kritiikki kohdistuu suomalaiseen oikeuskäytäntöön, joka jakaa seksuaalirikokset eri alalajeihin alkaen seksuaaliseen tekoon pakottamisesta.
nykyinen laki on suurelta osiltaan aktiivisten naisjärjestöjen aikaansaannosta viime vuosikymmenellä, joten siinä mielessä amnestyn kritiikki ampuu pahasti ohi.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Amnesty arvostelee Suomen raiskauspykäliä/1135239467776
nykyinen laki on suurelta osiltaan aktiivisten naisjärjestöjen aikaansaannosta viime vuosikymmenellä, joten siinä mielessä amnestyn kritiikki ampuu pahasti ohi.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Amnesty arvostelee Suomen raiskauspykäliä/1135239467776
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ylen välittämästä vastaavasta uutisesta näyttäisi ilmenevän, että kysymys on suomalaisen naisen (ilmeinen feministi?) vastuulla olevasta raportista. Hämmästyttävää, kuinka näyttävästi tällaiset sepustukset julkaistaan. Asiaa tietenkin auttaa Amnestyn nimi.
Nämä Amnestyn touhut alkavat ainakin Suomessa yhä enemmän muistuttaa tiettyjen eturyhmien, tässä tapauksessa feministien, puuhastelulta. Kyllä maailmassa vielä riittäisi oikeitakin ihmisoikeusongelmia. Selvää on, että tällaisiin järjestöihin hakeutuu humanistis-feminististä porukkaa. Täytyy vain toivoa, että poliitikkomme pitäisivät pään kylmänä tällaisen propagandan edessä ja pitäisivät mm. budjettivallan tiukasti itsellään. Kaikkein turhauttavinta tässä touhussa on se, että ihmisoikeuksien epämääräisellä nimikkeellä perustellaan nykyään kaikkea maan ja taivaan väliltä. Haihattelun puolelle kuitenkin alkaa usein mennään ja juristit joutuvat repimään pelihousunsa, kun feministien aatokset alkavat vyöryä sekoittamaan oikeusjärjestystämme.
suomeenkin mahtuu kerrallaan ainoastaan pari uutiskynnyksen ylittävää ja siellä pysyvää tapausta. sinänsä näiden raiskausluonteisten rikosten osalta ollaan myös aika yksimielisiä rangaistusseuraamusten lievyydestä suhteessa rikoksen laatuun.
piia puu on kuitenkin raporttia koostessaan tietoisesti ohittanut suomalaisen seksuaalirikoksista annettavien rangaistusten porrastuksen ja siihen johtaneen taustan. porrastuksella haluttiin aikoinaan laajentaa rangaistavuutta käsittämään myös ns lievemmät teot ja sitä myötä helpottaa uhrien asemaa. nyt tuon amnestyn raportin mukaan kaikista mahdollisista seksuaalirikoksista tulisi langettaa sama tuomio ilman lieventäviä asianhaaroja. amnesty siis moittii kritiikissään ensisijaisesti suomalaisia naisjärjestöjä.
Uudet seksuaalirikoksia koskevat lainsäännökset tulivat voimaan 1.1.1999. Epäilemättä on kuten kerroit, eli naisjärjestöjen sana on painanut pykälämuotoiluissa. Pykälien rakenne muuttui paljon entisestä, joten vertailu aikaisemapaan ei ole ihan helppoa. Ainakaan rangaistukset eivät lieventyneet aikaisemmasta ja rangaistusasteikkoa uusissa säännöksissä piisaa.
Mutta ruokahalu kasvaa syödessä! Feministeillä on muutama aika hyväksi havaittu taktiikka ajaessaan tavoitteitaan. Pyritään laatimaan kansainvälisiä julistuksenomaisia säännöksiä näistä asioista, missä ei tärkeissä asioissa lähtökohtaisesti olisi mitään vikaa. Tällaisten julistusten sanamuodot tuppaavat kuitenkin jäämään tulkinnanvaraisiksi, ja tähän saumaan feministit iskevät. Taustatukea he saavat eräiltä sisariltaan yliopistosta. Kotimaisille poliitikoille vihjataan, että tähän ja tähän olisi jo sitouduttu kansainvälisellä sopimuksella, joten päätösvaltaa teillä ei enää tässä asiassa ole. Jotkut feministit varmaan näkevät päiväunia siitä, että joskus poliitikot vielä tietämättään haksahtavat laittamaan nimensä sellaiseen sopimukseen, jonka tulkinnalla voitaisiin Suomessa kieltää prostituutio kokonaan sen kaikissa muodoissaan.
Tässä Amnestyn raportissa huomio kiinnittyy siihen, että pääasia näyttäisi olevan vertailu muihin Pohjoismaihin, joissa tunnetusti feministien valta on kaikkein suurin. Ei niinkään enää puhuta itse substanssista. Tässäkin siis hivutustaktiikalla koitetaan vyöryttää lainsäädäntöä haluttuun suuntaan.
Amnestyn raportissa haluttaisiin siirtää nykylain seksuaalisen hyväksikäytön tapauksia raiskauksen puolelle. Tämä erottelu oli lainsäätäjältä kuitenkin aikanaan tietoinen ratkaisu.Tyyppitapauksena voidaan pitää seuraavaa tapahtumakulkua. Mies ja nainen ovat nauttineet yhdessä runsaasti alkoholia ja ehkä on edetty molemminpuoliseen hiplaukseenkin. Sitten yhdessä sammutaan lomittain vuoteelle. Aamulla herättyään nainen huomaa, että pidemmällekin on taidettu mennä, vaikka hän ei ole ollut hommassa mitenkään mukana. Kyllä, rangaistavaa seksuaalista hyväksikäyttöä on tapahtunut, josta voidaan tuomita vankeutta aina 4 vuoteen asti. Amnesty näyttäisi pitävän em.tapahtumaa raiskauksena, josta tekijä olisi varmaan sitten tuomittava moneksi vuodeksi vankilaan ja kymppitonni kärsimyskorvausta päälle.
Seksuaalinen hyväksikäyttö kaikissa muodoissaan pitää tietenkin olla rangaistavaa. Peräänkuulutan kuitenkin jonkinlaista suhteellisuudentajua ja vastaavuutta muihin rangaistuspykäliin. Em. tapauksessa ei ole aiheutunut mitään fyysistä vammaa eikä naisella ole edes mitään suoraa havaintoa siitä, mitä oikeastaan oli tapahtunut. Ansaitseeko tällainen teko tulla rangaistuksi ankarammin kuin esim. törkeä pahoinpitely, jossa uhrilta murtuu luita ja hän joutuu viikoiksi sairaalaan? Pitääkö seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkauksen tämänkaltaisessa tapauksessa todellakin olla noin ankarasti tuomittavaa? Ulkopuolinen avaruusolio saattaisi kovasti ihmetellä, että kun sormen laittaminen toisen suuhun ei taida olla mikään rikos, mutta sen sijaan...