http://www.youtube.com/watch?v=LD06SAf0p9A
Siis lämpölaajenemisesta tuhoutuva WTC 7
1. Pystypilarit kootaan pätkistä, aina kerros kerrokselta. Näin syntyvää palkkitornia ei kuitenkaan hitsata kiinni toisiinsa vaan yläpuolen massa ja kitka pitävät ne kiinni toisissaan ja paikoillaan. Palkkien päät ovat horisontaalisesti vaakasuorassa. Lattiarakenteet eli välipohjat tukevat palkkitornit toinen toisiinsa.
Koko komeuden pitää kasassa fasadi eli julkisivu ja noiden sivujen teräslevyt.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Julkisivu
Rakennus on kuin suuri laatikko jonka sisällä on irtokappaleita.
2. Sitten rakennuksen joka kerrokseen asentaisin, jotka jäisivät kerroksen seinien sisälle, noin 25 - 45 asteen kulmassa olevat poikkiraudat jotka hitsaisin alakerroksen pystypilarista viereiseen ylemmän kerroksen pystypilariin. Näin jomman kumman pystypilarin alaspäin suuntautuva liike työntäisi tai vetäisi myös viereistä pystypilaria ja saisi kitkaliitoksen irtoamaan.
3. Alkusysäyksen romahtamiseen antaisi noin 50 metriä pitkä ohuista teräslevyistä koottu horisontaalinen, eli vaakatasossa oleva, kuitenkin jykevä palkki.
I-I-I tämän tyyppinen palkki omaisi paljon pinta-alaa jolloin se keräisi nopeasti lämpöenergiaa ja siten myös lämpölaajenisi nopeasti.
Näitä palkkeja voisi olla muutama sijoitettuna peittämättöminä alakerrosten katon rajaan.
Tämän "termopalkin" molemmat päät olisi kevyesti hitsattu pystypilareihin.
Sitten romahdus:
Kuumuus nousee kerroksessa 300:n asteeseen jolloin "termopalkki" pitenee 18 cm.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lämpölaajeneminen
"Termopalkin" pään kohdalla tuo kantava pystypilari ei saa olla kuin vain 18 senttiä paksu, siis umpiterästä. "Termopilarin" toisen pään pitää pysyä lämpölaajenemisen aikana paikoillaan.
Näin yksi romahtava pystypilari saa aikaan dominoefektin jolloin vinot seinien sisälle rakennetut poikkiraudat työntävät tai vetävät viereisiä pystypilareita.
Oma ongelmansa olisivat lattiarakenteet jotka pyrkivät estämään pilarien horisontaalista liikettä. Vain erittäin heikoilla kiinnityksillä ja oikeista kohdista kiinnittämällä lattioiden "haittavaikutus" tuohon komeaan romahdukseen voitaisiin minimoida.
Mahdollisuus olisi myös suunnitella pystypilarit ilman varmuuskertoimia ja niin heikoiksi että ollaan lähellä teräksen myötörajaa. Näin pienikin lämpötilan nousu heikentäisi terästä ja rakennus sortuisi kuin keitetty spagetti. Tuolloin ei kuitenkaan voisi katon päälle rakentaa rakentamisen ajaksi nosturia vaan nosturi olisi oltava rakennuksen ulkopuolella.
Siis lämpölaajenemisesta tuhoutuva WTC 7
1. Pystypilarit kootaan pätkistä, aina kerros kerrokselta. Näin syntyvää palkkitornia ei kuitenkaan hitsata kiinni toisiinsa vaan yläpuolen massa ja kitka pitävät ne kiinni toisissaan ja paikoillaan. Palkkien päät ovat horisontaalisesti vaakasuorassa. Lattiarakenteet eli välipohjat tukevat palkkitornit toinen toisiinsa.
Koko komeuden pitää kasassa fasadi eli julkisivu ja noiden sivujen teräslevyt.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Julkisivu
Rakennus on kuin suuri laatikko jonka sisällä on irtokappaleita.
2. Sitten rakennuksen joka kerrokseen asentaisin, jotka jäisivät kerroksen seinien sisälle, noin 25 - 45 asteen kulmassa olevat poikkiraudat jotka hitsaisin alakerroksen pystypilarista viereiseen ylemmän kerroksen pystypilariin. Näin jomman kumman pystypilarin alaspäin suuntautuva liike työntäisi tai vetäisi myös viereistä pystypilaria ja saisi kitkaliitoksen irtoamaan.
3. Alkusysäyksen romahtamiseen antaisi noin 50 metriä pitkä ohuista teräslevyistä koottu horisontaalinen, eli vaakatasossa oleva, kuitenkin jykevä palkki.
I-I-I tämän tyyppinen palkki omaisi paljon pinta-alaa jolloin se keräisi nopeasti lämpöenergiaa ja siten myös lämpölaajenisi nopeasti.
Näitä palkkeja voisi olla muutama sijoitettuna peittämättöminä alakerrosten katon rajaan.
Tämän "termopalkin" molemmat päät olisi kevyesti hitsattu pystypilareihin.
Sitten romahdus:
Kuumuus nousee kerroksessa 300:n asteeseen jolloin "termopalkki" pitenee 18 cm.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lämpölaajeneminen
"Termopalkin" pään kohdalla tuo kantava pystypilari ei saa olla kuin vain 18 senttiä paksu, siis umpiterästä. "Termopilarin" toisen pään pitää pysyä lämpölaajenemisen aikana paikoillaan.
Näin yksi romahtava pystypilari saa aikaan dominoefektin jolloin vinot seinien sisälle rakennetut poikkiraudat työntävät tai vetävät viereisiä pystypilareita.
Oma ongelmansa olisivat lattiarakenteet jotka pyrkivät estämään pilarien horisontaalista liikettä. Vain erittäin heikoilla kiinnityksillä ja oikeista kohdista kiinnittämällä lattioiden "haittavaikutus" tuohon komeaan romahdukseen voitaisiin minimoida.
Mahdollisuus olisi myös suunnitella pystypilarit ilman varmuuskertoimia ja niin heikoiksi että ollaan lähellä teräksen myötörajaa. Näin pienikin lämpötilan nousu heikentäisi terästä ja rakennus sortuisi kuin keitetty spagetti. Tuolloin ei kuitenkaan voisi katon päälle rakentaa rakentamisen ajaksi nosturia vaan nosturi olisi oltava rakennuksen ulkopuolella.
Vastaukset 2
Vanhimmat
ja hänen ihmettelyään
http://video.google.com/videoplay?docid=-7778438571360742389
Reportteri Benjamin Fulford tutkii salaliittojen rikoksia ihmiskuntaa kohtaan. Tässä jaksossa hän selvittää sääprojekti HAARPin ja Setsuanin maanjäristyksen yhteyksiä:
http://www.youtube.com/results?search_query=fulford HAA RP&search_type=&aq=f