En usko parapsykologisiin juttuihin

Juttu on loppuun käsitelty?

Myös olen unissani kohdannut kuolleita rakkaitani, eikä se tunnu pahalta vaan hyvin luonnolliselta. Unissa eri aikajaksot ovat päällekkäin, voin kohdata kuolleen veljeni ja olen unessani teini-ikäinen ja silti tiedän että veljeni on kuollut (hän kuoli kun olin jo aikuinen).
Jätän kuoleman jälkeisen elämän avoimeksi mieleeni. En tiedä mitä tapahtuu, mutta toivon että jonkinlainen tietoisuus jatkuisi. Emme ymmärrä kuoleman jälkeistä olotilaamme koska siinä tilassa eivät toimi tämän aistimaailmamme lait. Ja koska kuollessamme siirrymme ajattomuuteen, emme ehkä voisi puhuakaan kuoleman "jälkeisestä" elämästä, tuonpuoleisen mieli on moniuloitteinen se vie meidät tilan ja rajoitusten tuolle puolen..

on Neale Donald Walach:in kertomuksia.

Minä uskon niihin. Hän puhuu 'sisäisen' äänensä kanssa, joka on meille kaikille yhtä mahdollinen.
On yksinkertaisesti ymmärrettävä, että Jumala on 'sisäisesti' jokaisessa ja kaikkialla samanaikaisesti.
Jos hakee kirjoista ajatuksia, nämä ovat hyvä ja selvä vaihtoehto. Näistä voi ammentaa myös vastauksia kiperiin kysymyksiin. Ei vertauksin, joka aiheuttaa aina tulkintoja, vaan suoraan.

Jos tiedät tien niin varmaan tiedät myös miten unet oikeasti syntyy. Unet on vaan unia vaikka joskus vaikuttavat mystisiltä.

Itse uskon samalla tavoin. Kannattaa olla varovainen henkimaailman asioissa. Ei pidä mennä kaikkien parannettavaksi, mikäli vähänkin epäilee. Unissasi voi olla kysymys ihan pelkästä normaalista alitajuisesta psyyken toiminnasta. Isäsi on ollut sinulle tärkeä ja läheinen. Elät ja jatkat elämää hänen kanssaan unimaailmassa,mutta todellisuudessa isäsi ei ole todella läsnä noissa unisa.

"Kuulin myös siitä, kuinka eräs henkilö oli "parantunut" väärän voiman avulla. Tietämättä siitä, ettei parantuminen tapahtunut Luojan tahdosta ja voimasta, vaan toisen puolen avustuksella. Ihminen menetti mielenterveytensä ja parani vasta "kirkonmiehen" rukouksen avulla. "

Psykologinen juttu. Ihminen alkaa kuvittelemaan olemattomia ja mielentila järkkyy. Näin käy, kun elää Herran pelossa.
Mikä on sellainen pahuus, mikä parantaa?
Ja mikä on sellainen hyvyys, joka ei itse paranna, antaa pahan parantaa ja sitten I_S_K_E_E parantunutta ikuisella kadotuksella, tai mielenterveysongelmalla?

Mutta se uskoo, kuka tahtoo.

vai arvosteletko muuten vaan antamatta kirjoille edes pienintäkään mahdollisuutta? Veikkaan jälkimmäistä.

Ihmisten ei tulisi esittää mielipiteitä asioita, mistä he eivät mitään tiedä. En minäkään arvostele elokuvaa, jota en ole nähnyt.