Suomi mies-kuhnuri?

Lyhyt mielipide. Suomalainen mies ei ole kyvytön eikä kuhnuri eikä itsetunto ole huono sen yleisemmin kuin naisillakaan. Meidän kulttuuriimme ei kuulu röyhistely, pidetään matalaa profiilia, sen ei pidä antaa harhauttaa.

Meillä naisten asema ei käsitykseni mukaan ole koskaan ollut niin alisteinen, kuin useimmissa muissa maissa. Mutta alisteinen se toki on silti ollut. Itsenäisen, arvostetun emännän status juontaa juurensa jo vanhasta agraariyhteiskunnasta, aatelistossa naisella saattoi olla auktoriteettia, vain tietty pikkuporvarillinen vaihe "pyhitti" naisen nukkekotiin, vaikkei elämä muuten mitään idylliä ollut.

Suomalainen nainen ei ole ollut niin aivopesty kuin kanssasisarensa muualla. Miesten ja naisten suhde on ollut tasa-arvoisempi. Muslimimiesten itsetunto perustuu vääriin tukijalkoihin, pönäkkyys tulee romahtamaan tulevaisuudessa, se vienee kuitenkin vähintään puolivuosisataa.

Suomessa on minusta maailman tasa-arvoisimmat miehet, mikä tarkoittaa, että miehetkin osaavat huomioida tarkasti epätasa-arvoisuutta sitä kohdatessaan. Miehet osaavat välillä yllättävän tarkkasilmäisesti iskeä suoraan ongelman ytimeen, eikä heille tarvitse selittää feminististä suhtautumista asioihin.

Suomalainen mies on pohjimmiltaan reilu kumppani, jonka syvällisyyden puuskat hätkähdyttävät naista, joka on tottunut ruotimiseen vain tyttöjen kanssa. Suomalainen mies on lapsirakas, eikä se johdu näyttämisen halusta (että lapset olisivat miehen mitta), vaan aidosta kiinnostuksesta ihmistaimia kohtaan.

Alkoholisteja ja väkivaltaisia löytyy jokaisesta kulttuurista. Melankolinen mielenlaatumme saattaa vaikuttaa, että meiltä niitä näyttäisi löytyvän enemmän. Toisaalta raittiusliike ja työn ja toimen miestä syyllistävä kulttuuri, sekä kovat odotukset pahentavat tilannetta. Luterilaisuudessa ei voi välillä saada synninpäästöä ja poistua kirkosta keventyneenä. Suomalainen mies on ehkä herkempi, kuin ylvääksi opetettu Gallian kukko, äitiään rakastava italiaano tai Allahin armoittama muslimi. Suomalainen mies tuntee paikkansa ja on reilusti oma itsensä. Kehujenkin vastaanottaminen saa hänet hämilleen.

Huolimatta yhteiskunnan tasa-arvoisuudesta, merkitykset kantavat edelleen raskaan seksististä taakkaa. Siihen tarvitaan feministejä ja miesliikettä.

Tasapuolisesti tässäkin suomalaiset halveksuvat jyrkän patriarkaalisia kulttuureita, joiden miehet lain ja uskonnon voimalla alistavat naisiaan, koska ovat liian heikkoja elämään tasa-arvoisina naistensa kanssa.

..naisten kurjuuden valittelu onneksi heijastele todellista tilannetta.

Uskon, että feminismi-palstalle kirjoittelu on vähän samaa ilmiötä kuin se, että psykologeiksi ja psykiatreiksi kouluttautuu ihmisiä, joiden lähipiirissä on aiheen tiimoilta ollut ongelmia.

Ts. aiheesta kiinnostuu, kun itsellä on ollut vastaavia kokemuksia.

Minä olen noin muuten vain lipsahtanut ja jämähtänyt tänne - minulla ei ole kokemuksia naisten sorrosta Suomessa nykyaikana, eikä kovin monella oikeasti tuntemallani naisellakaan. Tosin perheväkivaltatapauksia on, ja edelleenkin korostan sitä, että siinä asennekasvatusta tarvitaan, että naisetkin katsoisivat kenet ottavat - ja jos on tullut huijatuksi, niin silloin yhteiskunta tukisi väkivallan uhria.

En tunne kovinkaan monta naista, joka halveksisi miehiä noin yleensä (yleensä heillä lienee traumaattisia kokemuksia taustalla). En tunne myöskään kovin montaa miestä, joka halveksisi naisia (yleensä heillä on takana kokemus, jossa naisen taholta ovat tulleet huijatuksi).

Tavallinen ihminen suomessa on aidosti tasa-arvoinen.

Suomalainen nainen ei ole henkisesti vahva. Naisten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti viimeaikoina. Suomalainen nainen on vaan rakentanut kovan panssarin peittämään henkisestä heikkouta. Esim. seksinostokielto paljastaa suomalaisen naisen huonon itsetunnon. Kateus ja mustasukkaisuus piinaavat nykynaista. Lisäksi pelätään venäläisen naisen syrjäyttävän suomalaisen naisen miehen kumppanina

Aivan samalla tavalla venäläiset naiset halveksuvat suomalaista naisia epänaisellisuudesta ja feministisyydestä.