Mitä lie miettinyt J.L. Runeberg kirjoittaessaan Vänrikki Stoolin tarinan?
"Mies olin silloin kelvokas, niin luulin, vaikka miksi. Ma olin ylioppilas, mainittiin maisteriksi; sain hyvät päivät >mensa>llain, Stool, hän söi armoleipää vain.
Kun ylioppilas tutustuu sotilaaseen, hän huomaa, että ymmärrystä on Stoolillakin, joka lausui: "Jotakin ehkä tietäisin, olinhan siellä minäkin."
Viimein kelvokas huomaa: "Nyt olin vain yl`oppilas, hän suurempi kuin kuningas."
"Mies olin silloin kelvokas, niin luulin, vaikka miksi. Ma olin ylioppilas, mainittiin maisteriksi; sain hyvät päivät >mensa>llain, Stool, hän söi armoleipää vain.
Kun ylioppilas tutustuu sotilaaseen, hän huomaa, että ymmärrystä on Stoolillakin, joka lausui: "Jotakin ehkä tietäisin, olinhan siellä minäkin."
Viimein kelvokas huomaa: "Nyt olin vain yl`oppilas, hän suurempi kuin kuningas."
Vastaukset 4
Vanhimmat
ihmiseltä sivistyksen pintakaavun. Hieno tarina.
Enpä tiedä noista suomenruotsalaisista ja heidän halustaan tuoda sotiemme vaiheet oikein historianlehdille! Ilmeisesti Runeberg tutustui Ruovedellä aliupseeri Pelanderiin, joka voi olla vänrikki Stoolin esikuva.
Kertoopa ainoastaan sen, ettei aina ole koiraa karvoihin katsomista, sillä verkkoja paikkaava sotilaskin voi omata kalliit muistot. Yleensä Runeberg kertoi sodista hurmioituneesti ja ihaili sotilaita. Mikä lie sitten ollut motiivinsa?
Suomenruotsalaista hapatusta koko tarina uljaasta suomen sodasta, jonka nimikin on täysin väärä: Kyse oli nimen omaan RUOTSIN sodasta.
Tuossa sodassa mikään ei ollut uljasta. Vain tuon sepustuksen suomentaja on onnistunut loihtimaan tarinasta jonkinlaisen sankarisaagan.
Mielenkiintoisin seíkka on se, että ns. Suomen sodan päättymisestä ei juurikaan Suomessa puhuta mitään. Tarinoissa se vaan loppui rauhantekoon. OIKEASTI se päättyi venäläisten toiseen invaasioon UUMAJAN LOHKOLLE ja siellä Hörneforssin taisteluun, jossa Ruotsi hävisi surkeasti ja aneli kauhuissaan rauhaa!
Venäläisethän paineli Torniosta yli ja eteni kauaksi etelään päin, lähes Vaasan tasolle saakka! Uumajassa käytiin 1. kerran jäitten yli Vaasasta pitäen.
Olen jo kauan tolkuttanut, että venäläiset hyökkäsivät Suomeen Napoleonin pakottamina. Silloin saimme autonomian ja Ruotsi hävisi sodan venäläisille, mutta juuri siksi voidaan puhua Suomen sodasta. Itsenäisyysajatuksia oli hieman viljelty, mutta vasta sodan jälkeen alkoi varsinainen kehityksemme itsenäiseksi valtioksi.
Totta on, että ruotsalaiset ovat romatisoineet sotiamme. Vänrikki Stoolin tarina on jotain muuta kuin sotaa - siinä on ihmisyyttä, joka ironisoi lukeneistoa. Kelvokas on ylioppilas, mutta oppii ymmärtämään vasta sitten, kun hän huomaa olevansa vain yl`oppilas.