Kopioijat

"Eihän "kuka tahansa" edes osaa ns. "kopioida valokuvaa", eli kyllä yhdenpitävän tuloksen saamiseksi sitä lahjakkuutta ja värisilmääkin pitää löytyä."

Tuollaisessa ei tarvi pätkääkään Lahjakkuutta. Joka iikka osaa tarvittaessa piirtää ja maalata esimerkiksi rakennuksista saman näköisen kuin valokuvassa. Lahjakkaan "kopioijan" taas tunnistaa siitä että samassa työssä olevat ihmisetkin ovat luonnollisen ja jopa joiksikin henkilöiksi tunnistettavia.
Tvallinen harrastelijan taas eroittaa "laatikkoautoista" ja "Mollamaijoista" näissä töissä jotka sopivat kuin hajuvesi lihapulliin.

Kyllä sen ammattitaidon erottaa.

käytiin juuri lyhyt keskustelu ja siihen annoin oheisen kommentin:

""Sattumalta käsiini tuli Grafia-lehti 2/2008, graafikoiden jäsenlehti, ja siinä on asiaan liittyvä kysymys sekä siihen vastaus. Lainaan oheen sitä lyhennellen:

K.: "Haluan tehdä koollasin yhdistämällä kuvia ja piirroksia, jotka olen kerännyt lehdistä ja internetistä. Onko tämä sallittua?"
V.: "Kollaasissa on kyse kokoomateoksesta. ***** Kokoomateoksen tekemiseen ja sen levittämiseen on saatava lupa mukana olevien alkuperäisteosten tekijöiltä. Mikäli kollaasissa käytetään tekijänoikeussuojaa tai muuta immateriaalisuojaa saavia teoksia, ei sen tekeminen ilman lupaa ole siis sallittua. Tähän ei myöskään vaikuta se mistä teokset tai kopiot niistä hankittaisiin. ***** Tekijänoikeuslain 5§ mukaan sillä, joka yhdistämällä teoksia tai teosten osia on aikaansaanut kirjallisen tai taiteellisen kokoomateoksen, on siihen tekijänoikeus, mutta hänen oikeutensa ei rajoita oikeutta ensiksi mainittuihin teoksiin. ***** Jotta kokoomateos voisi saada tekijänoikeussuojaa, on aineiston kokoaminen täytynyt tehdä luovalla ja omaperäisellä tavalla. Täysin mekaaninen yhdistäminen ei synnytä teosta, joka saisi tekijänoikeussuojan."

Kannattaa tutustua tekijänoikeuslakiin, senhän löytää netistäkin. Mainitsen lisäksi, että olen itse ostanut 1978 oikeuden käyttää yhtä valokuvaa maalauksen lähtökohtana, en siis surana kopiona. Ostin oikeuden Suomen Kuvapalvelu OY:ltä silloin 163 mk:lla "valokuvan käyttöön taideteoksen mallina".""

Tiedän kyllä, että varsinkin lehdissä olleita valokuvia sekä kopioidaan että käytetään lähtökohtana varsin vapaasti mutta siinä on ahtaasti tulkiten hyvin nopeasti tekijänoikeuden rikkomus. Jos jotakin tekee omaksi ilokseen eikä sitä sen enempää kaupallista kuin esitä julkisestikaan niin huolta ei pitäisi olla.

Hevosia näkee nykyään lähes kaikkialla, joten sekä niiden itse valokuvaaminen tai skissin tekeminen onnistunee jokaiselta. Niitä ja julkaisujen kuvia käyttämällä voi "hinkata" hevosta sen eri puolilta kunnes pirtäminen/maalaaminen sujuu varmasti ilmn, että täytyy kopioida toisten töitä.

Ote alempana mainitusta lausunnosta:

Maalauksen tms. tekeminen valokuvasta

Oikeus valokuvaan tai valokuvan tekijänoikeus suojaa valokuvaa
sellaisenaan muttei esimerkiksi valokuvan kohdetta, ideaa tai aihetta.
Kuka tahansa saa siten ottaa valokuvan samasta kohteesta ja esimerkiksi
samasta kuvakulmasta ja samassa valaistuksessa kuin toinen valokuvaaja.
Sen sijaan valokuvaajan ottamasta valokuvasta ei saa valmistaa kappaletta
tai näyttää sitä julkisesti ilman valokuvaajan suostumusta, koska TekijäL 2
ja 49 a §:n mukaan valokuvan kappaleen valmistaminen ja sen julkinen
näyttäminen kuuluvat valokuvaajan yksinoikeuden piiriin.
Kappaleenvalmistamisoikeus kuuluu siis sekä teostasoon yltävän
valokuvan sekä TekijäL 49 a §:n nojalla suojatun valokuvan
9
oikeudenhaltijan yksinoikeuteen. Oikeus käsittää kappaleen valmistamisen
valokuvasta sekä muuttamattomana että muutettuna.
Kappaleiden valmistaminen valokuvasta voi tapahtua esimerkiksi
piirtämällä, maalaamalla tai muuta tekotapaa käyttäen.
Oikeuskirjallisuudessa Pirkko-Liisa Haarmann (Immateriaalioikeuden
oppikirja, 1989, s. 60 - 61) on todennut, että kun valokuvasta valmistetaan
kappale esimerkiksi piirtämällä, on selvää, että tällainen kappale jonkin
verran eroaa siitä valokuvasta, josta se on valmistettu. Edelleen Haarmann
on todennut, että ero kappaleiden valmistamisen ja suojan ulkopuolelle
jäävän aiheen hyväksikäytön ja esimerkiksi edellä selostetun, TekijäL 4
§:n 2 momentissa tarkoitetun vapaan muuntelun välille jää
hiuksenhienoksi.
Korkein oikeus on ottanut ratkaisussaan KKO 1979 II 64
tekijänoikeuskysymyksiin, jotka koskivat maalauksen tekemisestä lapsia
esittävästä valokuvasta. Asiassa oli kyse siitä, että henkilö A oli maalannut
taulun käyttäen esikuvanaan henkilön B valmistamaa julkistettua
valokuvaa sekä asettanut sen julkisesti näytteille ja myytäväksi. Korkein
oikeus katsoi, että maalaus ei ollut valokuvan kappale, vaan valokuvan
pohjalta syntynyt itsenäinen teos. A ei täten ollut syyllistynyt
tekijänoikeuden loukkaukseen.
Vastaavantyyppisiä tilanteita on arvioitu myös esimerkiksi ruotsalaisessa
oikeuskäytännössä. Ratkaisuissa on päädytty samanlaiseen lopputulokseen
kuin mainitussa korkeimman oikeuden ratkaisuissa, eli valokuvan ja siitä
tehdyn piirroksen tms. melko vähäistenkin erojen on katsottu osoittavan,
että kyse on ollut eri tuotteista, eikä loukkausta täten ole tapahtunut.
Ratkaisuja on kommentoinut Rainer Oesch (Oikeus valokuvaan, 1993, s.
197 - 204).
Maalauksen on ollakseen valokuvan kappale oltava hyvin tarkka kopio
valokuvasta. Yksittäistapauksessa jää kokonaisvaikutelman pohjalta
ratkaistavaksi, onko kysymyksessä kappale valokuvasta, valokuvan
muunnelma vai uusi itsenäinen ja omaperäinen teos. (Haarmann, Pirkko-
Liisa: Immateriaalioikeuden oppikirja, 1989, s. 61; Oesch, Rainer: Oikeus
valokuvaan, s. 167, 178-179)
Vastaukset lausuntopyynnössä esitettyihin kysymyksiin
Tekijänoikeusneuvosto toteaa, että se on tutustunut sille toimitettuun
aineistoon.
Lausuntopyynnössä tarkoitettu valokuva on lausuntopyynnön liitteenä 1.
Valokuvassa on muotokuvamaisesti kuvattu kameraan nähden hieman
vinossa seisovassa asennossa oleva mieshenkilö, joka nojaa pöytään tai
matalaan pylvääseen. Kuva on rajattu siten, että henkilöstä näkyy kuvassa
10
ainoastaan ylävartalo. Henkilön taustalla on harmaa kangas tms. Kuvan
katselijan huomio kiinnittyy muutoin hyvin tummasävyisessä kuvassa
erityisesti kuvatun henkilön kasvoihin.
Tekijänoikeusneuvosto toteaa, että kyseinen valokuva ei ilmennä ottajansa
sellaista itsenäisyyttä ja omaperäisyyttä, jota vaaditaan
tekijänoikeussuojan saamiseen. Tekijänoikeusneuvoston käsityksen
mukaan kyse ei siten ole TekijäL 1 §:n nojalla suojatusta teosvalokuvasta,
vaan TekijäL 49 a §:n nojalla suojaa saavasta valokuvasta. Valokuvaajalla,
tai sillä, jolle nämä oikeudet ovat mahdollisesti siirtyneet, on valokuvaan
TekijäL 49 a §:ssä tarkoitetut oikeudet.
Edelleen tekijänoikeusneuvosto toteaa, että kyseinen valokuva on sen
käsityksen mukaan TekijäL 40 c §:ssä tarkoitettu valokuvaamalla tehty
muotokuva. Tällaisen muotokuvan tilaajalla on, vaikka valokuvaaja on
pidättänyt itselleen oikeuden teokseen, oikeus antaa lupa muotokuvan
ottamiseen sanomalahteen, aikakauskirjaan tai elämänkerralliseen
kirjoitukseen, jollei valokuvaaja ole erikseen pidättänyt oikeutta kieltää
tätä. Tekijänoikeusneuvosto toteaa, että lausuntopyynnössä tarkoitetun
valokuvan tilaajalla eli Jouko Juntusella on valokuvaan TekijäL 40 c §:ssä
tarkoitettu oikeus, ellei valokuvaajan eli lausuntopyynnön tapauksessa
hakijan kanssa ole toisin sovittu.
Kuva lausuntopyynnössä tarkoitetusta maalauksesta on lausuntopyynnön
liitteenä 4. Kuvassa on mitä ilmeisimmin öljyvärimaalaus, joka muistuttaa
edellä selostettua valokuvaa. Maalauksessa on muotokuvan tyyppisesti
kuvattu selvästi sama henkilö kuin valokuvassa. Henkilön asento, ilme ja
vaatetus ovat samat. Henkilö nojaa samanlaiseen pylvääseen tai pöytään
kuin valokuvassa. Sekä valokuvassa että maalauksessa valo tulee kuvassa
esiintyvään henkilöön nähden samasta suunnasta.
Maalaus eroaa valokuvasta lähinnä henkilön taustan värin osalta:
maalauksessa tausta on vihertävä, kun se valokuvassa on harmaa.
Maalauksessa kuvatun henkilön vaatteiden väritys eroaa myös hieman
valokuvan henkilön vaatetuksen väristä, sillä maalauksessa kuvatun
henkilön vaatteissa on kuvattu valon taittumista tms. siten, että puku on
väriltään harmaahko ja siinä on vaaleampia kohtia.
Tekijänoikeusneuvosto toteaa, ottaen huomioon edellä selostettujen
kahden työn tietyt samankaltaisuudet, että lausuntopyynnössä tarkoitettu
maalaus on mitä ilmeisimmin tehty käyttäen ainakin eräänä esikuvana
hakijan ottamaa valokuvaa. Tekijänoikeusneuvostolle esitettyjen tietojen
mukaan maalausta tehdessä on käytetty myös malli-istuntoja, eli
muotokuvassa esiintyvä henkilö on ollut taiteilijan mallina maalausta
tehtäessä. Tämä viittaa siihen, että hakijan ottama valokuva ei ole ollut
ainoa esikuva muotokuvaa tehtäessä.
11
Tekijänoikeusneuvosto toteaa, että lausuntopyynnössä tarkoitettujen
valokuvan ja maalauksen antama vaikutelma on sama.
Tekijänoikeusneuvosto toteaa kuitenkin, aikaisemman oikeuskäytännön ja
tekijänoikeusneuvostolle esitetyt seikat huomioon ottaen, että kyseinen
maalaus on sen näkemyksen mukaan toteutettu siinä määrin itsenäisellä ja
omaperäisellä tavalla, että kyse on uudesta itsenäisestä ja omaperäisestä,
TekijäL 1 §:n nojalla tekijänoikeussuojaa saavasta teoksesta. Kyseinen
maalaus ei siten tekijänoikeusneuvoston näkemyksen mukaan ole
lausuntopyynnössä tarkoitetun valokuvan kappale, vaan itsenäinen teos.
Maalauksen tekeminen valokuvasta ja maalauksen saattaminen yleisön
saataviin lausuntopyynnössä tarkoitetuin tavoin ei siten ole edellyttänyt
hakijan eli valokuvaaja Anna-Maija Blomsterin lupaa.
Tekijänoikeusneuvosto huomauttaa, että lausuntopyynnössä tarkoitetun
valokuvan tilaajalla eli Jouko Juntusella on valokuvaan TekijäL 40 c §:ssä
tarkoitetut oikeudet, ellei valokuvaajan eli hakijan kanssa ole muuta
sovittu. Tilaajan TekijäL 40 c §:ssä tarkoitettu oikeus ei kuitenkaan
vaikuta valokuvasta tehtyyn maalaukseen liittyvien
tekijänoikeuskysymysten eli lausuntopyynnössä tarkoitetun tilanteen
arviointiin.
Lopuksi tekijänoikeusneuvosto toteaa, että se ei TekijäL 55 §:ään
perustuvan toimivaltansa nojalla voi tulkita tehtyjä sopimuksia.
Tekijänoikeusneuvosto ei siten tässä lausunnossaan ota kantaa siihen, mitä
asianosaisten kesken on tekijänoikeuskysymyksistä sovittu tai voidaan
katsoa sovitun.
Puheenjohtaja


Koko lausunto:

http://80.248.162.139/export/sites/default/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeusneuvosto/tekijaenoikeusneuvoston_lausunnot/2004/liitteet/TN2004_03.pdf

Tällaisen ennakkoppäätöksen löysin, mutta tuntuu aika yllättävältä että valokuvalla ei tämän mukaan olisi mitään suojaa, jos maalaus on "itsenäinen taideteos".

KKO:n nnakkopäätös:

Tekijänoikeus
Tekijänoikeuden kohde


A oli maalannut taulun käyttäen esikuvanaan B:n valmistamaa julkistettua valokuvaa sekä asettanut sen julkisesti näytteille ja myytäväksi. Kun maalausta ei pidetty valokuvan kappaleena vaan valokuvan pohjalta syntyneenä itsenäisenä teoksena, KKO ottaen huomioon ValokuvaL 1 §:n ja TekijäL 4 §:n 2 mom:sta ilmenevän periaatteen hylkäsi A:ta vastaan ValokuvaL:n säännösten rikkomisesta ajetun syytteen ja häneen kohdistetut korvausvaatimukset.

MM-NS

KKO:1979-II-64

vastaavuuksia esim. eri tietokirjojen välillä, oletko tarkastanut, kuka on ollut kuvittajana ja kellä väitetään olevan kuviin tekijänoikeudet?

Tietokirjoissa, kiiltokuvissa, tarroissa, nettisivuilla jne. käytetään hyvin yleisesti erilaisten kuvapankkien materiaaleja. Tällöin taiteilija eli valokuvaaja tai kuvittaja on myynyt kuvan tekijänoikeudet kuvapankkifirmalle, joka voi myydä kuvien käyttöoikeuden vaikka kuinka monelle eri kuvittajalle tai julkaisijalle. Nämä kuvat ovat vapaasti muokattavissa ja versioitavissa ja niitä voi käyttää kuvituksissa myös sellaisinaan.

On myös olemassa oikein varsinaisia kuvitusfirmoja, jotka tekevät kuvitustöitä useille eri julkaisijoille. Heillä voi olla palkkalistoillaan valokuvaajia ja piirtäjiä, jotka yhteistyössä ja toisiaan versioiden tuottavat firmalle kuvitusmateriaalia.

Tietokirjoja samoin kuin tarroja ja muita krääsiä tehtailtaessa pyritään yleensä mahdollisimman hyvään kustannustehokkuuteen, joten valokuvia ei useinkaan lähdetä kunnianhimoisesti ottamaan erikseen vain yhtä projektia/kirjaa varten. Hevostietokirjoissa on usein kymmeniä ellei satojakin rotukuvauksia, joiden kaikkien mallikuvien vartavasten kuvaaminen vaatisi kenties matkustamista ympäri maailmaa, kalliita kuvausjärjestelyjä ja kalliita laitteita, satoja ellei tuhansia kalliita työtunteja jne.

Valokuvista voidaan nykyään hyvin helposti ja nopeasti tehdä kuvankäsittelyohjelmilla varsin vakuuttavan näköisiä "piirustuksia" ja maalauksia kuvituksia varten. Kyse ei siis vältäämättä ole siitä, että joku kuvittajaparka on tuntikausia nyhrännyt puuvärikynillä aivan saman näköistä piirustusta kuin valokuvan hevonen. Julkaisun suunnittelija on vaan ehkä jostakin syystä halunnut kirjaan käsintehdyn leiman ja kuvankäsittelijä on sitten kuvapankin maksullisten kuvien pohjalta töräyttänyt piirustuksen näköistä kuvitusta esim. photoshopilla.

Olen itsekin pläräillyt harrastuksekseni näitä hevos- ja eläintietokirjoja ja nuorempana keräillyt myös tarroja ym. pikkutyttöjen krääsää ja olen huomannut, että samoja kuvamateriaaleja kierrätetään hyvin yleisesti. Hyvin epätodennäköistä on, että näissä olisi varsinaisia tekijänoikeusrikkomuksia. Isot julkaisijat ja krääsäfirmat ovat yleensä hyvin perillä tekijänoikuesasioista eikä heitä huvita ruveta miljoonakorvauksia makselemaan.

Laadukkaat, uniikeilla kuvituksilla varustetut kirjat kyllä tunnistaa muiden joukosta.

Mitä tulee tuohon valokuvien käyttämiseen teosten lähtökohtina, niin käsittääkseni se on aika lailla veteen piirretty viiva. Käytän itsekin esim. netistä löytämiäni kuvia materiaalina, mutta kuva muuttuu matkan varrella yleensä niin paljon, että alkuperäistä kuvaa siitä on hyvin vaikea ellei mahdoton löytää. Periaatteessa tekijänoikeudella suojattua kuvaa ei saa plagioida, mutta toisaalta pienenpieni muutos toteutuksessa riittää yleensä tekemään teoksesta itsenäisen alkuperäisestä kuvasta erillisen teoksen. Juridisia ongelmia tulee harvoin, eli lähinnä on kyse taiteilijan/kuvittajan ammattiylpeydestä ja siitä, kuinka hanakasti hän haluaa pitää siitä kiinni. Vahinkoja sattuu helposti kokemattomille ja ei-ammattilaisille. Tietysti myös häikäilemättömiä mahtuu joukkoon, mutta näinhän se on joka alalla.

Ainakin aiemmin laki on ollut yksiselitteinen:kopioida saa vaikka "Mona Lisan" mutta se täytyy signeerata omalla nimellä.Aito ja kopio eroaa (parhaassa tapauksessa kun kopioija on ammattitaitoinen!) vain signeerauksesta.