mitä hedelmää se on kantanut. Yhen Ikivanhan( vaikeasti leuttavilla kirjaimilla kirjoitetun) Raamatun pistin kahtia ja heitin mettään, toisen, jonkun vuoden -38 tyylisen, revin ja poljin rapakkoon, ( nuo kaksi aluksimainittua ei ollut enää kenenkään käytössä(jos nyt nykyisetkään ovat)), pari kpl Kertomuksia Jeesuksesta lapsille-tyylistä teosta poltin/poljin sontaan, yhen krusifiskin heitin seinään (hajosi yli 2:ksi palaseksi) ja virsikirjoja olen polttanut muutamia. Päivittäin kiroilen jatkuvasti ja koko ajan vihaan Jumala ja muuta senkaltasta väkeä enempi vaan..... Että silleen....
..taisinkin olla vain se siemen joka joko kalliolle viskattiin, jonka lintunen söi tai jonka ohdakkeet kuristi hengiltä.....
..taisinkin olla vain se siemen joka joko kalliolle viskattiin, jonka lintunen söi tai jonka ohdakkeet kuristi hengiltä.....
Vastaukset 7
Vanhimmat
luovuta!!!
Siis mikäs noin kovasti risoo? Jumala kyllä kestää pahan olosi mut sulle se voi olla vaikeempaa, siis kannattaisi avautua jollekin... jotain traumoja sulla varmaan on, ekana tulis mieleen jonkinlaiset hylkäämiskokemukset.
Eläkä polta kaikkia Raamattujas, luve psalmeja ja Jesajan kirjaa. Jumala on sun puolellas!
että se siemen lähteekin kasvamaan,kunhan se löytää sellaisen maaperän jossa on mahdollisuus
alkaa kasvaa..
Jos ajatteleva ihminen ei jotakin tarvitse, pääsee eroon asiallisemminkin. Et voi kaikkia Raamattuja kuitenkaan tuhota. Olet sairas tai sitten olet kyllä sen vastavoiman kahleissa. Niin itse taidat arvellakin. Omasta sielunautuudestasi on kysymys ja itse vastaat valinnoistasi miten suhtaudut iankaikkisuusasioihin.
ja Jumalaan on mulla suunnalleen samallainen suhre kuin isäänikin...eli sen kassa ei voi keskustella.
Ja kaveri on mulle aika pirusti velkaa, enkä tiiä miten ihmeessä sekin saa sen maksettua, ku elää melkein kärestä suuhun-tyylillä...monta kertaa muuten viimeisen vuoden aikana on vitutus yltynyt niin tappiin, että oisin ollut valmis purskahtamaan itkuun, mutta olen sinnitellyt vaan....En kestä sitä, jos joku näkis..tai kuulis äänestä...
Myös kaikki turha melu on melkein sietämätöntä kestää, siksi yritänkin tehä kaiken niin äänettömästi kuin suinkin.
No mutta, tulipa mieleen että joku voi vaikka tunnistaa mut näijen vihjeiren perusteella ja jos se olisi vaikka siskoni, niin mikäs sen pahempaa.......
No kaippa se tie taivaaseen käy helvetin kautta, tai sitten Jumala vain totuttaa mut tällä tavoin astumaan aikanaan Helvettiin......
Tunnen kyllä toisinaan Paholaisenkin pyhäkoululaiseksi rinnallani, sen verran tehoisaa on itsevihani, ja isäviha siinä ohessa...ja sitä kautta Jumalaviha
Herra siunatkoon sinua
ja varjelkoon sinua!
Hän valaiskoon armokasvonsa sinulle!
Sinulla on selvästi synnintunto. Tartu kiinni Jumalan armoon Kristuksessa, sitä sinä tarvitset.
Pyydä rohkeasti,
jo nyt itsesi Jumalan lapseksi uskoen,
Taivaan Isältä Jeesuksen nimessä
hänen lahjojaan,
iloa, kärsivällisyyttä, ym. hyviä hedelmiä.
Jeesus on sanonut (Luuk. 11):
10 Sillä pyytävä saa, etsijä löytää, ja jokaiselle, joka kolkuttaa, avataan.
11 Ei kai kukaan teistä ole sellainen isä, että antaa pojalleen käärmeen, kun poika pyytää kalaa?
12 Tai skorpionin, kun hän pyytää munaa?
13 Jos kerran te pahat ihmiset osaatte antaa lapsillenne kaikenlaista hyvää, niin totta kai teidän Isänne paljon ennemmin antaa taivaasta Pyhän Hengen niille, jotka sitä häneltä pyytävät."
En paremmaks voi tulla,
en hyväks milloinkaan,
vaan kuitenkin, oi Herra,
sun käsiis jäädä saan.
jos se nyt kolmannella kerralla jotenkin onnistuisi.
Siinä ehkä 17-18-vuotiaana luin Yhden ainoan elämän, ja se iski kuin punaisena hehkuva pyöränkettinki päin nukkuvan kasvoja tai tuplaluunappi nokkaan.....ei siis kovin viihdyttävältä. Se oli kai eka herätys.
apua Seppo Jokisen uudesta kirjasta "Puhu Rakkaudesta", se on Päivän kustantama 2008... Luin siitä just esittelyn, siinä kerrotaan myös vihasta ja miten ihmiset on purkaneet sitä.
Mul on itelläin ollut pahoja vaikeuksia vihan kans mut Jeesus on auttanu ja antanu parantavia sanoja.
Täs yx joka autto eilen: Psalmi 27:10-11:
Vaikka isäni ja äitini minut hylkäisivät, Herra pitää minusta huolen.
Herra, neuvo minulle tiesi ja johdata minua oikeaa polkua päästäkseni vihamiehistäni.
Selitystä... hylkääminen ei tartte olla konkreettista vaan henkistä ja tai vaikka väkivaltaa. Vihamiehistä pääseminen voi olla sitä että saa uuden näkökulman heistä ja tapahtuneista asioista ja pääsee sovintoon, jopa ystävyyteen.
Sitäkin se voi olla että voi vaikeat ihmiset jättää Herran haltuun, voit luottaa että Hän jollain tavalla ottaa heidät kiinni. Herra on monta kertaa rohkassu mua Psalmien avulla luottamaan että hän huolehtii vaikeista ihmisistä.
Viel yx juttu... mun oli vaikeeta antaa anteex yhelle kaverille joka oli lainannu multa aika ison summan rahaa kun oli joutunu vaikeuksiin. Sil ei ehkä ollu aikomustakaan maksaa takasin.
Kerran Herra sitten sano että Hän aikoo puhutella tuota henkilöä. Niin kävikin. Ei hän kyllä vieläkään uskoon tullut eikä selvittänyt asioitaan, mut mä sain annettuu anteeksi, varsinkin kun Herra antoi mulle hyvän työpaikan eikä se summa enää harmita.