Olen 44-vuotias ja ollut hyväpalkkaisessa työssä yli 20-vuotta. Mieheni tienaa myös hyvin. Talo on maksettu, autot pihalla, kesämökki hankittu ja ulkomaanmatkoja tehty. Ongelmani on tällä hetkellä täydellinen motivaation puute. En keksi mitään syytä aamulla töihinmenoon. Kateellisena kuuntelen "köyhien" keskusteluja. Heillä tuntuu olevan joka aamu motivaatio herätä ja keksiä mistä rahaa täksi päiväksi. Minustakin olisi kiva kamppailla rahan riittämiseksi. Käyttää säästövinkkejä kotona ja ostoksilla. Kun ei koskaan tarvitse miettiä mitä on vara ostaa niin ei tee mitään mielikään. Onko muilla samanlaisia tuntemuksia?
Rikkauskin voi ahdistaa
Riitta1964
201398
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
avaa säästötili johon säästät rahasi.
Pidä käyttötilillä vähän rahaa joten saat motivaatiota päiviisi kun mietit että onko varaa ostaa tonnikalaa makaroonin lisukkeeksi päivän aterialle.
Toisaalta, voithan jättää sen työsi niin sitten pääset tähän "köyhän" elämään.
Sairastuminen voisi olla myös hyvä juttu, tulisi lisää ajateltavaa että mistähän ne lääkkeet saisi.
Suoraan sanoen kirjoitit tosi rumasti ja tuo sarkasmi osoitti alhaisen sivistystasosi!
......
Lopeta ajoissa!
Oma tahtaykseni oli 50:ssa.
Kahden tyonantajani konkurssien vuoksi meni kahdella vuodella pitkaksi.
Eukkoni oli osa-aikainen marketin kassa.
Itse metallin sekatyolainen.
Jarkeva rahankaytto on elamantapa eika kyse ole rahan maarasta.
Esimerkiksi nyt olemme olleet loma-asunnollamme kuukauden.
Kertaakaan emme ole kayneet syomassa raflassa.
Kyse ei ole koyhyydesta vaikka omaisuudestamme on huvennut vuoden aikana reilu 100000E.
Jotain on kuitenkin jaljella.
Tee niukkudesta taidetta!
Kyseinen diivailu tosin arsyttaa lahiymparistoa mutta sehan on niiden migreeni.
Tuntuu välillä samalta kuin Riitalla, kaikki on hankittu ja velatonta, pari sijoitus-asuntoa ym.
Motivaatio työhön oli välillä kadoksissa, tuloista jää säästöön n.80%, joten perinteiseen palkkatyöhön lähtö ei motivoi, siis kerätä rahaa sijoituksiin. Kokeiltu on pitkiä lomiakin, mutta sekin tie on kuljettu loppuun.
Perustin oman yrityksen ja innostuin taas työstä, haasteita, valinnanvapautta ajankäytön suhteen ja muutenkin. Ilman tressiä voi toimia, kun ei ole taloudellisia paineita, ainut miinus, että rahaa tulee taas entistä enemmän, mutta sen voi ottaa hauskana pelinä :)
Itsellä myös sama taloudellinen tilanne ja ikä. Itse olen tehnyt säästämisestä harrastuksen. Ostan lasten vaatteet kirpparilta [laadukkaita ja sävysävyyn - niitä löytyy kun etsii], en shoppaile, ostan mitä tarvitsen ja kiertelen kirppareita etsien kaikenmaailman tarvittavaa laatukamaa halvalla [ja löydänkin]. "Opiskelen" miten voin enemmän olla ekologinen ja teen paljon vapaa-aikana fyysistä työtä [ pitää ihmisen mielen ja fysiikan kunnossa] - milloin mitäkin taloyhtiön siivoustalkoiden ja kesämökin ruopsuttamiseen & rakentamisen välillä. Autan myös paljon muita ihmisiä jne. Kyllä on motivaatiota ja hyvä meininki. Ja kun rahakasa kasvaa on myös turvallinen mieli.
Itsellänikin ikää saman verran ja talous vakaa. Mutta tämän ikäisenä (s.1964 = 44v.) minulla ainakin on jo sen ikäiset lapset, että ei ne mitään äidin ostamia sävysävyyn-kirpparivaatteita käytä!
Taloyhtiötä ei ole kun ok-talossa asutaan, eikä millään jaksaisi pihaa hoitaa. Mökilläkin yleensä tulee vain löhöiltyä ja käytyä ongella. Autan tuttua köyhää ja annan hänen käydä meillä siivoamassa. Ei ole hyvä eikä ammattitaitoinen siivooja, korjaan usein jälkiä. Mutta siinä perheessä on rahasta niin tiukkaa ja yksi lapsista on miedän kumilapsi, että annan tuon tutun siivota kun kumminkin meillä joku kävisi. Ja on ainakin luotettava tuo tuttu. Ja raha tulee tarpeeseen. Mutta ei sitä voi noin vain köyhyyden vuoksi tutulle antaa rahaa, olisi se liian noloa?
nimenomaan köyhien palstalla keskustella niistä ongelmista mitä liian isot tulot aiheuttavat.
Kyllä niitä kaltaisiasi joilla on hyvä tulotaso tässä maassa riittää vähintäänkin puolet kansasta ja on vielä monia todella rikkaitakin, joten kyllä sillä tulotasolla seuraa pitäisi riittää.
mennä ettei se raha sitä onnea tuo. Minä olen köyhä mutta elämäni on rikasta. Minulla on asunto, työpaikka ja maailman ihanin perhe johon kuuluu myös suloinen pieni koira ja lisäksi muutama todella hyvä ystäviä. Mitä muuta vielä pitäisi olla siinä sitä on monta hyvää syytä minkä takia jaksan nousta aina seuraavaan päivään ja todellakaan se raha ei ole se tärkein meidän "köyhien" elämässä. Riitalle pikku vinkki hanki elämä itsellesi.
niin saat itsesi paremmin esille.
http://www.youtube.com/watch?v=ZR154Mo4xd8
8 vuotta tuloni olivat 75-95,000 vuodessa.Vaimoni 32,000 euroa päälle ja meillä ei ollut rahasta puutetta.Tuntui välillä turhauttavalta kun rahaa oli mutta vapaa aikaa ei ollut niin että olisi voinnut oikeasti nauttia.Vähän väkisin rahalla tehtyjä lomia ja loppuunpalaaminen kokoajan lähellä.Viime vuonna sain potkut ja jouduin ensimmäistä kertaa vuosiin laskeskelemaan rahan käyttöä tarkasti.Nykyään olen töissä yli puolet pienemmällä palkalla mutta nautin ihan eri tavalla elämästä.On jopa aikaa harrastuksiin.Ja tietenkin perheelle.
useinkin.
Silmälaseistani irtosi toinen aisa ja optikkoni sanoi että ei auta enää paikkailu,vaan on hankittava uudet aisat.
Enpä viittinyt kysellä,mitä ne uudet maksavat,sillä maalarinteippi on pysynyt aivan hienosti kiinni.
Enkä tuota tietankään köyhyyttäni noin tehnyt,kokonaista 440€/kk jää vuokran jälkeen tuhlaitavaksi,mutta pitäähän jotain jännitystä minullakin olla,että miten kauan maalarinteipillä selviää :)
Muita vastaavia sovellutuksia olen tehnyt pian 50v. ja aina on tuntunut että menee liian hyvin.
Eli jokseenkin kurjaa on koko elämä,kun ei tarvitse milloinkaan laskeskella ostaako leipää,vaiko ei.
Opettele juomaan viinaa ihan oikeasti, kaikesta paskasta ne ihmiset jaksaakin valittaa....
Katsele ympärillesi ja ryhdy näkemään ongelmat.
Voit auttaa jotain yksinäistä antamalla aikaasi heille jutellen.
Voit ostaa jollekin vanhukselle kaupasta jotain syötävää kunhan et ylitä sitä lahjoituksen rajaa.
Sairauden kanssa kamppaileville voit maksaa jonkun lääkkeen tai tutkimuksen.
Ei rikkaus sinua todellisuudessa ahdista, syyt ovat muualla, sen tiedät itsekin.
Paljastat sen niin selvästi kirjoituksestasikin.
Köyhyyspalstalta tosin löytyy paljon keltä kysellä näitä liian rahan motivaatiota laskevia vaikutuksia :) sillä tänne moni muukin kaltaisesi kirjoittelee, motivaatiota nostaakseen.
Olisitpa ollut aidosti asialla, niin tekstisi olisi ollut aivan toisenlainen.
viestini kirjoittanut. Itse olen tyhjyyteni määritellyt lieväksi masennukseksi. Haluan tällä kirjoituksella osoittaa ettei raha tee onnelliseksi. Lapseni ovat omissa elämissään. Tyttö opiskelee ja tekee lisäksi iltatöitä. Toki voisin rahoittaaa hänen elämäänsä mutta hän tuntuu olevan onnellinen kun saa "kamppailla" rahat riittämään. Jos annan hänelle rahaa maksaa heti takaisin kun voi eikä suostu ottamaan lahjaksi. Ilmeisesti lapsenikin kokivat kotona ollessaan ettei rahan eteen tarvinnut tehdä mitään. Joskus syntymäpäivillä järkytyin itsekin kun sukulaiset antoivat yhteensä 600,- 13-vuotiaalla. Tuntui että lapsetkin olivat hämmentyneitä. Tuo rahjen säästöönlaittovinkki oli hyvä, kokeilen. Ainoa ongelma siinä on se etten ole nytkään ostanut vaatteita, käynyt kampaajalla tai yleensäkään shoppailemassa. Kun ei se tippaakaan kiinnosta.
On paljon sellaisia jotka tarvitsevat, ajattele miten esim. telkkarista tuli vanhojen silmälasien lahjoittajista ohjelma , löytyi samaa näköä olevia tarvitsevia joiden elämää helpotti suuresti tämä apu.
Kyllä sellaisen uskoisi motivoivan, jos auttaa haluaa ja rahan kautta, muodossa tai toisessa.
Paljonhan on kiinni katsomuksistasikin, voisithan miettiä jos varaa, luontoystävällisempiä tavaroita kotiisi kuten aurinkoenergia, tuulivoima , biokompostori, näitä voisi ostaa vaikkapa lahjana jollekin taloyhtiölle joka sitoutuu hoitamaan ne jos löytyy niille sopiva kompostori , kaikenlaista apua voi antaa niin, ettei se ole liian helppoa mutta tarpeen, vai tuntuuko tämä sinusta hölmöltä ?
palstalle. Täällä on masentuneille oma palsta.
Kaikki köyhät eivät ole itsestään selvästi masentuneita kuten näistä monista kirjoituksista voi asian havaita.
Tottakai meistä "köyhistä" jokainen tietää ettei raha tuo onnea, mutta se ahdinko kun taiteilee perintäyhtiöiden välissä siitä mikä lasku on aina kireellisin niin kyllä siinä elämä menee todellakin taiteillessa eikä se ole kivaa.
Ja sitten kun useampi kiireellinen lasku on maksussa niin.. no se siitä.
Luulitko tosiaan ettei köyhä tiennyt ennen sinun kirjoitustasi että raha ei tee onnelliseksi?
eivät kiinnosta, vaikka rahaa on, niin
sinulla on ilmeisesti alkaa masennus
Lahjoita ylimääräistä köyhille, Unicefin lapsilisään. Matkusta kaukomaille katsomaan
nälkää näkeviä ja köyhiä.
Eiköhän motivaatiota löydy?
Vaihdetaanko osia ? olisin vielä samanikäinenkin.
Jos kuvaamasi tilanne pitää paikkansa.
Olet kaukana rikkaudesta.
Tavallisella asteikolla ehkä hyvin toimen tuleva mutta hienoa jos tunnet itsesi rikkaaksi!