Usein väitetään että puna-armeijan valtava kolminkertainen miesmäärä ratkaisi taistelun venäläisten hyväksi. Kuitenkin itse kaupungissa oli saksalaisilla miesylivoima noin 300 000 vastaan 200 000. Lisäksi motituksen jo tapahduttua osallistui tuohon taisteluun kaikkiaan noin 1,5 miljoonaa neuvostoliittolaista ja saman verran Saksan ja sen liittolaisten sotilasta.
Kun otetaan vangiksi jääneet sotilaat mukaan, niin akselivallat kärsivät suuremmat tappiot kuin puna-armeija.
http://en.wikipedia.org/wiki/Battle_of_Stalingrad
http://www.historylearningsite.co.uk/battle_of_stalingrad.htm
http://hitlernews.cloudworth.com/stalingrad-battlefield.php
Moni pitää sodan käännekohtana jo joulukuuta 1941 koska Saksa työnnettiin lännemmäksi Moskovasta ja USA tuli mukaan sotaan.
Itse pidän Stalingradia käänekohtana jonka jälkeen oli selvää että Saksa tulisi häviämään sodan.
Myös Kurskin taistelua kesällä 1943 joku pitää sodan käännekohtana.
Joku on sitä mieltä että ilman Berliinin valtausta ei Natsi-Saksaa olisi lyöty. Hyvä perustelu löytyy myös tuolle mielipiteelle.
Kun otetaan vangiksi jääneet sotilaat mukaan, niin akselivallat kärsivät suuremmat tappiot kuin puna-armeija.
http://en.wikipedia.org/wiki/Battle_of_Stalingrad
http://www.historylearningsite.co.uk/battle_of_stalingrad.htm
http://hitlernews.cloudworth.com/stalingrad-battlefield.php
Moni pitää sodan käännekohtana jo joulukuuta 1941 koska Saksa työnnettiin lännemmäksi Moskovasta ja USA tuli mukaan sotaan.
Itse pidän Stalingradia käänekohtana jonka jälkeen oli selvää että Saksa tulisi häviämään sodan.
Myös Kurskin taistelua kesällä 1943 joku pitää sodan käännekohtana.
Joku on sitä mieltä että ilman Berliinin valtausta ei Natsi-Saksaa olisi lyöty. Hyvä perustelu löytyy myös tuolle mielipiteelle.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Niin no, se kai nyt on lähinnä mielipidekysymys, että mikä oli keskeisin käännekohta. Jo hyvin varhain löytyy sellaisia, vaikkapa alkusyksy 1941, jolloin Saksan joukot lopettivat etenemisensä huoltoyhteyksien venyttyä liian pitkiksi. Se merkitsi sodan luonteen totaalista muutosta, Saksa ei voinut enää laskea sen varaan, että ehtisi ratkaista homman idässä ennen USA:n mukaantuloa. Siinä tilanteessa Hitler pohti jo rauhaa NL:on kanssa, ensi kerran elokuussa 1941. Moni kenraalikin oli sitä mieltä jo elokuussa, että Barbarossa oli epäonnistunut. Loppusota oli sitten pyristelyä vääjäämätöntä tappiota vastaan.
Tosiaan Kenraali Guderian näkee käännekohdan olevan jo elokuussa 1941, jolloin Saksan keskinen armeijaryhmä lopetti etenemisen kuudeksi viikoksi kohti Moskovaa. Tämä taistelu käytiin sitten vasta lokakuussa, jolloin Keskinen armeijan ryhtyi uudelleen etenemään. Hitler sekaantui tässä vaiheessa ensimmäisen kerran strategiaan. Lokakuussa kelirikko sitten pysäytti etenemisen.
Kuitenkin moni uskoi silti 1942 Saksan voittoon idässä. NL pystyi kuitenkin parempaan strategiseen sodankäyntiin kiitos Hitlerin, vaikka laadultaan ja operatiiviselta ja taktiselta tasoltaan olivatkin huonompia. Mitä pitemmälle sota meni sen enemmän Saksan materiaalinen alivoima alkoi ratkaista sotaa.
Yksi käännekohta oli, ettei Iso-Britannia luopunut sodasta. Se merkitsi aikanaan kahden rintaman sotaa, toisin kuin Hitler arvioi.Toinen oli NL:n ja Japanin uusittu hyökkäämättgömyyssopimus, joka suuntasi Japanin Tyynelle merelle Siperian asemasta. Se turvasi NL:n selustan ja toi USA:n mukaan. Puna-armeijan Kauko-Idän joukot vapautuivat jo syksyllä 1941 Moskovan edustalle ja myöhemmin Stalingradiin. NL ehti siis olla liitossa kahden vihollisen kanssa. Nämä asiat tuntuvat aina unohtuvan asioita vain NL:n kannalta katsovilta.
Saksa sai Barbarossan alettua pitkään oikeata informaatiota ”Maxin piiriksi” kutsutulta piilofasisteiksi esittäytyneeltä juutalaistaholta Kremlin muurien sisältä. Tämä legendaarisen Prince Turkulin välittämä (ja sittemmin kavaltama) vakoilutieto kuitenkin petti Hitlerin ratkaisevalla hetkellä – Stalingradin taistelussa.
Hitlerin hulluttanut vakoojarengas kääntyi Johtajaa vastaan vasta juuri sillä hetkellä, kun NL:lla oli todellinen mahdollisuus lyödä Wehrmacht, Saksan kenttäarmeija. Maxin piiri syötti tietoa, jonka mukaan Stalingrad oli heikkouden tilassa. Sepitelmän perusteella joukot saatettiin jakaa kahtia myös öljynvaltausretkeen. Stalingradiin viritetyn motin laukaisua oli suunniteltu pitkään ja amerikanjuutalaiset tahot rahoittivat sen neuvostojoukkojen aseistusta.
http://www.helsinki.fi/~pjojala/Vuosisadan_vaklaustarina.htm