Styyrpuuri ja Paapuri

ole "makuuhuonetta" tai "makkaria"...
Voi olla Hytti tai kajuutta muttei "makkaria"
Ja jos siellä on ne hyllyt sekä paapurin takakajuutan paapurin, että styypurin puolella ???

Maakravut spuulataan pakalta jordaaniaan jotta pää osuu plimpsolaan. Jos ymmärsit olet merimies ;)

Ei veneessä kirjoitti:

ole "makuuhuonetta" tai "makkaria"...
Voi olla Hytti tai kajuutta muttei "makkaria"
Ja jos siellä on ne hyllyt sekä paapurin takakajuutan paapurin, että styypurin puolella ???

Lue lisää

...miksei olisi makkaria? Joskus tulee puhuttua jopa kylppäristä vessaa tarkoitettaessa, vaikkei siellä mitään kylpyammetta ole. Mutta ei ole kotonakaan ja kylppäri se silti on. Miksei siis myös makkari? Ja jalkojen alla on yleensä lattia eikä "turkki" tai "kansi". Pään yläpuolella on katto, sivuilla seinät eikä mitään "laipioita".
Te paapuuri/styyrpuuri -höpöttävät muka-merenkulkijat olette tasan yhtä säälittäviä kuin eräs kauan sitten kuuntelemani kansanedustaja, joka ei ollut edes kotoisin pääkaupunkiseudulta mutta yritti puhua läsnäolleen nuorison kieltä "jos sä budjaat stadissa jne". Yhdessäkään veneessä tai laivassa ei ole ollut enää pariin sataan vuoteen perämelaa siellä oikealla kyljellä ja laituriin ne ajetaan ihan kumpi kylki edellä tahansa, tilanteen mukaan. (paitsi että moottoriveneet on usein luonnikkaampaa ajaa oikea kylki laituriin eli just päinvastoin kuin perämelakaudella).

maakravut kirjoitti:

Maakravut spuulataan pakalta jordaaniaan jotta pää osuu plimpsolaan. Jos ymmärsit olet merimies ;)

...nyt ei ollut varsinaista laivasanastoa muut kuin pakka ja plimpsola (jos sellaista muotoa edes todellisuudessa käytetään tahi on käytetty, en tiedä). Spuulaaminen (huuhtelu) ja jordaaniin eli veteen putoaminen on Stadin perusslangia. Ja se plimpsola on lastimerkki eli Plimsollin merkki eli se vesilinjan seutuville kylkeen maalattu häkkyrä. Kertoo sallitun lastaussyvyyden eri olosuhteissa.

Ei tommoisella pääse merimiesten kerhoon, hankit ainoastaan jo äsken mainitun säälileiman.

Ai niin, pakka on keulapakka eli keulakoroke.

JRxxx kirjoitti:

...miksei olisi makkaria? Joskus tulee puhuttua jopa kylppäristä vessaa tarkoitettaessa, vaikkei siellä mitään kylpyammetta ole. Mutta ei ole kotonakaan ja kylppäri se silti on. Miksei siis myös makkari? Ja jalkojen alla on yleensä lattia eikä "turkki" tai "kansi". Pään yläpuolella on katto, sivuilla seinät eikä mitään "laipioita".
Te paapuuri/styyrpuuri -höpöttävät muka-merenkulkijat olette tasan yhtä säälittäviä kuin eräs kauan sitten kuuntelemani kansanedustaja, joka ei ollut edes kotoisin pääkaupunkiseudulta mutta yritti puhua läsnäolleen nuorison kieltä "jos sä budjaat stadissa jne". Yhdessäkään veneessä tai laivassa ei ole ollut enää pariin sataan vuoteen perämelaa siellä oikealla kyljellä ja laituriin ne ajetaan ihan kumpi kylki edellä tahansa, tilanteen mukaan. (paitsi että moottoriveneet on usein luonnikkaampaa ajaa oikea kylki laituriin eli just päinvastoin kuin perämelakaudella).

Lue lisää

Jos sinulla on veneessäsi makkari, niin ole hyvä, muilla ei sellaista ole. Ja se, etteivät "oikea" ja "styyrpuuri" ole synonyymejä, on tullut niin monta kertaa selvitettyä, ettei enempää tarvitse. Kylpemiseenkään ei tarvita ammetta.

Jos asioilla on vakiintunet nimet, on parempi käyttää niitä, ettei kuulijan tarvitse arvailla. Kielet ovat täynnään sanoja, joiden alkuperäinen merkitys on lakannut olemasta, mutta sanat ovat silti yhtä merkityksellisiä kuin ennenkin.

JRxxx kirjoitti:

...miksei olisi makkaria? Joskus tulee puhuttua jopa kylppäristä vessaa tarkoitettaessa, vaikkei siellä mitään kylpyammetta ole. Mutta ei ole kotonakaan ja kylppäri se silti on. Miksei siis myös makkari? Ja jalkojen alla on yleensä lattia eikä "turkki" tai "kansi". Pään yläpuolella on katto, sivuilla seinät eikä mitään "laipioita".
Te paapuuri/styyrpuuri -höpöttävät muka-merenkulkijat olette tasan yhtä säälittäviä kuin eräs kauan sitten kuuntelemani kansanedustaja, joka ei ollut edes kotoisin pääkaupunkiseudulta mutta yritti puhua läsnäolleen nuorison kieltä "jos sä budjaat stadissa jne". Yhdessäkään veneessä tai laivassa ei ole ollut enää pariin sataan vuoteen perämelaa siellä oikealla kyljellä ja laituriin ne ajetaan ihan kumpi kylki edellä tahansa, tilanteen mukaan. (paitsi että moottoriveneet on usein luonnikkaampaa ajaa oikea kylki laituriin eli just päinvastoin kuin perämelakaudella).

Lue lisää

Muistan kun joskus sanallisen arkkusi avasit tuolla ammattimerenkulun puolella ja silloin argumentoin herran sieltä pois, et ainakaan sinne "ammattitaitoasi" ole uskaltautunut esittämään sen jälkeen.
Täälläkin voisit pitää pienempiä sormia näppäimistöllä koska huomaan, ettei tietämys ole sinulla lisääntynyt.
Merellä ON oma kielensä, sille ei ole ns. parannuskeinoa.
Voit tietysti omaan veneeseesi luoda ihan omat säännöt sekä slangin, ei siinä mitään mutta yleisesti perinteet ja vanhat tavat sekä kieli ovat nyt ja varmastikin tulevat olemaan käytössä siitä huolimatta, että olet eri mieltä.
Jos olet, kuten kirjoitat, moottoriveneilijä niin arvostaisimme kovasti, jos keskittyisit sen palstan murheisiin.
Saathan sinä toki tännekin kirjoittaa, mikäpä kukaan sitä estämään, osaavat kyllä kaikki sinut omaan kastiisi laittaa.

maakravut kirjoitti:

Maakravut spuulataan pakalta jordaaniaan jotta pää osuu plimpsolaan. Jos ymmärsit olet merimies ;)

kyllä. Skönäri skönärin tuntee...

JRxxx kirjoitti:

...nyt ei ollut varsinaista laivasanastoa muut kuin pakka ja plimpsola (jos sellaista muotoa edes todellisuudessa käytetään tahi on käytetty, en tiedä). Spuulaaminen (huuhtelu) ja jordaaniin eli veteen putoaminen on Stadin perusslangia. Ja se plimpsola on lastimerkki eli Plimsollin merkki eli se vesilinjan seutuville kylkeen maalattu häkkyrä. Kertoo sallitun lastaussyvyyden eri olosuhteissa.

Ei tommoisella pääse merimiesten kerhoon, hankit ainoastaan jo äsken mainitun säälileiman.

Ai niin, pakka on keulapakka eli keulakoroke.

Lue lisää

jungmannin aika lähtee hakeen kladde? ja spuulaaminen on spuulaamista ei todellakaan huuhtelemista aivan eri asia. Eli tästä huomaa että et ole ollut oikeasti merellä koskaan!

Luovuin merimiesten kerhosta noin 10v sitten eli tuu pappa viisastelemaan uudestaan kun oot kussu suolaseen veteen. Saatana jos tollaset viisastelia nilkit lähtis merelle kyllä se opettais käyttäytymään.

JRxxx kirjoitti:

...miksei olisi makkaria? Joskus tulee puhuttua jopa kylppäristä vessaa tarkoitettaessa, vaikkei siellä mitään kylpyammetta ole. Mutta ei ole kotonakaan ja kylppäri se silti on. Miksei siis myös makkari? Ja jalkojen alla on yleensä lattia eikä "turkki" tai "kansi". Pään yläpuolella on katto, sivuilla seinät eikä mitään "laipioita".
Te paapuuri/styyrpuuri -höpöttävät muka-merenkulkijat olette tasan yhtä säälittäviä kuin eräs kauan sitten kuuntelemani kansanedustaja, joka ei ollut edes kotoisin pääkaupunkiseudulta mutta yritti puhua läsnäolleen nuorison kieltä "jos sä budjaat stadissa jne". Yhdessäkään veneessä tai laivassa ei ole ollut enää pariin sataan vuoteen perämelaa siellä oikealla kyljellä ja laituriin ne ajetaan ihan kumpi kylki edellä tahansa, tilanteen mukaan. (paitsi että moottoriveneet on usein luonnikkaampaa ajaa oikea kylki laituriin eli just päinvastoin kuin perämelakaudella).

Lue lisää

Siis eikö sulla ole kotona kylpyammetta? Missä sää sitten sitä moottoripaattiasi uitat? Jotenkin olen saanut sen käsityksen, että se HTPSn satama on sun kylppäri, ja siellä olet se satamakapteeni?

aika kirjoitti:

jungmannin aika lähtee hakeen kladde? ja spuulaaminen on spuulaamista ei todellakaan huuhtelemista aivan eri asia. Eli tästä huomaa että et ole ollut oikeasti merellä koskaan!

Luovuin merimiesten kerhosta noin 10v sitten eli tuu pappa viisastelemaan uudestaan kun oot kussu suolaseen veteen. Saatana jos tollaset viisastelia nilkit lähtis merelle kyllä se opettais käyttäytymään.

Lue lisää

tai spoolaaminen, joka muoto myös esiintyy, on vedellä huuhtelua. Meriyhteyksissä yleensä kannenpesun merkeissä, mutta käytetään sitä muussakin, esim. putkia saatetaan spuulata.
En ole koskaan väittänytkään olleeni ammatikseni merellä. Sen sijaan minä osaan lukea, mikä näyttää sinulle olevan jokseenkin tuntematon taito. Suosittelisin, että siltä kansalaiskoulun tai kiertokoulun pohjalta, mikä sinulla näyttää olevan alla, et rupeaisi edes yrittämään parempiasi vastaan sellaisista asioista kuin sanojen etymologia tai merkitykset.

JRxxx kirjoitti:

tai spoolaaminen, joka muoto myös esiintyy, on vedellä huuhtelua. Meriyhteyksissä yleensä kannenpesun merkeissä, mutta käytetään sitä muussakin, esim. putkia saatetaan spuulata.
En ole koskaan väittänytkään olleeni ammatikseni merellä. Sen sijaan minä osaan lukea, mikä näyttää sinulle olevan jokseenkin tuntematon taito. Suosittelisin, että siltä kansalaiskoulun tai kiertokoulun pohjalta, mikä sinulla näyttää olevan alla, et rupeaisi edes yrittämään parempiasi vastaan sellaisista asioista kuin sanojen etymologia tai merkitykset.

Lue lisää

Olen kyllä enemmän käytännön mies. Jää tänne viisastelemaan siitä varmaan riittää lapsenlapsille kerrottavaa.

Ammattilaiset vaan käyttää laivoista veneistä termejä kuten styypuuri ja paapuuri pilssi skorsteeni leka ja venttiili.

Esimerkki, se tosi klassinen:

Toinen vene on tulossa vastaan ja kysyt vaimoltasi: "Mitä tuon veneen vasemmalla kyljellä roikkuu?" Kumpaan kylkeen vaimosi katse ensimmäisenä kiinnittyy? Eikä tarvitse olla sovinisti, kysymyksen voi esittää kenelle hyvänsä ja olla melko varma siitä, että ensin etsitään roikkuvaa esinettä styyrpuurin kyljeltä.

Ja mitä sitten tapahtuu, jos ruorissa on joku muu ja annat ohjeeksi väistää vastaantulijan vasemmalle puolelle?

to basics kirjoitti:

Esimerkki, se tosi klassinen:

Toinen vene on tulossa vastaan ja kysyt vaimoltasi: "Mitä tuon veneen vasemmalla kyljellä roikkuu?" Kumpaan kylkeen vaimosi katse ensimmäisenä kiinnittyy? Eikä tarvitse olla sovinisti, kysymyksen voi esittää kenelle hyvänsä ja olla melko varma siitä, että ensin etsitään roikkuvaa esinettä styyrpuurin kyljeltä.

Ja mitä sitten tapahtuu, jos ruorissa on joku muu ja annat ohjeeksi väistää vastaantulijan vasemmalle puolelle?

Lue lisää

Ei tajua ilmeisesti mikä on veneen vasen kylki.
jos autosi vasempaan kylkeen ajaa toinen auto, niin eikö se aina ole kuskin puoli, ainakin meillä suomessa.

Vaimo. kirjoitti:

Ei tajua ilmeisesti mikä on veneen vasen kylki.
jos autosi vasempaan kylkeen ajaa toinen auto, niin eikö se aina ole kuskin puoli, ainakin meillä suomessa.

Et sitten ymmärtänyt pätkääkään lukemastasi. Ihminen vain toimii luonnostaan oppimallaan tavalla ja kun sanotaan vasen, hän katsoo vasemmalle, sukupuolesta riippumatta. Oman auton vasen on useimmiten kuskin puoli, joskin siitäkin on poikkeuksia, mutta se ei aina riitä.

to basics kirjoitti:

Esimerkki, se tosi klassinen:

Toinen vene on tulossa vastaan ja kysyt vaimoltasi: "Mitä tuon veneen vasemmalla kyljellä roikkuu?" Kumpaan kylkeen vaimosi katse ensimmäisenä kiinnittyy? Eikä tarvitse olla sovinisti, kysymyksen voi esittää kenelle hyvänsä ja olla melko varma siitä, että ensin etsitään roikkuvaa esinettä styyrpuurin kyljeltä.

Ja mitä sitten tapahtuu, jos ruorissa on joku muu ja annat ohjeeksi väistää vastaantulijan vasemmalle puolelle?

Lue lisää

Tuolla kysymyksenasettelulla ensimmäiseksi katsotaan sitä vastaantulijan vasenta kylkeä. Sinähän et kysynyt, mitä "tuon vasemmalla puolella roikkuu". Kylki ja puoli ovat eri asioita.

Toinen esimerkkisi sortuu siihen, että väistöohje on älytön jo itsessään. "väistä tuon paapuurin puolelle" ei ole yksiselitteinen, koska siitä ei ilmene, tarkoitatko oman vai toisen aluksen paapuuria. Voit uskoa sanoneesi selvästi, mutta toinen ymmärtää silti eri tavalla. ainoa järkevä ruorikomennon tapa on AINA se, mihin päin omaa alusta käännetään. Mistä tuli mieleeni, että olen vuositolkulla ihmetellyt, miten on mahdollista, että pinnaveneisiin alunperin tottuneet eivät tajua, että ruoria käännetään sinne, mihin halutaan veneen kääntyvän. Turha ruveta viisastelemaan sanan "ruori" merkityksellä, yleiskielessä se on jo kauan tarkoittanut sitä rattia, ei itse peräsintä.

ovat omituisia kirjoitti:

Tuolla kysymyksenasettelulla ensimmäiseksi katsotaan sitä vastaantulijan vasenta kylkeä. Sinähän et kysynyt, mitä "tuon vasemmalla puolella roikkuu". Kylki ja puoli ovat eri asioita.

Toinen esimerkkisi sortuu siihen, että väistöohje on älytön jo itsessään. "väistä tuon paapuurin puolelle" ei ole yksiselitteinen, koska siitä ei ilmene, tarkoitatko oman vai toisen aluksen paapuuria. Voit uskoa sanoneesi selvästi, mutta toinen ymmärtää silti eri tavalla. ainoa järkevä ruorikomennon tapa on AINA se, mihin päin omaa alusta käännetään. Mistä tuli mieleeni, että olen vuositolkulla ihmetellyt, miten on mahdollista, että pinnaveneisiin alunperin tottuneet eivät tajua, että ruoria käännetään sinne, mihin halutaan veneen kääntyvän. Turha ruveta viisastelemaan sanan "ruori" merkityksellä, yleiskielessä se on jo kauan tarkoittanut sitä rattia, ei itse peräsintä.

Lue lisää

"Mitä tuon vasemmalla puolella" on vielä hiukan epämääräisempi kuin "Mitä tuon vasemmalla kyljellä", sen enempää niissä ei eroa ole. Tässä tapauksessa puoli voisi tarkoittaa mitä hyvänsä vastaantulijan vasemmalla puolella olevassa sektorissa.

Joku menettelytapa voi olla järkevämpi kuin joku toinen. Silti on hyvin inhimillistä joskus erehdyksessä käyttää sitä ei niin hyvää. Siinäkin tapauksessa on parempi käyttää mahdollisimman vähän tulkinnanvaraisuutta sisältävää ilmausta. Oikea ja vasen ovat aina suhteellisia käsitteitä, eivätkä sellaisina parhaita mahdollisia.

Oikeaan ja vasempaan muuten liittyy yksi harvoista hyödyllisistä armeijan opeista. Siellä kun opetettiin käyttämään komentoina "oikealle" ja "vasempaan". Ne on kuulijan helpompi erottaa toisistaan hälyssäkin.

sovinisti kirjoitti:

Et sitten ymmärtänyt pätkääkään lukemastasi. Ihminen vain toimii luonnostaan oppimallaan tavalla ja kun sanotaan vasen, hän katsoo vasemmalle, sukupuolesta riippumatta. Oman auton vasen on useimmiten kuskin puoli, joskin siitäkin on poikkeuksia, mutta se ei aina riitä.

Lue lisää

Sinähän otit esimerkiksi vaimosi, ei kai se tee minusta sovinistia, jos vaimosi ei tiedä mikä on vasen ja mikä oikea kylki.
Minä en ole sovinisti, vaimosi vain on tyhmä.

Sovinisti? kirjoitti:

Sinähän otit esimerkiksi vaimosi, ei kai se tee minusta sovinistia, jos vaimosi ei tiedä mikä on vasen ja mikä oikea kylki.
Minä en ole sovinisti, vaimosi vain on tyhmä.

Lue lisää

Meni muodossa "kysyt vaimoltasi..." Nyt sen perusteella epäilet minun vaimoni hengenlahjoja. Minä puolestani heittäisin sen epäilyn varjon toisaalle.

Sinä ja minä ovat vähän samanlaisia suhteellisia käsitteitä kuin oikea ja vasenkin. Kuten huomaat, niiden kanssa tulee helposti väärinymmärryksiä.

kysymys... kirjoitti:

Meni muodossa "kysyt vaimoltasi..." Nyt sen perusteella epäilet minun vaimoni hengenlahjoja. Minä puolestani heittäisin sen epäilyn varjon toisaalle.

Sinä ja minä ovat vähän samanlaisia suhteellisia käsitteitä kuin oikea ja vasenkin. Kuten huomaat, niiden kanssa tulee helposti väärinymmärryksiä.

Lue lisää

Että henkilölle, jolle käsitteet ovat noin vaikeita ja monimutkaisia, on ihan hyvä käyttää jotain selviä määritteitä.
Yleensä ihmiset kyllä tajuavat mikä on veneen vasen kylki.

ovat omituisia kirjoitti:

Tuolla kysymyksenasettelulla ensimmäiseksi katsotaan sitä vastaantulijan vasenta kylkeä. Sinähän et kysynyt, mitä "tuon vasemmalla puolella roikkuu". Kylki ja puoli ovat eri asioita.

Toinen esimerkkisi sortuu siihen, että väistöohje on älytön jo itsessään. "väistä tuon paapuurin puolelle" ei ole yksiselitteinen, koska siitä ei ilmene, tarkoitatko oman vai toisen aluksen paapuuria. Voit uskoa sanoneesi selvästi, mutta toinen ymmärtää silti eri tavalla. ainoa järkevä ruorikomennon tapa on AINA se, mihin päin omaa alusta käännetään. Mistä tuli mieleeni, että olen vuositolkulla ihmetellyt, miten on mahdollista, että pinnaveneisiin alunperin tottuneet eivät tajua, että ruoria käännetään sinne, mihin halutaan veneen kääntyvän. Turha ruveta viisastelemaan sanan "ruori" merkityksellä, yleiskielessä se on jo kauan tarkoittanut sitä rattia, ei itse peräsintä.

Lue lisää

eri suuntaan kuin yläosa! Torvelo! Mistä tiedät kumpaa ratin osaa vaimosi miettii kääntäessään rattia johonkin suuntaan? On niiden ajatusmaailmansa niin kovin erilainen meihin miehiin verrattuna.

ovat omituisia kirjoitti:

Tuolla kysymyksenasettelulla ensimmäiseksi katsotaan sitä vastaantulijan vasenta kylkeä. Sinähän et kysynyt, mitä "tuon vasemmalla puolella roikkuu". Kylki ja puoli ovat eri asioita.

Toinen esimerkkisi sortuu siihen, että väistöohje on älytön jo itsessään. "väistä tuon paapuurin puolelle" ei ole yksiselitteinen, koska siitä ei ilmene, tarkoitatko oman vai toisen aluksen paapuuria. Voit uskoa sanoneesi selvästi, mutta toinen ymmärtää silti eri tavalla. ainoa järkevä ruorikomennon tapa on AINA se, mihin päin omaa alusta käännetään. Mistä tuli mieleeni, että olen vuositolkulla ihmetellyt, miten on mahdollista, että pinnaveneisiin alunperin tottuneet eivät tajua, että ruoria käännetään sinne, mihin halutaan veneen kääntyvän. Turha ruveta viisastelemaan sanan "ruori" merkityksellä, yleiskielessä se on jo kauan tarkoittanut sitä rattia, ei itse peräsintä.

Lue lisää

Miten te tiedätte, miltä puolelta viittoja sivutetaan? Viitathan voisivat osoittaa millä puolella väylä on tai millä puolella matala/karikko on.

Siltä. kirjoitti:

Että henkilölle, jolle käsitteet ovat noin vaikeita ja monimutkaisia, on ihan hyvä käyttää jotain selviä määritteitä.
Yleensä ihmiset kyllä tajuavat mikä on veneen vasen kylki.

Lue lisää

Kaikki kun ei edellisistä päätellen edes tiedä, onko kyse oikeasta puolisosta. Yleensä tajuavat, mutta yleensä ei aina riitä. Se kun voi mennä Murphyn lain mukaan pieleen myös pahimmalla mahdollisella hetkellä.

omituista? kirjoitti:

"Mitä tuon vasemmalla puolella" on vielä hiukan epämääräisempi kuin "Mitä tuon vasemmalla kyljellä", sen enempää niissä ei eroa ole. Tässä tapauksessa puoli voisi tarkoittaa mitä hyvänsä vastaantulijan vasemmalla puolella olevassa sektorissa.

Joku menettelytapa voi olla järkevämpi kuin joku toinen. Silti on hyvin inhimillistä joskus erehdyksessä käyttää sitä ei niin hyvää. Siinäkin tapauksessa on parempi käyttää mahdollisimman vähän tulkinnanvaraisuutta sisältävää ilmausta. Oikea ja vasen ovat aina suhteellisia käsitteitä, eivätkä sellaisina parhaita mahdollisia.

Oikeaan ja vasempaan muuten liittyy yksi harvoista hyödyllisistä armeijan opeista. Siellä kun opetettiin käyttämään komentoina "oikealle" ja "vasempaan". Ne on kuulijan helpompi erottaa toisistaan hälyssäkin.

Lue lisää

Brittien laivastossa komennetaan,ruori yli oikealle,ruori yli vasenmalle!

Rymy Eetu kirjoitti:

Brittien laivastossa komennetaan,ruori yli oikealle,ruori yli vasenmalle!

Minä olen kyllä kuullut komennot muodossa " Hard over starbord" tai "port". Siis muuallakin kuin elokuvissa. Ja siitähän on kyse, mahdollisimman yksikäsitteisitä komennoista, tässä kohtaa tuplaten varmistettuna.

on. Kysymys nousee, että kumman vasemmalta ? Ja mistä vasemmalta ?
Ei aluksessa ole oikeaa tai vasenta puolta, on vain styyburin ja paapurin puoli.
Eli jos toinen huutaa, että menen paapurin puoleltasi ohi niin kaikki on selvää kuin pläkki ja kaikille.

Nimetön kirjoitti:

on. Kysymys nousee, että kumman vasemmalta ? Ja mistä vasemmalta ?
Ei aluksessa ole oikeaa tai vasenta puolta, on vain styyburin ja paapurin puoli.
Eli jos toinen huutaa, että menen paapurin puoleltasi ohi niin kaikki on selvää kuin pläkki ja kaikille.

Lue lisää

Jos toinen huutaa "menen vasemmalta puolelta ohi", on se yhtä epäselvää kuin "menen paapurin puolelta ohi"
Mutta jos hän huutaa "menen vasemmalta puoleltasi ohi" on se yhtä selvää kuin että "Menen paapurin puoleltasi ohi".
Ja varmaasti enemmistö ihmisistä hoksaa tiukasa paikassa mikä on vasen, kuin että mikä on paapuri.

Se jäänne on paljon vanhempaa. Merenkulku on ollut kovin kansainvälistä toimintaa jo vuosisatoja ja sanastot kulkeutuneet merimiesten myötä kielestä kieleen. Täällä käytettävät sanat ovat paljolti hollantilaista ja osin ruotsalaista alkuperää. Uudissanat tietysti usein englannista, kuten monella muullakin alalla.

Minäkin olen poikasena oppinut sen slangin. Miten siitä eroon pääsisi, vaikka haluaisi. Ja perintönä tietysti mennyt seuraavalle polvelle. Jokaisessa harrastuksessa ja ammatissa on aina ollut oma slanginsa. Snobismia tai ei, se tuo tiettyä yhteenkuuluvuutta, eikä se tulevaisuudessakaan katoa. Pitäisikö edes ja mikä siinä vaikeaa muka on?

opittua kirjoitti:

Se jäänne on paljon vanhempaa. Merenkulku on ollut kovin kansainvälistä toimintaa jo vuosisatoja ja sanastot kulkeutuneet merimiesten myötä kielestä kieleen. Täällä käytettävät sanat ovat paljolti hollantilaista ja osin ruotsalaista alkuperää. Uudissanat tietysti usein englannista, kuten monella muullakin alalla.

Minäkin olen poikasena oppinut sen slangin. Miten siitä eroon pääsisi, vaikka haluaisi. Ja perintönä tietysti mennyt seuraavalle polvelle. Jokaisessa harrastuksessa ja ammatissa on aina ollut oma slanginsa. Snobismia tai ei, se tuo tiettyä yhteenkuuluvuutta, eikä se tulevaisuudessakaan katoa. Pitäisikö edes ja mikä siinä vaikeaa muka on?

Lue lisää

Ammattitermejä on käytetty ties kuinka kauan. Jos nyt joku stadilainen kuulee tänään sanoja, joita ei ymmärrä, niin ei se tarkoita mitään snobbailua ym.

Kaikkiin lajeihin liittyy omat terminsä ja ne usein ovat jostain muusta kielestä otettuja.

Eikä niiden opetteleminen mikään ylivoimainen tehtävä ole. Mielestäni ei ole tarkoitus päteä, vaan homma toimii paremmin kun hallitsee tietyt asiat.

1st kirjoitti:

Ammattitermejä on käytetty ties kuinka kauan. Jos nyt joku stadilainen kuulee tänään sanoja, joita ei ymmärrä, niin ei se tarkoita mitään snobbailua ym.

Kaikkiin lajeihin liittyy omat terminsä ja ne usein ovat jostain muusta kielestä otettuja.

Eikä niiden opetteleminen mikään ylivoimainen tehtävä ole. Mielestäni ei ole tarkoitus päteä, vaan homma toimii paremmin kun hallitsee tietyt asiat.

Lue lisää

Yhteinen kieli yhdistää ja helpottaa kommunikointia. Jokainen voi tietysti kehittää termistön mihintahansa toimintaan, jota harrastaa.

Minusta on selkeää puhua esim skuutista - jokainen veneessämme ymmärtää yksiselitteisesti mistä on kyse. Jos keksitte paremman termin käyttäkää.

Leen barberi avautuu helposti - mikähän sille olisi parempi termi?

Kryssille saa kanssa kehitellä kansanomaisen termin - olisiko jotakin viistosti vastatuuleen suuntaa noin 90 astetta tosituulen suhteen vuoroin vaihdellen tuuli vasemmalta tai oikealta...

Eikä purjehdusperinteen hengissäpitämisessäkään mitään vikaa ole. Snobismia voi sitten kyllä harrastaa kaikilla elämän alueilla, jos haluaa.

PS Ekös teille ole tullut mieleen laittaa ilmansuunnat uusiksi: ylhäältä, alhaalta, vasemmalta, oikealta (Pohj, etelä, länsi, itä).

1st kirjoitti:

Ammattitermejä on käytetty ties kuinka kauan. Jos nyt joku stadilainen kuulee tänään sanoja, joita ei ymmärrä, niin ei se tarkoita mitään snobbailua ym.

Kaikkiin lajeihin liittyy omat terminsä ja ne usein ovat jostain muusta kielestä otettuja.

Eikä niiden opetteleminen mikään ylivoimainen tehtävä ole. Mielestäni ei ole tarkoitus päteä, vaan homma toimii paremmin kun hallitsee tietyt asiat.

Lue lisää

...täällä on kyse HUVIveneilystä, ei ammattimerenkulusta. Joten täällä ne styyrat ja paarat sun muut eivät todellakaan ole mitään ammattitermejä, vaan surkeiden wannabe-merikarhujen säälittäviä pätemisyrityksiä.

Eksä kirjoitti:

Yhteinen kieli yhdistää ja helpottaa kommunikointia. Jokainen voi tietysti kehittää termistön mihintahansa toimintaan, jota harrastaa.

Minusta on selkeää puhua esim skuutista - jokainen veneessämme ymmärtää yksiselitteisesti mistä on kyse. Jos keksitte paremman termin käyttäkää.

Leen barberi avautuu helposti - mikähän sille olisi parempi termi?

Kryssille saa kanssa kehitellä kansanomaisen termin - olisiko jotakin viistosti vastatuuleen suuntaa noin 90 astetta tosituulen suhteen vuoroin vaihdellen tuuli vasemmalta tai oikealta...

Eikä purjehdusperinteen hengissäpitämisessäkään mitään vikaa ole. Snobismia voi sitten kyllä harrastaa kaikilla elämän alueilla, jos haluaa.

PS Ekös teille ole tullut mieleen laittaa ilmansuunnat uusiksi: ylhäältä, alhaalta, vasemmalta, oikealta (Pohj, etelä, länsi, itä).

Lue lisää

...pohjoisen ja etelän suhteen esiintyy aika usein niin yleiskielessä kuin erikoisslangeissakin tuo "ylös/alas" -versio. Mm. Eurooppaan ajavat rekkakuskit puhuvat usein "alas ajamisesta". (Harvinaiseksi käynyt laji nykyään, muuten.) Minäkin saatan todeta veneessä muille, että "ajetaan vähän alaspäin" tai "alakautta", vastaavasti "ylös" ja tarkoitan sillä silloin nimenomaan pohjoista ja etelää. En tiedä, mistä tuo on tarttunut, kaipa se on lapsuudessa opittua.
Mitä ammattilaisten kielenkäyttöön tulee, niin olen todennut ainakin radioliikenteessä (VTS-kanava) heidän puhuvan poikkeuksetta oikeasta ja vasemmasta. Tottakai heillä silti on paljon ammattislangia, niin kuin missä tahansa ammatissa (ei huviveneilijä ikinä töijaa venettään mihinkään...).

JRxxx kirjoitti:

...täällä on kyse HUVIveneilystä, ei ammattimerenkulusta. Joten täällä ne styyrat ja paarat sun muut eivät todellakaan ole mitään ammattitermejä, vaan surkeiden wannabe-merikarhujen säälittäviä pätemisyrityksiä.

Lue lisää

En ihan ymmärrä miten styyra ja paara muuttuu riippuen onko kyseessä ammattimerenkulku vai huvivenedirektiivin puitteissa tapahtuva vapaa-ajanvietto.

Minä olen ihan mielelläni huviveneilijä ja nimimerkki Jrxxx saa minun puolestani käyttää haluamiaan termejä omassa veneessään.

Vähän ihmettelen tätä agressiivista suhtautumista purjehdussanastoon ja oikeastaan vielä enemmän ihmettelen, miksi moottoriveneilyn harrastaja ottaa näin voimakkaasti kantaa tähän aiheeseen täällä purjehduspalstalla.

JRxxx kirjoitti:

...täällä on kyse HUVIveneilystä, ei ammattimerenkulusta. Joten täällä ne styyrat ja paarat sun muut eivät todellakaan ole mitään ammattitermejä, vaan surkeiden wannabe-merikarhujen säälittäviä pätemisyrityksiä.

Lue lisää

usein siteeraamasi COLREG, käyttää niitä styyrpuuria ja paapuuria oikean ja vasemman sijasta. Lieneekö perua purjelaivakaudelta - mene ja tiedä. Jotkut perinteeseen liittyvät ilmaisut ja sanat vähentävät väärinkääsitysten määrää kohtuullisen pienellä opettelulla. Ehkä moottoriveneen kaasu/vaihdekahva on niin yksinkertainen käyttää, ja käyttäjänä on yleensä sama henkilö, joka käyttää ruoria, ettei muille tarvitse antaa toimintaohjeita erilaisissa tilanteissa.

JRxxx kirjoitti:

...täällä on kyse HUVIveneilystä, ei ammattimerenkulusta. Joten täällä ne styyrat ja paarat sun muut eivät todellakaan ole mitään ammattitermejä, vaan surkeiden wannabe-merikarhujen säälittäviä pätemisyrityksiä.

Lue lisää

Jos muiden käyttämät "oikeat" termit ahdistavat niin jättäydy inssi suoraan rannalle. Ja jos, eikun siis kun kaikki ovat väärässä tällä palstalla niin onko pakko lukea sitä???

Eksä kirjoitti:

En ihan ymmärrä miten styyra ja paara muuttuu riippuen onko kyseessä ammattimerenkulku vai huvivenedirektiivin puitteissa tapahtuva vapaa-ajanvietto.

Minä olen ihan mielelläni huviveneilijä ja nimimerkki Jrxxx saa minun puolestani käyttää haluamiaan termejä omassa veneessään.

Vähän ihmettelen tätä agressiivista suhtautumista purjehdussanastoon ja oikeastaan vielä enemmän ihmettelen, miksi moottoriveneilyn harrastaja ottaa näin voimakkaasti kantaa tähän aiheeseen täällä purjehduspalstalla.

Lue lisää

Ei tuoda tätä maantieliikennettä taas tänne vesille - jookos. Kuten aikaisemminkin on todettu, maanteiden liikennesäännöillä veneily aiheuttaa hämminkiä ja läheltäpititilanteita vesillä.

Meidänkin veneellä ajetaan alas ja ylös ja jopa alamäkeen. lapsuudesta opitrtuja termejä mullakin ja tarkoittaa meillä eri asioita kuin teillä Jrxxx.

Meillä ilmansuunista käytetään usein svengelskankielisiä termejä kun ne on havainnollisempiaa kuin esim koillinen (nordost) ja kompassissakin on noi lyhenteet NW, SE, SW...

JRxxx kirjoitti:

...pohjoisen ja etelän suhteen esiintyy aika usein niin yleiskielessä kuin erikoisslangeissakin tuo "ylös/alas" -versio. Mm. Eurooppaan ajavat rekkakuskit puhuvat usein "alas ajamisesta". (Harvinaiseksi käynyt laji nykyään, muuten.) Minäkin saatan todeta veneessä muille, että "ajetaan vähän alaspäin" tai "alakautta", vastaavasti "ylös" ja tarkoitan sillä silloin nimenomaan pohjoista ja etelää. En tiedä, mistä tuo on tarttunut, kaipa se on lapsuudessa opittua.
Mitä ammattilaisten kielenkäyttöön tulee, niin olen todennut ainakin radioliikenteessä (VTS-kanava) heidän puhuvan poikkeuksetta oikeasta ja vasemmasta. Tottakai heillä silti on paljon ammattislangia, niin kuin missä tahansa ammatissa (ei huviveneilijä ikinä töijaa venettään mihinkään...).

Lue lisää

sori vaan

Eksä kirjoitti:

Ei tuoda tätä maantieliikennettä taas tänne vesille - jookos. Kuten aikaisemminkin on todettu, maanteiden liikennesäännöillä veneily aiheuttaa hämminkiä ja läheltäpititilanteita vesillä.

Meidänkin veneellä ajetaan alas ja ylös ja jopa alamäkeen. lapsuudesta opitrtuja termejä mullakin ja tarkoittaa meillä eri asioita kuin teillä Jrxxx.

Meillä ilmansuunista käytetään usein svengelskankielisiä termejä kun ne on havainnollisempiaa kuin esim koillinen (nordost) ja kompassissakin on noi lyhenteet NW, SE, SW...

Lue lisää

"Ei tuoda tätä maantieliikennettä taas tänne vesille - jookos. "

Kyllä tuodaan, ja tarkoituksella. Hämmingin aiheuttavat lähinnä ne perinnepellet, jotka väkisin yrittävät takertua vanhentuneisiin systeemeihin. Mutta teidän elintilanne käy koko ajan ahtaammaksi veneilijöiden määrän kasvaessa.

JRxxx kirjoitti:

...pohjoisen ja etelän suhteen esiintyy aika usein niin yleiskielessä kuin erikoisslangeissakin tuo "ylös/alas" -versio. Mm. Eurooppaan ajavat rekkakuskit puhuvat usein "alas ajamisesta". (Harvinaiseksi käynyt laji nykyään, muuten.) Minäkin saatan todeta veneessä muille, että "ajetaan vähän alaspäin" tai "alakautta", vastaavasti "ylös" ja tarkoitan sillä silloin nimenomaan pohjoista ja etelää. En tiedä, mistä tuo on tarttunut, kaipa se on lapsuudessa opittua.
Mitä ammattilaisten kielenkäyttöön tulee, niin olen todennut ainakin radioliikenteessä (VTS-kanava) heidän puhuvan poikkeuksetta oikeasta ja vasemmasta. Tottakai heillä silti on paljon ammattislangia, niin kuin missä tahansa ammatissa (ei huviveneilijä ikinä töijaa venettään mihinkään...).

Lue lisää

Ylös ja alas ajetaan suhteessa tuuleen. Ei siinä ole ilmansuunnilla mitään tekemistä tai tulee tosi sotku!

JRxxx kirjoitti:

"Ei tuoda tätä maantieliikennettä taas tänne vesille - jookos. "

Kyllä tuodaan, ja tarkoituksella. Hämmingin aiheuttavat lähinnä ne perinnepellet, jotka väkisin yrittävät takertua vanhentuneisiin systeemeihin. Mutta teidän elintilanne käy koko ajan ahtaammaksi veneilijöiden määrän kasvaessa.

Lue lisää

ajoratamerkintöjä, eikä etuajo-oikeutettuja väyliä. Mistä voit tietää, minne joku on veneellään menossa kulkiessaan esimerkiksi väylän poikki. Niiden "ahtaiden väylien" leveydet vaihtelevat reilusta kymmenestä metristä meripeninkulmaan, jolloin se väylän oikeassa laidassa kulkeminen ei ole mitenkään yksiselitteisesti määriteltävissä. Keliolosuhteiden vaikutus erityyppisiin ja -kokoisiin aluksiin on myös hieman maantieliikenteestä poikkeava. Merkittävin on kuitenkin nopeusero, joka vesillä voi olla yli kymmenkertainen. Väistämissäännöt erilaisissa kohtaamistilanteissa riittävät nykyiselläänkin turvaamaan liikkumisen sekä purjeilla, että moottorilla, koska kehäväylien ruuhkia ei edes näissä pääkaupunkiseudun tai barösundin ränneissä esiinny. Oikea tilannenopeus ja ennakointi ovat yhtä tärkeitä sekä maanteillä, että vesillä. Eiköhän suurin osa noista ristiriitatilanteista johdu juuri ennakoinnin puutteesta, ja nimenomaan niiden nopeampien alusten kippareiden taholta. Suurella nopeuserolla syntyvässä lähitilanteessa sillä hitaammin kulkevalla "etuajo-oikeutetulla" aluksella on melko rajalliset mahdollisuudet tehdä mitään tilanteeseen merkittävästi vaikuttavaa.

Wiki kirjoitti:

Ylös ja alas ajetaan suhteessa tuuleen. Ei siinä ole ilmansuunnilla mitään tekemistä tai tulee tosi sotku!

...siitä ole mitään sotkua meidän veneessä seurannut. Vene kääntyy oikeaan tai vasempaan tai toisinaan "reittisuunnittelun" yhteyksissä ylös tai alas, mutta tuulen suunnalla ei ole siinä mitään virkaa eikä siitä tule ikinä edes mitään mainittua. En tosin käsitä, mitä sotkua muutenkaan voisi noilla matkaansaattaa; muut veneessäolijathan eivät varsinaisesti tarvitse mihinkään tietoa siitä, mihin kippari aikoo venettä kääntää.

No, kerran piti jollekulle huomauttaa, kun hän ehdotti "laskemista", että nostot ja laskut tapahtuvat rannassa ja niissä käytetään yleensä nosturia.

JRxxx kirjoitti:

...täällä on kyse HUVIveneilystä, ei ammattimerenkulusta. Joten täällä ne styyrat ja paarat sun muut eivät todellakaan ole mitään ammattitermejä, vaan surkeiden wannabe-merikarhujen säälittäviä pätemisyrityksiä.

Lue lisää

mitä nimityksiä käytän omassa veneessäni. Olkoot vaikka muijanpuoli ja pojanpuoli se on ihan meidän asiamme. Eiks nii.

minun asiani kirjoitti:

mitä nimityksiä käytän omassa veneessäni. Olkoot vaikka muijanpuoli ja pojanpuoli se on ihan meidän asiamme. Eiks nii.

Voit sanoa minua ja muita, jotka noudattavat vesillä vesiliikenteen sääntöjä perinnepelleiksi, jos se sinun tuskaasi helpottaa. Toivon kaikkien turvallisuuden kannalta kuitenkin, että noudattaisit vesillä ja maantieliikenteessä oikeita sääntöjä. Sitten, jos laki muuttuu ja maantieliikenteen säännöt tulevat vesille niin asia on toinen.

Haastetta tulee varmasti merenkulkijoille kun maantiesäännöt tulevat voimaan kansainvälisillä vesillä - onko oikean- vai vasemmanpuoleinen liikenne? Mitenkäs aluevesirajojen sisäpuolella? Voidaanko rajat merkitä riittävän tarkasti, että osaa vaihtaa ko maan sääntöihin...

Iso juttu tulee olemaan myös se, että raskasliikenne joutuu sitten huomioimaan kevyen liikenteen ihan eri tavalla: tankkeri väistää soutajaa/optimistijollaa, joka on ylittämässä väylää...

JRxxx kirjoitti:

...siitä ole mitään sotkua meidän veneessä seurannut. Vene kääntyy oikeaan tai vasempaan tai toisinaan "reittisuunnittelun" yhteyksissä ylös tai alas, mutta tuulen suunnalla ei ole siinä mitään virkaa eikä siitä tule ikinä edes mitään mainittua. En tosin käsitä, mitä sotkua muutenkaan voisi noilla matkaansaattaa; muut veneessäolijathan eivät varsinaisesti tarvitse mihinkään tietoa siitä, mihin kippari aikoo venettä kääntää.

No, kerran piti jollekulle huomauttaa, kun hän ehdotti "laskemista", että nostot ja laskut tapahtuvat rannassa ja niissä käytetään yleensä nosturia.

Lue lisää

Jos nostaisit katsettasi ylöspäin, ei siis pohjoiseen vaan nokkasi edessä olevalla ruudulla niin voisit lukea mikä on tämän palstan otsikko.

Ottaen tuon huomioon, se mitä teidän veneessä tapahtuu, ei taitane kuulua tälle palstalle?

Nosto tapahtuu kylläkin vähän rannan ulkopuolella, ja siihen käytetään fallia.

Eksä kirjoitti:

Voit sanoa minua ja muita, jotka noudattavat vesillä vesiliikenteen sääntöjä perinnepelleiksi, jos se sinun tuskaasi helpottaa. Toivon kaikkien turvallisuuden kannalta kuitenkin, että noudattaisit vesillä ja maantieliikenteessä oikeita sääntöjä. Sitten, jos laki muuttuu ja maantieliikenteen säännöt tulevat vesille niin asia on toinen.

Haastetta tulee varmasti merenkulkijoille kun maantiesäännöt tulevat voimaan kansainvälisillä vesillä - onko oikean- vai vasemmanpuoleinen liikenne? Mitenkäs aluevesirajojen sisäpuolella? Voidaanko rajat merkitä riittävän tarkasti, että osaa vaihtaa ko maan sääntöihin...

Iso juttu tulee olemaan myös se, että raskasliikenne joutuu sitten huomioimaan kevyen liikenteen ihan eri tavalla: tankkeri väistää soutajaa/optimistijollaa, joka on ylittämässä väylää...

Lue lisää

liikennettä tarvi väistellä kuin suojateillä. Ja niitä taas ei ole moottoriteillä...

JRxxx kirjoitti:

...siitä ole mitään sotkua meidän veneessä seurannut. Vene kääntyy oikeaan tai vasempaan tai toisinaan "reittisuunnittelun" yhteyksissä ylös tai alas, mutta tuulen suunnalla ei ole siinä mitään virkaa eikä siitä tule ikinä edes mitään mainittua. En tosin käsitä, mitä sotkua muutenkaan voisi noilla matkaansaattaa; muut veneessäolijathan eivät varsinaisesti tarvitse mihinkään tietoa siitä, mihin kippari aikoo venettä kääntää.

No, kerran piti jollekulle huomauttaa, kun hän ehdotti "laskemista", että nostot ja laskut tapahtuvat rannassa ja niissä käytetään yleensä nosturia.

Lue lisää

Jrxxx: "muut veneessäolijathan eivät varsinaisesti tarvitse mihinkään tietoa siitä, mihin kippari aikoo venettä kääntää."

Ehkä sulla näin, mutta purjeveneily on enemmän ryhmätyötä. Voi olla niinkin, että kippari on veneessä ihan eri henkilö kuin pinnamies.

Ylös (tuuleen) ja alas (pois tuulesta) on mm. kallistuksen vuoksi helposti hahmotettavia käsitteitä. Näitä käytän, mutta muut saa vapaasti käyttää omiaan.

JRxxx kirjoitti:

...täällä on kyse HUVIveneilystä, ei ammattimerenkulusta. Joten täällä ne styyrat ja paarat sun muut eivät todellakaan ole mitään ammattitermejä, vaan surkeiden wannabe-merikarhujen säälittäviä pätemisyrityksiä.

Lue lisää

Tuollaisia sanoja,kutsuttakoon niitä
sitten vaika slangi sanoiksi.
Turkki ei ole vaate eikä valtio veneeessä
Poksi tiiviste, raumalaiset istuu veneessä edellen piitalla, vantti, staagi, koplinki, halvari, ja onhan siellä äyskäri eikä vesikauha.
Väitä sanoja tarvitaan että kuulija tietää puhuttavan veneestä.
"onnettomuudessa styypuurin laita murtui" tästä jo tietää että kyseessä on veneonnettomuus.

on täynnä kirjoitti:

Tuollaisia sanoja,kutsuttakoon niitä
sitten vaika slangi sanoiksi.
Turkki ei ole vaate eikä valtio veneeessä
Poksi tiiviste, raumalaiset istuu veneessä edellen piitalla, vantti, staagi, koplinki, halvari, ja onhan siellä äyskäri eikä vesikauha.
Väitä sanoja tarvitaan että kuulija tietää puhuttavan veneestä.
"onnettomuudessa styypuurin laita murtui" tästä jo tietää että kyseessä on veneonnettomuus.

Lue lisää

Nimittäin tuo ajatus, että erikoissanoja tarvittaisiin kertomaan, että puhutaan veneestä. Eiköhän se yleensä joko tilanteesta tai alustuksesta jo selviä. Vai meinaatko, että on kovinkin tavallista kohdata kaveri kadulla ja ilman alustuksia ruveta selittämään "moi, styyrpuurin laita murtui onnettomuudessa?" Etköhän kuitenkin ensin selitä jotain, josta kaveri tajuaa aihealueen?

meikäläisen korvissa noiden sanojen klangi vähän vaihtelee. Jotkin on semmoisia, ettei niille ole kuivan maan vastinetta ollenkaan, ne ei kuulosta oudoilta käytössä. Mutta sitten on niitä selviä synonyymeja, niinkuin styyrpuuri=oikea, hytti=huone, kapyysi=keittiö, enda=köysi jnejnejne. Kyllä mun korvaan kuulostaa lähinnä snobbailulta, kun noita veneilyssä joku viljelee. Sanovat viisaat, että slangien tarkoitus on yleensäkin muodostaa rajaa "meidän jengin" ja muiden välille. Läheskään kaikki veneilijät eivät kuitenkaan ole kiinnostuneita kuulumaan mihinkään "merikarhujengiin". Eikä silloin ole tarvetta korostaa egoa merisanastolla.

aika hassulta kirjoitti:

Nimittäin tuo ajatus, että erikoissanoja tarvittaisiin kertomaan, että puhutaan veneestä. Eiköhän se yleensä joko tilanteesta tai alustuksesta jo selviä. Vai meinaatko, että on kovinkin tavallista kohdata kaveri kadulla ja ilman alustuksia ruveta selittämään "moi, styyrpuurin laita murtui onnettomuudessa?" Etköhän kuitenkin ensin selitä jotain, josta kaveri tajuaa aihealueen?

meikäläisen korvissa noiden sanojen klangi vähän vaihtelee. Jotkin on semmoisia, ettei niille ole kuivan maan vastinetta ollenkaan, ne ei kuulosta oudoilta käytössä. Mutta sitten on niitä selviä synonyymeja, niinkuin styyrpuuri=oikea, hytti=huone, kapyysi=keittiö, enda=köysi jnejnejne. Kyllä mun korvaan kuulostaa lähinnä snobbailulta, kun noita veneilyssä joku viljelee. Sanovat viisaat, että slangien tarkoitus on yleensäkin muodostaa rajaa "meidän jengin" ja muiden välille. Läheskään kaikki veneilijät eivät kuitenkaan ole kiinnostuneita kuulumaan mihinkään "merikarhujengiin". Eikä silloin ole tarvetta korostaa egoa merisanastolla.

Lue lisää

kuin muutkaan harrasteryhmät. Kyllä ratsastuksessa, golffissa, metsästyksessä, kalastuksessa yms harrastepiireissä käytetään sanontoja joista piirin ukopuolinen ei ymmärrä mitään. Enkä nyt oikein usko että siinä haetaan jotain ryhmärajoja, vaan sanat ovat syntyneet harrastuksesta ja kuvaavat sanomansa siinä ympäristössä parhaiten. Eikä huomiotta voida jättää eri ammattikuntiakaan lääkärit/sairaanhoito yleensä, insinöörit, mekaanikot yms.
Miksi sitten veneilijöiden styyrat ja baarat ovat niin kammottavia, keskinäisisä keskusteluissahan niitä käytetään.

eri asia kirjoitti:

kuin muutkaan harrasteryhmät. Kyllä ratsastuksessa, golffissa, metsästyksessä, kalastuksessa yms harrastepiireissä käytetään sanontoja joista piirin ukopuolinen ei ymmärrä mitään. Enkä nyt oikein usko että siinä haetaan jotain ryhmärajoja, vaan sanat ovat syntyneet harrastuksesta ja kuvaavat sanomansa siinä ympäristössä parhaiten. Eikä huomiotta voida jättää eri ammattikuntiakaan lääkärit/sairaanhoito yleensä, insinöörit, mekaanikot yms.
Miksi sitten veneilijöiden styyrat ja baarat ovat niin kammottavia, keskinäisisä keskusteluissahan niitä käytetään.

Lue lisää

On kaksi ihan eri asiaa käyttää sanoja, jotka kuvaavat vain siinä yhteydessä relevantteja asioita ja käyttää yleiskielen sanojen tilalla erikoisslangia. Jälkimmäinen on sitä snobbailua.
Heh,yksi ammuntaa ja metsästystä harrastava kaverini sanoi kerran niissä piireissä olevan vähän samanlaisia keskusteluja. Kuulemma jotkut eivät kertakaikkiaan hyväksy ilmausta puhumista pyssyistä, jotkut toiset taas puhuvat vain pyssyistä. Ja suurin osa ei välitä vaan käyttää mitä sanaa milloinkin.
Musta nyt vaan on typerää käyttää jotain erikoissanoja, kun samoille asioille on luonteva yleiskielinen vastine, jonka sitä paitsi niin minä kuin useimmat muutkin olen oppinut ensin. Vantista puhun mutta styyrasta en.

ero sanoissa kirjoitti:

On kaksi ihan eri asiaa käyttää sanoja, jotka kuvaavat vain siinä yhteydessä relevantteja asioita ja käyttää yleiskielen sanojen tilalla erikoisslangia. Jälkimmäinen on sitä snobbailua.
Heh,yksi ammuntaa ja metsästystä harrastava kaverini sanoi kerran niissä piireissä olevan vähän samanlaisia keskusteluja. Kuulemma jotkut eivät kertakaikkiaan hyväksy ilmausta puhumista pyssyistä, jotkut toiset taas puhuvat vain pyssyistä. Ja suurin osa ei välitä vaan käyttää mitä sanaa milloinkin.
Musta nyt vaan on typerää käyttää jotain erikoissanoja, kun samoille asioille on luonteva yleiskielinen vastine, jonka sitä paitsi niin minä kuin useimmat muutkin olen oppinut ensin. Vantista puhun mutta styyrasta en.

Lue lisää

Miski sitten pelkästään tuo styyrpuur ja paapuur ovat ne "punaiset vaatteet" kun muita veneilysanoja käytetään ?
Jos ampujat käyttävät aseesta eri nimiä niin mikseivät sitten veneilijät voi käyttääkeskusteluissaan aivan mitä nimiä haluat ?
Joten mikä noissa veneen eri puolien nimityksissä nyt sitten on niin paljon närkästystä aiheuttavaa. En minä ainakaan eikä kukaan muukaan tuntemani henkilö ole mitenkään omanarvon pönkittämiseski käyttänyt noita veneilyssä aihan yleisiesti käytettäviä termejä. Kun keskustelut käydään harrastajien kesken ovat ne kaikkien tuntemia ilmaisuja.

En oikein ymmärrä - siis miten ns. ammattisanaston käyttö on "snobismia"?

Kaikilla aloilla on omat terminsä jota käytetään kyseisen ryhmän sisällä, siksi veneilijätkin käyttävät näitä termejä. Lisäksi monilla termeillä on pitkä ja usein hauska "tausta".

En harrasta muiden veneilijöiden "arviontia" mutta kyllä juuri rantautumismanoveerit ja käytetyt termit kertovat paljonko on nähty merta ja saaristoa; tosin ei kokemus tee kenestäkään "parempaa ihmistä", pikemminkin mailien lisääntyessä nöyryys ja herkkyys lisääntyy - samaten ymmärtää niin omansa kuin veneen ja miehistön rajat.

Siitä vaan perehtymään merenkulun kulttuuriin ja opettelemaan "tavoille".

Veijo

ps
Olin pitkän viikonlopun yksin vesillä, eipä tarvinnut miettiä väistämissääntöjä, venemerkkejä tai muutakaan tosi triviaalia. Hienoa kuulakasta syyspurjehdusta ja reilusti tilaa ja rauhaa - suosittelen kaikille!

Veijo.Vanavesi kirjoitti:

En oikein ymmärrä - siis miten ns. ammattisanaston käyttö on "snobismia"?

Kaikilla aloilla on omat terminsä jota käytetään kyseisen ryhmän sisällä, siksi veneilijätkin käyttävät näitä termejä. Lisäksi monilla termeillä on pitkä ja usein hauska "tausta".

En harrasta muiden veneilijöiden "arviontia" mutta kyllä juuri rantautumismanoveerit ja käytetyt termit kertovat paljonko on nähty merta ja saaristoa; tosin ei kokemus tee kenestäkään "parempaa ihmistä", pikemminkin mailien lisääntyessä nöyryys ja herkkyys lisääntyy - samaten ymmärtää niin omansa kuin veneen ja miehistön rajat.

Siitä vaan perehtymään merenkulun kulttuuriin ja opettelemaan "tavoille".

Veijo

ps
Olin pitkän viikonlopun yksin vesillä, eipä tarvinnut miettiä väistämissääntöjä, venemerkkejä tai muutakaan tosi triviaalia. Hienoa kuulakasta syyspurjehdusta ja reilusti tilaa ja rauhaa - suosittelen kaikille!

Lue lisää

veneitä vesillä, hieno tähtitaivas ja kuutamo kylläkin oli. Eipä tarvinnut väistää ketään eikä minuakaan kukaan väistänyt.

ei paljoa näkynyt kirjoitti:

veneitä vesillä, hieno tähtitaivas ja kuutamo kylläkin oli. Eipä tarvinnut väistää ketään eikä minuakaan kukaan väistänyt.

sentään jonkun verran liikkeellä, enemmän kuin vaikka elokuun lopussa.

Olin ensin siinä Rymättylän länsipuolella ja sitten menin Nauvon eteläiseen saaristoon.

Oli hienot ilmat tavallaan, vähän kalseaa mutta kyllä hieno kuu valaisi purjehdusta perjantaina.

Ei ruuhkaa joten... ihan miellyttävää.

Veijo

Veijo.Vanavesi kirjoitti:

sentään jonkun verran liikkeellä, enemmän kuin vaikka elokuun lopussa.

Olin ensin siinä Rymättylän länsipuolella ja sitten menin Nauvon eteläiseen saaristoon.

Oli hienot ilmat tavallaan, vähän kalseaa mutta kyllä hieno kuu valaisi purjehdusta perjantaina.

Ei ruuhkaa joten... ihan miellyttävää.

Veijo

Lue lisää

oltiin Perjantaina lähti kyllä Turusta useampia veneitä luulisin että Nauvoon. Minä seilailin iltasella Toraksenlahteen ja Lauantaina Iniön kautta koukaten Turkuun.

suunnalla kirjoitti:

oltiin Perjantaina lähti kyllä Turusta useampia veneitä luulisin että Nauvoon. Minä seilailin iltasella Toraksenlahteen ja Lauantaina Iniön kautta koukaten Turkuun.

Oli kyllä.

Perjantaina bongasin merikarhujen moottorimarssin länteen (useampia), etelässä oli kyllä aika tyhjää. Sunnuntaina tulin kotiin niin Pensarin välissä jopa "ruuhkaa" eli enemmän kuin 5 venettä samaan aikaan! :D

Veijo

eri asia kirjoitti:

Miski sitten pelkästään tuo styyrpuur ja paapuur ovat ne "punaiset vaatteet" kun muita veneilysanoja käytetään ?
Jos ampujat käyttävät aseesta eri nimiä niin mikseivät sitten veneilijät voi käyttääkeskusteluissaan aivan mitä nimiä haluat ?
Joten mikä noissa veneen eri puolien nimityksissä nyt sitten on niin paljon närkästystä aiheuttavaa. En minä ainakaan eikä kukaan muukaan tuntemani henkilö ole mitenkään omanarvon pönkittämiseski käyttänyt noita veneilyssä aihan yleisiesti käytettäviä termejä. Kun keskustelut käydään harrastajien kesken ovat ne kaikkien tuntemia ilmaisuja.

Lue lisää

keskustelun aloittajan viesti. Juuri hän sanoi aika selkeästi, ettei veneessä saisi puhua oikeasta ja vasemmasta vaan styyrasta ja paarasta. Sitten jotkut kielsivät vielä muutamia sanoja lisää (ainakin huone, lattia ja seinä taisivat olla kieltolistalla).

Meidän venekunnan periaatteena on, ettei elvistellä "merisanastolla" vaan käytetään sanoja, jotka kuka tahansa ymmärtää.

Se on muuten yleensä niin, ettei se egobuustaja itse tajua niitä käyttämiään henkisiä sladdinjatkeita.

JRxxx kirjoitti:

...täällä on kyse HUVIveneilystä, ei ammattimerenkulusta. Joten täällä ne styyrat ja paarat sun muut eivät todellakaan ole mitään ammattitermejä, vaan surkeiden wannabe-merikarhujen säälittäviä pätemisyrityksiä.

Lue lisää

Johan tuon JRxxxkin tietää, styyrat ja paarat on rättihomppeleiden termejä

Riippu paljolti oman purjehduskasvuympäristön nimikkeistä, mitä itse rupeaa käyttämään. Kun aloittelin 'seilaamista' n 40v sitten, oli seurani ns. perinteitä vaaliva seura, josa puhuttiin esim. falleista, liikeistä staageista, ja skuuteista. Jossain ei niin periteitä vaalivassa kilpapurjehdusyhteisössä voitiin puhua sujuvasti suomalaisilla vastineilla eli nostin, liesma, harus ja jalus. Muttä pääasiahan on, että ne veneessä olijat, jotka osallistuvat purjehdukseen (toivottavasti kaikki mukana olijat) ymmärtävät varsinkin kisaveneessä nimikkeet ja niiden käytön. Miksi muuten itse kutsutte spinnun puomin puoleista köyttä eli onko se:
Puomiskuutti
Takagaija
???

Myös kilpapurjehtija kirjoitti:

Riippu paljolti oman purjehduskasvuympäristön nimikkeistä, mitä itse rupeaa käyttämään. Kun aloittelin 'seilaamista' n 40v sitten, oli seurani ns. perinteitä vaaliva seura, josa puhuttiin esim. falleista, liikeistä staageista, ja skuuteista. Jossain ei niin periteitä vaalivassa kilpapurjehdusyhteisössä voitiin puhua sujuvasti suomalaisilla vastineilla eli nostin, liesma, harus ja jalus. Muttä pääasiahan on, että ne veneessä olijat, jotka osallistuvat purjehdukseen (toivottavasti kaikki mukana olijat) ymmärtävät varsinkin kisaveneessä nimikkeet ja niiden käytön. Miksi muuten itse kutsutte spinnun puomin puoleista köyttä eli onko se:
Puomiskuutti
Takagaija
???

Lue lisää

Kait se on pelkästään gaija. Sitten on ylä- ja alagaija joita ei voi sotkea tähän koska ne ovat aina yhdyssanoja.

Heh, keksin tuolle uudissanan, tuulenpuolenskuutti = luuskuutti, eikös olisi hauska nimi...

Suomenkieline versio säännöistä käyttää oikeaa ja vasenta, mutta lähde, eli englanninkielinen laitos määrittelee "port" ja "starboard".

kielisessä kirjoitti:

Suomenkieline versio säännöistä käyttää oikeaa ja vasenta, mutta lähde, eli englanninkielinen laitos määrittelee "port" ja "starboard".

Suomessa ovat voimassa suomalaiset säädökset. Siis suomenkielinen, ei englanninkielinen versio colregista. Emmehän me myöskään kutsu väylää fairwayksi tai reilutieksi, vaikka englanninkielinen colreg sellaista sanaa käyttääkin.

Suomea Suomessa kirjoitti:

Suomessa ovat voimassa suomalaiset säädökset. Siis suomenkielinen, ei englanninkielinen versio colregista. Emmehän me myöskään kutsu väylää fairwayksi tai reilutieksi, vaikka englanninkielinen colreg sellaista sanaa käyttääkin.

Lue lisää

..niissä onkin ristiriita. Suomenkielisessä versiossa käytetään ilmaisua: kulkusuunnassaan vasemmalla puolella" joka on eri asia kuin paapuurin puolella. Eri asia se on siksi, että aluksen peruuttaessa paapuurin puoli muuttuukin kulkusuunnassaan oikeaksi puoleksi. Alkukielisessä ei tällaista kömmähdystä ole...

-Mika- kirjoitti:

..niissä onkin ristiriita. Suomenkielisessä versiossa käytetään ilmaisua: kulkusuunnassaan vasemmalla puolella" joka on eri asia kuin paapuurin puolella. Eri asia se on siksi, että aluksen peruuttaessa paapuurin puoli muuttuukin kulkusuunnassaan oikeaksi puoleksi. Alkukielisessä ei tällaista kömmähdystä ole...

Lue lisää

Säännöissä tarkoitettu kulkusuunta ei muutu siitä, että alus pakittaa. Jos muuttuisi, niin silloin aluksen pitäisi peruuttaessaan vaihtaa myös kulkuvalot.

pidä paikkaansa kirjoitti:

Säännöissä tarkoitettu kulkusuunta ei muutu siitä, että alus pakittaa. Jos muuttuisi, niin silloin aluksen pitäisi peruuttaessaan vaihtaa myös kulkuvalot.

...ilmaisin itseäni epäselvästi. Tarkoitin tuolla, että normaalissa puhekielessä asia ymmärretään noin. Jos lainlaatija (tai siis kääntäjä) olisi lisännyt yhden sanan (...nimelliskulkusuunnassaan vasen...) niin sääntö olisi yksiselitteinen. Nyt se on tuon johdosta epäselvä tai jopa harhaanjohtava.
Samoin jos olisi käyetty alkuperäistä styyra/paara -ilmaisua ei myöskään olisi epäselvyyttä asiasta.

pidä paikkaansa kirjoitti:

Säännöissä tarkoitettu kulkusuunta ei muutu siitä, että alus pakittaa. Jos muuttuisi, niin silloin aluksen pitäisi peruuttaessaan vaihtaa myös kulkuvalot.

Esim. maantielautat vaihtavat kulkusuuntaansa ja myös kulkuvalojaan riippuen mihin suuntaan ne ovat menossa. Onhan arktisille alueille myös kehitetty laivoja, jotka jääolosuhteissa kulkevat "peruuttaen".

Näiden alusten kyseessä ollen asia ei olekaan aivan yksiselitteinen. Kyllä käsittääkseni kulkusuunnalla on merkitystä niiden alusten kyseessä ollen, jotka on suunniteltu kulkemaan vuoroin eri suuntaan.

Spaapuuri kirjoitti:

Esim. maantielautat vaihtavat kulkusuuntaansa ja myös kulkuvalojaan riippuen mihin suuntaan ne ovat menossa. Onhan arktisille alueille myös kehitetty laivoja, jotka jääolosuhteissa kulkevat "peruuttaen".

Näiden alusten kyseessä ollen asia ei olekaan aivan yksiselitteinen. Kyllä käsittääkseni kulkusuunnalla on merkitystä niiden alusten kyseessä ollen, jotka on suunniteltu kulkemaan vuoroin eri suuntaan.

Lue lisää

vaihtuvat silloin. En tosin tiedä, oliko Temperassa (eikös se ollut se Fortumin tankkeri, joka testasi azipodia jäissä ja kulki paremmin perä edellä) tuplavalot. toisaalta siellä tuskin oli väistämisongelmia.

Se teoreettinen ongelma kait liittyy siihen, pitäisikö toisen aluksen peränpuolelta lähestyvän toimia kuin ohituksessa vai kuin kohtaamisessa. Käytännössä en usko mitään ongelmaa olevan. Ei tuollaista tapahdu normaaleissa väylätilanteissa, ainoastaan satamissa.

kulkuvalot kirjoitti:

vaihtuvat silloin. En tosin tiedä, oliko Temperassa (eikös se ollut se Fortumin tankkeri, joka testasi azipodia jäissä ja kulki paremmin perä edellä) tuplavalot. toisaalta siellä tuskin oli väistämisongelmia.

Se teoreettinen ongelma kait liittyy siihen, pitäisikö toisen aluksen peränpuolelta lähestyvän toimia kuin ohituksessa vai kuin kohtaamisessa. Käytännössä en usko mitään ongelmaa olevan. Ei tuollaista tapahdu normaaleissa väylätilanteissa, ainoastaan satamissa.

Lue lisää

reitinjakojärjestelmistä. Kun ylität sellaista niin väistät muuttamalla nopeutta tarvittaessa peruutat myös, suunnan vaihto on lainvastaisnen menettelytapa. Ko. järjestelmä on ylitettävä keula kohtisuoraan järjestelmää vastaan, kulkusuunnalla ei sitten ole väliä, saa ajautua viistoon ihan vapaasti. Tämäkään ei todellakaan ole siinä väärin suomennetussa täkäläisessä laissa oikein. Onneksi myös suomen laissa kuitenkin todetaan selkeästi, että käännöksen erotessa alkukielisestä versiosta on aina noudatettava alkukielistä !

Mistä olet mahtanut tietosi poimia? Mielenkiintoisia tarinoita kyllä mutta vain osaksi faktaa.

Styyrpuurin ja paapuurin alkuperäiset nimet eivät suinkaan tule englannista, vaan englantilaiset lainasivat ne viikingeiltä. Suomeen ne ovat taatusti tulleet lyhyempää reittiä kuin Englannin kautta.

Starboard viittaa aluksen ohjausmelan puoleen, vaikka sana on vuosisatojen kuluessa hiukan muuttunut, kuten "Online Etymology Dictionary" selittää:

>> starboard
O.E. steorbord, lit. "side on which a vessel was steered," from steor- "rudder, steering paddle" bord "ship's side." Cf. O.N. stjornborði, Low Ger. stürbord, Ger. Steuerbord. Early Germanic peoples' boats were propelled and steered by a paddle on the right side. Fr. tribord (O.Fr. estribord), It. stribordo are Gmc. loan-words.

Lyhenne O.N. viittaa vanhaan norjankieleen, jota myös ruotsalaiset ja tanskalaiset viikingit puhuivat.

Sana 'port' otettiin käyttöön paljon myöhemmin. Sitä edelsivät sanat 'larboard' ja vielä vanhempi 'baecboard':

>> port
- - - Meaning "left side of a ship" is attested from 1543, from notion of "the side facing the harbor" (when a ship is docked). It replaced larboard in common usage to avoid confusion with starboard (q.v.); - - -

>> larboard
"left-hand side of a ship" (to a person on board and facing the bow), c.1300, ladde-borde, perhaps lit. "the loading side," if this was the side on which goods were loaded onto a ship, from laden "to load" bord "ship's side." Altered 16c. on influence of starboard, then largely replaced by port (1). to avoid confusion of similar-sounding words. The O.E. term was bæcboard, lit. "back board".

Lyhenne O.E. eli Old English tarkoittaa kieltä, jota puhuttiin ja kirjoitettiin noin vv. 450 - 1100.

Hakro kirjoitti:

Mistä olet mahtanut tietosi poimia? Mielenkiintoisia tarinoita kyllä mutta vain osaksi faktaa.

Styyrpuurin ja paapuurin alkuperäiset nimet eivät suinkaan tule englannista, vaan englantilaiset lainasivat ne viikingeiltä. Suomeen ne ovat taatusti tulleet lyhyempää reittiä kuin Englannin kautta.

Starboard viittaa aluksen ohjausmelan puoleen, vaikka sana on vuosisatojen kuluessa hiukan muuttunut, kuten "Online Etymology Dictionary" selittää:

>> starboard
O.E. steorbord, lit. "side on which a vessel was steered," from steor- "rudder, steering paddle" bord "ship's side." Cf. O.N. stjornborði, Low Ger. stürbord, Ger. Steuerbord. Early Germanic peoples' boats were propelled and steered by a paddle on the right side. Fr. tribord (O.Fr. estribord), It. stribordo are Gmc. loan-words.

Lyhenne O.N. viittaa vanhaan norjankieleen, jota myös ruotsalaiset ja tanskalaiset viikingit puhuivat.

Sana 'port' otettiin käyttöön paljon myöhemmin. Sitä edelsivät sanat 'larboard' ja vielä vanhempi 'baecboard':

>> port
- - - Meaning "left side of a ship" is attested from 1543, from notion of "the side facing the harbor" (when a ship is docked). It replaced larboard in common usage to avoid confusion with starboard (q.v.); - - -

>> larboard
"left-hand side of a ship" (to a person on board and facing the bow), c.1300, ladde-borde, perhaps lit. "the loading side," if this was the side on which goods were loaded onto a ship, from laden "to load" bord "ship's side." Altered 16c. on influence of starboard, then largely replaced by port (1). to avoid confusion of similar-sounding words. The O.E. term was bæcboard, lit. "back board".

Lyhenne O.E. eli Old English tarkoittaa kieltä, jota puhuttiin ja kirjoitettiin noin vv. 450 - 1100.

Lue lisää

näillä sanoilla. Ne pitäisi kyllä suojella muinaismuistoalilla etteivät vaan häviäisi jonnekin puoluepoliitiikan syövereihin, vasen puoli = huonomman väen puoli = keittiö, kansimiehet. Oikea puoli = päällikön puoli ja upseerito. Eikö niin ? ;)

perinne on kirjoitti:

näillä sanoilla. Ne pitäisi kyllä suojella muinaismuistoalilla etteivät vaan häviäisi jonnekin puoluepoliitiikan syövereihin, vasen puoli = huonomman väen puoli = keittiö, kansimiehet. Oikea puoli = päällikön puoli ja upseerito. Eikö niin ? ;)

Lue lisää

Vasemmiston ja oikeiston sotkeminen tähän on tietysti vitsi, mutta juuri tuo huonomman ja paremman väen puoli nimimerkin Havinaa kirjoituksessa on legendaa, jolle ei löydy mitään faktaperustaa.

Hakro kirjoitti:

Vasemmiston ja oikeiston sotkeminen tähän on tietysti vitsi, mutta juuri tuo huonomman ja paremman väen puoli nimimerkin Havinaa kirjoituksessa on legendaa, jolle ei löydy mitään faktaperustaa.

Lue lisää

Vai millä perustelet juuri nuo edellä mainitut piirteet?
Miksi vanhoissa laivoissa oli kippari aina oikealla puolella, miksi karttapöytä on melkein aina oikealla?
Tämä mainitaan myös venelehden hyvien tapojen artikkelissa No.3 jokin syyhän oikean puolen paremmuuteen on.

Havinaa. kirjoitti:

Vai millä perustelet juuri nuo edellä mainitut piirteet?
Miksi vanhoissa laivoissa oli kippari aina oikealla puolella, miksi karttapöytä on melkein aina oikealla?
Tämä mainitaan myös venelehden hyvien tapojen artikkelissa No.3 jokin syyhän oikean puolen paremmuuteen on.

Lue lisää

Kippari oli oikealla puolella koska peräsinmela oli oikealla puolella. Kuten etymologia kertoo, 'star' ei tarkoita tässä tähteä vaan juontaa juurensa ohjaamista tarkoittavasta sanasta.

Ba(k)bord puolestaan tulee siitä, että ohjatessaan ruorimies käänsi selkänsä vasemmalle laidalle päin (Svenska Akademiens ordbok: Styråran hvilade .. mot högra bordet, styrbord, och rorgängaren .. vände under styrningen ryggen .. åt motsatta sidan, hvilken deraf fick namBABORD net bakbord).

Hakro kirjoitti:

Kippari oli oikealla puolella koska peräsinmela oli oikealla puolella. Kuten etymologia kertoo, 'star' ei tarkoita tässä tähteä vaan juontaa juurensa ohjaamista tarkoittavasta sanasta.

Ba(k)bord puolestaan tulee siitä, että ohjatessaan ruorimies käänsi selkänsä vasemmalle laidalle päin (Svenska Akademiens ordbok: Styråran hvilade .. mot högra bordet, styrbord, och rorgängaren .. vände under styrningen ryggen .. åt motsatta sidan, hvilken deraf fick namBABORD net bakbord).

Lue lisää

Vastasit kysymykseen miten?

Hakro kirjoitti:

Kippari oli oikealla puolella koska peräsinmela oli oikealla puolella. Kuten etymologia kertoo, 'star' ei tarkoita tässä tähteä vaan juontaa juurensa ohjaamista tarkoittavasta sanasta.

Ba(k)bord puolestaan tulee siitä, että ohjatessaan ruorimies käänsi selkänsä vasemmalle laidalle päin (Svenska Akademiens ordbok: Styråran hvilade .. mot högra bordet, styrbord, och rorgängaren .. vände under styrningen ryggen .. åt motsatta sidan, hvilken deraf fick namBABORD net bakbord).

Lue lisää

perämiehenpuoli = ohjasi tähtien mukaan. Tai oliko se kentien vanha "stara" joka tunsi reitit. Se viikinkipäällikkö oli kuitenkin nuori kloppi joka lähti seikkailemaan eikä tiennyt merenkulusta mitään.

star kuitenkin kirjoitti:

perämiehenpuoli = ohjasi tähtien mukaan. Tai oliko se kentien vanha "stara" joka tunsi reitit. Se viikinkipäällikkö oli kuitenkin nuori kloppi joka lähti seikkailemaan eikä tiennyt merenkulusta mitään.

Lue lisää

Eiköhän sovita, että englannin ja ruotsin etymologian tutkijat tietävät nämä asiat paremmin kuin tämän palstan kirjoittelijat.

Edellä esittämäni sitaatit etymologisista sanakirjoista osoittavat kiistattomasti, mikä näiden sanojan alkuperä on. Mielestäni on aika turhaa koettaa täällä keksiä uusia selityksiä.

Hakro kirjoitti:

Eiköhän sovita, että englannin ja ruotsin etymologian tutkijat tietävät nämä asiat paremmin kuin tämän palstan kirjoittelijat.

Edellä esittämäni sitaatit etymologisista sanakirjoista osoittavat kiistattomasti, mikä näiden sanojan alkuperä on. Mielestäni on aika turhaa koettaa täällä keksiä uusia selityksiä.

Lue lisää

Että nuo sinun loogisi ovat ihan samalaisia tyhjänpäiväisiä tutkijatoukohousjua, kuin kaikki muutkin humanistit ja muut.
Ei se niiden mielipide ole sen oikeampi kuin muidenkaan.
Arvailuihin nekin perustuu, perinteisiin ja isältä pojalle kertomuksiin.

Niin tai näin, nykyajan monia keksintöjä ja merenkulun kehitystä on englantilaisten kiittäminen.
Heilurikellosta siirtyminen mekaaniseen koneistoon on mm. kiittäminen englantilaista merenkulkua.

Kyllähän asia on jo tämän lukijoille selväksi tullut, jopa nuorisollekin, jolla alkaa olla toisenlaiset slangit, Facebook, bb, ja mitä niitä onkaan.

Pannaan kuitenkin vielä kopiota Merisanakirjasa, vuodelta 1862, jolloin asiat olivat selvemmät:

"Styrbord, tyyrpuuri.
Sehtirbord; pravaja storona * Starboard * Steuerbord * Styrbord * Stuurboord.
Niin kutsutaan oikian-puolimainen puoli alusta, katsoen perästä keulaan päin. Senwoksi mainitaan myös kaikki oikialla puolella olewaiset kalut tyyrpuurin puolimmaisiksi, niinkuin e. m.: tyyrpuurin wantit, tyyrpuurin rustit j. n. e.
Katso Babord."

Ja minähän katsoin:

"Babord, paapuuri.
Bakbord; lävaja storona * Larboard * Babord * Babor * Babordo * Sinistra dela nave * Backboard * Bagbord * Bakboord.
Niin kutsutaan aluksen vasempi puoli, eli se puoli alusta,joka, perästä keulaan päin katsoessa, jääpi wasemmalle kädelle. Aluksen tämän puolimmaisesta puoliskosta tulevat nimitykset: paapuurin wantit; paapuuri-raakain nokat; paapuurin iso rusti eli rästäs j. n. e. Paapuuri on aina paapuuri, mutta luuwartti ja lee waihettelewat sen jälkeen, miltä puolelta alusta tuuli puhaltaa."

Sanan englantilainen muoto, Larboard ei ole tässä vitjassa aikaisemmin tullut esiin.

(Jätin eri kielien selityksen pois, että saatte arvttavaa, jos kiinnostaa.)

.. .. kirjoitti:

Kyllähän asia on jo tämän lukijoille selväksi tullut, jopa nuorisollekin, jolla alkaa olla toisenlaiset slangit, Facebook, bb, ja mitä niitä onkaan.

Pannaan kuitenkin vielä kopiota Merisanakirjasa, vuodelta 1862, jolloin asiat olivat selvemmät:

"Styrbord, tyyrpuuri.
Sehtirbord; pravaja storona * Starboard * Steuerbord * Styrbord * Stuurboord.
Niin kutsutaan oikian-puolimainen puoli alusta, katsoen perästä keulaan päin. Senwoksi mainitaan myös kaikki oikialla puolella olewaiset kalut tyyrpuurin puolimmaisiksi, niinkuin e. m.: tyyrpuurin wantit, tyyrpuurin rustit j. n. e.
Katso Babord."

Ja minähän katsoin:

"Babord, paapuuri.
Bakbord; lävaja storona * Larboard * Babord * Babor * Babordo * Sinistra dela nave * Backboard * Bagbord * Bakboord.
Niin kutsutaan aluksen vasempi puoli, eli se puoli alusta,joka, perästä keulaan päin katsoessa, jääpi wasemmalle kädelle. Aluksen tämän puolimmaisesta puoliskosta tulevat nimitykset: paapuurin wantit; paapuuri-raakain nokat; paapuurin iso rusti eli rästäs j. n. e. Paapuuri on aina paapuuri, mutta luuwartti ja lee waihettelewat sen jälkeen, miltä puolelta alusta tuuli puhaltaa."

Sanan englantilainen muoto, Larboard ei ole tässä vitjassa aikaisemmin tullut esiin.

(Jätin eri kielien selityksen pois, että saatte arvttavaa, jos kiinnostaa.)

Lue lisää

Jos Herra Öwerstiluutnantti ja Ritari Albin Stjercreutz, joka edellisen teksti kirjoitti, olisi arwannut, että 146 vuotta myöhemmin joku keksii arwuutella sb- ja bb- puolia oman itsensä kautta katsottuna, kuten witjan aloittaja on nyt tehnyt, eikä Aluksen suhteen, niinkuin oikein on, olisi hän warmaankin korkeintaan hymähtänyt.

.. .. kirjoitti:

Kyllähän asia on jo tämän lukijoille selväksi tullut, jopa nuorisollekin, jolla alkaa olla toisenlaiset slangit, Facebook, bb, ja mitä niitä onkaan.

Pannaan kuitenkin vielä kopiota Merisanakirjasa, vuodelta 1862, jolloin asiat olivat selvemmät:

"Styrbord, tyyrpuuri.
Sehtirbord; pravaja storona * Starboard * Steuerbord * Styrbord * Stuurboord.
Niin kutsutaan oikian-puolimainen puoli alusta, katsoen perästä keulaan päin. Senwoksi mainitaan myös kaikki oikialla puolella olewaiset kalut tyyrpuurin puolimmaisiksi, niinkuin e. m.: tyyrpuurin wantit, tyyrpuurin rustit j. n. e.
Katso Babord."

Ja minähän katsoin:

"Babord, paapuuri.
Bakbord; lävaja storona * Larboard * Babord * Babor * Babordo * Sinistra dela nave * Backboard * Bagbord * Bakboord.
Niin kutsutaan aluksen vasempi puoli, eli se puoli alusta,joka, perästä keulaan päin katsoessa, jääpi wasemmalle kädelle. Aluksen tämän puolimmaisesta puoliskosta tulevat nimitykset: paapuurin wantit; paapuuri-raakain nokat; paapuurin iso rusti eli rästäs j. n. e. Paapuuri on aina paapuuri, mutta luuwartti ja lee waihettelewat sen jälkeen, miltä puolelta alusta tuuli puhaltaa."

Sanan englantilainen muoto, Larboard ei ole tässä vitjassa aikaisemmin tullut esiin.

(Jätin eri kielien selityksen pois, että saatte arvttavaa, jos kiinnostaa.)

Lue lisää

>> Sanan englantilainen muoto, Larboard ei ole tässä vitjassa aikaisemmin tullut esiin.

Katso 15.9.2008 klo 22.33

>> Jätin eri kielien selityksen pois, että saatte arvttavaa, jos kiinnostaa.

Kiinnostaa kyllä, mutta en osaa arvata, minkähän vuoksi paapuuri on myös espanjaksi ja italiaksi (kahteenkin kertaan) mutta styyrpuuri ei (estribor, tribordo)

Hakro kirjoitti:

>> Sanan englantilainen muoto, Larboard ei ole tässä vitjassa aikaisemmin tullut esiin.

Katso 15.9.2008 klo 22.33

>> Jätin eri kielien selityksen pois, että saatte arvttavaa, jos kiinnostaa.

Kiinnostaa kyllä, mutta en osaa arvata, minkähän vuoksi paapuuri on myös espanjaksi ja italiaksi (kahteenkin kertaan) mutta styyrpuuri ei (estribor, tribordo)

Lue lisää

Alkuperäistä kirjaa en ole nähnyt. Luen SKS:n julaisemaa näköispainosta. Monikielisten ilmaisujen esittely ei ole teoksessa sapluunainen. Joskus on näytetty useampia kieliä kuin taas joskus.

Teos jäi Hra Ritari Albinilta aikanaan kesken. Joku toinen saattoi sen loppuun. Voibolla, sekin vaikuttaa asiaan. Üks kõik, paljon on asiaa, jota ei manalasta enää saa.

.. .. kirjoitti:

Alkuperäistä kirjaa en ole nähnyt. Luen SKS:n julaisemaa näköispainosta. Monikielisten ilmaisujen esittely ei ole teoksessa sapluunainen. Joskus on näytetty useampia kieliä kuin taas joskus.

Teos jäi Hra Ritari Albinilta aikanaan kesken. Joku toinen saattoi sen loppuun. Voibolla, sekin vaikuttaa asiaan. Üks kõik, paljon on asiaa, jota ei manalasta enää saa.

Lue lisää

Se on näköispainoksenakin hieno ja antoisa teos. Löytyy minunkin hyllystäni.

Hakro kirjoitti:

Se on näköispainoksenakin hieno ja antoisa teos. Löytyy minunkin hyllystäni.

tälläkin palstalla!

Kiitokset herroille (tai rouville) hyvistä jutuista - kerrankin jotain muuta kuin bava/väistämämissääntösontaa.

Hyvää työpäivää vaan.

Veijo

Veijo.Vanavesi kirjoitti:

tälläkin palstalla!

Kiitokset herroille (tai rouville) hyvistä jutuista - kerrankin jotain muuta kuin bava/väistämämissääntösontaa.

Hyvää työpäivää vaan.

Veijo

Lue lisää

Oli oikein virkistävää lukea asiaakin välillä.