Saksan armeija oli preussilaisine kurineen tappioilla mitattuna paras armeija viime sodissa. Suomen armeijaa ei tässä oteta huomioon. Lapin sodan taisteluista ei oikein ottanut tolkkua, sillä Saksalaiset hyökkäsivät paremmalla kurilla, mutta kärsivät hieman enemmän mies tappioita. Yllättäen kuitenkin Ensimmäisen maailman sodan keisarillinen armeija oli Toisen maailman sodan Wehrmachtia parempi, jos katsotaan tappioita.
Toinen maailman sodassa Hitler sekaantui ammattisotilaiden sodan käyntiin. Tällaista miestä ei ollut keisarillisen saksan armeijan riippakivenä.
Hitleriä voi huoletta syyttää mm seuraavista viime sodan virheistä:
- käänsi hyökkäyssuunnan elokuussa 41 pois moskovasta
- siirsi 3 ratsudivisioonaa lokakuussa 41 pois idästä moskovan rintamalata
- keskeytti leningradin hyökkäyksen...halusi näännyttää nälkään
- Esti talvea ennen joukkojen vetäytymiset huoltoasemiin
- jakoi 42 voimat stalingradin ja kaukasuksen kesken
- lykkäsi kurskin hyökkäystä mutta halusi hyökätä, keskeytti kurskin hyökkäyksen ja siirsi 200000 miestä italiaan jättäen rintamaan aukon
- siirsi 43 200000 miestä tunisiaan itsemurha operaatioon
- aiheutti valkovenäjällä armeijan tuhoutumisen 44
- vaikeutti normandian maihinnousun puolustusta luulemalla hyökkäyspaikan väärin
- Marraskuussa 44 halusi ardennien läpimurtohyökkäyksen, vaikka panssarit olisi tarvittu idässä
- esti vuoteen 43 saakka saksan talouden mobilisoinnin sotateollisuutta varten.
Toinen maailman sodassa Hitler sekaantui ammattisotilaiden sodan käyntiin. Tällaista miestä ei ollut keisarillisen saksan armeijan riippakivenä.
Hitleriä voi huoletta syyttää mm seuraavista viime sodan virheistä:
- käänsi hyökkäyssuunnan elokuussa 41 pois moskovasta
- siirsi 3 ratsudivisioonaa lokakuussa 41 pois idästä moskovan rintamalata
- keskeytti leningradin hyökkäyksen...halusi näännyttää nälkään
- Esti talvea ennen joukkojen vetäytymiset huoltoasemiin
- jakoi 42 voimat stalingradin ja kaukasuksen kesken
- lykkäsi kurskin hyökkäystä mutta halusi hyökätä, keskeytti kurskin hyökkäyksen ja siirsi 200000 miestä italiaan jättäen rintamaan aukon
- siirsi 43 200000 miestä tunisiaan itsemurha operaatioon
- aiheutti valkovenäjällä armeijan tuhoutumisen 44
- vaikeutti normandian maihinnousun puolustusta luulemalla hyökkäyspaikan väärin
- Marraskuussa 44 halusi ardennien läpimurtohyökkäyksen, vaikka panssarit olisi tarvittu idässä
- esti vuoteen 43 saakka saksan talouden mobilisoinnin sotateollisuutta varten.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Pari muutakin tulee mieleen, vähän tietysti henkilökohtaisesta painotuksesta kiinni mikä on laskettava "munaukseksi".
Hitler siirsi kymmeniä sukellusveneitä mm Välimerelle vaikka jokainen vene olisi tarvittu Atlantin taistelussa, Englantihan oli pariin oteeseen joutumassa polvilleen laivasaattuiden valtavien tappioiden takia. 1943 puolivälissä tuo strateginen "materiaalitaistelu" sitten kääntyi U-veneiden tappioksi.
Surullisenkuuluisaa on myös Hitlerin sekaantuminen vaikkapa Messerschmitt 262 -suihkuhävittäjän käyttöön, Adihan näki koneessa erinomaisen "pikapommittajan" ja määräsi oikopäätä koneen pommittajaksi silloin kun konetyypin käyttö pelkästään torjuntahväittäjinä vastapuolen nelimoottorisia pommittajia vastaan olisi voinut aiheuttaa amerikkalaisille niin kestämättömät tappiot että Saksaa jauhaneet pommitukset olisivat käyneet mahdottomiksi. Tiedä häntä olisiko voinut onnistua, historia ei kerro kun ei kokeiltu.
Liian usein Hitler myös uhrasi sotilaallisen tarkoituksenmukaisuuden poliittisten eleiden alttarille.
taitava poliitikko, koska kukaan järkevä poliitikko ei sido valtion kohtaloa itsensä kanssa samaksi. Edes Stalin ei ollut niin piittaamaton vaikka fanaattinen aatteensa kätyri olikin.
Sakemannien miesvoimasta oli vähän kärjistäen 1/3 keskitysleireillä. Joko vartijoina tai tapettavina. Saksa oli v. 1914-18 tehokkaampi sotilaittensa mobilisoija ja kouluttaja kuin 39-44. Koko wwII ajan sakemannit heittivät tuleen pikakoulutettua jalkaväkeä, panssarivoimia ja lentäjiä, joitten taso oli tästä johtuen heikompi kuin I maailmansodassa.
Yleistäen Saksa hävisi kaivellen kultahampaita juutalaisten suista.
Leirien asukit olivat pääasiassa juutalaisia, mustalaisia, homoja jne. Armeijan misvoimaan niillä ei ollut vaikutusta.Vartijat taas olivat yleensä rintamakelvotonta vanhempaa väkeä, toipilaita tms. Myös vallattujen alueiden miehiä käytettiin.
sakslaisten koulutus oli erittäin tehokasta, mutta 43 alkaen sitä haittasi polttoainepula.
Saksan resurssit yksinkertaiosesti eivät riittäneet.
Noin ylisummaan olen toki samaa mieltä, leirit eivät sinällään ratkaisevasti verottaneet resursseja. Mutta tokihan juutalaisella aseikäisellä väestöllä jotain olisi tehnyt, kuten myös miehitettyjen alueen väestöllä. Ideologiset seikat estivät pitkään myös venäläisten käytön asevoimissa.
Mutta tarve oli tietysti muuallakin, työvoimaa tarvittiin miljoonittain korvaamaan sodassa olleet. Leirit, joilla parhaimmillaankin vain reilu puoli miljoonaa "asukkia", olivat lopulta pieni osa kokonaiskuviossa.
Sakujen ylimmässä johdossa riehui kova valtataistelu aselajien (wehrmacht, ss, luftwaffe) kesken. Tästä syystä läski-Hermanni sai tolkuttoman ison osuuden vuosiluokkien alokkaista (IT-aselaji kuului kait myös sinne). Taisi olla alle 50 % ikäluokasta, mikä päätyi loppujen lopuksi wehrmachtiin. Siellä vielä äijää laitettiin töpinään ym. niin johan selviää mikseivät rintamajoukot saaneet vahvistuksia. Tämä tilasto löytyy pari vuotta sitten suomeksi käännetystä SS-joukkojen historiasta.
joukkojen sijoittelussa saattoi olla syynä. Barbarosssa operaatiossa saksalla oli 138 divisioonaa. NL tuhottiin yli 300 yhtymää. Saksan 1000000 miehen tappiot olisi pitänyt pystyä paikkaamaan. Ongelmaksi tulikin juuri täydennysväen puute. Hitler halusi perustaa uusia yhtymiä jo ennen kuin vanhat tappiot oli paikattu. Seurauksena aivan uusia kokemattomia osastoja rintamalla samaan aikaan vanhat yksiköt kuolivat. Onneksi Suomen armeija ei toiminut yhtä järjettömästi vaan uudet ikäluokat jaettiin kaikkien divisioonien kesken täydennykseksi.
keskenäänkin Wehrmachtissa (asevoimat). Puolustushaaroissa oli kussakin omat aselajinsa. Maavoimat (Heer) jäi todella monesssa asiassa ilmavoimine (Lufwaffe) jalkoihin. Ilmatorjunta kuului ilmavoimiin.Suuri määrä ilmavoimine henkilöstöä siirrettiin maavoimiin, mutta omina yhtyminään (Luftwaffen kenttädivisioonat). Ne eivät kyenneet maataisteluihin. Laivasto (Kriegsmarine) jäi jalkoihin, mutta imi kyllä jonkin verran henkilöstöä rannikkojoukkoihin ja sukellusveneisiin. Oman osuutensa otti WAffen-SS, johon kotijuokkojen komentaja Himmler määräsi 1943 alkaen kaikki yli 175-senttiset alokkaat.
Jos Saksa olisi voittanut, nyt olisi uusi onnellisempi aika. Suomalaisista puolet olisi päässyt Saksan aseveljen kuljettamina Siperiaan. Nyt Suomessa olisi puolet venäläisiä, neljäsosa suomalaisia ja saman verran saksalaisia.
Eivät saksalaiset tänne olisi tulleet. EU:hun liityttäessä peloteltiin samalla asialla, mutta kuinkas kävikään :DDD