Mulle ei oikeen oo syy selvinny. Onko se kirkon propagandaa. Näin saadaan ihmiset ajattelemaan samalla tavalla. Se puolestaan lisää kirkon auktoriteettia. Muuta syytä en ymmärrä
Miksi rukoillaan
Ei ymmärrä
9342
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Olen esittänyt joitakin ajatuksia rukouksesta linkissä, joten viittaan siihen :
http://www.nic.fi/~jlindell/rukouksesta.htm
jli aloittaa sivullaan: "Vaikka ei voi näin lyhyesti antaa täydentävää vastausta, "
Sillä lailla tehdään, kun halutaan antaa vaikutelma että asiasta tiedetään vaikka mitä ja osattaisiin kertoakin mutta kun nyt taas kerran on tämä aika/tila tai mikä lie esteenä.
Niinhän se nyt kuitenkin on että kun pohjalla ei ole mitään, asia ei tule selvemmäksi minkään mittaisella sepustuksella.
Rukouksen avulla voit lähestyä Jumalaa ja puhua hänelle kiittääksesi, pyytääksesi jotain. Se on kuin lapsi-isä suhde,vuorovaikutusta.
Yksikään rukous ei ole ikinä toiminut. Uskontoon sairastuneet (skitsofrenia) rukoilevat joltakin kuvitteelliselta näkymättömältä ukkelilta apua.
Uskonto on sairaus.
sinähän se vasta luulosairas olet ,eikös se ole
osa sitä sinun ikiomaa vainoharhaisuutta ,taitaa
sillekkin olla oikea lääketieteellinen termi ole-
massa. muuten ,ateismi on mielenvikaisuutta !
Olemme kaikki ateismia syntyessämme. Tollon mielestä siis olemme sairaita (mielenvikaisija) jo syntyessämme.
Tuota käsitystä minä en kyllä hyväksy.
Lähdetään siitä että synnymme terveenä ja tästä terveenä olemisesta sairastumme johonki, esim uskoon. Eli kyllä se uskossa oleminen on sairautta. (skitsofreniaa)
Kirkon propagandaa? Miten hetken hiljentyminen voisi olla propagandaa? Eivät ihmiset rukoile samalla tavalla, jotkut hiljentyvät, jotkut lukevat Isä meidän rukouksen, jotkut rukoilevat omin sanoin... Ei, se ei ole kirkon propagandaa.
Entä miksi rukoillaan... Kun pieneksi hetkeksi pääset hieman lähemmäs Jumalaa, on olo niin paljon levollisempi ja rauhallisempi että jaksaa taas uskoa parempaan huomiseen ja jaksaa taas hymyillä yhden päivän.
Ja siis, tämä vain omalta melko suppealta kokemuspohjaltani ja omia näkemyksiäni/ajatuksiani..
Minä en useasti ole rukoillut, enkä kutsu
itseäni uskovaiseksi. Vaikka kyllä, uskon
Jumalaan, mutta pidän sen omana tietonani koska
ateisteja on niin paljon ympärilläni.
Muutaman rukouksen tulen aina muistamaan:
1. lapseni minulla vuosi verta nenästä miltei
päivittäin ja paljon, minua pelotti se kovasti
ja rukoilin Jumalaa että lopettaisi sen.
Verenvuoto loppui.
2. sain lapseni yh-äitinä ja isoäitini kun näki
tyttäreni ensi kerran, hän itki onnesta ja
laittoi kätensä tyttäreni pään päälle ja
lausui: "siunaa Jumala tätä lasta". niitä
hetkiä elämässäni, jolloin liikutuin kyyneliin.
3. muutama vuosi sitten, minulla oli todella
vaikeaa, itkin koko ajan, enkä löytänyt ulos
pääsyä vaikeuksista. itsemurhaakin mietin,
mutta sekään ei ollut ulospääsy pois, koska
en olisi voinut tehdä niin itsekkäästi pienen
tyttäreni takia. olin huono äitikin,
en jaksanut, itkin vain ja olin todella epä-
toivoinen. joten rukoilin Jumalaa auttamaan
minua, ja äitinikin kuulemma oli rukoillut
puolestani. meni viikko-kaksi -ja asiat olivat
taas niin ihanasti!!!
Siksi minä uskon. Tulen aina uskomaan. Vaikka
rukoillessani olen tuntenut kyllä itseni noloksi
koska olen pyytänyt Jumalalta apua tällaisissa
"mitättömissä" asioissa, koska maailmassa on niin
paljon pahaa: lapsia jotka kärsivät, vanhuksia
joita ei kukaan ole auttamassa, sotia, nälänhätää.
Mutta minua Jumala on auttanut... ja kiitos
Jumalalle siitä.
Niin kuin Paavali kehottaa filippiläiskirjeen 4 luvussa jakeessa kuusi; "Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon." ja hän jatkaa vielä "Silloin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne, niin että pysytte Kristuksessa Jeesuksessa."
Kyllä Jumalalta riittää huomiota ja aikaa sinullekin ja Hän on vielä ylitsevuotavan iloinen kun haluat kertoa Hänelle asioistasi!
Hän oikein janoaa saada kuulla sinun kertovan hänelle asioistasi! Surujasi, ilojasi, huoliasi ja onnen aiheitasi.
Pistivät minut kerran lukemaan mukuloille kauniin iltasadun yhdellä leirillä, mutta sen sadun sanoma sykähdytti minua itseänikin; juuri sinä, olet Jumalalle kaikkein tärkein ihminen. Jumalan rakkaus jokaista ihmistä kohtaan on ainutlaatuista ja rajatonta.
Joh.3:16
Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.
Siunausta Jeesuksessa! jatka samaa rataa! =)