalalta;
8. mutta se, joka tuottaa orjantappuroita ja ohdakkeita, on kelvoton ja lähellä kirousta, ja sen loppu on, että se poltetaan.
9. Mutta teistä, rakkaat, uskomme sitä, mikä on parempaa ja mikä koituu teille pelastukseksi - vaikka puhummekin näin.
10. Sillä Jumala ei ole väärämielinen, niin että hän unhottaisi teidän työnne ja rakkautenne, jota olette osoittaneet Hänen nimeänsä kohtaan, kun olette palvelleet pyhiä ja vielä palvelette.
Jeshuuakin piti käskyt
Joh.15:5-11, 16
5. Minä olen viinipuu, te olette oksat. Joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, se kantaa paljon hedelmää; sillä ilman minua te ette voi mitään tehdä.
6. Jos joku ei pysy minussa, niin hänet heitetään pois niin kuin oksa, ja hän kuivettuu; ja ne kootaan yhteen ja heitetään tuleen, ja ne palavat.
7. Jos te pysytte minussa ja minun sanani pysyvät teissä, niin anokaa, mitä ikinä tahdotte, ja te saatte sen.
8. Siinä minun Isäni kirkastetaan, että te kannatte paljon hedelmää ja tulette minun opetuslapsikseni.
9. Niin kuin Isä on minua rakastanut, niin minäkin olen rakastanut teitä; pysykää minun rakkaudessani.
10. Jos te pidätte minun käskyni, niin te pysytte minun rakkaudessani, niin kuin minä olen pitänyt Isäni käskyt ja pysyn Hänen rakkaudessaan.
11. Tämän minä olen teille puhunut, että minun iloni olisi teissä ja teidän ilonne tulisi täydelliseksi.
16. Te ette valinneet minua, vaan minä valitsin teidät ja asetin teidät, että te menisitte ja kantaisitte hedelmää ja että teidän hedelmänne pysyisi: että mitä ikinä te anotte Isältä minun nimessäni, Hän sen teille antaisi.
Hebr.5:7-9
7. Ja lihansa päivinä Hän (Jeshuua) väkevällä huudolla ja kyynelillä uhrasi rukouksia ja anomuksia sille, joka voi Hänet kuolemasta pelastaa; ja Hänen rukouksensa kuultiin Hänen jumalanpelkonsa tähden.
8. Ja niin Hän, vaikka oli Poika, oppi siitä, mitä Hän kärsi, kuuliaisuuden,
9. ja kun Hän oli täydelliseksi tullut, tuli Hän iankaikkisen autuuden aikaansaajaksi kaikille, jotka ovat Hänelle kuuliaiset,
Jumala on tiennyt edeltä myös käskyjen rikkomisen
Onhan kirjaan kirjoitettu myös näin:
Jes.24:5
Maa on saastunut asukkaittensa alla, sillä he ovat rikkoneet lait, muuttaneet käskyt, hyljänneet iankaikkisen liiton. (Jes.24:1-6)
Dan.7:25
Hän (Jumalan vastustajan joukot, peto) puhuu sanoja Korkeinta vastaan ja hävittää Korkeimman pyhiä. Hän pyrkii muuttamaan ajat ja lain, ja ne annetaan hänen käteensä ajaksi ja kahdeksi ajaksi ja puoleksi ajaksi.
Jeshuua ennusti laittomuuden ajasta sanoen
Matt.24:12-13
Ja sen tähden, että laittomuus (eli ei olla kuuliaisia Jumalan laille) pääsee valtaan, kylmenee useimpien rakkaus. Mutta joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu.
Toisin sanoen
Kun Jumalan käskyjä (lakia) rikotaan, väärennetään ja vähätellään, on se laittomuutta eikä lain kuuliaisuutta. Kiitos Jumalalle, että laittomuuden salaisuus on paljastettu (2Tess.2:7), ja Jumalan totuus saa yhä enemmän sijaa.
Jumala ei vuodata rakkauttaan (Room.5:5, Ap.t.5:32) tottelemattomaan. Aivan järkyttävää on ollut kuulla puheita suuresta herätyksestä ja suuresta rakkauden aallosta, sillä se on täysin vastoin Raamatun ilmoitusta, jossa sanotaan, että ennen Jeshuuan tuloa on suuri luopumus (2Tess.2:3). Se juuri on ollut pitkän aikaa laittomuuden tähden (Matt.24:11-12). Hengellisen ihmisen tilalle on tullut lihallinen, sielullinen ja aistillinen, tunteisiin ja oman mielen aivoituksiin perustuva, ylpeä ihminen; uskonnollinen mutta ei uskovainen, kuten Juudan kirjassa on kirjoitettuna:
Juuda 16-25
16. He ovat napisijoita, kohtalonsa nurkujia ja vaeltavat himojensa mukaan; heidän suunsa puhuu pöyhkeitä, ja he mielistelevät ihmisiä oman etunsa tähden.
17. Mutta te, rakkaani, muistakaa nämä sanat, mitkä meidän Herramme Jeshuuan Messiaan (Jumalan Voidellun) apostolit (lähetetyt) ovat edeltäpäin puhuneet,
18. sanoen teille: "Viimeisenä aikana tulee pilkkaajia, jotka vaeltavat jumalattomuutensa himojen mukaan."
19. Nämä juuri saavat aikaan hajaannusta. He ovat sielullisia, Henkeä heillä ei ole.
20. Mutta te, rakkaani, rakentakaa itseänne pyhimmän uskonne perustukselle, rukoilkaa Pyhässä Hengessä
21. ja pysyttäkää niin itsenne Jumalan rakkaudessa, odottaessanne meidän Herramme Jeshuuan Jumalan Voidellun laupeutta iankaikkiseksi elämäksi.
22. Ja armahtakaa toisia, niitä, jotka epäilevät, pelastakaa heidät, tulesta temmaten;
23. toisia taas armahtakaa pelolla, inhoten lihan tahraamaa ihokastakin.
24. Mutta Hänelle, joka voi varjella teidät lankeamasta ja asettaa teidät nuhteettomina, riemuitsevina, kirkkautensa eteen,
25. Hänelle, ainoalle Jumalalle ja meidän Pelastajallemme Herramme Jeshuuan Jumalan Voidellun kautta, Hänelle kunnia, majesteetti, voima ja valta ennen kaikkia aikoja ja nyt ja iankaikkisesti! Amen.
Ymmärrämme nyt varmasti paremmin, mitä seuraavat Samuelin sanat Saulille tarkoittivat. Ne ovat ajankohtaiset sanat myös meille, jotka arvostamme jumalista elämää.
1Sam.15:22
22. Silloin Samuel sanoi: "Haluaako Herra (Jumala) polttouhreja ja teurasuhreja yhtä hyvin kuin kuuliaisuutta Herran (Jumalan) äänelle? Katso, kuuliaisuus on parempi kuin uhri ja tottelevaisuus parempi kuin oinasten rasva.
23. Sillä tottelemattomuus on taikuuden syntiä, ja niskoittelu on valhetta ja kuin kotijumalain palvelusta. Koska sinä olet hyljännyt Herran (Jumalan) sanan, on myös Hän hyljännyt sinut, etkä sinä enää saa olla kuninkaana."
Jumala ei ole koskaan tarvinnut uhreja syödäkseen niitä, vaan ainoastaan nähdäkseen, totteleeko Jumalan kansa Häntä. Ympärillä olevat kansat olivat tottuneet uhraamaan eläinuhreja omille jumalilleen. Kaikkivaltias Jumala, kaiken Luoja, antoi ohjeet, miten tuli uhrata Hänelle, ainoalle oikealle Jumalalle. Hänen antamansa tieto, että ”kuuliaisuus on parempi kuin uhri”, on osoittamassa meille, että jos ihminen on kuuliainen Jumalalle, uhria ei tarvita. Niin ei myöskään Vanhan Liiton ihmisten tarvinnut tuoda syntiuhria temppeliin uhrattavaksi, jos hän oli kuuliainen eikä rikkonut Jumalaa vastaan.
Mutta ihmisen oli vaikea olla erehtymättä, ja uhreja uhrattiin. Niin sitten eräänä päivänä Jumala antoi kertakaikkiseksi uhriksi Poikansa. Nyt Jumala näkee Jumalan kansan kuuliaisuuden siitä, totteleeko se sitä Sanaa, minkä Jumalan Poika Jeshuua toi Isältä kansalle, siis meillekin tiedoksi voitelulahjojen kautta (Ef.4:1-16-32, Joh.13:20). Jeshua vikauhrina riittää sovitukseksi erehdyksille eli tahattomalla synnille, mutta älkäämme tahallamme rikkoko Jumalaa vastaan, kun kerran tiedämme Jumalan hyvyyden ja olemme päässeet osalliseksi ihanasta pelastuksesta ja Jumalan ihmeitä tekevästä voimasta. Olkaamme kuuliaiset ettemme joutuisi Jumalan hylkäämiksi!
Jumala on sietänyt tietämättömyyttämme,
mutta parannus on tehtävä
Ap.t.17:30
Noita tietämättömyyden aikoja Jumala on kärsinyt (sietänyt), mutta nyt Hän tekee tiettäväksi, että kaikkien ihmisten kaikkialla on tehtävä parannus.
Kiitos Jumalalle, että Hän on sietänyt ymmärtämättömyyttämme ja antanut anteeksi erehdyksemme Jeshuuan veren kautta (1Joh.1), mutta tullessamme tietämään totuuden Jumala odottaa kuuliaisuutta totuudelle eli Hänen Sanalleen, käskyt mukaan lukien.
Emme voi paeta edes ymmärtämättömyyden taakse etsiäksemme tilaisuuksia olla kuulematta totuutta ja siten olla ymmärtämättä, sillä välinpitämättömyydestäkin voi muodostua tahallinen synti, jota Jumala ei anna anteeksi.
Siispä parasta on ottaa nuhteet nöyrästi vastaan ja tehdä parannus. (Sananl.1)
Sananl.6:23
23. Sillä käsky on lamppu, opetus on valo, ja kurittava nuhde on elämän tie,
JOSSAKIN ON ALKUPERÄISET KIRJOITUKSET. JUMALAN HENKI ON YHTÄ NIIDEN KANSSA
On tärkeää muistaa, että Jumala antoi käskynsä ensiksi Jaakobin (luetaan ”Jaakovin”, = Israelin = Jumalan kanssa voittajan) poikien jälkeläisille, ja niin myös juutalainen Jeshuua ilmoitti Jumalan Sanan ensin juutalaisille ja muille Israelin sukukuntalaisille. Siksi meidän tulee etsiä totuutta heprean ja aramean kielellä olevista kirjoituksista. Juudan kieli oli heprea, jossa jokaisella nimellä on merkitys. Tärkein nimi on tietenkin Jumalan Pojan nimi, joka hepreaksi lausuttuna on siis Jeshuua (sh on suhuäänne), suomen kielelle käännettynä se on Pelastaja, Vapahtaja.
Emme saa hyväksyä kreikkalaisuuden eikä roomalaisuuden vaikutusta Raamatussa. Valitettavasti messiaanisten juutalaistenkin hepreankielinen Raamattu on käännetty kreikan kielestä, ja hapatusta on päässyt siihenkin.
Tarkoittamani kreikkalaisuus on eri asia kuin tämän päivän Kreikka, joka on aivan viehättävä maa ja jossa on ystävällisiä ja rehellisiä ihmisiä. Kreikkalaisuus, jota tarkoitan, on Rooman vallan alaisten kansojen, ja muidenkin, ihannoima muinaiskulttuuri. Se pääsi sekoittamaan israelilaisten jumalanpalvelusmenojakin lähes kaksi vuosisataa ennen Messiaan syntymistä. Siitä kerrotaan Vanhan Testamentin Apokryfikirjoissa, Makkabealaiskirjoissa. Silloin sika (sus), hävityksen kauhistus, tuotiin uhriksi Jerusalemin temppeliin, sapatti kiellettiin, papit kävivät urheiluhallissa välillä kiekkoa heittämässä ynnä muuta.
Alkoivatpa Zeus-epäjumalalle pyhitetyt antiikin Kreikan olympiakisatkin jo 776 vuotta ennen Messiaan syntymistä. Ne tosin lopetettiin 393 vuotta Messiaan syntymisen jälkeen, mutta aloitettiin uudelleen 1896.
Tiesitkö, että kreikkalais-roomalaisuus on länsimaisen sivistyksen pohjana.
Jumalan totuus ei löydy minkään maan kulttuurista eikä minkään kansan perinnäistavoista, vaan ainoastaan Raamatusta Jumalan Hengen avulla.
Jes.34:16
Etsikää Herran (Jumalan) kirjasta ja lukekaa: ei yhtäkään näistä ole puuttuva, ei yksikään toistansa kaipaava. - "Sillä minun suuni on niin käskenyt." - Hänen Henkensä on ne yhteen koonnut.
Jes.2:3
"...sillä Siionista lähtee laki, Jerusalemista Jumalan Sana."
Ps.147:19-20
19. Hän ilmoittaa sanansa Jaakobille, käskynsä ja oikeutensa Israelille.
20. Niin Hän ei ole tehnyt yhdellekään pakanakansalle, ja Hänen oikeuksiansa ne eivät tunne. Halleluja!
On sanottu ja kirjaan on kirjoitettu israelilaisille
Ap.t.3:26
Teille ensiksi Jumala on herättänyt Poikansa ja lähettänyt Hänet siunaamaan teitä, kun käännytte itse kukin pois pahuudestanne."
Kiitos Jumalalle, että mekin, me pakanoista uskoon tulleet, olemme Jeshuuan sovitustyön kautta saaneet oikeuden tutkia Raamattua. Kun olemme tehneet Sanan mukaan, olemme saaneet niin kuin luvattu on; myös osallisuuden iankaikkiseen elämään. (Ef.2, Room.8:32, 2Kor.1:19-22, Jes.11:10, Jes.42:6).
On kirjoitettu israelilaisille ja pakanoille
Jes.49:5-6
5. Ja nyt sanoo Herra (Jumala), joka on minut palvelijakseen valmistanut hamasta äitini kohdusta, palauttamaan Jaakobin Hänen tykönsä, niin että Israel koottaisiin Hänen omaksensa - ja minä olen kallis Herran silmissä, minun Jumalani on tullut minun voimakseni -
6. Hän sanoo: Liian vähäistä on sinulle, joka olet minun palvelijani, kohottaa ennalleen Jaakobin sukukunnat ja tuoda takaisin Israelin säilyneet: minä panen Sinut (Jeshuuan) pakanain valkeudeksi, että minulta tulisi pelastus maan ääriin asti. (Suomeenkin asti: Finland = "äärimaa" tai "maan ääri")
Jes.55:1-11
1. Kuulkaa, kaikki janoavaiset, tulkaa veden ääreen. Tekin, joilla ei ole rahaa, tulkaa, ostakaa ja syökää; tulkaa, ostakaa ilman rahatta, ilman hinnatta viiniä ja maitoa.
2. Miksi annatte rahan siitä, mikä ei ole leipää, ja työnne ansion siitä, mikä ei ravitse? Kuulkaa minua, niin saatte syödä hyvää, ja teidän sielunne virvoittuu lihavuuden ääressä.
3. Kallistakaa korvanne ja tulkaa minun tyköni; kuulkaa, niin teidän sielunne saa elää. Ja minä teen teidän kanssanne iankaikkisen liiton, annan lujat Daavidin armot.
4. Katso, Hänet (Jeshuuan) minä asetin kansoille todistajaksi, kansojen ruhtinaaksi ja käskijäksi.
5. Katso, Sinä olet kutsuva pakanoita, joita Sinä et tunne, ja pakanat, jotka eivät Sinua tunne, rientävät Sinun tykösi Herran, Sinun Jumalasi, tähden, Israelin Pyhän tähden, sillä Hän kirkastaa Sinut.
6. Etsikää Herraa (Jumalaa) silloin, kun Hänet löytää voidaan; huutakaa Häntä avuksi, kun Hän läsnä on.
7. Jumalaton hyljätköön tiensä ja väärintekijä ajatuksensa ja palatkoon Herran (Jumalan) tykö, niin Hän armahtaa häntä, ja meidän Jumalamme tykö, sillä Hänellä on paljon anteeksiantamusta.
8. Sillä minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne, eivätkä teidän tienne ole minun teitäni, sanoo Herra (Jumala).
9. Vaan niin paljon korkeampi kuin taivas on maata, ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne.
10. Sillä niin kuin sade ja lumi, joka taivaasta tulee, ei sinne palaja, vaan kostuttaa maan, tekee sen hedelmälliseksi ja kasvavaksi, antaa kylväjälle siemenen ja syöjälle leivän,
11. niin on myös minun Sanani, joka minun suustani lähtee: ei se minun tyköni tyhjänä palaja, vaan tekee sen, mikä minulle otollista on, ja saa menestymään sen, mitä varten minä sen lähetin.
Sef.2:3
Etsikää Herraa, kaikki maan nöyrät, te, jotka pidätte Hänen oikeutensa. Etsikää vanhurskautta, etsikää nöyryyttä; ehkä (että) te saatte suojan Herran vihan päivänä
(1Joh.4:17-21, 1Tess.1:9-10, 2Tim.3:1-17, 2Tess.2:10-13, 2Tess.1:2-12, Aamos 5)
LUPAUS
Jer.29:13
(Jumala sanoi:) Te etsitte minua ja löydätte minut, kun te etsitte minua kaikesta sydämestänne.
Joh.17:3
Mutta tämä on iankaikkinen elämä, että he tuntevat Sinut, joka yksin olet totinen Jumala, ja Hänet, jonka sinä olet lähettänyt, Jeshuuan Messiaan, Jumalan Voidellun.
Ilm.22:14
Autuaat ne, jotka pesevät vaatteensa, että heillä olisi valta syödä elämän puusta ja he pääsisivät porteista sisälle kaupunkiin (Jumalan turvapaikkaan).
Kiitos Jumalalle ihanista lupauksista ja Jumalan Hengen voimasta ja johdatuksesta.
Rakkaudella
Ja armon perillisen täytyy pitää kiinni perinnöstään.
LAINKIIVAILIJAT HÖPISEE RAKAKUDESTA - EIVÄTKÄ TIEDÄÄ MITÄ SE ON
Mutta rakkautta on Jumalan armo meissä ja meidän kauttammme. Piste.
## USKO JA KUULIAISUUS
Kirjoittanut: Jumala odottaa 10.9.2008 klo 22.41
LUPAUS
Jer.29:13
(Jumala sanoi:) Te etsitte minua ja löydätte minut, kun te etsitte minua kaikesta sydämestänne. ##
Milloinkaan lainkiihkoilijoilla ei ole sydän mukana höpötyksissään, vaan oma lehmä ojassa.
Sitäpaitsi uskon kuuliaisuus ei ole moosestelua vaan kuuliaisuutta Jeesus-nimelle.
Room. 1:5
jonka kautta me olemme saaneet armon ja apostolinviran, että syntyisi uskon kuuliaisuus hänen nimeänsä kohtaan kaikissa pakanakansoissa,
Uskonkuuliaisuus, pakanakansoissa, joille ei lakia ole koskaan annettu.
## Jes.2:3
"...sillä Siionista lähtee laki, Jerusalemista Jumalan Sana." ##
Mutta me uskonkuuliaiset EMME ole käyneet Siionin vuoren tykö, vaan ...
Lakikiihkoilija puhui itsensä pussiin. Sillä kymmenen käskyä tulee SIINAILTA.
Jeesuksen rakkaudenlaki tulee Jerusalemista.
Hepr 12:
18 Ette te ole tulleet käsin kosketettavan, tulta suitsevan vuoren juurelle, sinne, missä oli synkkä pilvi, pimeys ja myrskytuuli, [2. Moos. 19:12; 5. Moos. 5:22]
19 ette sinne, missä kuultiin torventoitotus ja ääni, joka puhui niin, että kaikki pyysivät päästä kuulemasta enempää. [2. Moos. 20:18,19; 5. Moos. 5:22]
20 He eivät kestäneet määräystä: "Jokainen, vaikkapa eläinkin, joka koskettaa vuorta, on kivitettävä hengiltä." [2. Moos. 19:13]
21 Se näky oli niin pelottava, että Mooseskin sanoi: "Minä pelkään ja vapisen."
22 Ei, te olette tulleet Siionin vuoren juurelle, elävän Jumalan kaupungin, taivaallisen Jerusalemin luo. Teidän edessänne on tuhansittain enkeleitä [Gal. 4:26; Ilm. 3:12, 21:2]
23 ja juhlaa viettävä esikoisten seurakunta, ne, joiden nimet ovat taivaan kirjassa. Siellä on Jumala, kaikkien tuomari, siellä ovat perille päässeiden vanhurskaiden henget, [Luuk. 10:20]
Nuo lainkiihkoiset pelastuvat toki, jos pitävät jokaisen pienenkin piirron laista.
Niitä piirtoja on yli 600 - ei 10 käskyä mihinkään riitä. Pieninkään piirto laista ei häviä.
Aina nähnyt.
Koloss.2:16."Älköön kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta"
___________________________
Tuolla työmatkoilla aikoinani olen käynyt juhlimassa siellä sun täällä ja siellä on todella kirkollisia matkassa. Tuossa aikoinaan "parhaimmassa" juhlassa minkä viiriäis aterian tarjosi syötäväksenikin šaahi Mohammad Reza Pahlav käydessään täällä 70 luvulla vierailulla, kiersi taas meidän pöydässä juomiset aika aktiivisesti ja mitäpä tuosta, kirkastettiin Jumalan kuvaa todella. Että siinä hyvä esimerkki tähän. Ei pidä tuomita syömisestä eikä juomisesta, eikä juhlista. hmmm..
Ei siihen ole mitään sitten kommentoitavaa, vai mitä mieltä olet Eki?
"Mutta kaikki,ei rakenna". Näinhän se sana sanoo.
___________________
On kristityn maailma lavea, aika rakentaa ja repiä rakennus, eli synnissä eläen ei rakenna vaan repii rakennuksen. Aivan oikein. Olisiko silloin luvaton tie, mutta luvallisesti kuitenkin?
Älä vie ongelmiasi mukanasi vuoteeseen, sillä ne ovat hyvin huonoja petikavereita
Kaikki on luvallista, mutta kaikki ei ole hyödyllistä.
Yhä on voimassa tekojen ja seurausten lainalaisuus luvallisuudesta huolimatta.
Hyvä työ saa lopussa palkkansa siinä kuin huonotkin.
Uudessa liitossa ei ole kieltoja vaan kehoituksia.
Ja kehoitus kohdentuu hyvän tekemiseen toisin kuin vanhassa liitossa keskityttiin kieltoihin.
Kristuksessa ei tullut sekä "on" että "ei".
Kummallista, että adventismin oppi sumentaa ihmisen ymmärryksen noin pahoin, ettei hän enää ole kykenevä ymmärtämään Raamatun opetuksiakaan!
Teksti pelastuksesta Kristuksessa oli aloitukseen laitettu vain hämäyksen vuoksi.
Varsinainen viesti oli, että palatkaa armon alta takaisin lakiliittoon.
## Mutta kun Jumalan vastustaja on päässyt varastamaan totuuden myös käskyjen osalta,
niin että monet Jumalasta syntyneetkin taistelevat Jumalan käskyjä vastaan,
eivätkä he voi sen tähden vaeltaa Jumalan Hyvän Hengen johdatuksessa. (2Tess.2:3-8). ##
Eivät he allekirjoita sun viestiäsi:
## Näin minäkin sen olen......
Eki..... 10.9.2008 klo 22.24
Aina nähnyt.
Koloss.2:16."Älköön kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta,
älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta" ##
Eivätkä mm. tätä pakanain apostolin kautta annettua Herran sanaa:
Room 7:4-6
4 Niin, veljeni, teidätkin on kuoletettu laista Kristuksen ruumiin kautta, tullaksenne toisen omiksi, hänen, joka on kuolleista herätetty, että me kantaisimme hedelmää Jumalalle.
5 Sillä kun olimme lihan vallassa, niin synnin himot, jotka laki herättää, vaikuttivat meidän jäsenissämme, niin että me kannoimme hedelmää kuolemalle,
6 mutta nyt me olemme irti laista ja kuolleet pois siitä, mikä meidät piti vankeina, niin että me palvelemme Jumalaa Hengen uudessa tilassa emmekä kirjaimen vanhassa.
Mutta me tunnustamme tuonkin totuuden ja lukijat tunnustavat.
Rakkaudella kaikkia lukijoita ja kirjoittajia kohtaan.
## "Kaikki on luvallista"..
Kirjoittanut: Eki... 10.9.2008 klo 22.51
"Mutta kaikki,ei rakenna". Näinhän se sana sanoo. ##
Kaikki on luvallista ja pyhää, jos asiaansa uskool
Ja tuo tarkoittaa sitä, ettei uskovaa sovi tuomita niistä asioista,
joihin hän uskoo, vaikka se ei ehkä rakentavaa olisikaan,
ainakaan toisen mielestä.
Room. 14:14
Minä tiedän ja olen varma Herrassa Jeesuksessa, ettei mikään ole epäpyhää itsessään; vaan ainoastaan sille, joka pitää jotakin epäpyhänä, sille se on epäpyhää.
1. Kor. 6:12
Kaikki on minulle luvallista, mutta ei kaikki ole hyödyksi; kaikki on minulle luvallista, mutta minä en saa antaa minkään itseäni vallita.
1. Kor. 10:23 "Kaikki on luvallista", mutta ei kaikki ole hyödyksi; "kaikki on luvallista", mutta ei kaikki rakenna.
Luuk. 11:41
Mutta antakaa almuksi se, mikä sisällä on; katso, silloin kaikki on teille puhdasta.
Niin, armorikkaalle uskovalle kaikki on puhdasta, sillä hän ei ole ainoastaan rehellinen, vaan
jopa vilpitön. Laki ei vilpittömyyttä kykene synnyttämään vaan vain armon kokeminen tekee
sydämen vilpittömäksi - uskonkuuliaiseksi.
Kummallisesti adventistit käyttäytyvät ja puhuvat kuin fariseukset.
Ja lipevästi yrittävät viekastelullaan saavuttaa ihmisten hyväksynnän .
JUMALAN KYMMENEN KÄSKYÄ
ON JUMALAN LAKI MYÖS TÄNÄÄN
RAAMATUN MUKAAN
Matt.19:17: (Jeshuua sanoi:) "Jos tahdot päästä elämään sisälle, pidä käskyt."
Jer.31:33: (Jumala sanoi profeettansa kautta:) " Minä laitan lakini heidän sisimpäänsä ja kirjoitan sen heidän sydämiinsä;..."
1John 5:3: Sillä rakkaus Jumalaan on se, että pidämme hänen käskynsä. Ja hänen käskynsä eivät ole raskaat;
1Tim.1:5: Mutta käskyn päämäärä on rakkaus, joka tulee puhtaasta sydämestä ja hyvästä omastatunnosta ja vilpittömästä uskosta.
Ilm.14:12: Tässä on pyhien kärsivällisyys, niiden, jotka pitävät Jumalan käskyt ja Jeshuuan uskon. (Ilm.14:1_20, Ilm.15:1_4)
Jumalan kymmenen käskyä,
jotka Jumala puhui ja kirjoitti
2Moos.20:1_18 ( 5Moos.5:1_22, 5Moos.4:1_40)
Ja Jumala puhui kaikki nämä sanat ja sanoi:
Ensimmäinen käsky:
"Minä olen Herra, sinun Jumalasi,
joka vein sinut pois Egyptin maasta, orjuuden pesästä.
Älä pidä muita jumalia minun rinnallani.
Toinen käsky:
Älä tee itsellesi jumalankuvaa äläkä mitään kuvaa,
älä niistä, jotka ovat ylhäällä taivaassa, älä niistä, jotka ovat alhaalla maan päällä, äläkä niistä, jotka ovat vesissä maan alla. Älä kumarra niitä äläkä palvele niitä. Sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala, joka kostan isien pahat teot lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen, niille, jotka minua vihaavat; mutta teen laupeuden tuhansille, jotka minua rakastavat ja pitävät minun käskyni.
Kolmas käsky:
Älä turhaan lausu Herran, sinun Jumalasi, nimeä,
sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä, joka Hänen nimensä turhaan lausuu. (2Tim.2:19)
Neljäs käsky:
Muista pyhittää lepopäivä.
Kuusi päivää tee työtä ja toimita kaikki askareesi; mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti; silloin älä mitään askaretta toimita, älä sinä älköönkä sinun poikasi tai tyttäresi, sinun palvelijasi tai palvelijattaresi tai juhtasi älköönkä muukalaisesi, joka sinun porteissasi on.
Sillä kuutena päivänä Herra (Jumala) teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on, mutta seitsemäntenä päivänä Hän lepäsi; sen tähden Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen. (Pyhittäminen tarkoittaa erottamista maailman käytöstä Jumalan käyttöön.)
Viides käsky:
Kunnioita isääsi ja äitiäsi,
että kauan eläisit siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa.
Kuudes käsky:
Älä tapa.
Seitsemäs käsky:
Älä tee huorin.
Kahdeksas käsky:
Älä varasta.
Yhdeksäs käsky:
Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi.
Kymmenes käsky:
Älä himoitse
lähimmäisesi huonetta. Älä himoitse lähimmäisesi vaimoa äläkä hänen palvelijaansa, palvelijatartaan, härkäänsä, aasiansa äläkä mitään, mikä on lähimmäisesi omaa."
2Moos.20:18
Ja kaikki kansa havaitsi jylinän, tulen leimaukset, pasuunan äänen ja vuoren suitsuamisen; ja kun he sen havaitsivat, vapisivat he ja pysyivät taaempana.
2Moos.32:16
Ja taulut olivat Jumalan tekemät, ja kirjoitus oli Jumalan kirjoitusta, joka oli tauluihin kaiverrettu.
JUMALA KIRJOITTI KÄSKYT LAINTAULUIHIN,
JOTKA LAITETTIIN ARKIN SISÄLLE
Mutta sillä aikaa kun Mooses (hepreaksi lausuttuna Moshee) oli ollut vuorella Jumalan edessä, israelilaiset tekivät Aaronin kanssa kultaisen vasikan jumalakseen. Se oli kauhistus Jumalalle, ja hän uhkasi hukuttaa koko kansan, mutta Mooseksesta Hän lupasi tehdä suuren kansan. Mooses rukoili Jumalalta armahdusta kansalle. Jumala armahti ja kirjoitti uudelleen käskyt laintauluihin, jotka Mooses Jumalan ohjeen mukaan teki. Mooseshan oli kiivastuksissaan murskannut ensimmäiset Jumalan tekemät taulut. Laintaulut laitettiin arkin sisälle:
5Moos.10:1_5
1. "Silloin Herra (Jumala) sanoi minulle: 'Veistä itsellesi kaksi kivitaulua, entisten kaltaista, ja nouse vuorelle minun tyköni; tee myös itsellesi puusta arkki.
2. Minä kirjoitan niihin tauluihin ne sanat, jotka olivat entisissä tauluissa, niissä, jotka sinä murskasit; pane ne arkkiin.'
3. Niin minä tein arkin akasiapuusta ja veistin kaksi kivitaulua, entisten kaltaista. Ja minä nousin vuorelle, kädessäni ne kaksi taulua.
4. Ja Hän kirjoitti tauluihin saman, minkä edellisellä kerralla, ne kymmenen sanaa, jotka Herra (Jumala) oli puhunut teille vuorelta, tulen keskeltä, seurakunnan kokouspäivänä. Ja Herra antoi ne minulle.
5. Sitten minä käännyin ja astuin alas vuorelta ja panin taulut tekemääni arkkiin, niin kuin Herra oli minua käskenyt, ja siinä ne ovat.
Mutta kansa rikkoi liiton ehdot ja oli tuhoutua sen vuoksi. Jumala kuuli Mooseksen rukoukset ja armahti heitä liiton kautta, joka solmittiin Mooseksen ja kansan välille.
Tätä liittoa kutsumme vanhaksi liitoksi ja liiton
ehtoja kutsutaan Mooseksen laiksi.
(2Moos.32_34, 5Moos.27_29_31, Hes.20, (Room.7, Gal.2_6, Hebr.1_13)
Mooseksen laki laitettiin arkin sivulle todistukseksi heitä vastaan.
5Moos.31:24_26
24. Ja kun Mooses oli kirjoittanut kirjaan tämän lain sanat, alusta loppuun asti,
25. käski hän leeviläisiä, jotka kantoivat Herran liitonarkkia, sanoen:
26. "Ottakaa tämä lain kirja ja pankaa se Herran, teidän Jumalanne, liitonarkin sivulle, olemaan siellä todistajana sinua vastaan.
Mooseksen laki oli voimassa Uuteen Liittoon asti
Messias Jeshuua lunasti meidät Mooseksen lain
kirouksista.
Kol.2:13_15
13. Ja teidät, jotka olitte kuolleet rikoksiinne ja lihanne ympärileikkaamattomuuteen, teidät Hän (Jumala) teki eläviksi yhdessä Hänen (Jeshuua) kanssaan, antaen meille anteeksi kaikki rikokset,
14. ja pyyhki pois sen kirjoituksen säädöksineen, joka oli meidän vastustajamme; sen Hän otti meidän tieltämme pois ja naulitsi puuhun. (5Moos.31:26)
15. Hän (Jumala) riisui aseet hallituksilta ja valloilta ja asetti heidät julkisen häpeän alaisiksi; Hän (Jumala) sai heistä Hänen (Jeshuua) kauttaan voiton riemun.
Jumalan kymmenen käskyä on edelleen voimassa!
http://www.casagrandepalvelu.fi/raamatun_tieto/kymmkaskya/kaskyt_index.htm
Tietenkin ne voivat olla voimassa vain niille, joille ne käskyt on annettukin. Olihan ne 10 käskyä jumalan ja israelilaisten välisen LIITON EHDOT.
Kas tässä
9:4 siinä oli kultainen suitsutusalttari ja LIITON ARKKI, yltympäri kullalla päällystetty, jossa säilytettiin kultainen mannaa sisältävä astia ja Aaronin viheriöinyt sauva ja LIITON TAULUT,
Kuinka moni adventisti ihan tosissaan uskoo olevansa israelilainen?
Sen sydämen ypärileikkauksen tähden.
Siiani ja helluntai, sama aika, sama ohjaus.
Kristitylle uudenliiton kansalaiselle, Jumalan lain tahto-osuus on pantu sydämeen.
Meillä on Herra, meidän Jumalamme, meidän ei tarvitse palevella muita jumalia.
Jne. Näin se kääntyy, kelle kääntyy.
Ts. Uskon kautta Kristukseen.
kohdallaan sitten ymmärtääkin, niin se ei muuta sitä tosiasiaa, että Jumalan käskyissä ei lue: Muista pyhittää lauantai!
Käsky sanoo selkokielellä, että lepopäivää ei tulisi unohtaa ja Jeesus lisäsi siihen, että lepopäivä nimenomaan palvelee ihmisen tarpeita, eikä toimi jonain uskon koetinkivenä!!!
Tässä kankeakielisenä totean..
Kyllä lepopäivän voi viettää uskomaton aivan levon "tarpeiden" -merkityksen ajatuksesi mukaisesti, eli tältäpuolen asia ei tuo siunausta mukanaan, se vain on yksi arkilepo viikossa.
Mutta jos ihminen ottaa lepopäivän myös sen mukaisesti kuinka Jumala sen haluaa, niin silloin astuu mukaan siunaus.
Lepopäivä, eli sapatti sisällöltään on yhteys Jumalan ja uskonystävän/vien kanssa ja näin ollen se on todistus aikaamme elävästä Jumalasta.
Älkää tätä puolta arkistuttako.
Ihminen ei elä ainoastaan leivästä vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee.
Eli loppujen lopuksi, uskon koetinkivi on kyseessä ja jokainen sukupolvi on viemässä tätä viestikapulaa eteenpäin aikain loppuun saakka.
Se, että se sinun tai sinun kohdalltasi loppuu, vie se siunauksen lähimmäisen kohdalta pois ja todistus Kristuksen pelastussanomasta jää kaikumasta ajanvirrassa, on väärän hedelmän lopputulos.
Jääkääpä miettimään asiaa.
Samahan se on muistakin Jumalan tahdon ilmauksista. Täällä olisi jo ajan paratiisi jos kristikansa ojentautuisi Jumalan tahtoon (kuuliaisuus) ja näin toteutuisi rukous: "Tapahtukoon tahtosi täällä niinkuin se toteutuu taivaassa".
Jumalalliset työkalut on käsissämme ja juuri niitten käyttäminen on uskovan elämän puutarhan hoitamista. Pyhä Henki powerina.
Jos se ei käsistämme hoidu, niin välinpitämättömyyden rikkaruohot kukkivat kun ja koska vähättelemme sen Jumalallisen siunausten merkitystä.
Mutta kerran Jumala tuomitsee -omansanan- kautta vääryyden ja kuuliaisuus täällä ja perillä tuo armonkansalaiselle onnen, jossa sitten ei ole kyseenalaistajia Jumalan tahdon toteutumiselle.
Huomatkaa, että lankeemus alunpitäin tapahtui taivaassa, meidän on opittava näkemään käsien hedelmät ja mihin ne johtavat, joko kuuliaisuuden kautta siunaukseen, tahi ........
JUMALAN LAKI SYDÄMESSÄ
Lupaus uudesta paremmasta liitosta oli annettu profeettain kautta kauan ennen
Messiaan syntymistä. Jumala lupasi
kirjoittaa lakinsa eli kymmenen käskyänsä sydämiimme Henkensä
kautta.
Hebr.10:15-17, Acts 4:12, Joel 2:32
Muun muassa näin on kirjoitettu
Joel 2:28-32, Ap.t.2:16-21 (1-47)
28. Näitten jälkeen minä olen vuodattava Henkeni kaiken lihan päälle, ja teidän poikanne ja tyttärenne ennustavat, vanhuksenne unia uneksuvat, nuorukaisenne näkyjä näkevät.
29. Ja myös palvelijain ja palvelijattarien päälle minä niinä päivinä vuodatan Henkeni.
30. Minä annan näkyä ihmeitä taivaalla ja maassa: verta ja tulta ja savupatsaita;
31. aurinko muuttuu pimeydeksi ja kuu vereksi, ennen kuin Herran päivä tulee, se suuri ja peljättävä.
32. Ja jokainen, joka huutaa avuksi Herran Jumalan nimeä (Hebr.1:1-4, Joh.5:43), pelastuu. Sillä Siionin vuorella ja Jerusalemissa ovat pelastuneet, niin kuin Herra on sanonut; ja pakoon päässeitten joukossa ovat ne, jotka Herra kutsuu.
Jer.32:37-41 (-44)
38. Silloin he ovat minun kansani, ja minä olen heidän Jumalansa.
39. Ja minä annan heille yhden sydämen ja yhden tien, niin että he pelkäävät minua kaiken elinaikansa, ja niin heidän käy hyvin ja heidän lastensa heidän jälkeensä.
40. Ja minä teen heidän kanssansa iankaikkisen liiton, niin etten käänny heistä pois, vaan teen heille hyvää; ja minä annan pelkoni heidän sydämiinsä, niin etteivät he minusta luovu.
41. Ja minä iloitsen heistä, siitä että teen heille hyvää; minä istutan heidät tähän maahan uskollisesti, kaikesta sydämestäni ja kaikesta sielustani.
Hes.11:17-21
17. Sano sen tähden: Näin sanoo Herra, Herra: Minä kokoan teidät kansojen seasta ja kerään teidät maista, joihin teidät on hajotettu, ja annan teille Israelin maan.
18. Ja he tulevat sinne ja poistavat siitä kaikki sen iljetykset ja kaikki sen kauhistukset.
19. Ja minä annan heille yhden sydämen, ja uuden hengen minä annan teidän sisimpäänne, ja minä poistan kivisydämen heidän ruumiistansa ja annan heille lihasydämen,
20. niin että he vaeltavat minun käskyjeni mukaan ja noudattavat minun oikeuksiani ja pitävät ne; ja he ovat minun kansani, ja minä olen heidän Jumalansa.
21. Mutta joitten sydän vaeltaa heidän iljetystensä ja kauhistustensa mieltä myöten, niitten vaelluksen minä annan tulla heidän oman päänsä päälle, sanoo Herra, Herra."
Jer.31:31-33
31. Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä teen Israelin heimon ja Juudan heimon kanssa uuden liiton;
32. en sellaista liittoa kuin se, jonka minä tein heidän isiensä kanssa silloin, kun minä tartuin heidän käteensä ja vein heidät pois Egyptin maasta, ja jonka liittoni he ovat rikkoneet, vaikka minä olin ottanut heidät omikseni, sanoo Herra.
33. Vaan tämä on se liitto, jonka minä teen Israelin heimon kanssa niiden päivien tultua, sanoo Herra: Minä panen lakini heidän sisimpäänsä ja kirjoitan sen heidän sydämiinsä; ja niin minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani.
Lupaus oli annettu juutalaisille ja muille Israelin sukukuntalaisille, mutta myös muista kansoista uskoon tulleille
Jes.49:5-6 (Ennustus Jeshuasta, Pelastajasta)
5. Ja nyt sanoo Herra (Jumala), joka on minut palvelijakseen valmistanut hamasta äitini kohdusta, palauttamaan Jaakobin hänen tykönsä, niin että Israel koottaisiin hänen omaksensa - ja minä olen kallis Herran silmissä, minun Jumalani on tullut minun voimakseni - 6. hän sanoo: Liian vähäistä on sinulle, joka olet minun palvelijani, kohottaa ennalleen Jaakobin sukukunnat ja tuoda takaisin Israelin säilyneet: minä panen sinut pakanain valkeudeksi, että minulta tulisi pelastus maan ääriin asti. (Finland on suomeksi maan ääri, maan loppu)
Jeshuua vahvisti Jumalan antamat lupaukset
On kirjoitettu
Luuk.24:49
Jeshuua sanoi: "...Ja katso, minä lähetän teille sen, jonka minun Isäni on luvannut; mutta te pysykää tässä kaupungissa, kunnes teidän päällenne puetaan voima korkeudesta."
Ap.t.1:5, 8
5. Sillä Johannes kastoi vedellä, mutta teidät kastetaan Pyhällä Hengellä, ei kauan näitten päivien jälkeen."
8. vaan, kun Pyhä Henki tulee teidän päällenne, niin te saatte voiman, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka."
Uusi liitto vihittiin Jeshuuan verellä
(Joh.19:30-35, Hebr.9:11-28).
On kirjoitettu
Hebr.9:11-15
11. Mutta kun Messias Jeshuua tuli tulevaisen hyvän ylimmäiseksi papiksi, niin hän suuremman ja täydellisemmän majan kautta, joka ei ole käsillä tehty, se on: joka ei ole tätä luomakuntaa,
12. meni, ei kauristen ja vasikkain veren kautta, vaan oman verensä kautta kerta kaikkiaan kaikkein pyhimpään ja sai aikaan iankaikkisen lunastuksen.
13. Sillä jos kauristen ja härkäin veri ja hiehon tuhka, saastaisten päälle vihmottuna, pyhittää lihanpuhtauteen,
14. kuinka paljoa enemmän on Messiaan Jeshuuan veri, Hänen, joka iankaikkisen Hengen kautta uhrasi itsensä viattomana Jumalalle, puhdistava meidän omantuntomme kuolleista teoista palvelemaan elävää Jumalaa!
15. Ja sen tähden hän on uuden liiton välimies, että, koska Hänen kuolemansa on tapahtunut lunastukseksi ensimmäisen liiton aikuisista rikkomuksista, ne, jotka ovat kutsutut, saisivat luvatun iankaikkisen perinnön.
Lupaus Jumalan Hengen vuodatuksesta toteutui 50 päivää Messiaan Jeshuuan ylösnousemisen jälkeen helluntaina (helalauantaina, siis toisena sapattina, Ap.t.2:1-21)
Jeshuuan ylösnousemisen jälkeen, seuraavana helluntaina (eli 50 päivää viimeisen happamattoman leivän päivän aamusta eli meidän lauantaista laskien ja päättyen taas sapatin aamuun eli lauantaihin (kuluen seitsemän täyttä sapattia, 3Moos.23:4-16) oli Pyhän Hengen vuodatus (Ap.t.2:1-21). Jumala kastoi Jeshuuan opetuslapset Jeshuuan nimessä Pyhällä Hengellä (Ap.t.1:5), jolloin he saivat Jumalalta rakkautta (Room.5:5), Jumalan pelkoa, viisautta ja ymmärrystä (Jer.32:40, Jes.11:2, Gal.5:22-26, 2Kor.5:17, Ef.2:1-10, Ef.4:1-32) ja käskyt sisimpäänsä, joita Jumalasta syntyneen ihmisen "henki-ihminen", se sisäinen ihminen, ei vastusta, mutta kylläkin "liha-ihminen" sen tekee (Gal.5:13-21). Heidät myös täytettiin Pyhällä Hengellä (tulikaste, Matt.3:11, Jes.61:1-3, Ap.t.1:8), jolloin he saivat Jumalalta voiman, kyvyn ja mahdin (Jes.11:2, Ef.5:18)
(Muistan, että käydessäni oppikoulua 50-60-luvulla, ruotsin kielessä oli sana "hellördag" tai "hel lördag", joka oli suomeksi helluntai eli "pyhä lauantai". Nykykieli tuntee vain sanan "pingst", jolla tarkoitetaan helluntaita. Mahdollisesti suomen kieleen on tullut sana "helluntai" juuri sanasta "hellördag, "hel lördag". Jos joku lukijoista muistaa asian, voisitteko ilmoittaa minulle. Kiitos!)
Ap.t.2:1-4
1. Ja kun helluntaipäivä oli tullut, olivat he kaikki yhdessä koolla.
2. Ja tuli yhtäkkiä humaus taivaasta, niin kuin olisi käynyt väkevä tuulispää (olemme itsekin kaksi kertaa kokeneet humauksen), ja täytti koko huoneen, jossa he istuivat.
3. Ja he näkivät ikään kuin tulisia kieliä, jotka jakaantuivat ja asettuivat heidän itse kunkin päälle.
4. Ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja alkoivat puhua muilla kielillä, sen mukaan mitä Jumalan Henki heille puhuttavaksi antoi.
Ei-juutalaisista (eli pakanoista) uskoon tulleet pääsivät Jumalan Hengestä osallisiksi ensimmäisen kerran Korintossa
Tästä tapahtumasta kerrotaan sananpaikassa 1Kor.10:1-48, josta seuraavana muutama jae:
1Kor.10:43-48
...
43. Hänestä (Jeshuuasta) kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka uskoo Häneen, saa synnit anteeksi Hänen nimensä kautta."
44. Kun Keefa (Pietari) vielä näitä puhui, tuli Pyhä Henki kaikkien päälle, jotka puheen kuulivat.
45. Ja kaikki ne uskovaiset, jotka olivat ympärileikatut ja olivat tulleet Keefan mukana, hämmästyivät sitä, että Pyhän Hengen lahja vuodatettiin pakanoihinkin,
46. sillä he kuulivat heidän puhuvan kielillä ja ylistävän Jumalaa. Silloin Keefa vastasi:
47. "Ei kaiketi kukaan voi kieltää kastamasta vedellä näitä, jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niin kuin mekin?"
48. Ja hän käski kastaa heidät Jeshuuan Messiaan nimessä. (Ap.t.8:36, 37, 38)
JUMALAN HENGESTÄ PÄÄSEE OSALLISEKSI JOKAINEN, JOKA SYNTYY UUDESTI YLHÄÄLTÄ, ELI JONKA HENGEN (HENKI-IHMISEN) JUMALA TEKEE ELÄVÄKSI. HÄNET JUMALA TÄYTTÄÄ MYÖS HENGELLÄÄN. JOKAINEN, JOKA PYSYY KUULIAISENA JUMALALLE, PYSYY JUMALAN HENGESTÄ OSALLISENA JA JUMALAN VOIMASSA.
Jeshuua sanoi:
Joh.3:3-7, 36
Jeshuua vastasi ja sanoi hänelle: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa."
4. Nikodeemus sanoi hänelle: "Kuinka voi ihminen vanhana syntyä? Eihän hän voi jälleen mennä äitinsä kohtuun ja syntyä?"
5. Jeshuua vastasi: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä (=Jumalan Sana) ja Hengestä (= Jumalan Henki), ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan.
6. Mikä lihasta on syntynyt, on liha; ja mikä Hengestä on syntynyt, on henki.
7. Älä ihmettele, että minä sanoin sinulle: teidän täytyy syntyä uudesti, ylhäältä.
36. Joka uskoo Poikaan, sillä on iankaikkinen elämä; mutta joka ei ole kuuliainen Pojalle, se ei ole elämää näkevä, vaan Jumalan viha pysyy hänen päällänsä."
Jos lapsi pysyy kuuliaisena Jumalalle, eli jos hän aina sydämestään valitsee tehdä Jumalan Sanan mukaan, hän ei kuole hengellisesti, vaan hänen yhteytensä Jumalaan säilyy.
Jeshuua sanoi Jumalaan luottavasta, uskovaisesta lapsesta näin:
Matt.18:3-6
3. .... "Totisesti minä sanon teille: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, ette pääse taivasten valtakuntaan. 4. Sen tähden, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, se on suurin taivasten valtakunnassa. 5. Ja joka ottaa tykönsä yhden tämänkaltaisen lapsen minun nimeeni, se ottaa tykönsä minut. 6. Mutta joka viettelee yhden näistä pienistä, jotka uskovat minuun, sen olisi parempi, että myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen.
Matt.19:14
Niin Jeshuua sanoi: "Antakaa lasten olla, älkääkä estäkö heitä tulemasta minun tyköni, sillä senkaltaisten on taivasten valtakunta."
Ap.t.5:32
Ja me olemme kaiken tämän todistajat, niin myös Pyhä Henki, jonka Jumala on antanut niille, jotka häntä tottelevat."
1Piet.1:3-5, 22-23
Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeshuuan Messiaan Jumala ja Isä, joka suuren laupeutensa mukaan on uudesti synnyttänyt meidät elävään toivoon Jeshuuan Messiaan kuolleista nousemisen kautta,
4. turmeltumattomaan ja saastumattomaan ja katoamattomaan perintöön, joka taivaissa on säilytettynä teitä varten,
5. jotka Jumalan voimasta uskon kautta varjellutte pelastukseen, joka on valmis ilmoitettavaksi viimeisenä aikana.
22. Puhdistakaa sielunne totuuden kuuliaisuudessa vilpittömään veljen ja sisaren rakkauteen ja rakastakaa toisianne palavasti puhtaasta sydämestä, 23. te, jotka olette uudestisyntyneet, ette katoavasta, vaan katoamattomasta siemenestä, Jumalan elävän ja pysyvän sanan kautta. Amen.
Jeshua on meille erinomainen esimerkki
Jeshua sanoi
Joh.6:37-38 37. Kaikki, minkä Isä antaa minulle, tulee minun tyköni; ja sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos. 38. Sillä minä olen tullut taivaasta, en tekemään omaa tahtoani, vaan hänen tahtonsa, joka on minut lähettänyt.
Joh.15:7-14 7.Jos te pysytte minussa ja minun sanani pysyvät teissä, niin anokaa, mitä ikinä tahdotte, ja te saatte sen. 8. Siinä minun Isäni kirkastetaan, että te kannatte paljon hedelmää ja tulette minun opetuslapsikseni. 9. Niinkuin Isä on minua rakastanut, niin minäkin olen rakastanut teitä; pysykää minun rakkaudessani. 10. Jos te pidätte minun käskyni, niin te pysytte minun rakkaudessani, niinkuin minä olen pitänyt Isäni käskyt ja pysyn hänen rakkaudessaan. 11. Tämän minä olen teille puhunut, että minun iloni olisi teissä ja teidän ilonne tulisi täydelliseksi. 12. Tämä on minun käskyni, että te rakastatte toisianne, niin kuin minä olen teitä rakastanut. 13. Sen suurempaa rakkautta ei ole kenelläkään, kuin että hän antaa henkensä ystäväinsä edestä. 14. Te olette minun ystäväni, jos teette, mitä minä käsken teidän tehdä.
On myös kirjoitettu näin
1Joh.1:1-4 1.Jokainen, joka uskoo, että Jeshua on Messias, on Jumalasta syntynyt; ja jokainen, joka rakastaa häntä, joka on synnyttänyt, rakastaa myöskin sitä, joka hänestä on syntynyt. 2. Siitä me tiedämme, että rakastamme Jumalan lapsia, kun rakastamme Jumalaa ja noudatamme hänen käskyjänsä. 3. Sillä rakkaus Jumalaan on se, että pidämme hänen käskynsä. Ja hänen käskynsä eivät ole raskaat; 4. sillä kaikki, mikä on syntynyt Jumalasta, voittaa maailman; ja tämä on se voitto, joka on maailman voittanut, meidän uskomme.
Vielä lopuksi ihania sanoja Raamatusta uskovaisille
Ef.1:3-4, 13-23
3. Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeshuan Messiaan Jumala ja Isä, joka on siunannut meitä taivaallisissa kaikella hengellisellä siunauksella Messiaassa, 4. niin kuin hän ennen maailman perustamista oli hänessä valinnut meidät olemaan pyhät ja nuhteettomat hänen edessään, rakkaudessa,
13. Hänessä on teihinkin, sittenkuin olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin (ilosanoman), uskoviksi tultuanne pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti, 14. sen, joka on meidän perintömme vakuutena, hänen omaisuutensa lunastamiseksi - hänen kirkkautensa kiitokseksi. 15. Sen tähden, kun kuulin siitä uskosta, joka teillä on Herrassa Jeshuassa, ja teidän rakkaudestanne kaikkia pyhiä kohtaan, 16. en minäkään lakkaa kiittämästä teidän tähtenne, kun muistelen teitä rukouksissani, 17. anoen, että meidän Herramme Jeshuan Messiaan Jumala, kirkkauden Isä, antaisi teille viisauden ja ilmoituksen Hengen hänen tuntemisessaan 18. ja valaisisi teidän sydämenne silmät, että tietäisitte, mikä on se toivo, johon hän on teidät kutsunut, kuinka suuri hänen perintönsä kirkkaus hänen pyhissään 19. ja mikä hänen voimansa ylenpalttinen suuruus meitä kohtaan, jotka uskomme - sen hänen väkevyytensä voiman vaikutuksen mukaan, 20. jonka hän vaikutti Messiaassa, kun hän herätti hänet kuolleista ja asetti hänet oikealle puolellensa taivaissa, 21. korkeammalle kaikkea hallitusta ja valtaa ja voimaa ja herrautta ja jokaista nimeä, mikä mainitaan, ei ainoastaan tässä maailmanajassa, vaan myös tulevassa. 22. Ja kaikki hän (Jumala) on asettanut hänen (Jeshuan) jalkainsa alle ja antanut hänet (Jeshuan) kaiken pääksi seurakunnalle (kaikille kuuliaisille Jumalan lapsille eli Jumalan yhteisölle), 23. joka on hänen (Jeshuan) ruumiinsa, hänen (Jeshuan) täyteytensä, joka kaikki kaikissa täyttää.
Ef.2:1-10
1. Ja Jumala on eläviksi tehnyt teidät, jotka olitte kuolleet rikoksiinne ja synteihinne, 2. joissa te ennen vaelsitte tämän maailman menon mukaan, ilmavallan hallitsijan, sen hengen hallitsijan, mukaan, joka nyt tekee työtään tottelemattomuuden (epäuskoisissa) lapsissa, 3. joiden joukossa mekin kaikki ennen vaelsimme lihamme himoissa, noudattaen lihan ja ajatusten mielitekoja, ja olimme luonnostamme vihan lapsia niinkuin muutkin; 4. mutta Jumala, joka on laupeudesta rikas, suuren rakkautensa tähden, jolla hän on meitä rakastanut, 5. on tehnyt meidät, jotka olimme kuolleet rikoksiimme, eläviksi Messiaan kanssa - armosta (rakkaudesta) te olette pelastetut - 6. ja yhdessä hänen kanssaan herättänyt ja yhdessä hänen kanssaan asettanut meidät taivaallisiin Messiaassa Jeshuuassa, 7. osoittaakseen tulevina maailmanaikoina armonsa ylenpalttista runsautta, hyvyydessään meitä kohtaan Messiaassa Jeshuuassa. 8. Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta - se on Jumalan lahja - 9. ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi. 10. Sillä me olemme hänen tekonsa, luodut Messiaassa Jeshuuassa hyviä töitä varten, jotka Jumala on edeltäpäin valmistanut, että me niissä vaeltaisimme.
Kiittäen Jumalaa, taivaallista Isää, ihmeellisestä rakkaudesta ja armosta, Jeshuan veren puhdistuksesta ja Jumalan Hengen ihmeitä tekevästä voimasta Jeshuan nimessä
http://www.casagrandepalvelu.fi/raamatun_tieto/kaskytkehys.htm
http://www.casagrandepalvelu.fi/raamatun_tieto/kaskytkehys.htm
"Jo on aika unesta nousta"
Jes. 24:1-6
1. Katso, Herra (Jumala) tekee maan tyhjäksi ja autioksi, mullistaa sen muodon ja hajottaa sen asukkaat, 2. Ja niin kuin kansan käy, niin papinkin, niin kuin orjan, niin hänen herransa, niin kuin orjattaren, niin hänen emäntänsä, niin kuin ostajan, niin myyjän, niin kuin lainanottoaan, niin lainanantajan, niin kuin velallisen, niin velkojankin, 3. Maa tyhjentämällä tyhjennetään ja ryöstämällä ryöstetään, Sillä Jumala on tämän sanan puhunut. 4. Maa murehtii ja lakastuu, maanpiiri nääntyy ja lakastuu; kansan ylhäiset maassa nääntyvät, 5. Maa on saastunut asukkaittensa alla, sillä he ovat rikkoneet lait, muuttaneet käskyt, hyljänneet iankaikkisen liiton, 6. Sen tähden kirous kaivaa maata, ja sen asukkaat syystänsä kärsivät; sen tähden maan asukkaat kuumuudesta korventuvat, ja vähän jää ihmisiä jäljelle.
Tämä ennustus on kirjoitettu ja tuhansia vuosia sitten. Mutta kuinka paljon samankaltaisuutta löytyykään näistä jakeista tähän päivään verraten. Pelkästään jo lause: "Maa on saastunut asukkaittensa alla.", kuvaa hyvin tätä päivää. Kun ajatellaan meriä, jokia, järviä ja maaperää huomataan niiden todellakin olevan saastuneita. Entä ihmiset? Maailmassa on pahoja tauteja, nälänhätää, mielisairautta, ahdistusta pelkoa ja tuskaa. Toki maailmassa on myös hyvinvointia, terveyttä ja ylellisyyttä: loistokasta elämää. Kuitenkin kaiken sen takana piilee pelko ja kauhu, kauhu tulevasta. Miksi tuntuu siltä kuin koko planeettamme huojuisi ja horjuisi? Onhan maapallolla kuitenkin paljon hyvää ja "hyviä" ihmisiä, jotka elävät siveästi, antavat varojansa hyväntekeväisyyteen, eivät käytä huumeita ja alkoholiakin vain "kohtuudella"... Onko siinä kaikki? Jumalan näkökulmasta katsottuna se kaikki on tyhjää, kuin tuulen henkäys, joka haihtuu näkymättömiin. Jumala odottaa, että olemme Hänelle kuuliaisia, teemme Hänen tahtonsa ja että elämme Hänelle, emme itsellemme. Se ei tarkoita sitä, että meillä olisi joku kaava, jonka mukaan teemme, vaan jumalisen elämän tulee sisältyä meihin ja olla kaiken aikaa meissä.
Miika 6: 8
8, Hän on ilmoittanut sinulle, ihminen, mikä hyvä on; ja mitä muuta Jumala sinulta vaatii, kuin että teet sitä, mikä oikein on, rakastat laupeutta ja vaellat nöyrästi Jumalasi edessä?
Minkä tähden ihmiset sitten kärsivät?
Jumalan Sanasta löytyy tähänkin vastaus: ihmiset kärsivät omasta syystänsä, sillä he ovat tehneet syntiä Jumalaa vastaan.
Sef. 1:14-18
14. Lähellä on Herran suuri päivä, se on lähellä ja tulee sangen kiiruusti, Kuule, Herran päivä! Silloin sankarit haikeasti huutavat. 15. Vihan päivä on se päivä, tuskan ja ahdistuksen päivä, häviön ja hävityksen päivä, pimeyden ja synkeyden päivä, pilven ja sankan sumun päivä, 16. pasuunan ja sotahuudon päivä varustettuja kaupunkeja ja korkeita muurinkulmia vastaan, 17. Minä saatan ihmiset ahdistukseen, niin että he kulkevat kuin sokeat, sillä he ovat tehneet syntiä Herraa vastaan. Ja heidän verensä vuodatetaan niin kuin tomu, ja heidän elinnesteensä niin kuin saasta.18. Eivätkä voi pelastaa heitä heidän hopeansa ja kultansa Herran vihan päivänä: Hänen kiivautensa tulessa kuluu koko maa. Sillä lopun, äkkilopun, Hän tekee kaikista maan asukkaista.
Jes. 24: 5-6
5, Maa on saastunut asukkaittensa alla, sillä he ovat rikkoneet lait, muuttaneet käskyt, hyljänneet iankaikkisen liiton. 6. Sen tähden kirous kalvaa maata, ja sen asukkaat syystänsä kärsivät, sen tähden maan asukkaat kuumuudesta korventuvat, ja vähän jää ihmisiä jäljelle.
Hes. 7: 6-19
16. Ja jos heitä joitakin pelastuu ja pääsee pakoon, ovat he vuorilla kuin laaksojen kyyhkyset, ja he vaikertelevat kaikki, syntiänsä kukin. 17. Kaikki kädet herpoavat, kaikki polvet käyvät veltoiksi kuin vesi. 18. He kääriytyvät säkkeihin, heidät peittää vavistus, kaikilla kasvoilla on häpeä, ja kaikki päät ovat paljaiksi ajellut. 19. Hopeansa he viskaavat kaduille, ja heidän kultansa tulee heille saastaksi. Heidän kultansa ja hopeansa eivät voi heitä pelastaa Herran vihan päivänä, eivät he sillä nälkäänsä tyydytä eivätkä vatsaansa täytä, - sillä siitä tuli heille kompastus syntiin.
Meidän tulee siis nöyrtyä Jumalan edessä, tehdä parannus ja huutaa Jumalalta armoa ja anteeksiantamusta pelastuaksemme tulevalta ahdistukselta. Jumala on hyvä eikä Hän tahdo, että kukaan ihminen joutuu kadotukseen. Mutta Jumala on myös antanut ehdot, joita ihmisen tulisi noudattaa pelastuakseen kaikesta pahasta
Mitä meidän pitää tekemän, että iankaikkisen elämän perisimme?
Jes. l: 16-20
16. Peseytykää, puhdistautukaa; pankaa pois pahat tekonne minun silmäini edestä, lakatkaa pahaa tekemästä. 17. Oppikaa tekemään hyvää; harrastakaa oikeutta, ojentakaa väkivaltaista, hankkikaa orvolle oikeus, ajakaa lesken asiaa. 18. Niin tulkaa, käykäämme oikeutta keskenämme, sanoo Herra. Vaikka teidän syntinne ovat veriruskeat, tulevat ne lumivaikeiksi, vaikka ne ovat purppuranpunaiset, tulevat ne villanvalkoisiksi. 19. Jos suostutte ja olette kuuliaiset, niin te saatte syödä maan hyvyyttä; 20. mutta jos vastustatte ja niskoittelette, niin miekka syö teidät. Sillä Herran suu on puhunut.
Sef. 2: 1-3
1. Menkää itseenne, kootkaa ajatuksenne, te häpeämätön kansa, 2 ennen kuin neuvopäätös on synnyttänyt - päivä kiitää pois kuin akanat - ennen kuin teidän päällenne tulee Herran vihan hehku, ennen kuin teidän päällenne tulee Herran vihan päivä.3. Etsikää Herraa, kaikki maan nöyrät, te, jotka pidätte hänen oikeutensa. Etsikää vanhurskautta, etsikää nöyryyttä; ehkä (että) te saatte suojan Herran vihan päivänä.
Jer. 3: 22
22. Palatkaa takaisin, te luopuneet lapset, niin minä parannan teidän luopumuksenne, "Katso, me tulemme sinun tykösi, sillä sinä olet Herra, meidän Jumalamme.
Siinä se vastaus tulikin; etsiä koko sydämisesti Jumalaa, ja tehdä nöyrästi sitä mikä on Hänelle otollista. Kun me näin kasvamme puhdistuen Jumalan tuntemisessa ja Hänen tahtonsa tekemisessä, pelastumme Jeshuuan lunastustyön kautta tulevista ahdistuksista.
Siis olkaamme kestäviä uskossa ja tarkatkaamme vaellustamme Jumalan Sanan valossa!
1Tess.1:2-4, 9-10
2. Me kiitämme Jumalaa aina kaikkien teidän tähtenne, mainiten teitä rukouksissamme, sillä lakkaamatta 3. me Jumalamme ja Isämme edessä muistamme teidän työtänne uskossa ja vaivannäköänne rakkaudessa ja kärsivällisyyttänne toivossa Herraamme Jeshuuaan Messiaaseen..
9. ...kuinka te epäjumalista käännyitte Jumalan tykö, palvelemaan elävää ja totista Jumalaa 10. ja odottamaan taivaista hänen Poikaansa, jonka hän on herättänyt kuolleista, Jeshuuaa, joka pelastaa meidät tulevasta vihasta.
Nyt on todellakin paha aika
Jumalan vastustaja, pimeyden ruhtinas, etsii kaiken aikaa, kenet se saisi petettyä seuraamaan itseänsä. Siispä meidän tulee todellakin puhdistaa itsemme ja nöyrtyä Jumalan väkevän käden alle, että Hän ajallansa meidät korottaisi. Silloin saamme turvata Jumalan antamiin ihaniin lupauksiin, jotka toteutuvat , kun vaellamme Jumalan rakkaudessa Jumalan Voidellun, Jeshuuan nimessä!
Room. 13.11-14
1. Ja tehkää tämä, koska tunnette tämän ajan, että jo on hetki teidän unesta nousta; sillä pelastus on nyt meitä lähempänä kuin silloin, kun uskoon tulimme. 12. Yö on pitkälle kulunut, ja päivä on lähellä, Pankaamme sen tähden pois pimeyden teot, ja pukeutukaamme valkeuden varuksiin. 13. Vaeltakaamme säädyllisesti, niin kuin päivällä, ei mässäyksissä ja juomingeissa, ei haureudessa ja irstaudessa, ei riidassa ja kateudessa, 14. vaan pukekaa päällenne Herra Jeshuua Jumalan Voideltu, älkääkä niin pitäkö lihastanne huolta, että himot heräävät.
Siispä pukekaamme Jumalan koko sota-asu päällemme (Ef.6:1-18) ja täyttykäämme Jumalallisella rakkaudella (Room.5:1-5). Ottakaamme tarkka vaari vaelluksestamme ja rukoilkaamme Jumalalta voimaa paetaksemme kaikkea jumalattomuutta ja seisoaksemme Ihmisen Pojan edessä, kun Hän saapuu noutamaan kutsutut, valitut ja uskolliset! (Luuk.21:32, 34-36, Ilm.17:14)
Kultaista sääntöä jokapäiväisen elämän tavallisissa asioissa. - Theodore Roosevelt
Kymmenen käskyä
Mitä Jumala käskee, on hyvää. - Ludwig Wittgenstein
Ei ole niin, että pidämme ensin Hänen käskynsä, ja sitten Hän rakastaa, vaan Hän rakastaa ja sitten pidämme Hänen käskynsä. Tämä on se armo, joka paljastuu nöyrälle mutta on salassa ylpeältä... - Augustinus
Elleivät kymmenen käskyä hallitse ihmisiä, heitä hallitsevat kymmenet tuhannet käskyt. - G. K. Chesterton
Totuus tietenkin on, että Käskyjen lyhytsanaisuus ei puhu uskonnon synkkyydestä tai kapea-alaisuudesta vaan päinvastoin sen vapaamielisyydestä ja inhimillisyydestä. Lyhyemmin voi esittää kielletyt asiat kuin sallitut juuri sen takia, että useimmat asiat ovat sallittuja ja vain muutamat harvat kiellettyjä. - G.K. Chesterton
Yhteiskunnassamme totuutta pidetään liian vahvana lääkkeenä laimentamattomana nieltäväksi. Puhtaimmassa muodossaan totuus ei merkitse kohteliasta taputusta olkapäälle vaan valtavaa syytöstä. Mooses ei tuonut Siinailta alas ehdotuksia vaan kymmenen käskyä. - Ted Koppel
Kivitauluun kirjoitetut ja ihmiselle annetut Kymmenen käskyä eivät tulleet ihmisen omiksi vasta silloin; ne olivat hänessä jo olemassa ja toimivat salaisena siemenenä ja hänen sielunsa muovaajana. - William Law
Minulla oli tapana löytää paljon vikoja kymmenestä käskystä siihen aikaan, kun en aikonut pitää niitä. Nyt kuitenkin mietin, kuinka paljon parempaa elämäni ja tapaamieni ihmisten elämä olisi, jos me kaikki kunnioittaisimme enemmän opetuksia, joita tarjoavat lukemattomat ihmissukupolvet. - Randall FWF Nagy
Theodore, jos on jotain, jonka vuoksi enemmän kuin minkään muun ihailen sinua, niin sen vuoksi, että alun perin löysit Kymmenen käskyä. - Thomas B. Reed presidentti Theodore Rooseveltille
Yksikään ihminen ei ole hyvä kansalainen, ellei hän toimi niin, että hän osoittaa todella käyttävänsä ... Kymmentä käskyä ja Kultaista sääntöä jokapäiväisen elämän tavallisissa asioissa. - Theodore Roosevelt
Kymmentä käskyä ei edellä esipuhe, jossa sanottaisiin: 'jos sinua huvittaa'. - Laura Schlesinger
edellä mainituista eivät kieltäneet lepopäivän merkitystä. Samoin jokainen omasi sisälukutaidon, sillä Jumalan käskyissä ei lue, muista pyhittää lauantai.
Adventismissahan ovat "kymmenet käskyt" .
Ei yksi kymmen, vaan kymmenet mainitaan monikossa!
Ja niin vakuuttavasti, että ei voi olla kyse muusta kuin monen monituisista kymmenistä, jopa mahdollisesti sadoista.
Miksi adventistit käyttävät eriskummallisia ilmasuja?
http://www.kolumbus.fi/gematria/kaskyt.htm
KÄSKYT
KYMMENEN KÄSKYÄ (2 Moos. 20:1-17; 5 Moos. 5:6-21)
1. Lakitaulu
(Ihmisen suhde Jumalaan)
1. Minä olen JHWH, sinun Jumalasi, joka vein sinut pois
Egyptin maasta, orjuuden pesästä. Älä pidä muita jumalia
Minun rinnallani.
2. Älä tee itsellesi patsasta äläkä mitään kuvaa, älä niistä,
jotka ovat ylhäällä taivaassa, älä niistä, jotka ovat alhaalla
maan päällä, äläkä niistä, jotka ovat vesissä maan alla. Älä
kumarra niitä äläkä palvele niitä. Sillä Minä, JHWH, sinun
Jumalasi, olen kiivas Jumala, joka kostan isien pahat teot
lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen, niille, jotka
minua vihaavat; mutta teen laupeuden tuhansille, jotka
minua rakastavat ja pitävät minun käskyni.
3. Älä turhaan lausu JHWH:n, sinun Jumalasi, nimeä,
sillä JHWH ei jätä rankaisematta sitä, joka Hänen nimensä
turhaan lausuu.
4. Muista pyhittää lepopäivä. Kuusi päivää tee työtä ja
toimita kaikki askareesi; mutta seitsemäs päivä on JHWH:n,
sinun Jumalasi, sapatti; silloin älä mitään askaretta toimita,
älä sinä älköönkä sinun poikasi tai tyttäresi, sinun palvelijasi
tai palvelijattaresi tai juhtasi älköönkä muukalaisesi, joka
sinun porteissasi on. Sillä kuutena päivänä JHWH teki
taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on, mutta
seitsemäntenä päivänä Hän lepäsi; sentähden JHWH
siunasi lepopäivän ja pyhitti sen.
2. Lakitaulu
(Ihmisen suhde lähimmäiseensä)
5. Kunnioita isääsi ja äitiäsi, että kauan eläisit siinä
maassa, jonka JHWH, sinun Jumalasi, sinulle antaa.
6. Älä murhaa.
7. Älä tee huorin.
8. Älä varasta.
9. Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi.
10. Älä himoitse lähimmäisesi huonetta. Älä himoitse
lähimmäisesi vaimoa äläkä hänen palvelijaansa,
palvelijatartaan, härkäänsä, aasiansa äläkä mitään,
mikä on lähimmäisesi omaa.
Näissä Tooran kymmenessä käskyssä nähdään
seuraavanlainen jaoitus:
Neljä ensimmäistä käskyä liittyvät Jumalan ja ihmisen
väliseen yhteyteen. 1 2 3 4 = 10. Heprean sana
בדד yksin; olla ainoa, olla yksin on lukuarvoltaan 10.
Käskyt 5 - 10 (kuusi käskyä) liittyvät ihmisen ja hänen
lähimmäistensä yhteyksiin. 5 6 7 8 9 10 = 45.
Sana אדם Adam; ihminen on lukuarvoltaan 45.
Jeshua tiivisti näiden kahden taulun sisällön kahteen käskyyn:
"Rakasta JHWH:aa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja
kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi". Tämä on suurin ja
ensimmäinen käsky.
Toinen, tämän vertainen, on: "Rakasta lähimmäistäsi niin kuin
itseäsi".
Näissä kahdessa käskyssä riippuu kaikki laki ja profeetat
(Matt. 22:37-40).
Paavali selittää näistä käskyistä:
Sillä nämä: "Älä tee huorin, älä tapa, älä varasta, älä himoitse",
ja mikä muu käsky tahansa, ne sisältyvät kaikki tähän sanaan:
"Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi" (Room. 13:9).
Sillä kaikki laki on täytetty yhdessä käskysanassa, tässä:
"Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi" (Gal. 5:14).
Montako lakia meillä on?
YKSI, TOORA (=opetus, oppi, laki)
Sana בתורה Toorassa (ב Beit 2 ת Tav 400 ו Vav 6
ר Resh 200 ה He 5) on lukuarvoltaan 613. Toorassa
käskyjen (מצוות) määrä on 613, 6 1 3 = 10 = 1 0 = 1.
Myös 10 käskyä on 1 (1 0 = 1).
Sana אחד yksi (א Alef 1 ח Chet 8 ד Dalet 4) on
lukuarvoltaan 13, samoin kuin myös sana אהבה rakkaus
(א Alef 1 ה He 5 ב Beit 2 ה He 5).
Keskeisintä Toorassa ja käskyissä on rakkaus.
"Mutta käskyn päämäärä on rakkaus, joka tulee puhtaasta
sydämestä ja hyvästä omastatunnosta ja vilpittömästä
uskosta" (1 Tim. 1:5).
"Tässä on pyhien kärsivällisyys, niiden, jotka pitävät
Jumalan käskyt ja Jeshuan uskon" (Ilm. 14:12).
Ansiokkaasti tarinoit heprealaisesta Jumalan lain käännöksestä ja tulkinnasta. Mutta Jumala kirjoitti alkuperäiset käskyt omalla sormella käyttäen egyptiläisiä hieroglyfejä tai mahdollisesti muinaiskanaanilaisia alkeellisia aakkosia. Olihan Jumalan kirjoitettava käskynsä tavalla, jotta Mooses saattoi vuorostansa lukea ne ja kertoa kansalle Jumalan tahdosta.
http://www.lib.helsinki.fi/nayttelyt/kirjaimistot/egyptin_hieroglyfit.html
http://www.lib.helsinki.fi/nayttelyt/kirjaimistot/muinaiskanaanilainen.html
http://www.lib.helsinki.fi/nayttelyt/kirjaimistot/muinaisheprealainen.html
http://www.israel-apu.org/kirjoituksia/yksisrk.html
Yksi Ruumis - Yksi Seurakunta
Lainaus kirjasta: "Apostolinen seurakunta ja antikristuksen eksytys" - Keijo Lindeman.
"Sillä niinkuin meillä yhdessä ruumiissa on monta jäsentä, mutta kaikilla jäsenillä ei ole sama tehtävä, niin me, vaikka meitä on monta, olemme yksi ruumis Kristuksessa, mutta itsekukin olemme toistemme jäseniä" (Room. 12:4-5).
"Sillä niinkuin ruumis on yksi ja siinä on monta jäsentä, mutta kaikki ruumiin jäsenet, vaikka niitä on monta, ovat yksi ruumis, niin on Kristuskin; sillä me olemme kaikki yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, ja kaikki olemme saaneet juoda samaa Henkeä...Mutta te olette Kristuksen ruumis ja kukin osaltanne hänen jäseniänsä" (1.Kor. 12:12-13,27).
"Ja kaikki hän on asettanut hänen jalkainsa alle ja antanut hänet kaiken pääksi seurakunnalle, joka on hänen ruumiinsa, hänen täyteytensä, joka kaikki kaikissa täyttää" (Efes. 1:22-23).
"Ja hän on ruumiin, se on: seurakunnan, pää; hän, joka on alku, esikoinen kuolleista nousseitten joukossa, että hän olisi kaikessa ensimmäinen" (Kol. 1:18).
"... että näet pakanatkin ovat kanssaperillisiä ja yhtä ruumista ja osallisia lupaukseen Kristuksessa Jeesuksessa evankeliumin kautta" (Efes. 3:6).
Yksi kaikkein keskeisimpiä asioita Jumalan seurakunnan kohdalla on totuus yhdestä Messiaan ruumiista eli seurakunnasta. Sillä hetkellä, kun katuva syntinen tekee parannuksen ja ottaa uskossa vastaan Jeshuan pelastajanaan ja Herranaan, hän uudestisyntyy Pyhän Hengen voimasta Jumalan lapseksi. Samalla hän saa Pyhän Hengen sinetiksi sisimpäänsä asumaan ja hänet kastetaan yhdessä Hengessä yhden Messiaan ruumiin eli Jumalan seurakunnan jäseneksi. Näin evankeliumin sanoman Messiaassa vastaanottanut ihminen, olipa juutalainen tai pakana, on uskoontulohetkestään lähtien Messiaan ruumiin eli Jumalan seurakunnan jäsen, sillä paikalla, mihin seurakunnan Herra, ruumiin pää, on hänet asettanut.
On myöskin ymmärrettävä, että Jumalan seurakunta, Messiaan ruumis, on luonteeltaan hengellinen ja yliluonnollinen. Jokainen uskova kuuluu jäsenenä tähän seurakuntaruumiiseen, joka on yksi kaikilla tasoilla: maailmanlaajuisesti, paikkakuntatasolla ja kuuluvatpa siihen myös taivaassa jo olevat pyhät, uskossa kuolleitten vanhurskasten henget (Heb. 12:22-23, Efes. 1:9-10). Muuta seurakuntaa Jumalalla ei ole.
Yksi paikallisseurakunta
"Ja kaikki, jotka uskoivat (Jerusalemin uskovaiset), olivat yhdessä ja pitivät kaikkea yhteisenä" (Ap.t. 2:44).
"Paavali, Jeesuksen Kristuksen palvelija, kutsuttu apostoli, erotettu julistamaan Jumalan evankeliumia...kaikille Roomassa oleville Jumalan rakkaille, kutsutuille pyhille" (Room. 1:1,7).
"Paavali ja Silvanus ja Timoteus tessalonikalaisten seurakunnalle Isässä Jumalassa ja Herrassa Jeesuksessa Kristuksessa. Armo teille ja rauha!" (1.Tes. 1:1).
Kun apostolinen alkuseurakunta syntyi helluntaipäivänä Jerusalemissa, meille kerrotaan, että kaikki uskovaiset olivat yhdessä Jerusalemin kaupungissa. Se merkitsee sitä, että alkuseurakunnan päivinä oli vain yksi paikallisseurakunta Jerusalemissa. Samoin oli muidenkin seurakuntien laita Lähi-Idässä, jotka syntyivät pääasiallisesti pakanain apostolin Shalin (Paavalin) toiminnan tuloksena. Kun apostoli kirjoittaa seurakuntakirjeensä näille, hän osoittaa ne aina kunkin paikkakunnan uskovien joukolle eli sen paikkakunnan Jumalan seurakunnalle (1.Kor. 1:2, 2.Kor. 1:1, Efes. 1:1, Fil. 1:1, Kol. 1:2). Lisäksi löytyy suuremmalle alueelle tarkoitettuja kirjeitä, kuten Galatalaiskirje, joka on osoitettu Galatian alueen tai maakunnan (nykyisessä Turkissa) kaikille paikallisseurakunnille (Gal. 1:2). Ilmestyskirjasta löydämme Johanneksen osoittaman kirjeen (Ilmestyskirjan) seitsemälle Aasian paikallisseurakunnalle, jotka sijaitsivat myös nykyisessä Turkissa (Ilm. 1:4).
Alkuseurakunnan mallin mukaan tulisi tänäkin päivänä olla vain yksi uskovien joukko - yksi seurakunta - kullakin paikkakunnalla. Keskenään kiistelevät kirkkokunnat ja paikallisseurakunnat eivät Raamatun mukaan ole Jumalan Hengen tuotetta, koska uskovat on kastettu yhdessä Hengessä yhdeksi ruumiiksi, vaan ne ovat sielunvihollisen hengen aikaansaannoksia, ihmisen lihan tekojen toteuttamana. Vaarallisinta tässä ei ole se, että on olemassa useita rukoushuoneita kullakin paikkakunnalla, onhan esim. suurissa kaupungeissa jo käytännön syistä pakko olla useita kokoontumistiloja eri puolilla kaupunkia, mutta keskinäinen opillinen ja muu kiistely ja toisten solvaaminen sekä oman joukon asettaminen, ainakin epäsuorasti, muita paremmaksi, on kaukana Jumalan mielen ja Sanan mukaisesta toiminnasta. Tästä asiasta uskovien tulee tehdä parannus ja alkaa toteuttamaan yhden paikallisseurakunnan periaatetta, toisia rakastaen ja kunnioittaen, vaikka käytännön syistä kokoonnuttaisiinkin eri kokoontumistiloissa. Jokaisen uskovan tulisi muistaa ja korostaa sitä tosiasiaa, että on vain yksi paikallisseurakunta, johon Jumalan edessä kaikki paikkakunnan uskovat hengellisesti kuuluvat.
Yksi sydän ja yksi sielu
"Ja uskovaisten suuressa joukossa oli yksi sydän ja yksi sielu; eikä kenkään heistä sanonut omaksensa mitään siitä, mitä hänellä oli, vaan kaikki oli heillä yhteistä" (Ap.t. 4:32).
"Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskinäinen rakkaus" (Joh. 13:35).
"Mutta en minä rukoile ainoastaan näiden edestä, vaan myös niiden edestä, jotka heidän sanansa kautta uskovat minuun, että he kaikki olisivat yhtä, niinkuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa, että hekin meissä olisivat, niin että maailma uskoisi, että sinä olet minut lähettänyt. Ja sen kirkkauden, jonka sinä minulle annoit, minä olen antanut heille, että he olisivat yhtä, niinkuin me olemme yhtä - minä heissä, ja sinä minussa - että he olisivat täydellisesti yhtä, niin että maailma ymmärtäisi, että sinä olet minut lähettänyt ja rakastanut heitä, niinkuin sinä olet minua rakastanut" (Joh. 17:20-23).
Jeshuan sanojen mukainen todellinen opetuslapseuden tuntomerkki on ykseys ja keskinäinen rakkaus. Apostolisessa alkuseurakunnassa tämä oli vallitseva olotila, sillä uskovilla oli yksi sydän ja yksi sielu ja rakkaus ilmeni valtavana huolenpitona toinen toisistaan. Kun tätä Raamatun opetuksen taustaa vasten tarkastelee nykyajan kristillistä maailmaa ja ns. uskovaisia, tulee väkisinkin mieleen, missä ovat todelliset Jeshuan opetuslapset. Uskovien yhteyden ja keskinäisen rakkauden puute on suurin este sille, että maailma ei voi ottaa todesta evankeliumin sanomaa rakastavasta Jumalasta, joka antoi ainokaisen Poikansa meidän syntiemme edestä ja vain ylen harvat tulevat uskoon (Joh. 3:16).
Kun uskovat tekevät parannuksen ja nöyrtyvät Jumalan edessä, alkaen rakastaa ja kunnioittaa toinen toisiaan, voi Jumalakin uskoa valtavan herätyksen lopun ajassa ennalleen asetetulle seurakunnalle, jolla on yksi sydän ja yksi sielu. Maailma on täynnä vihaa, riitaa ja kateutta ja on luonnollista, että ihmiset eivät halua tulla sellaisten uskovien joukkoon, jossa nämä samat asiat vallitsevat uskovien keskellä, mutta jos uskovien keskellä vallitsee rakkauden lämpö ja yksi sydän, haluavat ihmiset tulla sellaiseen yhteyteen, kokemaan Jumalan armoa ja uskovien rakkautta. Haluan tässä yhteydessä vielä korostaa sitä, että keskinäinen rakkaus ei merkitse sitä, että hylkäisimme totuuden, sillä todellinen Pyhän Hengen aikaansaama rakkaus on myöskin rakkautta totuuteen, halua vaeltaa Jumalan Sanan totuuden mukaan (2.Tes. 2:10, Joh. 17:17, 16:3).
Karitsan elämänkirja - taivaallinen seurakuntarekisteri
"Älkää kuitenkaan siitä iloitko, että henget ovat teille alamaiset, vaan iloitkaa siitä, että teidän nimenne ovat kirjoitettuina taivaissa" (Luuk. 10:20).
"Eikä sinne ole pääsevä mitään epäpyhää eikä ketään kauhistusten tekijää eikä valhettelijaa, vaan ainoastaan ne, jotka ovat kirjoitetut Karitsan elämänkirjaan" (Ilm. 21:27).
"Ja joka ei ollut elämän kirjaan kirjoitettu, se heitettiin tuliseen järveen" (Ilm. 20:15).
"Joka voittaa, se näin puetaan valkeihin vaatteisiin, enkä minä pyyhi pois hänen nimeänsä elämän kirjasta, ja minä olen tunnustava hänen nimensä Isäni edessä ja hänen enkeliensä edessä" (Ilm. 3:5).
"Autuaita olette te, kun ihmiset vihaavat teitä ja erottavat teidät yhteydestään ja herjaavat teitä ja pyyhkivät pois teidän nimenne ikäänkuin jonkin pahan - Ihmisen Pojan tähden. Iloitkaa sinä päivänä, riemuun ratketkaa; sillä katso, teidän palkkanne on suuri taivaassa; sillä näin tekivät heidän isänsä profeetoille" (Luuk. 6:22-23).
Jumalan seurakunnan eli Messiaan ruumiin "kirkonkirjat" ovat taivaallisessa Karitsan elämänkirjassa. Mikään muu seurakuntarekisteri ei olekaan pätevä Jumalan edessä. Jos nimemme on Karitsan elämänkirjassa, taivaallisen Jerusalemin portit avautuvat kerran meille, jos nimemme puuttuu elämän kirjasta, meidät heitetään tuliseen järveen, kadotukseen, vaikka nimemme olisi maan päällä kuinka monessa ihmisten tekemässä seurakuntarekisterissä. On vain pidettävä huoli siitä, että nimemme uskon kautta Jeshuaan on elämän kirjassa.
Saamme myös olla kiitollisia siitä, että elämän kirjan kirjanpito on uskottu kaikkitietävälle Jumalan Pojalle, siksi siellä ei ole virheitä. Vain ylösnousseella Messiaalla on oikeus pyyhkiä nimi pois elämän kirjasta. Monet Raamatun selittäjät ymmärtävät tämän niin, että jokaisen ihmisen nimi on valmiiksi kirjoitettu elämän kirjaan jo maailman perustamisesta asti, niinkuin Ilmestyskirjasta voidaan ymmärtää ja jos ihminen, tultuaan vastuulliseen ikään ja ymmärrykseen erottamaan hyvän pahasta, ei tee parannusta ja ota vastaan pelastusta elämänsä aikana, Jumalan hänelle suomana etsikkoaikana, niin silloin hänen nimensä pyyhitään pois elämän kirjasta (Ilm. 13:8, 2.Moos. 32:32-33).
Edellämainittu Ilmestyskirjan jae voidaan alkutekstistä tulkita kuitenkin myös siten, että se tarkoittaa maailman perustamisesta asti (Jumalan aivoituksissa) teurastettua Karitsaa, eikä elämän kirjaa ja tämän tulkinnan mukaan nimi kirjoitetaan elämän kirjaan silloin, kun ihminen tekee parannuksen ja ottaa uskossa vastaan Jumalan Pojan Pelastajanaan ja Herranaan. Olkoonpa kumpi tulkinta hyvänsä oikea, varmaa on kuitenkin se, että viattomuuden tilassa olevien pienten lasten nimet ovat Karitsan elämänkirjassa sekä niiden nimet, jotka ovat ottaneet vastaan pelastuksen Messiaassa Jeshuassa ja myöskin loppuun asti pysyvät uskossa (Mat. 24:13).
Monet ihmiset ovat hyvin huolestuneita siitä, että heidän nimensä pysyvät maallisissa kirkonkirjoissa, vaikka Raamatun mukaan sillä ei ole mitään merkitystä Jumalan edessä. Jos meidän nimemme pyyhitään pois jostakin ihmisten rekisteristä Messiaan tähden ja sen tähden, että rakastamme Jumalan Sanan totuutta enemmän kuin ihmisten mielipiteitä ja perinnäissääntöjä, saamme iloita ja riemuita, sillä palkkamme on suuri taivaissa. Meidän on ainoastaan pidettävä huoli siitä, ettei nimeämme pyyhitä pois elämän kirjasta syntiemme tähden. Sen varmistamme pysymällä uskossa vahvoina loppuun asti ja lankeemuksen tullessa tekemällä nopeasti parannusta.
Jumala ei asu ihmisten temppeleissä
"Korkein ei kuitenkaan asu käsillä tehdyissä huoneissa..." (Ap.t. 7:48). - "Vai ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli, joka Henki teissä on..." (1.Kor. 6:19).
"Sillä missä kaksi tahi kolme on kokoontunut minun nimeeni, siinä minä olen heidän keskellänsä" (Mat. 18:20).
"...älkäämme jättäkö omaa seurakunnankokoustamme (alkut. mukaan: keskinäistä kokoontumistanne), niinkuin muutamien on tapana, vaan kehoittakaamme toisiamme, sitä enemmän, kuta enemmän näette tuon päivän lähestyvän" (Heb. 10:25).
Jotta ymmärtäisimme paremmin seurakunnan hengellisen olemuksen, tutkimme vielä muutamia tosiasioita siitä Sanan valossa. Vanhan liiton päivinä Ilmestysmaja ja Jerusalemin temppeli olivat paikkoja, joissa Jumalan Hengen kirkkaus ilmestyi Israelin seurakunnalle (2.Moos. 40:34-35, 2.Aik. 5:11-14). Jumala ei kuitenkaan Raamatun ilmoituksen mukaan asu käsillä tehdyissä temppeleissä, vaan Hänen Henkensä temppeli on uskovan ihmisen ruumis (1.Kun. 8:27, Ap.t. 17:24, 2.Kor. 6:14). Missä kaksi tai kolme ihmistä on kokoontuneena Jeshuan nimeen, siellä seurakunta on koolla pienoiskoossa ja Messias itse on läsnä heidän keskellään. Seurakunta on siis koolla aina siellä, missä uskovia ihmisiä on kokoontuneena Jeshuan nimessä.
Tätä tarkoittivat myöskin alkutekstin seurakuntaa tarkoittavat sanat (hebr. Kehila = yhteisö, kokoontuminen, kaupungin juutalainen yhteisö, seurakunta; kreik. Eklesia = ulos kutsuttu joukko, kansankokous, seurakunta). Seurakunta on maailmasta Messiasta seuraamaan uloskutsuttu uskovien joukko. Kaikkialla missä uskovia kokoontuu Jeshuan nimessä, on seurakunta koolla. seurakunnan hengellinen yleisluonne ei tee tyhjäksi sitä, etteikö paikkakuntatasolla tarvittaisi järjestäytynyttä toimintaa ja seurakuntavirkoja, kuten vanhimmat ja evankelistat (tarkastelemme näitä asioita myöhemmin tässä kirjassa).
Tätä uskovien keskinäistä kokoontumista eli seurakunnankokousta ei tule laiminlyödä, niinkuin Hebrealaiskirjeen kirjoittaja meitä kehoittaa. Tätä Raamatun jaetta usein on käytetty väärin siten, että on pyritty jakeen väärän tulkinnan avulla vangitsemaan uskovia kirkkokuntien "karsinoihin". Tästä ei alkutekstin mukaan ole kuitenkaan kysymys, vaan uskovien yhteyden ja keskinäisen kokoontumisen laiminlyönnistä, joka on eriseuraisuuden synti (Gal. 5:19-21).
Vaikka Jumala ei asukaan ihmisten käsillä tehdyissä temppeleissä, vaan Hänen Henkensä temppeli on uskovan ruumis, me kuitenkin luonnollisesti tarvitsemme kokoontumistiloja, joissa uskovat voivat kokoontua yhteisestä uskosta rakentumaan. Lähi-Idässä, jossa on lämmin ilmasto, voidaan periaatteessa kokoontua suuren osan vuotta luonnon "helmassa", niinkuin Messiaan päivinä, mutta pohjoisen kylmässä ilmastossa kokoontumistilat ovat välttämättömiä melkein läpi vuoden. Tällaisessa tarkoituksessa voivat palvella kodit ja muut kokoontumistilat, kuten alkuseurakunnankin päivinä (Ap.t. 2:46, 19:8-9).
Eriseurat ja lahkot
"Mutta jos te olette Hengen kuljetettavina, niin ette ole lain alla. Mutta lihan teot ovat ilmeiset, ja ne ovat: haureus, saastaisuus, irstaus, epäjumalanpalvelus, noituus, vihamielisyys, riita, kateellisuus, vihat, juonet, eriseurat, lahkot, kateus, juomingit, mässäykset ja muut senkaltaiset, joista teille edeltäpäin sanon, niinkuin jo ennenkin olen sanonut, että ne, jotka semmoista harjoittavat, eivät peri Jumalan valtakuntaa" (Gal. 5:18-21).
"Mutta minä kehoitan teitä, veljet, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimeen, että kaikki olisitte puheessa yksimieliset ettekä suvaitsisi riitaisuuksia keskuudessanne, vaan pysyisitte sovinnossa ja teillä olisi sama mieli ja sama ajatus. Sillä Kloen perheväeltä olen saanut teistä kuulla, veljeni, että teillä on riitoja keskuudessanne. Tarkoitan sitä, että yksi teistä sanoo: "Minä olen Paavalin puolta", toinen: "Minä Apolloksen", joku taas: "Minä Keefaan", joku vielä: "Minä Kristuksen." Onko Kristus jaettu? Ei kaiketi Paavali ole ristiinnaulittu teidän edestänne? Vai oletteko te kastetut Paavalin nimeen?" (1.Kor. 1:10-13).
"Niinpä, veljet, minun ei käynyt puhuminen teille niinkuin hengellisille, vaan niinkuin lihallisille, niinkuin pienille lapsille Kristuksessa. Maitoa minä juotin teille, en antanut ruokaa, sillä sitä ette silloin sietäneet, ettekä vielä nytkään siedä; olettehan vielä lihallisia. Sillä kun keskuudessanne on kateutta ja riitaa, ettekö silloin ole lihallisia ja vaella ihmisten tavoin? Kun toinen sanoo: "Minä olen Paavalin puolta", ja toinen: "Minä olen Apolloksen", ettekö silloin ole niinkuin ihmiset ainakin?" (1.Kor. 3:1-4).
Korintton seurakunnalta ei puuttunut mitään missään armolahjassa ja he odottivat Messiaan paluuta (1.Kor. 1:7). Näennäisesti se oli hyvin hengellinen seurakunta, mutta siitä huolimatta seurakunta oli lihallinen ja hengellisesti alaikäinen, koska heidän keskuudessaan oli riitoja ja puolueita. Oli Paavalin puolue, Apolloksen puolue, Keefaksen (Pietarin) puolue ja Kristuksen puolue. Kun tarkastelemme meidän aikamme kristillistä maailmaa, tilanne on aivan samankaltainen. On Lutherin puolue, Wesleyn puolue, Boothin puolue jne.. Toisinsanoen nykyajan kristillisyys on korinttolaisten tavoin valtaosiltaan lihallista ja hengellisesti alaikäistä, maitoruokatasolla olevaa kristillisyyttä, joka ei siedä Jumalan Sanan vahvaa ruokaa. Yksi hengellisen täysi-ikäisyyden tuntomerkki on se, että toisiaan rakastaen ja kunnioittaen rakennetaan yhtä jakamatonta Messiaan ruumista, eikä juosta "omien huoneiden" hyväksi (Efes. 4:11-16, Hag. 1:7-11, Heb. 5:11-14).
Pahimmillaan tällainen eriseurainen ja lahkohenkinen kristillisyys voi olla jopa esteenä Jumalan valtakuntaan pääsylle. Kun pakanain apostoli luettelee lihan tekoja kirjeessään galatalaisille, hän mainitsee karkeiden syntien, kuten haureus, saastaisuus, irstaus ja epäjumalanpalvelus, joukossa, myös sisäisiä lihan tekoja, kuten vihat juonet, eriseurat ja lahkot. Jokainen Raamattua tunteva ymmärtää, että esim. haureuden harjoittaminen estää pääsyn Jumalan valtakuntaan, mutta usein unohdetaan, että eriseuraisuus ja lahkolaisuus ovat myös syntejä, jotka voivat estää pääsyn Jumalan valtakuntaan, ellemme tee parannusta ja ala rakentaa yhtä Messiaan ruumista.
Raamatun mukaan olemme kastetut yhdessä Hengessä yhdeksi Messiaan ruumiiksi eli seurakunnaksi. Jumalan Henki siis yhdistää uskovat yhdeksi, niinkuin oli alkuseurakunnan päivinä. Mikä on sitten se henki, joka pirstoo ja hajottaa Messiaan yhden ruumiin? Raamatun mukaan se on antikristuksen Henki. Johannes kirjoittaa:
"Lapsukaiset, nyt on viimeinen aika. Ja niinkuin te olette kuulleet, että antikristus tulee, niin onkin nyt monta antikristusta ilmaantunut; siitä me tiedämme, että nyt on viimeinen aika. Meistä he ovat lähteneet, mutta he eivät olleet yhtä meidän kanssamme; sillä jos he olisivat olleet yhtä meidän kanssamme, niin he olisivat meidän kanssamme pysyneet; mutta heissä oli tuleva ilmi, että kaikki eivät ole yhtä meidän kanssamme" (1.Joh. 2:18-19).
Saatana, ilmavallan hallitsija, tekee tämän työnsä tottelemattomuuden lasten kautta, jotka vaeltavat lihan ja ajatusten mieliteossa (Efes. 2:1-3). Valitettavasti uskosta osattomien ohella myös uskovan nimeä kantavien joukossa on niitä, jotka ovat tottelemattomuuden lapsia, joita ilmavallan hallitsija voi käyttää hyväkseen, koska he vaeltavat lahkolaisuuden ja eriseuraisuuden lihanteoissa antikristuksen hengen vallassa. Näin on sielunvihollinen onnistunut toteuttamaan tarkoitusperiänsä Messiaan ruumiin ykseyden hajottamisessa. Jumala suokoon, että uskovien silmät avautuisivat näkemään, minkä hengen vallassa he ovat, hajottaessaan Messiaan ruumiin ykseyden.
Millä nimellä uskovia kutsutaan?
"Ja he vaikuttivat yhdessä kokonaisen vuoden seurakunnassa, ja niitä oli paljon, jotka saivat heiltä opetusta; ja Antiokiassa ruvettiin opetuslapsia ensiksi nimittämään kristityiksi (heb. UT: meshichijim = messiaaniset)." (Ap.t. 11:26).
"Katsokaa, minkäkaltaisen rakkauden Isä on meille antanut, että meitä kutsutaan Jumalan lapsiksi, joita me olemmekin" (1.Joh. 3:1).
"Jos teitä solvataan Kristuksen nimen tähden, niin te olette autuaat, sillä kirkkauden ja Jumalan Henki lepää teidän päällänne. Älköön näet kukaan teistä kärsikö murhaajana tai varkaana tai pahantekijänä tahi sentähden, että sekaantuu hänelle kuulumattomiin; mutta jos hän kärsii kristittynä, älköön hävetkö, vaan ylistäköön sen nimensä tähden Jumalaa" (1.Piet. 4:14-16).
Jeshuan ollessa maan päällä, hänen seuraajiaan kutsuttiin opetuslapsiksi (Mat. 5:1, Mark. 2:23, Luuk. 14:26). Tämä nimitys oli käytössä myöskin alkuseurakunnan päivinä ja vasta Antiokiassa alettiin opetuslapsia kutsumaan kristityiksi (Ap.t. 6:1, 9:26, 13:52, 14:21, 19:1). Kristityn nimitys levisi vähitellen yleiseen käyttöön ja nykyään se on yleinen kautta koko maailman (Ap.t. 26:28).
Kristitty tulee kreikankielisestä sanasta "khristianos" ja se tarkoittaa Kristukselle (kreik. Khristos = voideltu) kuuluvaa, henkilöä joka seuraa Kristusta. Hebreankielisessä UT:ssa vastaava nimitys on messiaaninen, joka tarkoittaa myös samaa, Messiaalle (hebr. Masiach = voideltu) kuuluvaa, henkilöä joka seuraa Messiasta. Lisäksi Raamatusta löytyy muitakin nimiä, joilla opetuslapsia kutsutaan: Jumalan lapsi, uskova tai uskovainen, pyhä tai Jumalan pyhä ja veli ja sisar Herrassa (Room 1:7, 1.Kor. 1:2, 2.Kor. 1:1, Efes. 1:1, Fil. 1:1, Kol. 1:2, Mat. 12:46-50, Ap.t. 9:17, Room. 16:1, 1.Kor. 7:15). Kaikilla näillä Raamatun mainitsemilla nimillä voimme kutsua toisiamme Jumalan seurakunnan keskuudessa. Sensijaan "inflaation", sillä maailmassa on noin 1,5 miljardia ihmistä, joiden uskontona on kristinusko, samalla tavoin kuin toisilla on islaminusko, hindulaisuus tai budhalaisuus. Kristityn nimen kantaminen ei nykyään välttämättä merkitse sitä, että henkilö todella on Jeshuan opetuslapsi, Kristukselle kuuluva, sillä maailman noin 1,5 miljardista ns. kristitystä vain pieni osa on todella uudestisyntyneitä uskovia. Jeshuaan uskovat juutalaiset käyttävät hebreankielisen UT:n mukaisesti nimitystä "messiaaniset" ja henkilökohtaisesti pidän tätä nimeä parempana, sillä se erottaa messiaaniset pakanauskovatkin niistä ns. kristityistä, jotka eivät todellisuudessa ole Jumalan lapsia.
Ristin Voiton kustantamassa kirjassa: "Azusa-katu 312" on hyvin sattuva kohta (sivulla 240) sellaiset nimet, joita nykyään käytetään kuvaamaan henkilön kuulumista johonkin uskonsuuntaan tai kirkkokuntaan, eivät ole raamatullisia ja meidän ei tulisi niitä käyttää.
Kristityn nimi, vaikka onkin raamatullinen, on valitettavasti kärsinyt nykymaailmassa John Bunyan:in mielipiteestä uskovien käyttämistä nimityksistä ja se sopii tähän yhteyteen erittäin hyvin:
"H.L. Hastings on kirjoittanut seuraavasti: 'Paholainen näyttää ikiajat käyttäneen vehkeilykeinonaan Jumalan lasten nimittelemistä ja erotelleen ja vainonneen sillä tavalla niitä, joiden yhteyden puolesta Vapahtajamme niin hartaasti rukoili.' John Bunyan oli hyvin suorasanainen. Hän kirjoitti seuraavaa: 'Koska toivotte kuulevanne, millä nimellä haluaisin itseäni kutsuttavan, ilmoitan, että mikäli Jumala katsoo minut kelvolliseksi, haluaisin kantaa nimeä kristitty, uskova tai jotakin muuta Pyhän Hengen suomaa nimeä. Mutta kaikki nuo riitaisuutta herättävät nimet kuten anabaptistit jne. eivät käsitykseni mukaan tule Jerusalemista eivätkä Antiokiasta vaan suorastaan helvetistä ja Babylonista, sillä ne luonnollisestikin korostavat jakautumista eri suuntiin. Kaikki tunnetaan hedelmistään.'"
http://www.israel-apu.org/kirjoituksia/juhlat.html
ISRAELIN JUHLAT - TULEVAISTEN VARJOT
"Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta, jotka vain (vain sanaa ei ole alkutekstissä) ovat tulevaisten varjo, mutta ruumis on Kristuksen" (Kol.2:16-17).
Jumalan antamat juhlat Israelin kansalle ovat profeetallisia esikuvia Jumalan iankaikkisesta lunastussuunnitelmasta, "tulevaisten varjoja", kuten Paavali kirjoittaa. Israelin juhlat jakautuvat kahteen ryhmään: On ensinnäkin Mooseksen ajan seitsemän pääjuhlaa juhlasapatteineen (7 juhlasapattia), kuten Raamatun juhlaluku 3.Moos.23 opettaa. Sitten on myös historian saatossa tulleita Mooseksen ajan jälkeisiä juhlia, joihin ei liity juhlasapatteja. Näitä Mooseksen ajan jälkeisiä juhlia ovat Puurim, Hanukka, ja muutamat paastot temppelin hävityksen muistolle (Ester 9:16-23; Joh.10:22-23; 1.Mak.4:52-59; 2.Mak10:1-8; Sak.8:19).
Kaikilla Raamatun juhlilla, jotka Israelin Jumala on antanut Israelin kansalle ja koko maailmalle, on esikuvallinen ja profeetallinen merkitys. Kaikki juhlat ovat Herran kunniaksi (3.Moos.23:1-5). Uusi testamentti sanoo selvästi monta kertaa, että Jeshua Messias eli Jeesus Kristus on Herra (Room.1:4; 2.Tim.1:8; Ilm.19:16). Kaikki Raamattuun perustuvat Israelin juhlat ovat siis Jeshua Messiaan kunniaksi.
Raamatulliset Israelin juhlat pitävät sisällään myös koko Jumalan profeetallisen lunastussuunnitelman. Mooseksen jälkeisen ajan juhlillakin on oma tärkeä esikuvallinen ja profeetallinen merkityksensä, mutta erityisesti seitsemällä Mooseksen ajan pääjuhlalla on tärkeä esikuvallinen ja profeetallinen merkitys. Ne ovat "tulevaisten varjoja", pitäen esikuvallisina sisällään Messiaan lunastustyön, Messiaan ruumiin eli seurakunnan aikakauden ja ulottuvat aina tulevaan iankaikkiseen maailmaan saakka. Osa näistä juhlista on jo toteutunut, mutta osa odottaa vielä toteutumistaan profeetallisina juhlien esikuvien täyttymyksenä. Tarkastelemme tätä aihetta lyhyesti, tiivistetyssä muodossa.
Toteutuneet Mooseksen ajan pääjuhlat ja niiden merkitys:
1. Pesach eli pääsiäinen, jota vietetään Raamatullisen kalenterin 1. kuun eli Nisan kuun 14. päivänä (3.Moos.23:4-5; maalis-huhtikuussa). Pääsiäinen asetettiin Israelin kansan lähtiessä ulos Egyptin orjuudesta Mooseksen johdolla. Israelilaisten kotien ovien pihtipielet siveltiin virheettömän teurastetun karitsan verellä ja niin Israelin esikoiset säästyivät tuholta, kun Jumala rankaisi Egyptiläisiä kymmenennellä vitsauksella, esikoisten surmalla (2.Moos.12). Tämä on esikuvaa Jumalan virheettömästä Pääsiäiskaritsasta, Jeshua Messiaasta, joka kuoli ristillä meidän syntiemme tähden, jotta voisimme uskossa omistaa anteeksiantamuksen synneistämme Jeshuan veren kautta, emmekä joutuisi kadotuksen tuleen (Joh.1:29; Room.8:1; 1.Piet.1:17-19; 1.Joh.1:7). Tämä Jumalan lunastussuunnitelma ristin sovitustyöstä, jossa Messias, Jumalan Karitsa, kuoli syntiemme tähden, oli Jumalalla jo ennen maailman perustamista (1.Piet.1:19-20; Ilm.13:8; Heb.9:14).
2. Chag Ha'matsot eli happamattoman leivän juhla, jota vietetään Nisan-kuun 15.-22. päivä (3.Moos.23:4-6). Chag Ha'matsot seuraa välittömästi Pesachia, joten ne muodostavat yhden kokonaisuuden. Jumala käski Egyptin orjuudesta lähtevää Israelin kansaa viettämään tätä 7 päivää kestävää juhlaa joka vuosi. Israelilaisten tuli syödä vain happamatonta leipää ja ruokaa juhlapäivien ajan (2.Moos.12:14-20). Tämä on esikuvaa uskovan vaelluksesta. Emme saa vaeltaa Jumalan Pääsiäiskaritsan verellä puhdistettuina synnin, ilkeyden, pahuuden tai epäraamatullisten perinnäissääntöjen hapatuksessa, vaan Jumalan Sanan totuuden puhtaudessa ja happamattomuudessa (1.Kor.5:6-8; Joh.17:17; Mat.15:1-14; 16:6-12).
3. Omer-lyhteen eli esikoislyhteen heilutus, joka alkuperäisen saddukealaisen tradition mukaan suoritettiin happamattoman leivän juhlaviikolle sattuvan viikkosapatin (perjantai-illasta lauantai-iltaan) jälkeisenä päivänä eli viikon ensimmäisenä päivänä (lauantai-illasta sunnuntai-iltaan; vuorokausi on Raamatussa illasta iltaan; 3.Moos.23:9-14, 32; 1.Moos.1:5, 8). Ylimmäinen pappi leikkasi viikon ensimmäisenä päivänä ensin kypsyvästä ohrasta esikoislyhteen eli Omer-lyhteen, joka heilutettiin Herran edessä temppelissä. Tämä on esikuvaa Messiaan ylösnousemuksesta esikoisena kuoloon nukkuneista (1.Kor.15:20-23). Messias kuoli ristillä keskiviikkona (Nisan-kuun 14. päivänä, pääsiäispäivänä), Hänen ruumiinsa laskettiin hautaan keskiviikkoiltana, happamattoman leivän juhlaviikon ensimmäisen päivän ja samalla juhlasapatin ollessa alkamassa (3.Moos.23:6-8; selitetään tarkemmin kirjassa "Apostolinen seurakunta"). Hänen ruumiinsa oli kolme päivää ja kolme yötä haudassa (Mat.12:40). Hänen nousi kuolleista lauantai-iltana, viikon ensimmäisen päivän alkaessa ja samalla esikoislyhteen heilutuksen päivän alkaessa, esikoisena kuoloon nukkuneista. Koska Jeshua on Ylimmäinen pappi, Melkisedekin järjestyksen mukaan, oli Hänelläkin esikoislyhde (Heb.5:5-6; 8:1-2). Hän herätti joukon vanhan liiton pyhiä kuolleista (Mat.27:50-53). Koska esikoislyhde on "heilutettu", tulee myöhemmin "pääsato", kun Jeshua tulemuksessaan herättää Häneen uskovat kuolleista (1.Kor.15:20-23).
4. Shavuot eli viikkojuhla eli helluntai, touko-kesäkuun vaihteen tienoilla (3.Moos.23:15-16, 21). Omer-lyhteen heilutuksen päivästä alkaa ns. Omer-laskenta, kestäen seitsemän viikkoa. Sitten tulee 50. päivä, seitsemännen sapatin jälkeinen päivä, joka on viikkojuhla eli helluntai. Tällä juhlalla on myös nimi "Matan Torah" eli Tooran antamisen eli Lain antamisen juhla. Israelilaisen tradition mukaan Jumala antoi Tooran eli lain kivitauluihin kirjoitettuna Siinain vuorella viikkojuhlan eli helluntain aikaan (2.Moos.19:1-3). Tämän juhlan profeetallisen esikuvan täyttymys toteutui Siionin vuorella Jerusalemissa, kun Pyhä Henki täytti odottavan ja rukoilevan alkuseurakunnan opetuslapsijoukon viikkojuhlana eli helluntaina (Ap.t.1:8, 12-15; 2:1-4). Jumalan Toora (opetus, oppi, laki) kirjoitettiin silloin (ja siitä lähtien uudessa liitossa), ei enää kivitauluihin Jumalan sormella, vaan Pyhässä Hengessä sydämiin ja mieliin (Hes.36:26-27; Heb.8:8-12).
Nämä kaikki edellä mainitut neljä Mooseksen ajan juhlaa ovat täyttyneet profeetallisena juhlaesikuvien täyttymyksenä Jeshua Messiaan ja apostolisen alkuseurakunnan päivinä. Jäljellä on vielä kolme juhlaa, joiden profeetallista täyttymystä Messiaan seurakunta odottaa.
5. Zichron Truah eli pasunansoiton muisto tai Jom Truaa eli pasunansoiton päivä, jota vietetään syksyllä 7. kuun ensimmäisenä päivänä (syys-lokakuun vaihteen tienoilla, se on myös Israelin uuden vuoden päivä; 3.Moos.23:23-25; 4.Moos.29:1). Pasuunaan (tai torveen) puhallusta käytettiin vanhan liiton päivinä juhlien aikaan, kutsuttaessa seurakuntaa koolle, kansan liikkeellelähdön merkiksi ja myös lähdettäessä sotaan vihollista vastaan (4.Moos.10; Joosua 6). Pasuunaan puhallus on myös esikuvaa Jumalan Sanan julistuksesta syntisille parannukseksi (Hes.33:1-9). Tulevaa Herran vihan päivää kutsutaan myös pasuunan ja sotahuudon päiväksi (Sef.1:14-16; Jooel 2:1-11). Sillä tarkoitetaan tulevaa Herran päivän tuomioiden aikaa, jolloin Jumala kostaa jumalattomille heidän pahat tekonsa ja tuomitsee maailman. Niistä tuomioista jää vain vähän ihmisiä jäljelle (Jes.13:7-13; Jes.24). Pasuunansoiton päivä on esikuva tuosta tulevasta Herran päivästä ja ajan merkit osoittavat sen olevan lähellä.
6. Jom Kippur eli suuri sovituspäivä, 7. kuun 10. päivä (lokakuun alkupuolella; 3.Moos.23:27-32). Pasuunansoiton päivästä alkaa 10 päivää kestävä aika (Jom Kippuriin asti), jota kutsutaan Israelin perinteessä nimellä "jamim noraim" eli kauhistuttavat päivät. Niiden päivien aikana israelilaiset rukoilevat, katuvat, pyytävät anteeksi syntejään Jumalalta ja lähimmäisiltä (Dan.1; Ilm.2:10). Näiden koetuksen päivien aikana toivotetaan toisille "chatimaa tovah" eli hyvää sinetöintiä, jolla tarkoitetaan sitä "tuomion sinetöintiä", jonka Jumala tekee Jom Kippurina eli suurena sovituspäivänä jokaisen israelilaisen kohdalla elämän kirjaan. Vanhan liiton ja Jerusalemin temppelin aikaan ylimmäinen pappi meni kerran vuodessa Jom Kippurina uhrieläinten verta mukanaan temppelin kaikkeinpyhimpään uhraamaan esikuvallisia eläinuhreja itsensä ja israelilaisten syntien sovitukseksi (3.Moos.16). Hebrealaiskirjeen 9. luku on uusitestamentillinen selitys suuren sovituspäivän esikuvien täyttymyksestä, kun Messias meni Jumalan eteen taivaan temppelin kaikkeinpyhimpään oman sovintoverensä kautta ja sai aikaan iankaikkisen lunastuksen Häneen uskovien hyväksi (Heb.9; 11:1-6; Joh.14:1-6; Mark.16:15-16). Tässä mielessä Jom Kippurin profeetallisesta esikuvasta on puolet toteutunut ristin sovitustyössä. Toinen puoli, uskovien ruumiin lunastus, ei kuitenkaan ole vielä toteutunut, vaan me odotamme sitä (Room.8:18-23). Hebrealaiskirjeen 9. luvun loppuosan mukaan on ilmeistä, että Jom Kippurin lopullinen täyttymys ja uskovien ruumiin lunastus toteutuu Jeshua Messiaan tulemuksessa (2.Kor.5:1-10).
7. Sukkot eli lehtimajanjuhla, 7. kuun 15. päivä alkaen (lokakuun alkupuolella yleensä; 3.Moos.23:33-44). Tämä 7 1 päivää kestävä juhla on syksyn sadonkorjuujuhla. Israelin juhlat liittyvät israelilaiseen maanviljelyskulttuuriin. Omer-lyhde leikattiin ensin kypsyvästä ohrasta happamattoman leivän viikolla ja siitä alkoi ohran leikkuu (Israelissa kylvetään syksyllä ja leikataan keväällä). Viikkojuhlana eli helluntaina tuotiin uusi ruokauhri vehnästä ja siitä alkoi vehnän korjuu (3.Moos.23:15-21). Sadonkorjuu jatkui koko kesän, kunnes syksyllä juhlittiin elonkorjuujuhlaa eli lehtimajanjuhlaa ja kiitettiin Herraa saadusta maan sadosta. Juhlaan tuodaan hedelmiä ja puiden oksia, pääkoristeena palmun oksat (3.Moos.23:39-40; Neh.8:14-18; Room.11:17-29). Lehtimajanjuhla on mitä todennäköisimmin Messiaan todellinen syntymän aika (selvitetty tarkemmin kirjassa "Apostolinen seurakunta"). Esikuvallisena sen lopullinen profeetallinen täyttymys alkaa, kun suuresta ahdistuksesta ylöstemmattu seurakunta viettää "taivaallista lehtimajanjuhlaa" palmut käsissään valtaistuimen edessä, viimeisen herätyksen elonkorjuun päätyttyä maan päällä (Ilm.7:9-17).
Silloin ollaan tulossa niihin aikoihin ja hetkiin, jolloin Jeshua Messias perustaa tulemuksessaan hallitsemansa messiaanisen rauhanvaltakunnan maan päälle. Silloin Jerusalem on oleva maailman hengellis-poliittinen keskus, jonne kansat virtaavat opetusta saamaan ja kumartamaan Herraa Sebaotia sekä viettämään lehtimajanjuhlaa (Sak.14:16-19). Silloin Herran antamat juhlat Israelin kansalle saavat profeetallisen täyttymyksensä myös seitsemännen ja samalla viimeisen juhlan - lehtimajanjuhlan - kohdalla. Silloin Herra luo Siionin vuorelle Jerusalemiin sen juhlakokousten ylle pilven päivän ajaksi ja tulen liekin yöksi. Silloin suka - lehtimaja - on turvaamassa ja suojaamassa helteeltä, sateelta ja rajuilmalta. Tuhatvuotinen messiaaninen rauhanvaltakunta on oleva "lehtimajan valtakunta", lehtimajanjuhlan profeetallinen täyttymys.
Jesaja mainitsi myös, että kaiken kirkkauden yllä on oleva "chupa" eli hääkatos (Jes.4:5-6; hepr VT:n mukaan). Mitä tämä merkitsee? Se merkitsee sitä, että tuhatvuotinen messiaaninen valtakunta on mitä ilmeisemmin myös Karitsan hääjuhlan aikaa. On ilmeistä, että Karitsan häät alkavat maan päällä viimeisenä herätyksenä. Messiaan tulemuksessa seurakunta kokee ylöstempauksen ja on mukana toimittamassa kansojen tuomiota ja perustamassa Messiaan rauhanvaltakuntaa maan päälle Messiaan kanssa (Sak.14:1-5; Juuda.14-15; Ilm.19:11-21). Tuhatvuotinen messiaaninen rauhanvaltakunta on sitten kokonaisuudessaan Karitsan hääjuhlan aikaa. Se on "sukan eli lehtimajan ja myös chupan eli hääkatoksen" valtakunta. Lehtimajanjuhlaan liittyvä kahdeksas päivä, Lain Ilon juhla (Simchat Torah), on ikäänkuin jatkokertomus Messiaan rauhanvaltakunnalle, ollen esikuvana viimeisen tuomion, uusien taivaiden ja uuden maan luomisen jälkeen koittavasta iankaikkisesta Jumalan valtakunnasta (Ilm.20-22).
lahja, ihmistä varten eroitettu muista viikon päivistä LEPOPÄIVÄKSI. Jumala PYHITTI sen päivän lepopäiväksi ja siunasi sen. Kerran se on Jumalan Pyhittämä päivä, niin se ON ja pysyy pyhäpäivänä,MUISTAMMEKO me sen, tai emme!
Kun olin lapsi, niin sunnuntai oli JUHLAPÄIVÄ. En tiennyt silloin, että annan kunnian vain Paaville, pitämällä hänen määräämäänsä lepopäivää pyhänä. Mutta kun tulin ymmärtämään lepopäivän tarkoituksen Jumalan kunnioituksena, niin senjälkeen en ole enää pitänyt pyhänä ihmis asetusta, vaan pidän pyhänä SEN PÄIVÄN, jonka TAIVAALLINEN ISÄNI ITSE PYHITTI JA SIUNASI.
Sinä, sinä ,sinä
Mitäs itseäsi kehuskelet?
Tässä kirjoituksessa oli teksti Israelin juhlista, mutta luitko tarkasti?
Kertaapa.
Kaikilla Raamatun juhlilla, jotka Israelin Jumala on antanut Israelin kansalle ja >koko maailmalle,< on esikuvallinen ja profeetallinen merkitys.
Kaikki Raamattuun perustuvat Israelin juhlat ovat siis Jeshua Messiaan kunniaksi.
jne.
KAIKEN KOHDALLEEN ASETTAMINEN
"Tehkää siis parannus ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois, että virvoituksen ajat tulisivat Herran kasvoista ja hän lähettäisi hänet, joka on teille edeltämäärätty, Kristuksen Jeesuksen. Taivaan pitää (kreik.UT) omistaman hänet niihin aikoihin asti, jolloin kaikki jälleen kohdallensa asetetaan, mistä Jumala on ikiajoista saakka puhunut pyhäin profeettainsa suun kautta" (Ap.t.3:19-21).
Lähes kaksi vuosituhatta sitten apostoli Pietari sanoi, että kaikki asiat tullaan asettamaan kohdalleen ennen virvoituksen aikoja (tarkoittaa myös lopun ajan herätystä) ja Messiaan paluuta. Niinä aikoina, jolloin Messias palaa takaisin, tapahtuu tämä valtava kohdalleen eli ennalleen asettaminen, josta jo vanhan liiton profeetat ovat ennustaneet (Jes.49:6; 8, 62:7).
Mitä kohdalleen asettaminen tarkoittaa? Ensinnäkin on todettava, että se ei tarkoita, niinkuin eräs harhaoppi väittää, että jumalattomat ihmiset, perkele ja hänen langenneet henkivaltansa lopulta pelastuisivat helvetistä ja asetettaisiin ennalleen taivaan iloon. Raamattu osoittaa selvästi, että heidän lopullinen paikkansa on iankaikkinen tulijärvi eli kadotus (Mat.25:31-46; Ilm.14:11; 20:10-15). Vain ne, jotka uskovat Jumalaan, ottavat pelastuksen Messiaassa vastaan ja tottelevat Jumalan Sanaa, perivät iankaikkisen elämän Jumalan kirkkaudessa (Joh.3:1-18; Mat.7:21).
Mitä kohdalleen asettaminen sitten tarkoittaa? Hebreankielisessä Uudessa Testamentissa ko. kohta kuuluu seuraavasti: "Shuv kol ha'dvarim le'tikunam". Se tarkoittaa kaikkien vikaan menneiden asioiden korjaamista, ennalleen eli kohdalleen asettamista, palauttamista alkuperäiseen hyvään tilaan. Tämä tulee toteutumaan mm. yksilöuskovan ennalleen asettamisena Jumalan yhteyteen ikuisesti lunastuksen ja ylösnousemuksen kautta, seurakunnan ennalleen asettamisena apostolisen alkuseurakunnan kaltaiseen tilaan lopun ajassa ylöstempausta varten, Jerusalemin ja Israelin ennalleen asettamisena Jumalan pappiskansan alkuperäiseen kutsumukseen tuhatvuotista rauhanvaltakuntaa varten ja maapallon ja luomakunnan ennalleen asettamisena paratiisitilaan Messiaan hallitsemaa rauhanvaltakuntaa varten. Tässä yhteydessä otamme esille muutamia keskeisempiä esimerkkejä kohdalleen asettamisen alueista.
Israelin ja Jerusalemin kohdalleen asettaminen
"Hän sanoo: Liian vähäistä on sinulle, joka olet minun palvelijani, kohottaa ennalleen Jaakobin sukukunnat ja tuoda takaisin Israelin säilyneet: minä panen sinut pakanain valkeudeksi, että minulta tulisi pelastus maan ääriin asti…Näin sanoo Herra: Otollisella ajalla minä olen sinua kuullut ja pelastuksen päivänä sinua auttanut; minä olen valmistanut sinut ja pannut sinut kansoille liitoksi, kohottamaan ennalleen maan, jakamaan hävitetyt perintöosat" (Jes.49:6, 8).
"Älkää antako hänelle lepoa, ennenkuin hän on asettanut ennallensa Jerusalemin, tehnyt sen ylistykseksi maassa" (Jes.62:7).
Seurakunnan ennalleen asettaminen
"Minulla on myös muita lampaita, jotka eivät ole tästä lammastarhasta; myös niitä tulee minun johdattaa, ja ne saavat kuulla minun ääneni, ja on oleva yksi lauma ja yksi paimen" (Joh.10:16).
"Miehet, rakastakaa vaimojanne, niinkuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä, että hän sen pyhittäisi, puhdistaen sen, vedellä pesten, sanan kautta, saadakseen asetetuksi eteensä kirkastettuna seurakunnan, jossa ei olisi tahraa eikä ryppyä eikä mitään muuta sellaista, vaan joka olisi pyhä ja nuhteeton" (Ef.5:25-27).
Kun apostolinen alkuseurakunta syntyi Jerusalemissa lähes kaksi vuosituhatta sitten, se oli Herralle kuuliainen uskovien joukko, jonka keskuudessa vallitsi jumalanpelko, niinkuin Apostolien Tekojen alkuluvut osoittavat (Ap.t.5:1-16). Ei myöskään ollut minkään kaltaisia kilpailevia uskonsuuntia, vaan kaikki uskovat olivat yhdessä ja heidät tunnettiin siitä, että vallitsi keskinäinen rakkaus ja huolenpito (Joh.13:35; Ap.t.2:42-44; 4:32-35). Jos puoluemieltä ja jakautumaa alkoi kehittymään, niin apostoli Paavali palautti nuhtelullaan seurakunnan Herran Sanan mukaiseen "päiväjärjestykseen" (1.Kor.1:10-13; 3:1-8). Yksisydämisen uskovien joukon keskuudessa vaikutti suuri Jumalan Hengen voima, ihmeitä tapahtui, armolahjat toimivat raittiisti ja seurakunta lisääntyi niistä, jotka uskoivat ja ottivat Sanan vastaan (Ap.t.4:29-33; 1.Kor.1:7).
Luopumuksen voimat tekivät kuitenkin työtään ja viimeisen apostolin Johanneksen kuoltua ensimmäisen vuosisadan lopussa, pääsivät väärät profeetat harhaoppeineen turmelemaan seurakuntaa (Ap.t.20:28-32; 2.Tes.2:1-12; 2.Piet.2:1-3). Laittomuuden päästessä valtaan kylmeni monien uskovien rakkaus eikä enää pidetty tärkeänä olla Jumalan Sanalle kaikessa kuuliaisia (Mat.24:12). Seurakunta maallistui, harhaopit lisääntyivät ja yksisydäminen uskovien joukko jakaantui yhä uusiin ja uusiin keskenään riiteleviin opinsuuntiin. Erityisen voimakkaasti tätä luopumusta ja laittomuutta on ollut edistämässä roomalaiskatolinen valtiokirkko, joka kehittyi 300-luvulta alkaen. Keskiajan suuren hengellisen pimeyden aikana tämä antikristillinen kirkkolaitos vainosi jesuiittajärjestönsä ja inkvisitiolaitoksensa kautta ankarasti niitä, jotka halusivat noudattaa Jumalan Sanan totuutta omantuntonsa mukaisesti. Tämä valtiokirkkolaitos, joka halusi yksinvaltaisesti edustaa Jumalan seurakuntaa maan päällä, jopa kielsi kansalta Raamatun, joka latinankielisenä oli yksin katolisten pappien mielivaltaisen tulkinnan kohteena. Katolisen kirkon uhrien määräksi (pääasiassa uskovia ja juutalaisia) arvioidaan yli viisikymmentä miljoonaa surmattua, lisäksi vainotut ja vankeudessa kärsineet.
Jumala armossaan kuitenkin on antanut viimeisten vuosisatojen aikana tulla uskonpuhdistuksen "aaltoja" eri Jumalan palvelijoiden kautta, jolloin Raamatun perustotuudet ovat tulleet uudelleen esiin askele askeleelta. Esim. Lutherin kautta tuli pelastus ja vanhurskautus uskosta Messiaaseen (Kristukseen) ilman lain tekoja, Wesleyn veljesten kautta pyhityselämä, Baptistiliikkeen kautta raamatullinen vesikaste ja helluntailiikkeen kautta Pyhän Hengen toiminta ja armolahjat, muutamia esimerkkejä mainitakseni. Näistä hyvistä edistysaskeleista huolimatta uskonpuhdistus ja ennalleenasettaminen on vielä pahasti kesken. Jumalan seurakunta on vielä monissa asioissa roomalaiskatolisen kirkon harhojen vallassa. Yksi esimerkki tästä on mm. vilpittömienkin Jumalan lasten jakaantuminen lahkohenkisiin "karsinoihin", vaikka Raamatun mukaan Messiaan ruumis eli seurakunta on yksi (1.Kor.12:12-27; Gal.5:19-21).
Lopun ajassa, Jeshuan (Jeesuksen) paluun ja seurakunnan ylöstempauksen läheisyydessä, Jumala tulee viemään ennalleen asettamisen loppuun saakka seurakuntansa kohdalla. Itse asiassa Herra ei voi palata noutamaan seurakuntaansa, ennenkuin se on siinä tilassa, kuin se oli apostolisen alkuseurakunnan aikana (Ap.t.3:19-21). Hajallaan oleva Messiaan (Kristuksen) ruumis tullaan kokoamaan yhdeksi laumaksi, on oleva yksi paimen ja yksi lauma, uskovat juutalaiset ja uskovat pakanat (muut lampaat) yhdessä. Jumalan Henki murtaa ihmisten tekemät raja-aidat ja yhdistää todelliset vilpittömät uskovat yhdeksi ja antaa heidän sydämeensä sellaisen rakkauden, että maailma tunnistaa heissä todellisen Herraan uskovien opetuslasten joukon (Joh.11:51-52; 17:20-23). Silloin myös Jumala voi uskoa voimansa lopun ajan ennalleen asetetulle apostoliselle seurakunnalle ja maailma voi uskoa evankeliumin sanoman viimeisessä herätyksessä. Herra tulee myös pyhittämään ja puhdistamaan ylöstemmattavan morsiusseurakuntansa niin Sanan vedellä, että Karitsan hääjuhlaan matkaavalla seurakunnalla ei ole minkäänlaista tahraa eikä ryppyä hohtavan valkoisessa hääpuvussaan (Ilm.19:6-9). Se merkitsee sitä, että lopun ajan ennalleen asetettu seurakunta on ottanut vaarin kaikesta Jumalan Sanan totuudesta. Se on pyhitetty, puhdistettu ja ennalleen asetettu lopun ajan apostolinen seurakunta, jonka Herra asettaa eteensä tullessaan omiansa noutamaan (Joh.14:1-6; 2.Kor.11:2; Joh.17:7).
Maapallon ja luomakunnan asettaminen ennalleen paratiisitilaan
"Sillä minä päätän, että tämän nykyisen ajan kärsimykset eivät ole verrattavat siihen kirkkauteen, joka on ilmestyvä meihin. Sillä luomakunnan harras ikävöitseminen odottaa Jumalan lasten ilmestymistä. Sillä luomakunta on alistettu katoavaisuuden alle - ei omasta tahdostaan, vaan alistajan - kuitenkin toivon varaan, koska itse luomakuntakin on tuleva vapautetuksi turmeluksen orjuudesta Jumalan lasten kirkkauden vapauteen. Sillä me tiedämme, että koko luomakunta yhdessä huokaa ja on synnytystuskissa hamaan tähän asti; eikä ainoastaan se, vaan myös me, joilla on Hengen esikoislahja, mekin huokaamme sisimmässämme, odottaen lapseksi-ottamista, meidän ruumiimme lunastusta" (Room.8:18-23).
"Silloin Pietari vastasi ja sanoi hänelle: 'Katso, me olemme luopuneet kaikesta ja seuranneet sinua; mitä me siitä saamme?' Niin Jeesus sanoi heille: 'Totisesti minä sanon teille: siinä uudestisyntymisessä, jolloin Ihmisen Poika istuu kirkkautensa valtaistuimella, saatte tekin, jotka olette minua seuranneet, istua kahdellatoista valtaistuimella ja tuomita Israelin kahtatoista sukukuntaa'." (Mat.19:27-28).
Kun Jumala loi Aadamin ja Eevan, Hän samalla istutti paratiisin Eedeniin, jossa ensimmäinen ihmispari asui viljellen ja varjellen sitä (1.Moos.2:7-25; Monet Raamatun tutkijat ovat sitä mieltä, että tuohon aikaan maapallon ympärillä oli vesihöyrykerros, joka teki ilmaston paratiisimaiseksi kautta maapallon ja suojeli liialta auringon säteilyltä. Maa oli ilmeisesti lähempänä aurinkoa olevalla kiertoradalla, jolloin vuodet olivat lyhempiä ja ihmiset saavuttivat korkean iän. 1.Moos.1:6-8, 5:1-32). Kun saatana käärmeen hahmossa sai houkuteltua ihmisen syntiinlankeemukseen, kuolema tuli luomakuntaan, heidät karkotettiin pois paratiisista ja siitä lähtien ihmiskunta on joutunut otsansa hiessä elättämään itsensä kirotusta maasta, joka kasvaa orjantappuroita ja ohdakkeita (1.Moos.3:1-24; Room.5:12; 1.Kor.15:21-22). Alkuparatiisissa ennen syntiinlankeemusta eläinkunta oli kesyä, syöden rehua ravinnokseen, mutta ihmisen lankeemuksen tähden kirous kohtasi myös eläinkuntaa, joka joutui saalistuksen lain ja turmeluksen valtaan (1.Moos.1:29-31). Näin ihmisen syntiinlankeemuksen tähden maa ja luomakunta joutui alistetuksi turmeluksen orjuuteen. (Myöhemmin vedenpaisumuksessa ilmeisesti maapallo järkkyi avaruudessa kauemmas auringosta nykyiselle kiertoradalleen, ilmasto kylmeni ja maapallon ympärillä oleva vesihöyrykerros tiivistyi vedeksi ja satoi neljänkymmenen päivän rankkasateena alas, hukuttaen samalla muinaisen maailman jumalattomat ihmiset. Samalla maapallo lopullisesti muuttui karummaksi ilmastoltaan; 1.Moos.6-8).
Jeshuan (Jeesuksen) ja apostoli Shaulin (Paavalin) sanojen mukaan tämä turmeluksen orjuus ei tule jatkumaan ikuisesti, vaan niinä aikoina, kun Messias saapuu noutamaan seurakuntaansa ja uskovat saavat lunastetun ja kirkastetun ylösnousemusruumiin, tapahtuu myös luomakunnan lunastaminen turmeluksen orjuudesta Jumalan lasten kirkkauden vapauteen. Silloin, luomakunnan uudestisyntymisessä, maa ja luomakunta asetetaan ennalleen eli palautetaan takaisin paratiisitilaan tuhatvuotista rauhan valtakuntaa varten, jolloin ylösnousseet Jumalan lapset hallitsevat Mestarinsa kanssa ja Karitsan apostolit hallitsevat Israelin kahtatoista sukukuntaa (Ilm.20:1-6; Jes.2:1-4; 51:3). Myös eläinkunta vapautetaan turmeluksen orjuudesta rauhan valtakunnassa, niin että petoeläimetkin ovat kesyjä, niinkuin kesyimmät kotieläimet, saalistuksen henki on poissa ja niiden ravintona on ruoho kuten alkuparatiisissa (Jes.11:1-9; 65:25). (Tämän paratiisi-ilmaston Jumala ilmeisesti toteuttaa tekemällä vedenpaisumuksen "takaperin", maa järkkyy kiertoradallaan lopun ajan tuomioissa lähemmäs aurinkoa, ilmasto lämpenee, vesihöyrykerros palaa ilmakehään maapallon ympärille, vuodet lyhenevät, ilmasto on puutarhamainen kautta maapallon, korkea ikä ja terveys palaavat; Jes.24:17-23; 13:13; 65:19-25; Heb.12:26; Ilm.16:8-9).
Perhesuhteiden ennalleen asettaminen
"Muistakaa minun palvelijani Mooseksen laki, jonka minä Hoorebilla hänelle säädin koko Israelia varten käskyiksi ja oikeuksiksi. Katso, minä lähetän teille profeetta Elian, ennenkuin tulee Herran päivä, se suuri ja peljättävä. Ja hän on kääntävä jälleen isien sydämet lasten puoleen ja lasten sydämet heidän isiensä puoleen, etten minä tulisi ja löisi maata, vihkisi sitä tuhon omaksi" (Mal.4:4-6).
Malakian kirjan ja samalla koko Vanhan Testamentin viimeisinä sanoina Jumala muistuttaa Mooseksen laista ja lupaa lähettää profeetta Elian ennen Herran vihan päivän tuloa. Tutkiessamme Raamattua, me havaitsemme, että Elialle annettu tehtävä on ennalleen asettaminen (Mat.17:11). Raamatussa on periaate, että profeetalliset ennustukset Jumalan Sanassa toteutuvat yleensä kolmeen kertaan; on historiallinen taustatäyttymys, profeetallinen esitäyttymys ja profeetallinen lopputäyttymys. Tämä Malakian kirjan ennustus Eliasta on malliesimerkki siitä.
Profeetta Elia Karmel-vuorella oli historiallinen taustatäyttymys, kun hän palautti sen ajan ennalleen asettajana Baalia palvelleen ja luopuneen Israelin kansan Jumalan yhteyteen (1.Kun.18). Profeetallinen esitäyttymys oli Johannes Kastaja, Jeshuan (Jeesuksen) tien valmistaja, oman aikansa ennalleen asettaja, Elian hengellä ja voimalla varustettuna (Mat.11:7-14; 17:10-13; Luuk.1:13-17).
Profeetallinen lopputäyttymys ei ole vielä toteutunut, sillä Malakian ennustus mainitsee Elian tulevan Jumalan lähettämänä ennen Herra päivää, jolla Raamattu tarkoittaa Jumalan vihan ja jumalattomien tuomion aikaa, joka on juuri ennen ns. tuhatvuotisen rauhan valtakunnan alkua (Jes.13:9-13; Jooel.1:15-2:11; Sef.1:14-18). Raamatun perusteella on ilmeistä, että Jumalan seurakuntaa ei jätetä lopullisiin vihan tuomioihin, jolloin Jumala kostaa maan asukkaille heidän pahat tekonsa (Jes.26:19-21). Vihan ajan lopussa Messias saapuu pyhiensä kanssa kukistamaan antikristilliset voimat maan päältä ja perustaa rauhan valtakuntansa (Ilm.19:11-20:6). Juutalainen perinne, perustuen Vanhan Testamentin ennustuksiin, yhtäpitävästi opettaa Elian saapuvan lopun ajassa juuri ennen Messiaan paluuta.
Tämän perusteella lopputäyttymys Eliasta ei ole vielä tapahtunut, vaan sen toteutuminen on edessäpäin. Monien tulkitsijoiden mukaan Elia saattaa olla toinen Ilmestyskirjan kahdesta säkkipukuisesta profeetasta, kun he lopun ajassa suorittavat tehtävänsä Israelissa, ennalleen asettaessaan Jumalan omaisuuskansaa, kokien lopuksi marttyyrikuoleman (Ilm.11). Monet Raamatun luotettavat tulkitsijat ovat myös sitä mieltä, että Jumala valitsee uskollisia palvelijoita pakanakansojenkin uskovien joukosta lopun ajassa, sellaisia, jotka eivät kuuntele ihmisten vaan Jumalan ääntä ja varustaa heidät Elian hengellä ja voimalla toteuttamaan seurakunnan ennalleen asettamisen tehtävää Messiaan paluuta ja seurakunnan ylöstempausta varten (mm. David Wilkerson puhuu tällaisesta Elia-joukosta). Mahdollisesti osa Malakian kirjan ennustuksista toteutuu lopun ajassa, kun Elian hengellä varustettu Jumalan palvelijoiden joukko on edesauttamassa Jumalan perheväen keskinäisten suhteiden palauttamista apostolisen alkuseurakunnan kaltaiseen rakkauden, yhteyden ja keskinäisen huolenpidon tilaan (Mat.12:46-50; 1.Joh.2:12-14, Ap.t.4:32-35; Joh.13:35). Ellei tähän nöyrrytä vapaaehtoisesti, Jumala on pakotettu lyömään maata kurituksella ankarasti, jotta nöyrtyminen Herran tahtoon toteutuisi.
Malakian ennustus tarkoittaa, paitsi Jumalan kansan perhesuhteiden ennalleen asettamista, myöskin luonnollisten perhesuhteiden kohdalleen asettamista uskovien joukossa lopun ajassa. Jeshua (Jeesus) nuhteli aikalaisiaan sanomalla heitä pahaksi ja aviorikkojaksi sukupolveksi (Mat.12:39; Mark.8:38). Raamattu ennustaa Messiaan tulemuksen ja lopun ajan merkkien joukossa, että useimpien (tarkoittaa uskovia) rakkaus kylmenee laittomuuden päästessä valtaan ja tulee luopumus ennen Herran paluuta (Mat.24:3, 12; 2.Tes.2:1-3). Tämä luopumus tulee näkymään mm. rikkinäisinä perhesuhteina ja avioeroina. Monet Raamatun ennustamat Messiaan paluun merkit ovat nähtävissä ympärillämme ja voidaankin sanoa, että elämme pahan ja avionrikkojan sukupolven keskellä parhaillaan lopun ajassa, mikä näkyy mm. avioerojen lisääntymisenä uskovienkin joukossa.
Elian henki tulee vaikuttamaan lopun ajan seurakunnan keskellä myös tällä alueella, niin että Raamatun mukaiset perhesuhteet palaavat. Voidaan sanoa, että kun avioliitossa edes toinen osapuoli ottaa vaarin Sanan ohjeista, on suuri mahdollisuus, että avioliitto pysyy koossa ja on jopa onnellinen. Jumala haluaa, että Hänen kansansa palaa tälläkin alueella Kirjoitusten mukaiseen elämään ja on samalla esimerkkinä maailmalle tämän pahan ja avionrikkojan lopun ajan sukupolven keskellä.
Muita ennalleen asettamisen alueita
Edellä mainittujen asioiden ohella on monia muitakin ennalleen asettamisen alueita Jumalan suunnitelmissa. Esimerkkeinä muista kohdalleen asettamisen alueista voidaan mainita mm. raamatullisen kalenteri- ja ajanlaskujärjestelmän ja raamatullisen lepopäivän ennalleen asettaminen (Jes.66:23; 56:1-7). (Enemmän näistä aiheista kirjoissa Apostolinen Seurakunta, Israel ja Jumalan valtakunta ja Messiaan tulemuksen merkit).
http://www.israel-apu.org/kirjoituksia/kaikenkohdalleenasettaminen.html
http://www.kolumbus.fi/gematria/oppi.htm
OPILLISTEN ASIOIDEN ENNALLEEN ASETUS
JOHDANTO
Seurakunnan ennalleen asettamisen yhteydessä tulee
ajankohtaiseksi myös opillisten asioiden ennalleen
asetus. Esran ja Nehemian kirjat kertovat Israelin
kansan paluusta Baabelin vankeudesta. Esran aikana
ennalleen asetettiin Temppeli. Nehemian aikana
korjattiin kaupungin muuri ja portit.
Temppeli kuvaa Jeshuan ruumista eli uskovista
rakentuvaa seurakuntaa. Mutta muurittomana se
on suojaton kaikelle ulkoapäin tulevalle ja uskovat
ovat sellaisessa seurakunnassa kaikkien 'opintuulien'
viskeltävinä. Siksi muurin ja porttien korjaaminen on
tärkeää. On huomioitava mitä Raamattu eri opillisista
asioista sanoo ja hylättävä kaikki epäraamatulliset
opit ja tavat. Pinnallinenkin tarkastelu ns. kristillisistä
opeista paljastaa valtavan määrän Raamatun ulkopuolista
opetusta. Jeshua sanoi fariseuksille ja kirjanoppineille,
että "te teette Jumalan Sanan tyhjäksi perinnäissäännöl-
länne, jonka olette säätäneet. Ja paljon muuta samankal-
taista te teette" (Mark. 7:13; Matt. 15:6). Aivan samoin
Hän sanoisi myös nyt kristityille jotka noudattavat
'kirkkoisien' säätämiä perinnäissääntöjä ja tapoja.
Paavali kehoitti uskovia: "Kaikki, minkä teette sanalla
tai työllä, kaikki tehkää Herran Jeshuan nimessä, kiittäen
Isää Jumalaa hänen kauttansa" (Kol. 3:17). Sillä hän
tarkoitti ensinnäkin asioita, jotka kuuluvat uskovien
henkilökohtaiseen uskonelämään sekä heidän keskinäiseen
yhteyden pitoonsa toisten uskovien kanssa liittyvissä
asioissa. Kehoitus koskee myös Seurakuntaa, kun se
elää ja toimii maailmassa.
Nehemian kirjan 3. luvussa kerrotaan muurin rakentamisesta
ja joidenkin porttien kokonaan uudellen rakentamisesta
ja toisten porttien korjaamisesta ja kunnostamisesta.
Jerusalemin muurissa olevien porttien nimet, muurin
korjaajat, ihmisryhmät, muurin korjauksen yhteydessä
mainitut tornit, ja ynnämuut senkaltaiset opettavat meitä,
kun haluamme määritellä opillisia asioita raamatullisesti.
Porttien nimiä tutkiessamme huomaamme, että kymmeneen
(10) kohtaan on ennalleen asetettaessa kiinnitettävä
huomiota. Muutamien henkilöiden nimien kääntäminen
on epävarmaa tai niihin on eri käännösvaihtoehtoja.
Tässä käytetään nimien suomennoksissa pääasiassa
suomalaisen Raamatun (RK 33/38) käyttämää kirjoitustapaa,
koska ne ovat suomalaiselle lukijalle tutummat.
Nehemiankirjassa, kuten muuallakin Raamatussa lauseet
ja sanonnat kätkevät erikoisiin muotoihinsa matemaattisia
lukujärjestelmiä, joita voi tutkia mm. Tri Paninin tai juutalaisen
kirjallisen kabbalan menetelmin. Seuraavassa käytetään
kääntämisen lisäsi myös kirjallisen kabbalan menetelmiä
etsiessämme niihin kätkeytyviä salaisuuksia.
Jumalan Temppelistä käytetään Raamatussa useampia
nimityksiä. Seuraavassa tutkimme muutamia niistä. Sanat
היכל Temppeli (Jer. 7:4) ja הילך sielun sisin kirjoitetaan
amoilla kirjaimilla erijärjestyksessä ja kummankin lukuarvo
on 65 (Ks. Hepreankielen aakkoset ja niiden lukuarvot).
Sanat בית-האלהים Jumalan Temppeli (Neh 13:11) ja
המאמינים uskovaiset ("täytetyin kirjaimin") ovat luku-
arvoiltaan 503. Sana בית Jerusalemin Temppeli; talo;
asunto on lukuarvoltaan 412 (ב = 2, י = 10, ת = 400)
tavallisella tavalla laskettuna. Kun vähennetään kirjaimen
lukuarvosta sadat ja kymmenet pois, kirjainten lukuarvot
ovat ב = 2, י = 1, ת = 4 eli sana בית on lukuarvoltaan 7,
kuten myös בה hänessä (fem.).
Yllä olevat esimerkit vahvistavat, että Uuden Testamentin
opetus siitä, että Seurakunta on Jumalan Temppeli, on
oikea. UT:ssa sanotaan mm: 1 Kor. 3:16: "...te olette
Jumalan temppeli...", vrt. Joh. 2:21: "Hän puhui ruumiinsa
temppelistä" ja 1 Kor. 12:27: "te olette Messiaan ruumis ja
kukin osaltanne Hänen jäseniänsä". Seurakuntaa kuvataan
myös morsiameksi ja vaimoksi (esim. Ilm 21:9).
Sana חומה muuri ja מבטח varmuus, turva ovat luku-
arvoiltaan 59. Profeetta Hesekiel selittää muurin merki-
tystä: "Siinä oli muuri yltympäri...Sen tuli erottaa pyhä
epäpyhästä" (42:20). Apostoli Paavali opettaa: "Älkää
antautuko kantamaan vierasta iestä yhdessä uskottomien
kanssa; sillä mitä yhteistä on vanhurskaudella ja vääryy-
dellä? Tai mitä yhteyttä on valkeudella ja pimeydellä?
Ja miten sopivat yhteen Messias ja Beliar? Tai mitä
yhteistä osaa uskovaisella on uskottoman kanssa? Ja
miten soveltuvat yhteen Jumalan temppeli ja epäjumalat?
Sillä me olemme elävän Jumalan temppeli, niinkuin Jumala
on sanonut: 'Minä olen heissä asuva ja vaeltava heidän
keskellään ja oleva heidän Jumalansa, ja he ovat Minun
kansani.' Sentähden: 'Lähtekää pois heidän keskeltänsä
ja erotkaa heistä, sanoo JHWH, älkääkä saastaiseen
koskeko; niin Minä otan teidät huostaani ja olen teidän
Isänne, ja te tulette Minun pojikseni ja tyttärikseni, sanoo
JHWH, Kaikkivaltias'" (2 Kor. 6:14-18).
Seurakunnan ja maailman välillä pitää olla selvä raja ja
sen pitää selvästi eroittautua maailmasta, eikä se missään
tapauksessa voi olla niinsanottu "kansan kirkko". Jos
tätä rajaa ei ole, se on kuin kaupunki פרזות ilman muuria.
Tämä sana samoin kuin seuraavat: ממזרות aviottomuus,
הנחית מהלמה על aiheuttaa suuri häviö ja נתמגר
tuhoutunut ovat lukuarvoiltaan 693. Tämä vahvistaa
meille, että Temppelin rakentamisen jälkeen muurin
rakentaminen on välttämätön toimenpide.
Koska seurakunta elää maailmassa - uskovathan ovat
lihaa ja verta - on Seurakunnasta yhteys maailmaan,
mutta se on tarkoin määritelty Jumalan Sanassa. Jeshua
sanoi: "Minä olen ilmoittanut Sinun nimesi ihmisille,
jotka Sinä annoit minulle maailmasta...Ja Minä en enää
ole maailmassa, mutta he ovat maailmassa, ja Minä tulen
Sinun tykösi. Pyhä Isä, varjele heidät nimessäsi, jonka
Sinä olet minulle antanut, että he olisivat yhtä niin kuin
mekin" (Joh. 17:6,11). Kaupungista, jossa on muuri,
yhteys ulkomaailmaan tapahtuu porttien kautta.
Kuten Temppelillä ja muurilla, niin myös porteilla on
esikuvallinen merkitys. Sanan שער portti kolme
juurikirjainta kuvaavat kukin Jumalaa. Ensimmäinen
kirjain ש shin on Isän symboli, toinen kirjain ע ajin
on Messiaan symboli ja kolmas kirjain ר resh Pyhän
Hengen symboli.
Sanan שער lukuarvo kirjainten nimien mukaan on 1000.
Luku 1000 kirjoitetaan hepreaksi isolla א alef-kirjaimella,
eroitukseksi luvusta yksi (1), joka kirjoitetaan pienellä
א alef-kirjaimella. Sanojen כן שלש tässä kolme
("täytetyin kirjaimin") ja מלבד yhteenliitetty ("täytetyin
kirjaimin") lukuarvot ovat 1000.
Kun luku 1000 אלף tuhat kirjoitetaan kirjaimin on sanan
lukuarvo 111 eli sama kuin sanojen אלהים הוא אחד
Jumala on yksi.
Luku 111 muodostuu kolmesta ykkösestä. Numerot
1, 1, 1 אחד אחד אחד yksi, yksi, yksi ovat lukuarvoltaan
39, eli sama kuin sanojen יהוה אחד JHWH on Yksi.
Luvut 3 שלשה kolme ja 111 מאה ואחד-עשר satayksitoista
ovat molemmat lukuarvoltaan samat eli 635.
NEHEMIA 3. luku:
Kokonaan uudelleen rakennettavat portit:
1. Ylimmäinen pappi Eljasib ja hänen veljensä, papit,
nousivat ja rakensivat Lammasportin, jonka he
pyhittivät ja jonka ovet he asettivat paikoilleen, edelleen
Hammea-torniin asti, jonka he pyhittivät, ja edelleen
Hananelin-torniin asti.
2. Heistä eteenpäin rakensivat Jerikon miehet; ja näistä
eteenpäin rakensi Sakkur, Imrin poika.
3. Ja Kalaportin rakensivat senaalaiset; he kattoivat
sen ja asettivat paikoilleen sen ovet, teljet ja salvat.
4. Heistä eteenpäin korjasi muuria Meremot, Uurian
poika, joka oli Koosin poika; hänestä eteenpäin korjasi
Mesullam, Berekjan poika, joka oli Mesesabelin poika;
ja hänestä eteenpäin korjasi Saadok, Baanan poika.
5. Hänestä eteenpäin korjasivat muuria tekoalaiset;
mutta heidän ylhäisensä eivät notkistaneet niskaansa
Herransa palvelukseen.
Korjattavat portit:
6. Vanhan portin korjasivat Joojada, Paaseahin
poika, ja Mesullam, Besodjan poika; he kattoivat sen
ja asettivat paikoilleen sen ovet, teljet ja salvat.
7. Heistä eteenpäin korjasivat muuria gibeonilainen
Melatja ja meeronotilainen Jaadon sekä Gibeonin ja
Mispan miehet, jotka olivat Eufrat-virran tämän-
puoleisen käskynhaltijan vallan alaisia.
8. Heistä eteenpäin korjasi muuria Ussiel, Harhajan
poika, yksi kultasepistä, ja hänestä eteenpäin korjasi
Hananja, yksi voiteensekoittajista; he panivat kuntoon
Jerusalemia Leveään muuriin saakka.
9. Heistä eteenpäin korjasi muuria Refaja, Huurin
poika, Jerusalemin piirin toisen puolen päällikkö.
10. Hänestä eteenpäin korjasi Jedaja, Harumafin
poika, oman talonsa kohdalta; hänestä eteenpäin
korjasi Hattus, Hasabnejan poika.
11. Toisen osan korjasivat Malkia, Haarimin poika,
ja Hassub, Pahat-Mooabin poika, sekä sen lisäksi
Uunitornin.
12. Heistä eteenpäin korjasi Sallum, Looheksen
poika, Jerusalemin piirin toisen puolen päällikkö,
hän ja hänen tyttärensä.
13. Laaksoportin korjasivat Haanun ja Saanoahin
asukkaat; he rakensivat sen ja asettivat paikoilleen
sen ovet, teljet ja salvat. Sen lisäksi he korjasivat
tuhat kyynärää muuria, Lantaporttiin saakka.
14. Lantaportin korjasi Malkia, Reekabin poika,
Beet-Keremin piirin päällikkö; hän rakensi sen ja
asetti paikoilleen sen ovet, teljet ja salvat.
15. Lähdeportin korjasi Sallum, Kolhoosen poika,
Mispan piirin päällikkö; hän rakensi sen, teki siihen
katon ja asetti paikoilleen sen ovet, teljet ja salvat.
Sen lisäksi hän korjasi Vesijohtolammikon muurin,
kuninkaan puutarhan luota, aina niihin portaisiin
saakka, jotka laskeutuvat Daavidin kaupungista.
16. Hänen jälkeensä korjasi Nehemia, Asbukin
poika, Beet-Suurin piirin toisen puolen päällikkö,
aina Daavidin hautojen kohdalle ja Tekolammikolle
ja Urhojentalolle saakka.
17. Hänen jälkeensä korjasivat muuria leeviläiset:
Rehum, Baanin poika; hänestä eteenpäin korjasi
Hasabja, Kegilan piirin toisen puolen päällikkö,
piirinsä puolesta.
18. Hänen jälkeensä korjasivat heidän veljensä:
Bavvai, Heenadadin poika, joka oli Kegilan piirin
toisen puolen päällikkö.
19. Hänestä eteenpäin korjasi Eeser, Jeesuan
poika, Mispan päällikkö, toisen osan, siltä kohdalta,
mistä noustaan asehuoneeseen, joka on Kulmauksessa.
20. Hänen jälkeensä korjasi Baaruk, Sabbain poika,
suurella innolla toisen osan, Kulmauksesta aina
ylimmäisen papin Eljasibin talon oveen saakka.
21. Hänen jälkeensä korjasi Meremot, Uurian poika,
joka oli Koosin poika, toisen osan, Eljasibin talon
ovesta Eljasibin talon päähän.
22. Hänen jälkeensä korjasivat papit, Lakeuden miehet.
23. Heidän jälkeensä korjasivat Benjamin ja Hassub
oman talonsa kohdalta; heidän jälkeensä korjasi Asarja,
Maasejan poika, joka oli Ananjan poika, talonsa viereltä.
24. Hänen jälkeensä korjasi Binnui, Heenadadin poika,
toisen osan, Asarjan talosta aina Kulmaukseen ja
kulmaan saakka.
25. Paalal, Uusain poika, korjasi Kulmauksen ja
Ylätornin kohdalta, joka ulkonee kuninkaan linnasta
vankilan pihaan päin; hänen jälkeensä Pedaja,
Paroksen poika
26. - temppelipalvelijat asuivat Oofelilla - itäisen
Vesiportin ja ulkonevan tornin kohdalta.
27. Hänen jälkeensä korjasivat tekoalaiset toisen
osan, suuren, ulkonevan tornin kohdalta aina Oofelin
muuriin saakka.
28. Hevosportin yläpuolelta korjasivat papit,
kukin oman talonsa kohdalta.
29. Heidän jälkeensä korjasi Saadok, Immerin poika,
oman talonsa kohdalta. Ja hänen jälkeensä korjasi
Semaja, Sekanjan poika, Itäportin vartija.
30. Hänen jälkeensä korjasivat Hananja, Selemjan poika,
ja Haanun, Saalafin kuudes poika, toisen osan; hänen
jälkeensä korjasi Mesullam, Berekjan poika,
yliskammionsa kohdalta.
31. Hänen jälkeensä korjasi Malkia, yksi kultasepistä,
temppelipalvelijain ja kauppiasten taloon asti,
Vartioportin (suom. Raamatussa: Vartiotornin)
kohdalta, ja aina Kulmasaliin saakka.
32. Kultasepät ja kauppiaat korjasivat muurin
Kulmasalin ja Lammasportin väliltä.
Lisäksi ovat myös seuraavat portit:
NEHEMIA 12. luku
39. ja Efraimin-portin yläpuolitse ja Vanhanportin,
Kalaportin, Hananelin-tornin ja Hammea-tornin ohitse
aina Lammasportille saakka; ja he asettuivat
Vankilaportin luokse.
ja linkistä lisää
Augustinuksen tavassa selittää Vanhan Testamentin tapahtumia ja henkilöitä Uuden Testamentin ennakointina on perustavasti vieras juutalaiselle tulkintatraditiolle. Siitä huolimatta, Augustinuksen metodi on voimissaan ja suosittua niissä piireissä, joissa konkreettinen pyritään ylittämään hengelliseen ja yliaistilliseen.
Pitää muistaa, ettei ole olemassa mitään oikeaa juutalaista tapaa tulkita Raamattua.
Jo Profeettojen aikana heidän sanomaansa ei hyväksytty sellaisena, kuin mikä sen tarkoitus oli.
Me voimme hyvin lukea juutalaisen käyttäytymisen historian Vanhan Testamentin lehdiltä ja todeta, että kautta juutalaisten historian vallitsi vääryys ja tottelemattomuus suhteessa Jumalan tahtoon.
muuttaneet AJAT ja LAIN!
Hyljänneet Jumalan käskyn. Aikaisemmin ei viikonpäivillä ollut mitään nimeä, oli vain viikon ensimäinen päivä =sunnuntai, viikon tonen päivä =maanantai ja niin edelleen, viikon seitsemäs päivä on SABATTI, se on sitä vieläkin jopa nimensä puolesta vielä suurimmassa osassa maailmaa.
Ainoastaan osassa eurooppaa muutetiin 1973, viikko alkamaan maanantaista. Mutta esimerkiksi englannissa se alkaa edelleenkin sunnuntailla. Sen voi jokainen todeta englantilaisesta kalenterista.
Jumala EI SALLI itseään pilkata, olkaa siis kuuliaiset Isän asetuksille, sillä SE, minkä Jumala on pyhittänyt ON PYHÄ. Älkääkä salliko itseänne harhaan johtaa ihmiskäskyillä. Jumalan pyhittämän päivän hyväksyminen omaksi lepopäiväkseen on LUOJAN KUNNIOITUSTA, ei lakihenkisyyttä.
Miksi muuten pitäisi toisin valita?
"Mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi puolellensa koko maailman, mutta saisi sielullensa häviön?"
Valitettavasti on todettava, ettei adventismilla ole mitään annettavaa todellisille kristityille.
ja ilolla valitsen Jumalan pyhittämän päivän lepopäiväkseni. Sydämeni lepää Herrassa joka hetki, koska Hän on minut lunastanut, mutta kiitokseksi ja Luojani kunniaksi valitsen HÄNEN PYHITTÄMÄNSÄ PÄIVÄN lepopäiväkseni, enkä ihmiskäskyä.
Jumalan Sana menee edelle ihmismääräyksistä. Lopun aika on käsillä ja taistelu Jumalan Pyhittämästä päivästä on jo todellisuutta. Mitä sinä valitset? Minä valitsen Jeesuksen, Hän on myöskin sabatin Herra.
yhtä ainoata todellista Kristittyä tavannut? Kristillisyyttä näytteleviä olen nähnyt. Oikeet Kristityt on haudattu hautuumaalle. Siellähän niitä ristejä on.
http://www.kolumbus.fi/gematria/baabel.htm
SEURAKUNTA VAI BAABEL
Viimeinen luku kirjasta: Vilho Soininen: "Seurakunta vai Baabel",
Ristin Voitto ry. Helsinki, 1956.
"Tämä salaisuus on suuri; minä tarkoitan Messiasta
ja seurakuntaa" (Ef 5:32).
"Ja hänen otsaansa oli kirjoitettu nimi, salaisuus:
'Suuri Babylon, maan porttojen ja kauhistuksien äiti'"
(Ilm 17:5).
Seurakunta ja Baabel, siinä kaksi suurta salaisuutta ja vastakohtaa:
seurakunta, Messiaan morsian, ja Baabel, antikristuksen morsian.
Mitkä valtavat vastakohdat astuvatkaan tässä eteemme! Messiaan
seurakunta on parhaillaan valmistusvaiheessa, sillä Karitsan häät
alkavat pian. Siksi Pyhä Henki huutaa: "Iloitkaamme ja riemuitkaamme
ja antakaamme kunnia Hänelle, sillä Karitsan häät ovat tulleet, ja
Hänen vaimonsa on itsensä valmistanut" (Ilm 19:7). Mutta samalla
kun Messiaan seurakunta valmistautuu, valmistautuu myös toinenkin
"seurakunta", joka kantaa nimeä kreikaksi "Babylon" ja hepreaksi
"Baabel". Tarvitsemme hengen silmää ja erikoista taivaallista
silmävoidetta nähdäksemme "Baabelin" salaisuuden. Sillä kaikessa
suuri vastustajamme, saatana, matkii Jumalaa. Lue Ilm 19:20; 20:1,2.
"Ja tuli yksi niistä seitsemästä enkelistä, joilla oli ne seitsemän maljaa,
ja puhui minulle sanoen: 'Tule, minä näytän sinulle sen suuren porton
tuomion, joka istuu paljojen vetten päällä, hänen, jonka kanssa maan
kuninkaat ovat haureutta harjoittaneet ja jonka haureuden viinistä
maan asukkaat ovat juopuneet'" (Ilm 17:1,2).
Uskoton nainen saa nimen "portto". Silloin, kun Messiaan morsian
antautuu toiselle, se ei ole enää puhdas morsian, ja luopumuksensa
tähden se saa porton nimen. Ja lopunajan kristillisyys on
kulkeutumassa aimo askelin tätä kauheaa luopumusta kohden.
Meidän tulee siis valvoa ja tarkkailla aikaa ollaksemme selvillä ajasta,
jossa elämme.
Pysähdymme nyt hetkeksi tarkastamaan suuren Baabelin salaisuutta.
Nainen istuu paljojen vetten päällä
Samassa yhteydessä Johannekselle selitettiin paljojen vesien merkitys.
"Ja hän sanoi minulle: 'Vedet, jotka sinä näit, tuolla, missä portto istuu,
ovat kansoja ja väkijoukkoja ja kansanheimoja ja kieliä...'" (Ilm 17:15).
Siis aivan päinvastoin kuin Messiaan seurakunta, joka lepää Messias-
kalliolla, Baabel istuu kansojen päällä. Suuret kansanmassat ovat sitä
kannattamassa. Ei ole puhettakaan, että ne olisi ostettu maasta ja
kansoista ja kansanheimoista ja että ne olisivat pesseet vaatteensa ja
valkaisseet ne Karitsan veressä, niinkuin Messiaan seurakunta. Ilm 7:9-14.
Kansat pesemättöminä ja muuttumattomina ovat kannattamassa tätä
suurta Baabelia; eikä peto sallisikaan mitään sellaista "seurakunnaltaan".
Nainen istuu helakanpunaisen pedon selässä
Sen lisäksi, että nainen istui paljojen vetten päällä, hän istui myös
punaisen pedon selässä. Peto - valtiollisen mahdin symbooli -
kannattamassa naista, suurta Baabelia, siinä ihmeellinen näky!
Luopunut ja uskoton "morsian" istumassa pedon selässä, valtiollinen
mahti sulkenut Messiaan seurakunnan suojelukseensa! Kuka
alkuseurakunnan apostoleista olisi mitään tällaista voinut uskoa.
Kun apostolit Paavali ja Pietari saivat virua vankiloissa, ei varmaan
heidän mieleensäkään tullut ajatus, että heidän muistopatsaansa
kerran komeilisi mahtavien kirkkojen huipulla. Mutta Jumalan tulen
sammuttua seurakunnasta ilmestyi sinne vieraan tulen kantajia.
Hengen välittömän vaikutuksen tilalle astui yhä enemmän kirkko-
oikeus, vakinaiset virat ja ulkonaisten uskonnollisten auktoriteettien
ja kaavojen etsiminen. Marttyyrien veri ei ollut vielä ehtinyt kuivua,
kun vastustajamme kääntyi suopeaksi kristillisyydelle. Saatana
pukeutui valkeuden enkeliksi ja astui kärsivän seurakunnan
suojelijaksi. Sattuvasti historioitsija kuvaa tätä vaihetta:
"Mutta niin pian kuin Konstantinuksesta oli tullut koko valtakunnan
herra, täytyi hänen määrätä kantansa. Aivan varmaan oli hänen
myötätuntonsa alusta alkaen Areioksen, paremmin maallikkotajuisen
opin puolella. Hän käytti kuitenkin samaa taktiikkaa kuin
donatolaisessa riidassa: hän työnsi piispoja edellänsä saadakseen
itselleen selväksi, mikä puolue parhaiten tekisi mahdolliseksi
yhtenäisen kirkon; sitten hän tahtoi itse ratkaista asian hänestä
riippuvan synodin avulla. Hänen kaikessa uskottu kirkollinen
neuvonantajansa Hosius lähetettiin Aleksandriaan v. 324, välittämään
rauhaa tai koettelemaan maaperää riita-alueen polttopisteessä.
Hosiuksen rauhanvälitys epäonnistui. Mutta Hosiuksen neuvosta
kutsui Konstantinus valtakunnan kaikki katoliset piispat kokoukseen
Bithyniassa sijaitsevaan Nikeaan v. 325. Siten syntyi ensimmäinen
valtakunnansynodi, ekumeeninen kirkolliskokous. Tämä laitos oli
ensimmäinen oikeudellinen elin koko kirkkoa varten, ilmaus sen
ulkonaisesta yhteydestä ja viime kädessä ratkaiseva dogmaattinen
auktoriteetti. Mutta Nikean kautta nämä synodit muodostuivat
viime kädessä myöskin elimeksi, jonka avulla valtio käytti valtaansa
kirkossa" (Holmquistin Kirkkohistorian I osa, siv. 210-211).
Mutta varsinaisena Rooman valtiokirkon syntymähetkenä
pidettäneen v. 380. Näin parissa, kolmessa vuosisadassa oli
ihanasta Messiaan seurakunnasta tullut maallisen mahdin
suojelema, mutta myös sen määräysvallan alainen porttokirkko.
Kehitys ei tässä kohden ole kulkeutunut parempaan, vaan
pahempaan päin. Me voimme todeta, että valtio ja kirkko ovat
liittyneet toisiinsa erottamattomin sitein. Nainen istuu sekä
kansojen että pedon selässä.
Nainen istuu seitsemän vuoren päällä (9. jae)
Naisella oli myös kaupungin nimi (17:18). Lue 18:10. Kaupunki,
jolla on seitsemän vuorta. Ei varmaan Johannes voinut Patmos-
luodolla näkyä katsellessaan kuvitellakaan, että jo silloin mahtava
Rooman valta tulisi säilymään ja erikoisesti siitä tulisi kehittymään
maailman valtava uskonnollinen mahti, joka istuu pedon selässä
ja kansojen päällä. Me, lopun ajan seurakunta, voimme
hämmästyksemme todeta, että tämä on toteutunut tosiasia.
Nainen, luopunut seurakunta, kantaa kaupungin nimeä. Rooma,
joka on rakennettu seitsemän kukkulan päälle, on tämän päivän
mahti uskonnollisessa maailmassa. Syntymähetkestään (v. 380)
alkaen se on hallinnut maailmaa.
Tosin sen keskeltä on noussut yksi ja toinen, sellaiset nimet kuin
Luther, Huss ja monet muut, jotka ovat koroittaneet äänensä kirkon
petosta ja valheellisuutta vastaan, mutta heidän äänensä on ollut
hyttysen ääni, sillä se on hukkunut suureen kansojen mereen.
Elämme kahdennenkymmenennen vuosisadan korkealle kehittynyttä
elämää. Maailma kerskaa tieteestä, sivistyksestä ja oppineisuudestaan.
Mutta Rooman kirkko hallitsee yhtä valtavalla voimallaan kuin
konsanaan ja pitää ihmisiä suuressa hengellisessä pimeydessä.
Ei tarvitse kuin kurkistaa sisälle mahtavaan kirkkoon, jossa papit
liturgioineen, sielunmessuineen ja uhrisavuineen jatkavat keskiajan
hengellisessä pimeydessä jumalanpalveluksiaan.
Ei tule löytymään mahtia, joka uskaltaisi koroittaa ääntänsä tätä
pimeyttä ja eksytystä vastaan. Päinvastoin eri kirkkokunnat ovat
yhä enemmän kulkeutumassa suuren äitikirkon helmaan. Ja
Vatikaanissa soitetaan edelleen säveltä: "Tuhlaajapoika, vieraalta
maalta", joka tahtoo sanoa, että kaikki muut kirkot ovat luopuneet
emäkirkosta, ja heidän tulee tuhlaajapoikina palata takaisin.
Luulisi Jumalan sanan valon jo niin loistavan, että ihmiset kaikkialla
näkisivät Rooman kirkon eksytyksen. Sen kiirastulioppi kerää
kuitenkin valtavia rahasummia, kun ihmiset kuolleiden omaistensa
puolesta pyytävät sielunmessuja, toivossa, että nämä pääsevät
pois tuonelan tulesta, kun papit rukoilevat ja uhraavat suitsutusta
heidän edestään. Oi, pimeyttä kahdennenkymmenennen
vuosisadan keskellä! Tämä on kuitenkin järkyttävä tosiasia, ja
jollei Jumala anna meille silmävoidetta, niin ei siinä edes nähdä
mitään pahaa.
Nainen on juottanut maan asukkaat haureutensa viinillä
Syy, että ihmiset eivät huomaa mitään vikaa tämän suuren kirkon
valtavassa eksytyksessä, on siinä, että he ovat juopuneet sen
haureuden viinistä. Ihminen on valmis vaikka vereen asti
taistelemaan uskonnon puolesta, kun hänet vain ensin saadaan
juovutettua vihan viinistä. Kansat ovat monesti suuria massoja,
joita voidaan viedä mihin tahansa, kun heidät vain määrätyn
propagandan ansiosta on saatu määrättyyn mielentilaan. Ja kun
he eivät tahdo uskoa totuuteen, Jumala lähettää heille väkevän
eksytyksen, niin että he uskovat valheen. 2Tess 2:10,11.
Messias on vuodattanut maan päälle Pyhän Hengen ihanaa viiniä
ja tahtoo täyttää seurakuntansa tällä elämällä. Vastakohtana tälle
on peto vuodattanut vihan ja haureutensa viinin, jolla se on
juovuttava kaikki kansat. Me voimme todeta, että vaikka ihminen
vielä järjellään ymmärtäisi asioita, niin merkillinen side sitoo
hänet kuitenkin tähän suureen Baabeliin. Vieläpä Herran nimeä
tunnustavienkin keskuudessa saa havaita samaa henkeä. Ei ole
helppoa irtaantua ja lähteä ulkopuolelle leirin.
Merkillinen side, joka sitoo, ja käsittämätön voima, joka hallitsee,
on isien perinnäissäännöt ja ajan valtava henki. Siinä tekijöitä,
joiden keskellä tarvitaan erikoista armoa ja taivaallista
silmävoidetta, jotta silmät avautuisivat.
Nainen oli juovuksissa pyhien verestä
Ei riittänyt, että nainen oli juovuttanut kansat ja että maan
kuninkaat hänen kanssaan haureutta harjoittivat, vaan hän
itse oli juovuksissa - juovuksissa pyhien ja Jeshuan todistajien
verestä. Se oli jo apostoli Johanneksellekin enemmän kuin hän
jaksoi käsittää, ja siksi hän sanoi: "Nähdessäni hänet minä
suuresti ihmettelin" (Ilm 17:6).
Kuinka voi olla mahdollista, että nainen - luopunut seurakunta -
oli juopunut pyhien verestä? Historian veriset lehdet voivat
kuitenkin meille todistaa tämän olevan järkyttävää todellisuutta.
Messiaalla on kaikkina aikoina ollut maan päällä joukko, joka
ei ole henkeänsä rakastanut, vaan on ollut valmis todistamaan
uskonsa verellään. Mutta veren vuodattajana ei ole ollut vain
joku julma hallitsija, keisari Nero, tai joku muu, vaan useimmissa
tapauksissa juuri mahtava Rooman kirkko. Oikeaoppinen kirkko
poltti v. 1415 Johannes Hussin vääräoppisena kerettiläisenä.
Noin sata vuotta myöhemmin sai Hieronymus Savonarola, eräs
keskiajan pyhitetyimpiä ja hurskaimpia miehiä, astua yhdessä
kahden toverinsa kanssa hirsipuuhun ja elävältä poltettavaksi.
Katolinen kirkko ei hyväksynyt tätä "vääräoppista" kerettiläistä.
Hänen kohtikäyvät saarnansa olivat liikaa irstaille papeille ja
piispoille. On järkyttävää lukea marttyyrihistorian verisiltä
lehdiltä näiden sankarien marttyyrikuolemasta.
Johanneksen näky Patmolsella on toteutunut, ja se tulee
toteutumaan vielä niin kauan kuin Messiaan elävä seurakunta
maan päällä taistelee. Nainen on ja tulee olemaan juovuksissa
pyhien verestä. Meidän ei pidä erehtyä luulemaan, että
kahdennenkymmenennen vuosisadan sivistys olisi muuttanut
naisen, tuon suuren porton, mieltä. Silloin, kun seurakunta on
maallistunut ja menettänyt voimansa, antaa peto sen olla
rauhassa, nukkua rauhassa. Mutta jos Messiaan seurakunta
herää valvomaan ja alkaa tehdä niitä ensimmäisiä tekoja, niin
vainot eivät ole kaukana.
Tarvitsemme todella silmävoidetta nähdäksemme suuren
Baabelin salaisuuden, ettemme alkaisi sen kanssa haureutta
harjoittaa. Se puhe, että nyt ei Messiaalla olekaan maan päällä
seurakuntaa, joka alkuseurakunnan tavalla olisi leirin
ulkopuolella, ei ole totta. Voimme olla vakuuttuneita siitä, että
niinkuin Eliaan aikana oli miehiä, jotka eivät olleet notkistaneet
polviaan Baalille, on lopun aikanakin Messiaalla oleva
uskollisia seuraajia, jotka henkeään rakastamatta ovat valmiit
seuraamaan Karitsaa, mihin ikinä Hän menee.
Nainen oli puettu purppuraan ja helakanpunaan (4. jae).
Tässä astuu eteemme jälleen yksi niistä monista tuntomerkeistä,
jotka naisella on. Hänet on puettu purppuraan ja helakanpunaan
ja koristettu kullalla, jalokivillä ja helmillä. Kuinka erilailla puettu
tämä suuri Baabel onkaan kuin Messiaan morsian! Jälkimmäisestä
sanotaan: "Ja hänen annettiin pukeutua liinavaatteeseen,
hohtavaan ja puhtaaseen: se liina on pyhien vanhurskautus"
(Ilm 19:8). Mikä valtava ero! Toinen puettu purppuraan ja
koristeltu kullalla ja jalokivillä, toinen puettu yksinkertaiseen,
mutta puhtaaseen liinavaatteeseen ja koristeltu Messiaan
antamilla Hengen lahjoilla.
Kun astumme sisälle mahtaviin kirkkoihin, niin eteemme astuu
mykistyttävä näky. Oi, sitä loistoa, kullan ja jalokivien paljoutta!
Kattokupolista alkaen toinen toistaan hienompia ja kaalliimpia
maalauksia! Alttarit verhottu purppuraan ja helakanpunaan!
Jalokivikoristeiset kattokruunut ja kultaan hukkuvat saarna-
tuolit! Ei ihme, että sielullinen ihminen mykistyy tämän näyn
edessä. Kun tunnelmaa vielä lisää hiljainen, mahtavien urkujen
hyminä jahimmeästi, eri valoin valaistu kirkko, on vaikutus
todellakin täydellinen. Jos mikä, niin tämä miellyttää uudesti-
syntymätöntä ihmistä.
Kuinka toisin on Messiaan seurakunnalla. Katakombeissa,
pommisuojissa, ladoissa, yksinkertaisissa rukoushuoneissaan
se kokoontuu Herraansa ylistämään. Ei ole loistoa ja kauneutta.
Ja tämän vuoksi monet eivät uskalla edes sisälle astua, koska
heidän mielestään heidän (olematon) kunniansa kärsisi siitä.
Emme puhu sairaissa aivoissa kokoonkyhättyjä mielikuvituksia,
vaan tämän päivän todellista elämää. Nainen, tuo suuri portto,
Messiaan seurakunnan vastakohta, istuu vieläkin mahtavana
pedon selässä, puettuna valtavaan loistoon. Se käy kauppaa
monenlaisilla tavaroilla, mutta erikoisesti sanotaan sen käyvän
kauppaa ihmissieluista. Ilm 18:11-13.
Niinkuin peto on valtiollinen mahti, on "Baabel" suuri
hengellinen mahti. Seurakunta on alamainen Messiaalle (Ef 5:24).
Nainen, suuri portto, on alamainen pedolle. Messiaan seurakunnan
jäsenet on Jeshuan veren kautta erotettu maailmasta ja uudesti-
syntymisen kautta liitetty Messiaaseen. "Baabelin" jäsenet ovat
kootut kansoista, suurista massoista. Jäsenensä se on katsonut
parhaaksi ottaa jo silloin, kun ihminen ei tiedä hyvää eikä pahaa.
Ja kuten Messiaan seurakunnan jäsenet ensin (uskoon tultuaan)
ottavat kasteen (Apt 2:41), samoin tämäkin liittää jäsenensä kasteen
kautta yhteyteensä. Ihmissieluista käydään suurta kauppaa.
Sen jumalanpalvelukset ovat sielullista ihmistä miellyttäviä.
Kaikki ristin pahennus on poistettu. Paavali sanoo, että "heissä
on jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman"
(2Tim 3:5). Suuri maailma ei näe siinä mitään pahaa. Mutta
kauheinta asiassa on, kun jumalinenkaan maailma ei näe tässä
mitään vaaraa. Monet protestanttiset kirkot ovat aimo askelin
kulkeutumassa suuren äitikirkon helmaan. Alttaritauluihin ja
kirkkojen loistoon kiinnitetään suurempaa huomiota kuin ihmis-
sielun pelastukseen. Katolisen kirkon muodot voittavat yhä
enemmän alaa toistenkin kirkkojen jumalanpalveluksissa.
Messut, liturgiat ja pappien komeat kaavut ovat tärkeämmät
kuin pelastumattomien sielujen hätä.
Tämän päivän maailma tarvitsisi vielä Johannes Hussin ja
Hieronymus Savonarolan kaltaisia rohkeita miehiä, miehiä,
jotka uskaltaisivat koroittaa äänensä jumalatonta jumalisuutta
vastaan ja paljastaa maan porttojen ja kauhistusten äidin
iljettävyyden. Jos tällaisia miehiä löytyisi, voisi heidän
kohtalonsa olla sama kuin Hussin ja Savonarolan sekä muiden
marttyyrien. Näitä miehiä ja naisia tarvitsisi tämä lopun ajan
muotojumalinen ja jumalisuuden ulkokuoren omaava kristillinen
maailma, sillä tuhat kertaa helpompaa on pelastua synnistä
ja maailmasta, kuin petollisesta muotojumalisuudesta. Ja
kuitenkin hukkuu muotojumalinen samalla tavalla kuin
synneissään rypevä syntinenkin.
Mikä on Messiaan seurakunnan asema?
Meidän eteemme astuvat uudelleen ja uudelleen nämä
kaksi salaisuutta: Seurakunta ja Baabel. Emme voi välin-
pitämättöminä ummistaa silmiämme näille Raamatun
suurimmille totuuksille. Meidän on ratkaistava näiden
kahden välillä: Messias vai Barabbas? Seurakunta vai
Baabel? Molempia emme voi valita. Tarvitsemme silmä-
voidetta, jotta tarpeeksi selvästi huomaisimme näiden
kahden eron.
Suhteemme Baabeliin
Jumala ei ole jättänyt kansaansa epätietoisuuteen siitä,
miten meidän tulee suhtautua tähän suureen Baabeliin.
"Ja minä kuulin toisen äänen taivaasta sanovan: 'Lähtekää
siitä ulos, te Minun kansani, ettette tulisi hänen synteihinsä
osallisiksi ja saisi tekin kärsiä hänen vitsauksistansa. Sillä
hänen syntinsä ulottuvat taivaaseen asti, ja Jumala on
muistanut hänen rikoksensa'" (Ilm 18:4,5).
Messiaan seurakunnalla ei siis ole mitään osaa eikä erää
tämän naisen kanssa. Sana osoittaa selvästi meidän
asenteemme ja se on: ulkopuolella leirin. "Niin menkäämme
siis hänen tykönsä 'ulkopuolelle leirin', hänen pilkkaansa
kantaen" (Hebr 13:13).
Myös apostoli Paavalin kautta on linjat vedetty selviksi
ja suoriksi, ja ne kuuluvat näin: "Ja miten sopivat yhteen
Messias ja Beliar? Tai mitä yhteistä osaa uskovaisella on
uskottoman kanssa? Ja miten soveltuvat yhteen Jumalan
temppeli ja epäjumalat? Sillä me olemme elävän Jumalan
temppeli, niinkuin Jumala on sanonut: 'Minä olen heissä
asuva ja vaeltava heidän keskellään ja oleva heidän
Jumalansa, ja he ovat Minun kansani'. Sentähden:
'Lähtekää pois heidän keskeltänsä ja erotkaa heistä,
sanoo JHWH, älkääkä saastaiseen koskeko; niin Minä
otan teidät huostaani ja olen teidän Isänne, ja te tulette
Minun pojikseni ja tyttärikseni, sanoo JHWH,
Kaikkivaltias'" (2Kr 6:15-18).
Ei voi olla selvempää sanaa kuin luetut raamatunpaikat,
jotka osoittavat Messiaan seuraajalle hänen suhtautumi-
sensa suureen Baabeliin, maan porttojen ja kauhistusten
äitiin. Tosin on meille samalla luvattu ulkopuolella leirin
Messiaan häväistys ja pilkka, mutta sitähän Mestarimme-
kin sai kärsiä. Olisiko opetuslapsen asema parempi kuin
Mestarin? Pois se meistä!
Heprealaiskirjeen kirjoittaja kuvailee muinaisten pyhien
asemaa: "Toiset taas ovat saaneet kokea pilkkaa ja
ruoskimista, vieläpä kahleita ja vankeutta; heitä on
kivitetty, kiusattu, rikki sahattu, miekalla surmattu; he
ovat kierrelleet ympäri lampaannahoissa ja vuohen-
nahoissa, puutteenalaisina, ahdistettuina, pahoin-
pideltyinä - he, jotka olivat liian hyviä tälle maailmalle -;
he ovat harhailleet erämaissa ja vuorilla ja luolissa ja
maakuopissa" (Hebr 11:36-38).
Nytkö lopun ajan Messiaan seurakunta olisi maineessa
ja ulkonaisessa hyvinvoinnissa? Jos näin on, voimme
vakavasti kysyä, onko suola käynyt mauttomaksi, ja
millä se saadaan suolaiseksi? Olemmeko kuin Efraim,
sekoittuneet kansojen sekaan, ja syövätkö muukalaiset
voimamme? Nämä ovat kysymyksiä, jotka Messiaan
seuraajien kannattaa tehdä itselleen ja toisille.
Moni pelkää lähteä ulkopuolelle leirin, kun ei tiedä, kuinka
sitten käy. Jumala on kuitenkin erikoisesti luvannut siinä
tapauksessa, että lähdemme ja eroamme Baabelin kristilli-
syydestä, ottaa meidät huostaansa, ja me tulemme Hänen
pojiksensa ja tyttäriksensä. Totisesti ei ole meillä syytä
pelkoon, kun kerran itse taivaan Jumala lupaa pitää meistä
huolen. Olemme varmasti varmemmassa turvassa kuin
suuren Baabelin huostassa ollessamme. Siksi, sinä
Messiaan morsian, älä pelkää rohkeasti astua ulkopuolelle
leirin, sillä ei meillä kuitenkaan ole täällä pysyväistä
kaupunkia. Ulkopuolella leirin ei tarvitse minkään
sovinnaisuuden pohjalla sovitella eri käsityksiä kuin
palapeliä, jotta saisi ne sopimaan yhteen, vaan kuuliaisena
voi sokeasti totella Jumalan Sanaa ja samalla valvoa, että
puku säilyisi puhtaana Messiaan tulemukseen asti.
Siksi ottakaamme vaari Jumalan Sanan selvääkin selvemmästä
kehoituksesta: "Lähtekää siitä ulos, te Minun kansani, ettette
tulisi hänen synteihinsä osallisiksi ja saisi tekin kärsiä hänen
vitsauksistansa" (Ilm 18:4).
Lopullinen päämäärä
Molemmat, sekä seurakunta että Baabel, kehittyvät lopullista
päämääräänsä kohden. Kumpikin on vielä kehitysasteella.
Suuri Baabel kehittyy lopullista tuhoaan kohti. Siitä Sana
sanoo selvästi: "Ja hän huusi voimallisella äänellä sanoen:
'Kukistunut, kukistunut on suuri Babylon ja tullut riivaajain
asuinpaikaksi ja kaikkien saastaisten henkien tyyssijaksi ja
kaikkien saastaisten ja vihattavain lintujen tyyssijaksi'"
(Ilm 18:2). Vain määrättyyn aikaan asti se eksyttää kansoja
ja juottaa niitä haureutensa vihan viinillä. On tuleva päivä,
jolloin Jumala kostaa hänelle kaiken sen, mitä se Messiaan
seurakunnalle on tehnyt. Lue Ilm 14:8; 16:19; 18:1-24. Ja
ihmeellisintä asiassa on, että peto, jonka selässä nainen
on istunut, tulee riisumaan hänet paljaaksi ja alastomaksi.
Ilm 17:16,17. "Niiden kauppiaat, ne, jotka rikastuivat tästä
kaupungista, seisovat loitolla kauhistuen hänen vaivaansa,
itkien ja surren, ja sanovat: 'Voi, voi sitä suurta kaupunkia,
joka oli puettu pellavaan ja purppuraan ja helakanpunaan ja
koristettu kullalla ja jalokivillä ja helmillä, kun semmoinen
rikkaus yhdessä hetkessä tuhoutui!'" (Ilm 18:15,16). "Ja
väkevä enkeli otti kiven, niinkuin suuren myllynkiven, ja
heitti sen mereen sanoen: 'Näin heitetään kiivaasti pois
Babylon, se suuri kaupunki, eikä sitä enää löydetä'"
(Ilm 18:21).
Tämä on Baabelin lopullinen tuomio ja tuho. Tähän
päättyy sen velhous ja eksytys. Jumala on pannut
pedon sydämeen, että se itse riisuu porton alastomaksi
ja on Jumalan vanhurskauden tuomioiden täytäntöönpanija.
Sinä päivänä paljastuu kaikille suuren Baabelin, maan
porttojen ja kauhistusten äidin, sekä hänen tyttäriensä
hengellinen petos. Vuosisatoja se olikin pitänyt pimeydessä
kansoja ja eksyttänyt heitä hengellisellä velhoudellaan.
Mutta nyt sen suuri tuomion päivä on koittanut. Kunnia
siitä Jumalalle. Samalla Messiaan seurakunta valmistuu,
ei häviöön, vaan lopullista päämääräänsä varten.
Kun monet kyselevät: Onko nyt maan päällä olemassa
täydellistä seurakuntaa? niin vastaamme: Ei suinkaan.
Mutta on tuleva päivä, jolloin seurakunta täydellisenä
ja puhtaana asetetaan Jumalan ja Karitsan eteen.
"Miehet, rakastakaa vaimojanne, niinkuin Messiaskin
rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä,
että Hän sen pyhittäisi, puhdistaen sen, vedellä pesten,
sanan kautta, saadakseen asetetuksi eteensä kirkastettuna
seurakunnan, jossa ei olisi tahraa eikä ryppyä eikä mitään
muuta sellaista, vaan joka olisi pyhä ja nuhteeton" (Ef 5:
25-27). On koittava päivä, jolloin Messiaan seurakunta
asetetaan esiin täydellisenä, ilman tahraa ja ryppyä. Usein
kuulemme täällä ulkopuolisten sanovan, että sekin seurakunta
on sellainen. Mutta sinä päivänä ei siinä ole enää mitään
sellaista. Kukaan, suurin vastustajamme saatanakaan, ei
voi enää sormellaan osoittaa mitään sellaista, joka ei olisi
täydellistä. Nyt vielä seurakuntaa valmistetaan, puhdistetaan
ja hiotaan. Seurakuntarakennuksen ympärillä on "telineet" ja
"sireeninnahkapeite", mutta pian ne poistetaan, ja morsiamen
annetaan pukeutua puhtaaseen ja hohtavaan hääpukuun,
joka on pyhien vanhurskauttamus. Viimeisetkin kyyneleet
pyyhitään heidän silmistään, "eikä kuolemaa ole enää oleva,
eikä murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva, sillä
kaikki entinen on mennyt" (Ilm 21:4).
"'Tule tänne, minä näytän sinulle morsiamen, Karitsan vaimon".
Ja hän vei minut hengessä suurelle ja korkealle vuorelle ja
näytti minulle pyhän kaupungin, Jerusalemin, joka laskeutui
alas taivaasta Jumalan tyköä, ja siinä oli Jumalan kirkkaus; sen
hohto oli kaikkein kalleimman kiven kaltainen, niinkuin kristallin-
kirkas jaspiskivi (Ilm 21:9-11).
Syntiinlankeemuksessa ihminen kadotti Jumalan kirkkauden,
mutta Messiaan Jeshuan sovintokuoleman kautta on Jumala
antava sen hänelle takaisin, takaisin paljon suurempana ja
kirkkaampana kuin konsanaan Eedenin paratiisissa. Ensimmäisellä
ihmisellä ei koskaan ollut sellaista Jumalan kirkkautta, josta olisi
sanottu, että "sen hohto oli kaikkein kalleimman kiven kaltainen".
Karitsan häät ovat alkaneet, ja Hänen morsiamensa seisoo
valtaistuimen edessä. Mikä valtava näky! Koskaan ei järkemme
voi täällä täysin käsittää tätä ihmeellistä hetkeä. Vajavaisuus
on lakannut ja täydellisyys on alkanut. Messiaan Jeshuan
sovintokuolema on saanut palkkansa täydellisenä. Seurakunta,
monien kärsimysten ja vaivojen alla kulkenut, ulkopuolella
leirin häväistystä kantanut, seisoo nyt kunnian ja kirkkauden
kruunulla seppelöitynä. Idästä ja lännestä, etelästä ja pohjolasta,
kaikkialta on seurakunta koottuna suureen hääjuhlaan. Se on
näky, johon enkelitkin haluavat katsastaa. Kun Paavali, joka
sai jo kurkistaa esiripun sisäpuolelle, kerran täällä alhaalla
hengen silmin katseli tätä näkyä, huudahti hän: "Sillä minä
päätän, että tämän nykyisen ajan kärsimykset eivät ole
verrattavat siihen kirkkauteen, joka on ilmestyvä meihin"
(Room 8:18).
Messias ja seurakunta, halki loppumattoman iäisyyden,
se on Jumalan iäinen salaisuus. Halleluja!
http://www.israel-apu.org/kirjoituksia/1srk.html
Yksi seurakunta Suomessa
Vanhan liiton päivinä Israelin kansa oli Jumalan seurakunta maan päällä (2.Moos. 12:1-6, 1.Kun. 8:14). Israel edusti myös Jumalan valtakuntaa maan päällä (Ps. 114:1-2, 1.Aik. 28:5). Jokainen, joka oli syntynyt israelilaiseen perheeseen, syntyi samalla myös Israelin seurakunnan jäsenyyteen. Jos joku muukalainen, joka ei ollut syntyjään israelilainen, tahtoi liittyä Israelin seurakuntaan, hänen tuli kääntyä Israelin uskoon ja ympärileikkauttaa miehenpuolensa (2.Moos. 12:43-49). Vaikka Israelin seurakunta oli suuri ja siinä oli 12 sukukuntaa, oli se silti yksi ainoa Israelin seurakunta, jonka tuli palvella Herraa, Israelin Jumalaa ja totella Hänen käskyjänsä (2.Moos. 19). Vanhan liiton Israelin seurakunta oli monta kertaa tottelematon Herran Sanalle, eikä kantanut Hengen hedelmää ja Jumala joutui usein sitä kurittamaan. Kun Messias (Kristus) saapui, Hän joutui sanomaan sen ajan tottelemattomille, että "Jumalan valtakunta otetaan teiltä pois ja annetaan kansalle, joka tekee sen hedelmiä" (Matt. 21:33-46). Tämä ei tarkoita sitä, niinkuin usein virheellisesti luullaan, että Jumalan valtakunta otetaan pois Israelilta ja annetaan pakanakristikunnalle. Matteuksen evankeliumin vertaus osoittaa selvästi, että Jeshua (Jeesus) osoitti sanansa juutalaisen kansan rappeutuneille ja tottelemattomille hengellisille johtajille, nimittäin fariseuksille, kirjanoppineille ja saddukeuksille, jotka Mooseksen istuimella hallitsivat kansaa (Matt. 21:45; 23:1-7, Ap.t. 4:1-7; 23:8). Näiltä Jumalan valtakunta ja Israelin seurakunnan hallitseminen otettiin pois ja annettiin niille, jotka kantavat Hengen hedelmää (Gal. 5:22, Room. 6:22, Ef. 5:9).
Kenelle sitten Jumalan valtakunta annettiin? Sille piskuiselle laumalle, joka uskoi ja uskoo Jeshua Messiasta (Jeesusta Kristusta) ja tottelee Hänen Sanaansa (Luuk. 12:31-32). Uuden liiton Israelin Jumalan valtakunnan ja seurakunnan hallinta uskottiin 12 Karitsan apostolille, jotka saivat tuomita sitä 12 valtaistuimella (Luuk. 22:28-30). Uuden liiton seurakunta ei myöskään ole irti todellisesta Jumalan Israelista. Paavalin öljypuuvertauksen mukaan Israel on se pyhä öljypuun juuri, jossa on jaloja öljypuun oksia eli israelilaisia messiaanisia uskovia ja oksastamisen kautta mukaan päässeitä epäjalon öljypuun oksia eli pakanauskovia (Room. 11:17-29). Pakanat ovat päässeet näin uskon kautta Messiaaseen Jeshuaan (Jeesukseen) todelliseen uuden liiton Israelin perheeseen (Ef. 2:11-22). Sekä juutalaisuskovat että pakanasyntyiset uskovat ovat kastetut yhdessä Hengessä yhdeksi Messiaan (Kristuksen) ruumiiksi eli uuden liiton seurakunnaksi, jossa Herra itse on päänä (Ef. 1:22-23, Kol. 1:14-18). Tämä on uuden liiton Israel, uuden liiton Jumalan valtakunta ja uuden liiton seurakunta.
Lukuisat Raamatun paikat osoittavat, että uuden liiton seurakunta on yksi (Room. 12:4-5, Ef. 4:1-6, Joh. 17:20-23). Apostolisen alkuseurakunnan aikana tämä uskovien yhteys ja ykseys olikin luonnollinen tosiasia (Ap.t. 2:37-47, 4:32-35). Tämä seurakunnan ykseys on tosiasia sekä maailmalaajuisesti että kansallisella tasolla. Erityisen tärkeää seurakunnan ykseys on paikallisella tasolla. Kun pakanain apostoli Paavali kirjoitti kirjeensä eri paikkakunnille, hän osoitti kirjeensä aina sen paikkakunnan uskoville eli sen paikkakunnan seurakunnalle (Room. 1:1-7, 1.Kor. 1:1-2, Ef. 1:1, jne.). Kullakin paikkakunnalla oli alkuseurakunnan päivinä vain yksi uskovien joukko eli yksi paikallinen seurakunta, jota vanhimmat johtivat (1.Tim. 3:1-7, Tiit. 1:5-9). Seurakunnan tavallisia kokoontumispaikkoja olivat kodit, joissa kokoonnuttiin yhteisestä uskosta rakentumaan, rukoilemaan ja leipää murtamaan (Ap.t. 2:46; 12:12, Room. 16:3-5).
Näin oli alkuseurakunnan päivinä, kun seurakunta oli Sanan mukaisessa tilassa. Jos jossakin pyrki tulemaan hajaannusta, Paavali nuhteli, kuten korinttolaisia (1.Kor. 1:10-13; 3:1-4). Paavalin ennustama laittomuuden henki, antikristillinen henki, kuitenkin teki työtään ja alkoi yhden Messiaan (Kristuksen) ruumiin pirstoutuminen ja myös harhaantuminen Sanan alkuperäisistä totuuksista (2.Tes. 2:1-12). Monia antikristuksia oli ilmaantunut jo viimeisen Karitsan apostolin Johanneksen eläessä ja nämä "pikku antikristukset" eivät olleet enää yhtä ruumista toisten uskovien kanssa (1.Joh. 2:18-19). Kun Messiaan (Kristuksen) Henki kastaa yhdeksi ruumiiksi eli seurakunnaksi, pyrkii sielunvihollisen henki, antikristuksen henki, pirstomaan yhden ruumiin eli seurakunnan. Tässä se on hyvin onnistunutkin, sillä maailmassa on nykyään eräiden arvioiden mukaan vähintään yli 4 000 kristillistä kirkkokuntaa, lahkoa ja harhaoppia. Tosin paavin kirkko pyrkii viimeisenä suurena eksytyksenä nyt kokoamaan katolisen kirkon siipien suojaan lopun ajan maailmankirkon eli suuren porttobabylonin, koko laajasta luopuneesta kristikunnasta, joka tulee vallan saatuaan vainoamaan todellisia uskovia yhdessä maallisen petovallan kanssa (Ilm. 17).
Seurakunnan Herra ei kuitenkaan jätä tilannetta tähän pirstoutuneeseen ja luopuneeseen tilaan. Hän asettaa ennalleen todellisen seurakuntansa yhdeksi laumaksi juuri ennen tulemustaan (Ap.t. 3:19-21, Joh.10:16). Herra uudistaa ja puhdistaa Sanallaan seurakuntansa totuudelle kuuliaiseksi kirkastetuksi morsiusjoukoksi tulemustaan varten (Ef. 5:25-27, Ilm. 19:6-9). Lopun ajassa on oleva jälleen yksi Messiaan (Kristuksen) ruumis eli seurakunta, joka koostuu kaikista vilpittömistä uskovista. Herran Henki vaikuttaa niin, että lahkohenki poistuu todellisten Jumalan lasten sydämistä ja he yhtyvät yhdeksi toisiaan rakastavaksi ja sanalle kuuliaiseksi laumaksi. Se on oleva lopun ajan ennalleenasetettu apostolinen seurakunta, joka toimii hetken suurella voimalla viimeisessä ja rajussa herätyksessä juuri ennen ylösottoa vaikeiden aikojen keskellä (Ilm. 14:14-16, Dan. 12:1-3).
Mitä sitten Suomessa tapahtuu tämän asian suhteen? Jo vuosien ajan on ollut käynnissä ennalleenasettamisprosessi maassamme. Monet yksilöuskovat ja pienryhmät ovat tulleet tyytymättömiksi nykyiseen menoon. Heitä ei ole tyydyttänyt se muotomeno tai oman "kuppikunnan" kristillisyys, jossa he ovat olleet mukana. Maassamme on käsitykseni mukaan satoja, luultavasti jopa tuhansia sellaisia uskovia, jotka joko yksinään tai yhdessä pienryhmän kanssa ovat pohtineet näitä asioita. Monilla paikkakunnilla kokoontuu pienryhmiä kodeissa, kuten alkuseurakunnan päivinä, ilman mitään rajoja. Nämä uskovat eivät edusta mitään maan leirejä, vaan yksinkertaisesti ovat uskovia ja Jumalan lapsia, jotka kokoontuvat yhdessä Sanaa tutkimaan, rukoilemaan, leipää murtamaan eli ehtoollista viettämään ja yhteisestä uskosta rakentumaan (1.Kor. 14:26).
Raamatun mukaan on selvää, että vastustuksesta huolimatta nämä pienryhmät tulevat lisääntymään ja lopulta muodostuu kaikista vilpittömistä uskovista koostuva yksi seurakunta. Se ei ole mikään uusi kirkkokunta, vaan Pyhän hengen yliluonnollisella tavalla yhdistämä, toisiaan rakastavien uskovien joukko (Joh. 13:35). Se on samalla mahdollisesti myös lopun ajan maanalainen seurakunta, jota tuleva maailmankirkko vainoaa, koska he eivät alistu sen komentoon. Kaikki todelliset uskovat joutuvat jättämään lopulta lopun ajassa nousevan maailmankirkon, "porttobaabelin", etteivät joutuisi sen tuomion alle. (Ilm. 18:1-4).
Loppusuoralla ennen Herran tulemusta rajat eivät tule käymään kirkkokuntarajojen mukaan, vaan sydänten rajojen mukaan. On oleva vain kaksi leiriä: Messiaan ruumis eli todellinen Jumalan seurakunta ja toisaalta porton ruumis eli lopun ajan maailmakirkko, joka joutuu Jumalan tuomion alle (1.Kor. 5:15-17, Ilm. 14:8). Pitäkäämme huoli siitä, että kuulumme todelliseen seurakuntaan, yhteen Messiaan (Kristuksen) ruumiiseen ja toimikaamme sen mukaan, rakentaen yksilöinä ja pienryhminä vain yhtä ruumista, lopun ajan ennalleenasetettua apostolista seurakuntaa (Ef. 4:11-16).
Joh.Ilm. 3:9
Katso, minä annan sinulle saatanan synagoogasta niitä, jotka sanovat olevansa juutalaisia, eivätkä ole, vaan valhettelevat; katso, minä olen saattava heidät siihen, että he tulevat ja kumartuvat sinun jalkojesi eteen ja ymmärtävät, että minä sinua rakastan.
Jes. 49:15
Unhottaako vaimo rintalapsensa, niin ettei hän armahda kohtunsa poikaa? Ja vaikka he unhottaisivatkin, minä en sinua unhota.
tee siis parannus ja ala luottaa Raamattuun
Näin on, että sapatti on ihmistä varten, eikä
ihminen ainoan oikean sapattipäivän orja.
Mutta palstan lakikiihkoilijoissa on vielä sekin
outous, että he vaativat kahtena päivänä sapatin
viettämistä - sapatti-ilta perjantaina ja sapatin
päivä lauantaina.
Ei missään käskyssä tuollaista vaadita.
Mutta jos
kaikkia yli 600 lakisäädöstä aletaan noudattaa
uudessa liitossa, niin kyllä Uudesta Testamentista
löytyisi paljon mainintoja. Mutta nytpä siellä
sanotaan, että "nyt me olemme irti laista". (Rm.7.)
Vanha Testamentti sanoo perjantaita sapatinvalmistuspäiväksi.
Jotenkin niin outoa alkaa pitämällä pitään sellaista, jota voi viettää lepäämällä:)
sapatti= lepopäivä(levonpäivä)
yksistään levon päivä sehän on niinkuin sunnuntaikin Jumalanpalvelus ja virkistys päivä töistä ettei silloin tarvitse kantaa mielessään elatuksen murheita, niin jaksaa taas ahertaa kuusipäivää työssä ja touhuissa.Eikös olekkin virkistävää.
Tarkoitatko todella, ettei ihmisellä saa olla edes yhtä päivää, jolloin hänen ei tarvitse olla lähdössä pois kotoaan ja olla huoleton ja nauttia perheensä kanssa keskinäisestä yhdessäolosta.
Miksi kaikkina päivinä on velvoitteita?
Kymmenen käskyä ei puhu mitään tällaisesta orjuuttamisesta.
kalenterissa alkavat kaikki päivät klo 18.00 !
http://www.argumentti.fi/sapatti_sapatin_vietto/sapatti_adventismi.php?id=39
PYHÄNÄ, tunnustittepa te uskottomat sen pyhäksi, tai ette, niin SE ON PYHÄ PÄIVÄ jokaiselle, joka uskoo JUMALAAN LUOJANA: "MUISTA pitää pyhäpäivänäsi Jumalan siunaama ja pyhittämä päivä.
Kuuliaisuuden iloa kaikkille Jumalan omille:)
Ei raamatussa ole tällaista sanottu :)
# MUISTA pitää pyhäpäivänäsi Jumalan siunaama ja pyhittämä päivä.#
> > "MUISTA pitää pyhäpäivänäsi Jumalan siunaama ja pyhittämä päivä. < <
Oiva esimerkki siitä miten rivijäsen asian mieltää vaikka adventismin virallinen teologia vakuuttelisi jotain aivan muuta!
Lepopäiväkäsky Mooseksen kirjassa ilmaisee asian vastakkaisesta suunnasta. Ensiksi annetaan kehotus, ”muista pyhittää lepopäivä”, joka esittelee lepopäivä konseptin. Kun lepopäivä ideana on esitelty, käskyssä perehdytään syvemmin sen olemukseen. Kuusi päivää ihminen omistaa omille askareille kun taas lepopäivä omistetaan Luojalle. Mallinsa lepopäivä saa luomiskertomuksesta, jossa kuusi päivää oli omistettu kaikille niille asioille, jotka liittyvät ihmisen elinympäristön muodostamiseen ja ylläpitoon. Yksi päivä omistettiin reflektoinnille, siihen ei liittynyt mitään konkreettista toimintaa.
Kun se asia, miten lepopäivä eroaa muista päivistä on määritelty, yhteenvedossa sanotaan: ”Herra siunasi/ylisti (barak) lepopäivän ja totesi sen kultillisesti puhtaaksi (qadash)”. Näin ihmiselle kuuluva lepopäivä on osa hänen uskontoa/maailmankuvaa, eikä ainoastaan työehtosopimukseen liittyvä tekijä. Käskyssä ei puhuta mistään tietystä viikonpäivästä vaan toiminnoltaan erilaisesta päivästä.
Arkiadventistinen käsitys sivuttaa lepopäiväkäskyn argumentaation ja olettaa seitsemännen päivän viittaavan tiettyyn viikonpäivään, lauantaihin. Sen jälkeen oletetaan annettuna totuutena, että Jumala valitsi nimenomaan lauantain sen itsensä takia pyhäpäiväksi. Niinpä käsky kirjoitetaan uuteen muotoonsa, niin kuin yllä, ”muista pyhittää lauantai” eikä niin kuin käsky sanoo ”muista pyhittää lepopäivä”. Adventisti ei näe tässä asiassa mitään ristiriitaa, koska adventismissa lepopäivä on sama kuin lauantai. Mutta tässä adventisti putoaa arkiajattelun sudenkuoppaan, koska lauantai ei ole käskyn lepopäivä. Käskyn lepopäivä ei määräydy viikonpäivän perusteella vaan sisällön perusteella. Adventistinen teologia on tietoinen käskyn muodosta, mutta se ei puutu arkiadventistin käsityksiin, koska tarkoitus pyhittänee keinot.
viikon päivä on sinun uskonossa pyhäpäivä/lepopäivä?
Olet perustamassa uutta uskontokuntaa.
Mikä mahtaa olla sen nimi?