Miksi verotusta ei tehdä niin, että esimerkiksi autojen aiheuttamat haitat ja kustannukset laitetaan autoveroksi, työttömien elättämisen aiheuttamat kustannukset omalla nimellään jne. Eli tästä näkisi heti paljonko mikäkin syö verorahoja. Autoverotuskin olisi tuolloin varmasti oikean kokoinen, eikä kukaan "aktivistikaan" voisi väittää että autoverotus on liian pientä vedoten saastumiseen liittyviin syihin!!!
Autoveroonkin liittyen...
pro_con
271651
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Ajatus verotuksen läpinäkyvyyden lisäämisestä on kannatettava. Esimerkkiä voi käydä hakemassa vaikka Termninaattori-Arskan hallintomaakunnasta, jossa jokaista siltarumputyömaata edeltää kyltti, jossa kerrotaan kuinka juuri sinun verovihreäselkäisesi ovat työssä täällä.
Autoveron allokoinnissa taitaa laskelma vain mennä niin päin, että autoveron tuotto ei riitä kattamaan tienpidosta valtiolle ja kunnille aiheutuvaa kokonaiskustannusta:
* Autoveron tuotto tänä vuonna lienee noin 1,1 miljardia Euroa.
* Tiehallinnolle on varattu budjetissa noin 0,78 miljardia Euroa
* Valtion budjettikäytännön mukaisesti tiehallinnon budjetissa ei ole mukana valtion eläkekustannuksia, jotka tuonevat vajaa 10% loppusummaan lisää eli valtion kustannukset tienpidosta ovat noin 0,85 miljardia Euroa
* Kunnat käyttävät katujen ja teiden ylläpitoon noin 0,4 miljardia
* Julkishallinto käyttää tie- ja katuinfraan siis noin yli 1,2 miljardia euroa, mikä ylittää autoveron tuoton.
Eikös katuja ja teitä käytä myös jalankulkijat ja pyöräilijät... No tämä on kylläkin varmasti aika pieni osuus, mutta noin periaatteessa.
Henkilökohtaisesti olisin valmis maksamaan nimellistä "tietullia", varsinkin jos rakennettaisiin kunnon tiet isoimpien kaupunkien välille. Siis oikeat moottoritiet.
Tietulleilla olisi se hyvä vaikutus, että silloin kaikki jotka hyötyvät teiden käytöstä maksavat ylläpidosta.
Otetaan esimerkki: Kuljetusliike joutuu maksamaan tietullia -> kuljetuskustannukset nousevat -> kuljetusliike perii korkeampia maksuja -> hyödykkeiden tilaajat maksavat enemmän tuotteista -> kuluttajat maksavat enemmän tuotteista.
Mitä olette mieltä?
Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden osuuden valtio kerää ystävällisesti kuntien kassaan syys- ja marraskuussa maksettavilla kiinteistöveroilla, jotka ovat korvanneet katujen ylläpitoon käytetyn katumaksun.
Tuolla maaseudulla kun kulkee ja näkee peltojen vierellä kilometrien mittaiset pyörätiet... Veloitetaanko nekin kiinteistöverossa?
Mihinkäs muualle ne kesämökistä maksetut kiinteistöverot katoavat? Ainakaan palveluja niillä ei saa kunnalta, sillä valtion ylläpitämälle tielle on 4,5 km matkaa yksityistietä, viemme roskat asuinpaikkakunnallemme ja ajamme vielä mökille käymättä kunnan keskustaajamassa.
Samalla tavalla kuin autoveron käyttöä voi ihmetellä, niin voi ihmetellä, mikä on varsinkin kesämökeista maksetun kiinteistöveron palautusprosentti. Se, kumman tuotoilla jokin pyörätien pätkä on rakennettu, lienee toisarvoinen asia.
ja ajoneuvovero?
viittaus budjettiin.07.
Energiaverot
Momentille arvioidaan kertyvän 2 990 000 000 euroa. ja eiköajoneuvoverokin ollut jotain 400 milj. eur...eli eli, autoilijat elättävät monta tässä yhteiskunnassa. tienpitoon jos menee se 1. miljardi, niin se on siinä. mihin katoaa 3.4 miljardia eur. kertokaa..
Lukusi ovat 25% liian suuria (kts. alla).
Polttoaineverolla katetaan polttoaineen poltosta aiheutuvia ympäristöongelmia ja yhteiskunnan lisääntyviä kustannuksia, kun yhteiskuntarakenne hajaantuu.
Muuten hyvä idea, mutta liikenteen verotulot tipahtaisivat n. 90 %. Liikenteeltä kerätyistä veroista (autovero, polttoainevero jne.) vain vajaa 10% tuloutetaan takaisin liikenteen käyttöön välillisinä tai välittöminä tulonsiirtoina. Mistä tuo 90% sitten kerättäisiin ?
Lähteenä voi käyttää valtion tulo- ja menoarviota ensi vuodelle. Ei siis mututieto vaan vm:n julkaisema fakta.
Laitettaisiin uusia veroja niihin kohteisiin jonne verotuloja tarvitaan, niiden omilla nimillä. Esim. pakolaisten hoitamisesta aiheutuvat kustannukset -> pakolaisvero tai sairaanhoidosta aiheutuvat kustannukset -> sairaanhoitovero jne.
Sitkeässä elää tuo tarkoitushakuinen legenda siitä, että liikenteen verotuottoina liikenteeseen palaisi vain alle 10% sen verotuotoista. Todellinen luku on laskutavasta riippuen yli kolmannes, kun ei oteta huomioon alveja ja nekin huomioiden ollaan pikemminkin 25%:ssa kuin alle 10%:ssa.
Tosin jos lasketaan tavallisten (ei taksi yms) henkilöautojen tuotot ja aiheuttamat kulut, palautusprosentti lienee yhdellä merkitsevällä numerolla saattaa olla 10 (tai 20). Henkilöautoilijan siivellä elävät kuorma-autot, linja-autot, taksit ja junat. Erityisesti valtiovallan suojeluksessa tuntuvat olevan kuorma-autoiksi rekisteröidyt jenkkiläiset lähiöhyökkäysvaunut, jotka kuluttavat tietä yli kymmenen tavallisen henkilöauton tahtia, ja joista siitä huolimatta ei tarvitse maksaa autoveroa.
Lukaisin vähän liian nopeasti tuon edellisen viestin.... Millä tavalla palautuu ainostaan n. 10%?
Käsittääkseni vm:n ilmoittamassa luvussa ei huomioida yritystoimintaa ja julkista sektoria. Ainoastaan yksityiskäyttö. Korjaa jos en ole oikeassa, koska tutkailin tuota asiaa keväällä sen uutisoinnin jälkeen. Ainakaan minä en esitä lukua tarkoitushakuisesti, koska olisi todella mukava tietää todelliset prosentit.
Löytyy tällainen ilmoitus. Minä en sitä löydä.
Muista myös, että valtion budjetissa eläkekustannukset on koottu valtiokonttorin momentille, eivätkä näy hallintoalojen budjeteissa. Jos puhut liikenteestä, muista laskea kustannuksiin mukaan myös ratahallintokeskus ja ilmailulaitos. Valtion kirjasta ei myöskään löydy teiden ja katujen kunnossapidosta kunnille aiheutuvia kustannuksia.
tuo teiden ylläpito tästä ongelmasta. Tiethän palvelevat aika lailla koko väestöä, vaikka sitä ei aina tajutakaan, eikö totta? Miten saa Längelmäellä asuva eläkeläismummo kahvipakettinsa jos ei kuljetusliike pääse toimittamaan tavaraa?
Puhtaan henkilöautojen yksityiskäytön osalta luku alle 10% (varsinkin jos alv-tuotot lasketaan mukaan ja kuntien tienpidon kustannuksia ja henkilöautojen parkkipaikkojen aiheuttamia suoria ja laskennallisia kustannuksia ei oteta huomioon) voi olla kohtuullisen lähellä totuutta oleva luku.
Kun miettii tienpidon kustannuksia, kannattaa muistaa, että yksi täysikokoinen 25-metrinen rekkamonsteri kuluttaa tietä noin miljoona kertaa enemmän kuin henkilöauto ja veronkiertotarkoituksissa kuorma-autoina tuodut amerikkalaiset lähiöhyökkäysvaunutkin yli kymmenen kertaa enemmän kuin tavallinen perheauto.
Jos jossitellaan, että yksityisautoja ei olisi, niin silloin suomalainen yhteiskuntarakenne olisi paljon tiiviimpi ja tienpidon kustannukset olisivat paljon pienemmät. Ja kahvipaketti Längelmäen mummolle kuljetettaisiin vaikka rautatietä pitkin.
että eikö tuo tiestön ylläpito ole tavallan koko kansakunnan ongelma, ei ainoastaan yksityisautoilijoiden? Voitaisiinhan sitten yksityisautoilijoille laittaa joku lisävero ko. asian aiheuttamista suuremmista haitoista vs. saavutettuun hyötyyn?
Uutisoitaessa luku oli alle 10%. En tosiaan laskenut sitä pilkuntarkasti vaan ynnäilin, että suuruusluokka on oikea. Tienpito oli mukana, mutta välillisissä kustannuksissa varmasti heittoa. Miten voidaan arvioida tarkasti esim. liikenteen aiheuttamat kustannukset sote-kuluista (liikenneonnettomuudet tms.) ? Mainitsemasi ratahallintokeskuksen ja ilmailun meno/tuloerät eivät lukeudu arvioon. Nekin voitaisiin tietenkin laskea mukaan, mutta yritystoiminnan synnyttämät tulot ja maksetut verot tekevät laskennasta yhtä tyhjän kanssa. Pitääpä joku päivä taas syventyä kunnolla aiheeseen niin saa kahvipöytäkeskusteluille pontta.
Lukuja voi tosiaan laskea monella tavalla. 10% voi olla oikea luku yhdellä laskutavalla, mutta se ei anna koko kuvaa tilanteesta.
Tieliikenteen aiheuttamat suurimmat kustannuserät ovat valitettavasti sellaisia, että niiden havaitseminen ja yksiselitteinen rahaksi muuttaminen on vaikeaa. Suurin henkilöauton aiheuttama ongelmahan ei ole saastuminen sinällään, vaan auton aiheuttamat yhteiskuntarakenteen ja käyttäytymistapojen muutokset. Jos autoa käytettäisiin vain niihin matkoihin, joita ihmiset tekivät vuonna 1903, niin auton ympäristövaikutukset voisivat olla jopa positiiviset, kun päästäisiin eroon silloin liikkumiseen käytetyistä ja 24 tuntia vuorokaudessa, 365 päivää vuodessa ympäristöä saastuttaneista kauramoottoreista.
Valitettavasti henkilöauto on vaikuttanut merkittävästi käyttäytymiseemme ja nämä muutokset ovat suurin ongelma:
* Yhteiskuntarakenne on hajaantunut, mikä aiheuttaa aiempaa suuremman kuljetus- ja liikkumistarpeen, vaatii infrainvestointeja teihin, vesijohtoihin ja viemäreihin ja lisää yhteiskunnan kustannuksia esimerkiksi koulukyytien ja vanhusten taksikyytien muodossa
* Ihmiset liikkuvat enemmän työssä ja vapaa-aikana. Nykyään on täysin hyväksyttävä käyttäytymismalli ajaa 25 kilometriä autolla, jotta ajaja pääsisi liikkumaan luonnossa 1/2 tuntia
* Luonnollisen liikunnan tarve on vähentynyt, mikä on lisännyt sydän- ja verisuonitauteja
* Autoja varten pitää varata kaavoissa parkkipaikkoja ja merkittävä osa rakennuskustannuksia ovat nykyään parkkitalojen ja -paikkojen rakentaminen
On lähes nautinto lukea järkevää tekstiä tälläkin palstalla. Se on täällä harvinaista herkkua !
Oikein ! Työttömien elättäminen on yhteiskunnalle kallista ja ongelmana ihan eri tasolla kuin autovero.
Sen vuoksi työnteosta maksettavaa palkkaveroa ja muita kustannuksia olisi alennettava. Autoilun verotuksen alentamista ei liene kukaan ehdottanutkaan.
On vain kysymys siitä, miten autoilun verot kerätään. Yllättävän vähäistä on keskustelu tälläkin palstalla ITSE ASIASTA. Täysin asian vierestä kyllä paskaa jauhetaan. Tietenkin lainsäädännöstäkin voidaan keskustella, mutta tällä palstalla vain perin harvalla on siihen valmiuksia.
Autovero ei siis riitä teiden kunnossapitoon.
Mutta tietääkö veronkerääjä paljonko veroja kerätään autoilijoilta polttoaineveroina ja käyttömaksuina?
Veronkerääjä sepittää satujaan.
Valtiovarainministeriön Web-sivuiltahan nuokin luvut löytyvät.
Valtio kerää energiveroja seuraavasti:
2002: 2765 M€
2003: 2900 M€
2004: 2990 M€
Näistä noin 75% on liikenteestä tulevaa verotuottoa eli siis noin 2,2 miljardia jöröä.
Polttoaineverotuksen tarkoituksena on ohjata kulutuskäyttäytymistä eli siis vähentää ympäristön kannalta vahingollisia saasteita, ennen kaikkea hiilidioksidipäästöjä. Polttoaineverotus ei Suomessa ole mitenkään erityisen korkea. Osoitteessa
http://europa.eu.int/comm/taxation_customs/taxation/vehicles_taxation/sec_2002_858_en.pdf
voi käydä tutustumassa tähänkin asiaan. EU:ssa on neljä maata (mm. Saksa), joissa bensavero on korkeampi ja peräti 7 maata, joissa dieselvero on korkeampi.
2004 ajoneuvovero tuo 285 M€. Se lienee oikeudenmukaista laskea yhteen autoveron kanssa, jolloin yhteinen tuotto ylittää hieman tienpidon kustannukset.
Saksassa verotetaan auton käytöstä eikä hankkimisesta. Ollaan siirtymässä pelkkään polttoaineverotukseen eikä mitään käyttömaksuakaan. Kyllä ois suomeenki hieno systeemi.
...... ei tulle totetumaan Suomessa "meidän aikana". Vastustajat vetoavat Suomen olosuhteisiin ja pitkiin etäisyyksiin, eli syrjäseutulaiset häviäjiä.