En katsonut sitä silloin kun se ensimmäisen kerran tuli joten odotukset olivat suuret kun sitä aloin YLEltä katsomaan. Senhän kun pitäisi olla maailman paras tv-sarja!
Ei toki aivan surkea ollut mutta pettymys, keskinkertainen. Paraneeko ajan mittaa vai pysyykö yhtä "hyvänä"? Jos parannusta ei ole tulossa ei mitään järkeä jatkaa katsomista, onhan noita nähty ja paljon parempiakin.
Ei toki aivan surkea ollut mutta pettymys, keskinkertainen. Paraneeko ajan mittaa vai pysyykö yhtä "hyvänä"? Jos parannusta ei ole tulossa ei mitään järkeä jatkaa katsomista, onhan noita nähty ja paljon parempiakin.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Itse en muista kauheasti ensimmäisistä tuotantokausista mitään, mutta semmoinen tuntuma muitten mielipiteitä lukiessa on ollut se, että pari ensimmäistä kautta ovat olleet sarjan parhaat kaudet. Kolmosesta eteenpäin sitten kausien "hyvyys" "fanien" keskuudessa jakaa mielipiteitä, toiset tykkää, toiset ei. Varsinkin sarjan päätösjakso on jakanut mielipiteitä rajusti =).Tosiaan sarjan alussa taisi olla tuota verenvuodatusta enemmän kuin sarjan loppuvaiheilla.
Itse en liputtaisi Sopranosta maailman parhaaksi sarjaksi (ehkä hivenen yliarvostettu), mutta pirun hyvä se silti. Omalla listalla Sopranoksen edelle parhaimmiksi tv-sarjoiksi rankkaisin The Wiren, Lostin, Homicide: Pelon kadut ja Kylmän ringin. Samalle tasolle Sopranoksen kanssa asettaisin Twin Peaksin (jota sitäkin on joskus mainostettu "Maailman parhaaksi sarjaksi).
Mielipiteensä kullakin!
... joskin sanoisin että Sopranos on ehkä laadultaan tasaisempi.
Jos et kyseistä sarjaa tajua niin otan osaa. Itselläkään tuo ei kyllä heti kolahtanut mutta olin melko nuori kun ensimmäistä kertaa katsoin. Mistä sitten lie kiikastaa, eikö siinä tapeta tarpeeksi vai?
...mutta jos ihmiset seuraavat Sopranosta pelkästään sen takia, kuinka monta ihmistä siinä tapetaan niin sitten ollaan pahasti pihalla. Eli ei nähdä metsää puilta. Kyllähän se on niin, että sarjan vahvuus on erityisesti monikerroksiset, hyvin käsikirjoitetut hahmot eikä väkivaltaisuus. Toki on hyvä, että kaikki näytetään kaunistelematta.
Näyttää olevan jokin ihmeen sääntö, että kaikki missä on gangstereita on automaattisesti ihan huippua. Kun parikymppiset miehet listaavat suosikkielokuviaan, siellä on aina samat väkivaltarikoksia romantisoivat mafiaelokuvat.