Eurooppa on käynyt jo historiansa ahdingot läpi tunnustamalla etniset hirmuteot, kun sen sijaan nytkin vääryyksiin sortuvat kieltävät jopa historialliset tekonsa. Ihmisoikeuksia ei kunnioiteta missään samalla tavoin kuin Euroopassa, missä sallitaan yksilöille vapaus valita uskonsa ja tapansa.
Syyllistävän sormen heiluttelu ei ole enää oikea tie pyrkiä pitämään yllä ihmisoikeuksia kunnioittavaa hallintoa Euroopassa, sillä vanha manner on kaikkein inhimillisin paikka elää nykyisin. Julmia tapoja käyttävät muut, joilla ei ole halua tunnustaa historian painolastiaan oikeaksi. Onko mahdollista syyllistyä vainoon, jos on äsken itse vapautunut ikeen alta?
Mikäli haluaa kuulua itsenäisiin, ihmisoikeuksia kunnioittaviin valtioihin, pesäero sotilaallisen voiman ihannointiin ja käyttöön on hyvä tehdä sekä sanoin että teoin. Koska maailma ei ole lähiaikoina muuttuva paratiisiksi, paras on saada aikaan selkeät rajat, joita itsekukin kunnioittaa omassa valtiossaan.
Muita ei kannata yllyttää hyökkäämään jättämällä sotilaallisia tyhjiöitä, joten kaikkien maiden kannattaa pitää huolta siitä, että rajoilla on tarpeeksi tulivoimaa vastassa mahdollista hyökkääjää vastaan. Länsimailla, jotka kuuluvat Natoon, on kyky puolustautua.
Sekin on myönnettävä, ettei kaikilla valtioilla ole tukijoita, vaan niiden on turvauduttava vain omiin voimiinsa. Peloke on silloin sissisodassa, joka pitkittyneenä heikentää hyökkääjänkin voimia melkoisesti.
Syyllistävän sormen heiluttelu ei ole enää oikea tie pyrkiä pitämään yllä ihmisoikeuksia kunnioittavaa hallintoa Euroopassa, sillä vanha manner on kaikkein inhimillisin paikka elää nykyisin. Julmia tapoja käyttävät muut, joilla ei ole halua tunnustaa historian painolastiaan oikeaksi. Onko mahdollista syyllistyä vainoon, jos on äsken itse vapautunut ikeen alta?
Mikäli haluaa kuulua itsenäisiin, ihmisoikeuksia kunnioittaviin valtioihin, pesäero sotilaallisen voiman ihannointiin ja käyttöön on hyvä tehdä sekä sanoin että teoin. Koska maailma ei ole lähiaikoina muuttuva paratiisiksi, paras on saada aikaan selkeät rajat, joita itsekukin kunnioittaa omassa valtiossaan.
Muita ei kannata yllyttää hyökkäämään jättämällä sotilaallisia tyhjiöitä, joten kaikkien maiden kannattaa pitää huolta siitä, että rajoilla on tarpeeksi tulivoimaa vastassa mahdollista hyökkääjää vastaan. Länsimailla, jotka kuuluvat Natoon, on kyky puolustautua.
Sekin on myönnettävä, ettei kaikilla valtioilla ole tukijoita, vaan niiden on turvauduttava vain omiin voimiinsa. Peloke on silloin sissisodassa, joka pitkittyneenä heikentää hyökkääjänkin voimia melkoisesti.
Vastaukset 4
Vanhimmat
"Mies" umpisolmussa väitteineen. Ei järjen hiventä, haiventa, rihmaa alastomassa auktoriteetti uskoisuudessa.
Johan on ruotsinkielisten etunimi, ja voi olla, että hän on umpisolmussa väitteineen samoin kuin Kitisen Keino. Mutta auktoriteettiuskoinen toki kirjoitetaan yhteen, kuten kaikki vähänkin järjelliset tekevät. Jopa Johan osaa sen verran suomea, joten hän on järkevämpi kuin hörhöilevä Kitisen Keino. (heh)
Vetosolmu on hyvinkin oikeilla jäljillä. Valtioiden historia pitää ottaa opin kannalta, eikä tuomitsenisen kannalta. Ensimmäinen askel muutokselle on juuri oman historian tunnustaminen ja analysointi.
Sitten EU:n puolustuksesta
Vielä muutama vuosi sitten ajattelin itsekin hyvin voimakkaasti, että varustelu rajoilla ja puolustusvoiman lisääminen ovat paras keino ehkäistä aseellinen hyökkäys maahamme tai EU:hun. Nyt olen alkanut enemmänkin luottaa vankkoihin yhteistyösiteisiin ja valtioiden välisiin sopimuksiin. Toki puolustus pitää olla uskottava ja kattaa koko rajamaa-alue ja muut strategisesti tärkeät alueet, mutta varsinkin EU:n tasolla luotan siihen, että sodat voidaan tehdä sitoumuksilla lähes mahdottomiksi.
Puolustuksen uskottavuutta voidaan lisätä myös keskittymällä laatuun ja osallistumalla kansainvälisiin operaatioihin. Suomi on onnistunut niittämään hyvän maineen itselleen kansainvälisissä rauhanturvatehtävissä, mikä nostaa enemmän puolustusvoimamme uskottavuutta, kuin määrällinen tieto varustelumme laajuudesta.
Maapallo on jaettu reviireihin, joita hallitaan asein, eikä hyvä tahto ole kuin apurina silloin, kun riitoja puolitetaan. Jos itänaapuri aseistaa väkeään, meidän on tehtävä samoin. Perinteinen rynnäkkökivääri tai käsikranaatti on yhä hyvä vehje, jos joudutaan sissisotaan.
Pro Karelian sivuilta olen lueskellut, kuinka siellä syyllistetään väkeä suuntaan jos toiseen. Joku on muka ampunut vihollisen pään yli, kun on puolustanut talvisodassa maatamme. Punaiset puhuvat karkureiden ampumisista ja lahtareista. Oikeasti kyse on siitä, ettei sisällissodan traumoja ole vielä käsitelty loppuun, koska kumpikin osapuoli jatkaa yhä turhaa suun jauhamistaan.
Osa äkkivääristä syyllistää meitä juutalaisten teloituksista, mikä selittyy osin sillä, että olimme saksalaisten aseveljinä jatkosodassa. Peilistä heijastuu ikävä mielikuva heti, jos on tehty pienikin virhe sota-aikana jotain yksilöä kohti. Kaikkein selkeintä olisi tunnustaa, ettei suomalainen ole ihmistä kummempi sodassakaan.
Meidän tulee varautua jo nyt Natoon tietyin tavoin. Ensiksi Nato kai vaatii, että tietty prosentti kansantulosta on käytettävä puolustukseen. Sotilasliitolle maksetaan siis se summa mikä nykyäänkin, mutta loppuosa käytetään itsenäisen puolustuksen ylläpitoon.
Saksalaisten turha syyllistäminen lopetettava, sillä takuuksi pitää riittää se, että Saksa on sitoutunut vastustamaan etnisiä puhdistuksia, kuten se on jo vuosikymmenet tehnyt. Turha on syyllistää venäläisiäkään, jos he tunnustavat vainot muillekin julkisesti.
On siis nollattava syyllisyyksien historia ja kyettävä pikemmin tukemaan tulevaisuuden rakentamista Euroopan Unioniksi, missä pidetään huoli ihmisyyden lisäksi ulkoisten rajojen koskemattomuudesta.