Jotka ovat kiinnostuneita vääntöväittelystä, lukekaa ajatuksella ja huolella tämän linkin sivu
http://koti.mbnet.fi/parkatti/vaantoteho.php
http://koti.mbnet.fi/parkatti/vaantoteho.php
vääntö
väittelylle loppu
19879
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Luin alusta.
Sama perusvirhe, kuin tehopelleillä ja useilla vääntöpelleilläkin täällä. Käsitetään tahallaan väärin, mitä väännöllä tarkoitetaan.
Ei se, että vääntöä on paljon ole pääasia, vaan sivuseikka (toki tarpeellinen sellainen). Tärkeämpää on vääntökäyrän muoto. Jos vääntöä löytyy laajalla osalla käytettävissä olevasta kierroslukualueesta, tarkoittaa se, että auto myös kiihtyy hyvin laajalla osalla kierroslukualuetta. Jos taas vääntöä on vain pienellä osalla käytettävää kierroslukualuetta, haittaa se kiihtyvyyttä muualla.
Teoriassa on usein niin, että tehokas bensa-auto kiihtyy nopeammin... Kunhan jaksaa heilutttaa keppiä sekunnin-parin välein. Käytännön ajossa taas vääntävä dieselauto usein pesee jopa tehokkaammat bensavehkeet, johtuen ajamisen helppoudesta bensaan verrattuna.
Tilanne tietysti muuttuu otettaessa automaattivaihteisto mukaan peliin. Tällöin "tehokoneestakin" saadaan mukava ja käytännön ajossa ripeä laite. Automaatti sopiikin bensaan kuin nenä päähän. :)
> Teoriassa on usein niin, että tehokas bensa-auto kiihtyy nopeammin... Kunhan jaksaa heilutttaa keppiä sekunnin-parin välein.
Niin, sitä se parempi kiihtyvyys teettää.
> Käytännön ajossa taas vääntävä dieselauto usein pesee jopa tehokkaammat bensavehkeet, johtuen ajamisen helppoudesta bensaan verrattuna.
Se käytännön ajon vääntö on sattumoisin seurausta ahtamisesta ... eli ihan samat ominaisuudet saa myös bensakoneeseen ahtimen avulla. Mukaanluettuna myös korkeaviritteisistä urbokiisseleistä tutun väännön hiipumisen, jos kierrokset päästää liian alas.
Ja sitten kun siihen bensakoneeseen on laitettu se turbo, siinä on laajempi käyttökelpoinen kierroslukualue ts. vaikka rampilla kiihdytettäessä käytännön kiihtyvyys on parempi, kun menohalut eivät hyydykään jo 4000 rpm kohdalla...
Aivan. Väännöstähän tässä oli kyse, eikä polttoaineesta. Otin käytännön esimerkiksi diesel-bensa vertailun, ihan siksi että käytännössä kaikki dieselit ovat turbolla varustettuja ja lähes kaikki bensat vapareita.
Turbon soveltuvuudesta bensaan voidaan sitten keskustella. Hyödyt ovat selvät, mutta dieseliin sen sijoittaminen on pääsääntöisesti helpompaa. Tämä ei kuitenkaan sinänsä vaikuta kiihtyvyyteen. :)
Olet edelleen oikeassa siinä, että samalla litratilavuudella (oletan sinun tätä tarkoittavan), turbotettu bensa pesee turbotetun dieselin käytännön suorituskyvyssä. Turbobensoista minulla ei kuitenkaan juuri kokemuksia ole, mutta se vähä mitä olen ajellut viittaisi kyllä siihen, että menohaluja alkaa löytymään vasta jostain 3000 rpm kohdilta ja meno loppuu jo 6000 rpm:n jälkeen. Vastaavaan tehoon pääsee nostamalla vääntöä puolella ja käyttämällä dieslillä kierroslukualuetta 2000-4000.
Siitä en sitten osaa sanoa, mikä on väännön ero turbobensoilla ja turbodiisuilla. Mutta vielä en ole missään nähnyt yhtäkään bensakonetta, jossa olisi tuhannen newtonmetrin vääntöä millään kierrosluvulla. :)
"Mutta vielä en ole missään nähnyt yhtäkään bensakonetta, jossa olisi tuhannen newtonmetrin vääntöä millään kierrosluvulla. :) "
Tossa on vähän enemmänkin
http://fi.wikipedia.org/wiki/Bugatti_Veyron
No niin, nyt on tuokin nähty.
Tehoa suhteessa vääntöön paljon enemmän kuin mielessä käyneessä dieselissä (500hp, 1000 Nm), mikä pistää miettimään...
Tosin, aika turha miettiä tuollaisia spesiaalitapauksia. Ei niihin taida tällä jyrsijällä olla varaa kuitenkaan. :)
> Otin käytännön esimerkiksi diesel-bensa vertailun, ihan siksi että käytännössä kaikki dieselit ovat turbolla varustettuja ja lähes kaikki bensat vapareita.
Näinhän asiat ovat olleet ja on myös ollut niin, että dieselit ovat laiskoja nokivasaroita. Ajat kuitenkin muuttuvat ja nyt pientä bensaturboa pukkaa ainakin Volkkarilta, Fiatilta, Opelilta, ja bemarilta (Mini).
> Olet edelleen oikeassa siinä, että samalla litratilavuudella (oletan sinun tätä tarkoittavan), turbotettu bensa pesee turbotetun dieselin käytännön suorituskyvyssä.
No esmes Fiatin tapauksessa 1,4 l bensa ja 1,9 l diesel ovat ahdettuina samantehoiset. Niin, ja ei tuo kiisselikään mikään matalaviritteinen ole 110 kW tehoillaan...
> Turbobensoista minulla ei kuitenkaan juuri kokemuksia ole, mutta se vähä mitä olen ajellut viittaisi kyllä siihen, että menohaluja alkaa löytymään vasta jostain 3000 rpm kohdilta ja meno loppuu jo 6000 rpm:n jälkeen.
Juu, tämä pätee johonkin 1,6 l perusbensaan, mistä irtoaa huikeat 145 Nm @ 4000 rpm ja ällistyttävät 110 Nm @ 2000. Nimim. kokemusta on.
Ahdettu 1,4 litrainen potkaisee kunnolla 2000 rpm kohdalla, missä menee 200 Nm rikki. Toisessa päässä menohalut loppuu käppyröiden mukaan aika äkkinäisesti 5500 rpm kohdalla. Käytännön ajokokemus on siis hyvin samankaltainen kuin modernin turbodieselin kanssa, vetoalue vain alkaa pari sataa rpm korkeammilta kierroksilta
...joiden käyttö tulee ihan luonnostaan, koska kokonaisvälitys on erilainen.
Laaja vääntöalue vie autoa, olipa kierrosluku mikä tahansa. Noin kärjistetysti.
Tästäpä päästään siihen ytimeen:
Kiihdytän esim. kakkosella kierrokset tappiin ja sitten kolmoselle vaihdettaessa päädytään esim. 4000 kierrokselle, josta on taas jatkettava kiihdytystä.
Tuossa tilanteessa on erittäin oleellista kiihtyvyyden kannalta, onko autossa sillä hetkellä käytettävissä esim 200Nm vai 300Nm.
Tämä ei kaikkien kaaliin uppoa. Ei milloinkaan...
Miksi muuten moottoreihin suunnitellaan muuttuvapituuksisia imusarjoja, muuttuvia imu- ja pakoventtiilien ajoituksia sekä -nostoja, jos pelkkä huipputeho ratkaisisi kaiken ?
Kalliita ratkaisuja turhan takia ?
"Tehoa suhteessa vääntöön paljon enemmän kuin mielessä käyneessä dieselissä (500hp, 1000 Nm), mikä pistää miettimään..."
Joo, dieseli kun ei kierrä korkealle, niin tehoa jää uupumaan. Kun on vääntöä ja kierroksia sitten vasta mennään, syntyy TEHOA. Bensakone on siitä mukava, että sitä vääntöä on korkeillakin kierroksilla, saadaan pienestäkin moottorista paljon tehoa ulos.
Oletko hiiri vai sopuli??
Niin kuin nimimerkistäkin näkee...
Olen saanut autoni kulkemaan ripeästi pienellä harjattomalla sähkömoottorilla joka kiertää noin 50000 kierrosta.
Vääntöä siinä ei ole ollenkaan.
Se vain pyörii ja sitten tulee teho tyhjästä !
Näin se kesäloma toimii.
Itse laitoin 500000 kierrosta minuutissa kiertävän hammalääkäriporan autolauttaan moottoriksi. Kyllä lähtee.
tuo suuri kuutiotilavuus sen väännön!!!
vääntö- ja tehokäppyrät.
www.tuulilasi.fi/mediabank/images/233731.jpg
Apukoulussakin osataan tehdä parempia käppyröitä
Tässäkin on taas yksi vääntöpelle ihmeessään; auto puutuu peräkärryn kanssa ylämäkeen, vaikka turbo puhkuu = vääntöä on vaikka muille jakaa.
http://keskustelu.suomi24.fi/autoilu_show.fcgi?category=95&conference=4500000000001060&posting=22000000037949855
Minä olen jo vanha mies ja minulla on rajallisesti tehoa hartioissa, joten en minä saa rengasavaimella rengaspulttia auki. Mutta kun laitan jatkoksi metrinmittaisen putken, niin nyyttonit kasvaa ja jo vain pultti irtoaa, vaikka edelleen on vain vähän tehoa hartioissa.. Hmmm.....
edelleen saman verran. Pitempi varsi vaatii pitemmän liikkeen. Vaikka tarvitset vähemmän voimaa, niin tarvitset sitä kauemmin.
Nerokkaasti päätelty.
On aivan päivänselvää, että sitä suurempi on vääntö mitä pitemmän varren päässä on auton tai raktorin moottori.