Mietimpä vaan, että jos harrastaa paljon moottorilla jarruttamista niin onko jotain riskiä,
että jakohihna voisi katketa helpommin.
Eikö moottorilla jarruttaessa kampiakselilta välittyvä voima rasita jakohihnan hammastusta juuri päin vastaisesta suunnasta kuin normaalisti ajettaessa? Ainakin omassa Lagunassa hihnan hampaat korkkasivat juuri moottorilla jarruttaessa. Lähinnä tällä haen vahvistusta teorialle jos hihna alkaa olla vaihtoiässä-/kunnossa niin lisääkö silloin moottorilla jarruttaminen hihnan hajoamisriskiä?
että jakohihna voisi katketa helpommin.
Eikö moottorilla jarruttaessa kampiakselilta välittyvä voima rasita jakohihnan hammastusta juuri päin vastaisesta suunnasta kuin normaalisti ajettaessa? Ainakin omassa Lagunassa hihnan hampaat korkkasivat juuri moottorilla jarruttaessa. Lähinnä tällä haen vahvistusta teorialle jos hihna alkaa olla vaihtoiässä-/kunnossa niin lisääkö silloin moottorilla jarruttaminen hihnan hajoamisriskiä?
Vastaukset 25
Vanhimmat
Mietippä uudestaan. Voima välittyy kampiakselilta nokka-akselille aina aivan samalla tavalla moottorilla vedättäissä kuin jarruttaissakin ja kampiakseli ei muuta pyörimissuuntaansa kummassakaan tapauksessa.
Joten ihan sama veti vai työnsi..
"Joten ihan sama veti vai työnsi.. "
Tässä se juuri onkin. Ei ole hihnan kannalta sama vetääkö vai työntääkö se. Rasitus kohdistuu eri suunnasta hihnan hammastuksiin.
samoinpäin, eli hihna liikkuu ja liikuttaa nokka-akselia aina samoinpäin. vain vaihteistonpuolelta tuleva voima "vetää" tai "työntää" kampiakselia. mutta kampiakselin pyörimissuunta on silti sama ja jakopään pyörimissuunta on sama, joten hihnalle ei koidu mitään erikoista rasitetta. ei ole vaikea ymmärtää.
Ei saa jarruttaa, kyllä siinä katkee hihna jos toinenkin. Parempi kaasutella vain silleen reippaasti alamäessäkin. Näin se homma etenee vauhdikkaissa merkeissä. Jännitystä elämään.
Vaikka jarrutatkin moottorilla, hihna ja moottori pyörivät silti samaan suuntaan. Ja moottorin kiihtyvyys, se on sama onko se negatiivista vai positiivista hihnan kannalta. Silti kampiakselin hihnapyörä pyörittää nokka-akselia, milloinkaan se ei käänny toisinpäin.
"Eikö moottorilla jarruttaessa kampiakselilta välittyvä voima rasita jakohihnan hammastusta juuri päin vastaisesta suunnasta kuin normaalisti ajettaessa? "
-Jos tuo teoria pitäisi paikkansa, silloin täytyisi hihnan rasittua erityisesti silloin, kun moottorissasi on kierroksia ja vapautat vedon. Eikö silloin kampiakselin hidastuvuus ole kaikista korkeimmillaan? Esim moottorijarrutuksessa kampiakselin hidastuvuus on paljon pienempi verrattuna vedon katkaisusta aiheutuvaan kierrosten laskuun.
Tässä valossa katsottuna moottorijarrutus on hyvin pehmeä tapa tuoda moottori tyhjäkäynnille..
Kyllä löysä hihna voi hypätä ihan muuten vaan eri hampaalle. Aivan hyvin se voi tehdä sen kiihdytyksessä, moottorijarrutuksessa tai vedon vapautuessa.
Eli lyhyesti, moottorijarruttaminen ei ole haitaksi jakohihnalle, se on vain legendaa ja tuntuu istuvan tiukassa.
OK, joten kuten tajusin. Toisaalta ehkäpä hieman tyhmäkin jatkokysymys eli mikä sitten on se voima joka autoa itseasiassa moottorijarrutuksessa jarruttaa? Vastaus on tietenkin yksinkertainen eli moottori itsessään, mutta mikä noin tarkkaan ottaen? Itse veikkaisin sylinterien painetta eli puristuksia? Menikö oikein?
sylinterien paine siellä jarruttaa. kun polttoainetta ei syötetä, ei kaasuräjähdystä tapahdu joten painetaan vain ilmaa kasaan ja se antaa moottorijarrutukselle sen jarrutusvoiman. eli sylinterien puristus siellä jarruttaa, kun puristavat ilmaa kasaan.
Bensiinimoottorissa ilman kulku tulpataan ja pakoventtiilin auetessa työtahdin jälkeen sylinterissä on alipaine joka imaisee ilmaa pakopuolelta ja painaa sen samantien takaisin.
Dieseleissä ei turhaa alipainetta muodostu ja moottorijarrutus on vain kitkaa ja vähäistä lämpöhukkaa ellei käytetä pakokaasujarrua (tulpataan pakopuoli) pumppaamaan ilmaa edestakaisin imusarjassa ja hyödyntämään ilman puristamista tai erillistä läppää imupuolella jolloin vaikutus sama kuin bensakoneessa.
"pakoventtiilin auetessa työtahdin jälkeen sylinterissä on alipaine joka imaisee ilmaa pakopuolelta"
>>missä moottorissa näin tehdään, että imetään pakokaasut takaisin sylinteriin? käsittääkseni normaaleissa henkilöauton nelitahtimoottoreissa moottorijarrutuksen(kin) aikana, poistotahti poistaa puristetun ilman pakosarjaan, sitten pakoventtiili menee kiinni ja imutahdin aikana imuventtiili aukee ja ilma imetään _imusarjasta_. ja sitten taas puristetaan imusarjasta imetty ilma kasaan ja se poistetaan pakosarjaan.
rekoissa käytetään lähinnä pakokaasujarrua, millä nostetaan pakopuolen painetta. mutta henkilöautohin se ei kuulu.
4-t moottorin toiminta uudelleen ja mieti mitä siellä sylinterissä tapahtuu kun puristettavaa ilmaa ei tulekaan imusarjasta ja miksi se pakoääni muuttuu aivan erilaiseksi moottorijarrutuksessa.
Mietis vielä kerran.
sitten tapahtuu, kun minä en keksi. tarkoitan että ainakaan minun autoni moottorin ääni ei muutu aivan erilaiseksi moottorijarrutuksessa. oikeastaan se hiljenee ja lähinnä siksi kun bensaa ei syötetä.
"kun puristettavaa ilmaa ei tulekaan imusarjasta"
-selvitäs nyt, että milloin tällainen tilanne tapahtuu? eipä taida ilmaa muualta tulla kuin imusarjasta.
nimittäin tässä kuvassa ei näy sellaista kohtaa, missä sylinteriin imettäisiin pakokaasuja
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/a/a6/4-Stroke-Engine.gif
moottorijarrutuksessahan tapahtuu nämä
1. sylinterin täyttö ilmalla imusarjasta
2. ilman puristaminen kasaan (joka luo moottorijarrutusvoimaa)
3. työtahtia ei käytännössä tapahdu, koska ei ole polttoainetta mitä polttaa
4. ilma poistetaan pakosarjaan
>>kierto alkaa alusta.
täällä on ilmeisesti toinenkin, joka on jotenkin "valaistunut" asiassa, niin selittäkääs nyt miten se sitten tapahtuu.
Tarkemmin ajateltuna moottorijarrutuksessa, nelitahtikone polttoaineen syöttö katkaistu:
Imutahdin alkaessa alas liikkuva mäntä imee ilmaa imusarjasta, joskin siellä on sekä pa että ilmaläppä suljettuina, jonka johdosta liikettä hidastaa (moottorijarruttaa) sylinterin palotilassa kasvava voimakas alipaine kun mistään ei saada ilmaa.
Puristustahdin alkaessa ei tapahtu varsinaista hidastumista, koska palotilassa on lähinnä jonkin asteinen tyhjiö ja mäntä tulee lähes itsestään alipaineen voimasta takaisin ykk:aan (yläkuolokohtaan).
Tässä kohtaa tulee tulpasta kipinä ja alkaa työtahti (joskaan mitään ei pala kun hanat ovat kiinni).
Työtahdin alkaessa mäntä liikkuu taas alaspäin ja alipaine kasvaa, eli hidastaa koneen toimintaa.
Pakotahdin alkaessa, kun mäntä on lähellä akk:ta (alakuolokohtaa), pakoventtiili aukeaa ja palotilan tyhjiö alkaa täytymään pakokanavassa olevasta vanhasta pakokaasusta. Mäntä jatkaa tietenkin ylöspäin ja ennen yläkuolokohtaan tuloa alipaineen imaisemat pakokaasut painettu takaisin pakosarjaan.
Takaisin ylös tekstissä: alkaa uusi imutahti.
Työtahti on oikeastaan se ainoa hidastava tahti. Imutahti ja puristustahti kumoavat toisensa, ensimmäinen imaisee tyhijön ja jälkimmäinen vetää männän takaisin.
Näin tämä menee.
t.kl
kyllä sinne imusarjaan ilma pääsee virtaamaan sylintereihin vapaasti. älä höpötä vaikka onkin perjantai.
..jos menisin julkisesti tunnustamaan, etten tiedä, että bensakoneissa on kaasuläppä!
tekis...
imusarjassa ei sulje ilman kulkua täydellisesti. Jos sulkisi, miten moottori kävisi tyhjäkäyntiä?
Heh, ei se läppä kokonaan auki ole, tietty sinne vähän ilmaa menee, muttei missään nimessä niin paljoa, että palotila siitä kokonaisuudessaan täyttyisi. Palotilaan jää merkittävä alipaine, siitä totuudesta ette pääse mihinkään.
Muutenhan oltaisiin siinä tilanteessa että auto olisi koko ajan ilmamäärän suhteen jatkuvasti "täyskaasulla" ja vain polttoaineen määrää säädettäisiin - tämä taas ei johda syttyvään ilma-polttoaine seokseen, paitsi suuttimen antamalla maksimipa määrällä.
Tästä alipaineesta johtuen väljemmät koneet ottaa öljyä palotilaan (siis imaisevat sylinterin seinämään jääneestä öljykalvosta) ja moottorijarrutuksen päätyttyä tulee sitten se korollamainen sininen pöllähdys. Toki öljyä voi myös mennä venttillitiivisteiden kautta, samasta syystä.
Se että te ilmeisesti painatte kaasun pohjaan moottorijarrutuksessa jotta läppä päästäisi mahdollisimman paljon ilmaa ilmusarjaan, BUAHAAHAHAA
Nimenomaan näin, normaalissa ajossa, kun työtahdin jälkeen palotila on täynnä voimakkaasti laajentunutta pakokaasua, pakoventtiilin avautuminen poistaa pakokaasun voimalla, plus että mäntä ylös liikkuessaan tyhjentää palotilan pakokaasuista lähes täysin. Moottorijarrutuksessa, joka sinänsä on moottorin sivutuote (päätuoten on eteenpäin vievän voiman tuottaminen), tavallaan poikkeava tapahtuma, kaasut (kuten ilma) eivät kierrä samoin kuin polttotapahtuman aikana: Palotilassa EI ole voimakkaasti laajentunutta pakokaasua, vaan on alipaine, joka pakovenan avautuessa hetkellisesti imaisee pakosarjasta vanhoja kaasuja takaisin. Näin se vaan menee!
Olet aivan oikeassa noine ajatuksinesi. Aiheesta oli jokin aika sitten juttua kotimaisessa autolehdessä. Siinä ihan selkokielellä kerrottiin moottorijarrutuksesta ja sen rasittavasta vaikutuksesta hammashihnaan. Harmi vain on, että juttuketjun kaikki epäilevät tuomaat eivät lukeneet tuota tekstiä. Mutta kysykääpä aiheesta ensi kerralla huollossa tai korjaamolla käydessänne.
Hihnan kestoa ei kannata ruveta kokeilemaan. Vaihtoväliä kannattaa noudattaa, tai hihnan katkettua edessä voi olla suuri korjauslasku.
Meinaatko noin lapsellisella provolla yllyttää väittelyyn.
Keksisit sentään jotain parempaa.
Ei ole provo, vaan ihan aitoa faktaa. Käypä jollain työnsä osaavalla autokorjaamolla kyselemässä asiaa. Jos et sitä jaksa tehdä, niin soitapa jonkun autolehden toimitukseen.
Ulkomaalaisilta nettisivuiltakin löytyy infoa. Haku päälle ja etsimään. Kait sentään lontoo taittuu...?
ei kannata uskoa. lähdekritiikki on tärkeää.
jos moottorijarruttaminen olisi _oikeasti_ hihnalle vahingollista, siitä varoitettaisiin ensinnäkin auton käyttöohjekirjassa, eikä tietoa tarvitsisi lähteä hakemaan mistään nyrkkipajalta tai epäluotettavilta netin asenteellisilta "asiantuntijasivuilta".