puukattila

Meillä rakenteilla 190 m2 talo ja puolilämmin 120 m2 talli/varasto. Vesikeskuslämmitys pattereilla ja osittain lattialämmitys.

Lämmönlähteeksi tulee puukattila, sellainen moderni alapalokattila ja sen kaveriksi 3000 - 4000 litraa varaajakapasiteettia.

Kattilassa iso varastopesä puolen metrin puille ja tavoitteena on että yhdellä täytöllä vuorokauden lämmöntarve pakkasillakin. Eli töistä tullessa kattilan lataus ja sytytys, sen jälkeen automatiikka hoitaa asian loppun. Lauhemmilla keleillä parin päivän välein tai harvemminkin.

Kattilaa en ole ostanut vielä, se pitää tosiaan olla alapalokattila keraamisella arinalla.

Kattilan tehon, varaajan koon ja lämmönsiirtoputkiston laskenta on hallinnassa, mutta onko netissä pattereiden mitoitusohjelmaa?

Perustaja kirjoitti:

Meillä rakenteilla 190 m2 talo ja puolilämmin 120 m2 talli/varasto. Vesikeskuslämmitys pattereilla ja osittain lattialämmitys.

Lämmönlähteeksi tulee puukattila, sellainen moderni alapalokattila ja sen kaveriksi 3000 - 4000 litraa varaajakapasiteettia.

Kattilassa iso varastopesä puolen metrin puille ja tavoitteena on että yhdellä täytöllä vuorokauden lämmöntarve pakkasillakin. Eli töistä tullessa kattilan lataus ja sytytys, sen jälkeen automatiikka hoitaa asian loppun. Lauhemmilla keleillä parin päivän välein tai harvemminkin.

Kattilaa en ole ostanut vielä, se pitää tosiaan olla alapalokattila keraamisella arinalla.

Kattilan tehon, varaajan koon ja lämmönsiirtoputkiston laskenta on hallinnassa, mutta onko netissä pattereiden mitoitusohjelmaa?

Lue lisää

Kestää se valuarinakin jopa parikymmentä vuotta oikein käytettynä. Väärin käytettynä sen taas voi polttaa rikki parissa vuodessa. Alapaloisessa on tärkeää että polttoaine ei makaa tiivinä kerroksena arinan päällä vaan että ilma pääsee kiertämään kaikilta puolilta. Silloin arina jäähtyy, puu palaa puhtaasti ja polttoainetta säästyy.

tollaset idiootit ottaa pannuun, kaveri kysyi puukattiloista tietoa ja aikoo lämmittää puilla talonsa. Eikä varmaankaan ole kiinnostunut jos sinun mielestä se öljyllä lämmitäminen on ainoa oikea vaihtoehto.

Terve!

On sulla puupää ainaskin iso varaaja, onko tosiaan siis 5500 litraa? Miten kauan menee, kun kokonaan lämpeää esim 80 asteeseen? Kuitenkin aika hyvin eristetty, että vissiin pitää lämmön?

Paisuntasäiliön mitoituksessa kannattaa kysyä neuvoja ammatti-ihmisiltä, ne ne osaa laskea ja tässäkin asiassa kannattaa pelata varman päälle, eikä ottaa liian pientä paisuntasäiliötä. Hommansa se on senkin vaihtamisessa.


http://www.jamatek.fi/Jama/jama.nsf/ja_productview/CB3DFFF599A41C06C2256A69003EDCC0?OpenDocument&page=Tuotteet&subpage=Kiinte%E4n polttoaineen kattilat&Category=PUU 141


Joo mulla on ollut jonkin aikaa tuo Jämän 141 puukattila, ja se kyllä ainakin mulla 2000 litran varaajan kanssa on melko lyömätön pari. Vesi lämpenee äkkiä ja kuulin tutuilta, että Jämän vanhempaan vastaavaan malliin verrattuna tämä 141 on nopeampi ja tehokkaampi.

Kattila on kohtuu helppo pitää puhtaana, pystyy itse nuohousluukuista käsin rassaamaan noet pois. Tärkeä ominaisuus on tuo puhdistus, koska sen tehokkaammin se toimii, mitä puhtaampi kattila on. Se noki ja tuhka, mitä seinämiin jää kiinni, toimii eristeenä ja halot lämmittää harakoita.

Huomasin just tuosta yläpuolelta, ettei tällä foorumilla sais mainostaa tuotetta, mutta kun kerran kysyttiin käyttökokemuksia, niin typeräähän se olis nimettömistä kattiloista puhua. No, ettei ihan mainostamiseksi menis, niin sen vois vielä sanoa, että kattilassa oleva paine/lämpömittari hajosi vajaan kymmenen vuoden käytön jälkeen. Alkoi tiputtaa vettä lävitseen. Menin sitten ostamaan uutta, niin ei sekään maksanut kuin jotain 35e ja oli helppo vaihtaa. Jos tääkin kestäis nyt edes sen 10v, niin en sanois hirveäksi kustannuseräksi :)

Kysy vaan lisää aloittaja, jos haluat tarkempia tietoja.

Dynamite man kirjoitti:

Terve!

On sulla puupää ainaskin iso varaaja, onko tosiaan siis 5500 litraa? Miten kauan menee, kun kokonaan lämpeää esim 80 asteeseen? Kuitenkin aika hyvin eristetty, että vissiin pitää lämmön?

Paisuntasäiliön mitoituksessa kannattaa kysyä neuvoja ammatti-ihmisiltä, ne ne osaa laskea ja tässäkin asiassa kannattaa pelata varman päälle, eikä ottaa liian pientä paisuntasäiliötä. Hommansa se on senkin vaihtamisessa.


http://www.jamatek.fi/Jama/jama.nsf/ja_productview/CB3DFFF599A41C06C2256A69003EDCC0?OpenDocument&page=Tuotteet&subpage=Kiinte%E4n polttoaineen kattilat&Category=PUU 141


Joo mulla on ollut jonkin aikaa tuo Jämän 141 puukattila, ja se kyllä ainakin mulla 2000 litran varaajan kanssa on melko lyömätön pari. Vesi lämpenee äkkiä ja kuulin tutuilta, että Jämän vanhempaan vastaavaan malliin verrattuna tämä 141 on nopeampi ja tehokkaampi.

Kattila on kohtuu helppo pitää puhtaana, pystyy itse nuohousluukuista käsin rassaamaan noet pois. Tärkeä ominaisuus on tuo puhdistus, koska sen tehokkaammin se toimii, mitä puhtaampi kattila on. Se noki ja tuhka, mitä seinämiin jää kiinni, toimii eristeenä ja halot lämmittää harakoita.

Huomasin just tuosta yläpuolelta, ettei tällä foorumilla sais mainostaa tuotetta, mutta kun kerran kysyttiin käyttökokemuksia, niin typeräähän se olis nimettömistä kattiloista puhua. No, ettei ihan mainostamiseksi menis, niin sen vois vielä sanoa, että kattilassa oleva paine/lämpömittari hajosi vajaan kymmenen vuoden käytön jälkeen. Alkoi tiputtaa vettä lävitseen. Menin sitten ostamaan uutta, niin ei sekään maksanut kuin jotain 35e ja oli helppo vaihtaa. Jos tääkin kestäis nyt edes sen 10v, niin en sanois hirveäksi kustannuseräksi :)

Kysy vaan lisää aloittaja, jos haluat tarkempia tietoja.

Lue lisää

Normaalisti ajoitan lämmityksen siten, että ylimmässä mittarissa on noin 50-60 astetta (30cm ylhäältä) ja puoli metriä alempana noin 35 astetta. Säästä riippuen alimmaiset mittarit ovat 25-35 astetta (lattialämmityksen paluulämpötila). Puumäärä mitä illassa poltan on noin 0,25m3 ja aikaa siihen menee reilu 5 tuntia. Ideahan ei ole ladata aina pönttöä täysin kuumaksi, vaan tarvittaessa se sitten lämmitetään esim. 95 asteeseen ylhäältä alas asti. Silloin voi olla jo kovillakin pakkasilla kolmisen päivää poissa kotoa, eikä tarvitse kääntää varalla olevia vastuksia käyttöön.

Paras ja samalla kylläkin kallein on alapalokattila jossa on erillinen jälkipolttokammio. Tällöin saadaan puhtain palaminen ja samalla paras hyötysyhde.

Itse olen lämmittänyt vanhalla Jämä yläpalokattilalla kymmenen vuotta (varaajan latauskattilana), ongelma oli se että kattila nokeentui todella helposti vaikka kuinka yritti säätää ilmamääriä. Sen jälkeen lämpö meni sananmukaisesti harakoille.

Uuteen talooni tulee alapalokattila (Arimax, VETO, Jämä tai Ecopuu), teholtaan noin 40 kW ja isolla varastopesällä. Tavoitteena on tehokas palaminen ja yksi pesän täyttö illalla. Kattila toimii latauskattilana.

Rica näyttää hyvältä esitteissä, mutta on kallis! Valurauta on kallis. mutta kestävä... tosin vanha Jämäni on vuodelta 71 ja edelleen hyvässä kunnossa, ei näkyviä syöpymiä.

Käänteispalokattilassa palaminen
tapahtuu kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa puut kaasutetaan ja sen jälkeen kaasut poltetaan vielä jälkipolttopesässä. Näin saavutetaan mahdollisimman tehokas palamistulos ja vähäinen tuhkanmuodostus. Tehokkaan palamisen ja kattilan korkean hyötysuhteen ansiosta lämmitystyön määrä ja kattilan nuohoustarve ovat vähäiset. Kattilan tehokkuus perustuu pystykonvektiorakenteeseen, joka luovuttaa palamisessa syntyneen lämmön tehokkaasti kattilaveteen. Rakenne helpottaa myös
kattilan puhdistusta ja syntynyt tuhka pääsee
putoamaan vapaasti alas. Kattilan ylöspäin lähtevässä savusolassa on varmatoiminen savukaasuimuri, joka edesauttaa tehokasta syttymistä ja puhdasta palamista. Kattila toimii savukaasuimurin ansiosta hyvin myös matalilla savuhormeilla varustetuissa rakennuksissa.
Kattilan keraamisella arinalla varustettuun 120 litran tulipesään mahtuvat myös puolen metrin halot, mikä vähentää oleellisesti lämmitystyön määrää. Kattila tulee aina liittää lämminvesivaraajaan, suositeltava
tilavuus on 1500-2500 litraa.

Yläpalokattilassa koko polttoainemäärä osallistuu samanaikaisesti polttoon. Tästä seuraa, että kattilan polttoteho on alussa suurimmillaan ja pienenee sitä mukaa, kun polttoaine vähenee arinalla. Kattilaa ei suositella käytettäväksi ilman varaajaa. Yläpalokattilan valinta tulee kyseeseen, mikäli rakennuksen hormin korkeus ei riitä alapalokattilalle ja/tai asennustilaa ei ole riittävästi alapalokattilaa varten.
Yläpalokattilan hyötysuhde on aika kaukana vastaavasta alapaloisesta tai käänteispaloisesta kattilasta.

Alapalokattila on polton tehokkuuden ansiosta käänteispalokattilan ohella paras kiinteän polttoaineen kattilatyyppi.
Polttoaineen palaminen tapahtuu kaksivaiheisesti:
- ensimmäisessä vaiheessa polttoaine kaasuuntuu arinalla hiilloksen ja ensiöilman vaikutuksesta
- toisessa vaiheessa kaasuihin sekoittuu esikuumennettu toisioilma, jolloin palaminen tapahtuu täydellisesti kattilan jälkipolttopesässä
Puuta poltettaessa viimeiset puussa olevat kaasuyhdisteet syttyvät vasta 900°C kuumuudessa. Useimmista kattiloista nämä yhdisteet "karkaavat" palamattomina ulos aiheuttaen vain kattilan pikeentymisen ja polttoaineen kulutuksen kasvun. Vain keraamisesti vuoratussa jälkipolttopesässä
saavutetaan riittävän korkea lämpötila kaikkien kaasuyhdisteiden polttamiseksi.

"Varaava puukeskuslämmitys vähentää päästöjä
Varaavan lämmitystavan valinta ja kuivan polttopuun käyttö vähentävät tehokkaasti puukeskuslämmityksen ympäristöpäästöjä. Kertalatauksella käytettävä alapalo- tai käänteispalokattila tuottaa jopa 30 kertaa vähemmän päästöjä kitupoltolla toimivaan yläpalokattilaan verrattuna. Päästöerot johtuvat palamisen puhtaudesta. Lämminvesivaraajaan yhdistetty alapalokattila polttaa puun tehokkaasti parissa tunnissa, jonka jälkeen kattila sammuu. Jatkuvatoimisen yläpalokattilan lämpötehoa säädetään palamisilmaa rajoittamalla, jolloin ympäristöön pääsee runsaasti palamattomia kaasuja. Yli 90 prosenttia energiantuotannon häkä- ja metaanipäästöistä tupruaa tavallisten puunpolttajien piipuista. Suomen omakotitaloista noin neljännes eli 250 000 taloutta lämpiää pääasiassa puulla. Joka viides puukeskuslämmitys käyttää saastuttavaa kitupolttotekniikkaa. Pahimpia ilmanpilaajia ovat ensisijassa öljylle suunnitellut kaksoispesäkattilat. Niiden rakenteessa on tingitty puun puhtaan polton vaatimuksista. Parhaissa käänteispalokattiloissa palotapahtuma käännetään savukaasuimurin avullla "ylösalaisin". Savukaasut johdetaan keraamisen arinan lävitse alakautta niin ikään keraamiseen jälkipalotilaan, jossa ne palavat noin 1000 asteen lämmössä mahdollisimman täydellisesti."

...on toinen vaihtoehto mistä nuo ylläolevat tiedot kopsasin.

http://www.thermia.fi/pdf/puulampo.pdf

Putkimies kirjoitti:

...on toinen vaihtoehto mistä nuo ylläolevat tiedot kopsasin.

http://www.thermia.fi/pdf/puulampo.pdf

Lue lisää

Jos putkimiestä on uskominen niin valinta on Rican valurautainen käänteispalokattila. Kestävä ja tehokas. Ylä- ja alapalokattilat pitää siis jättää kauppaan?

Jokke kirjoitti:

Jos putkimiestä on uskominen niin valinta on Rican valurautainen käänteispalokattila. Kestävä ja tehokas. Ylä- ja alapalokattilat pitää siis jättää kauppaan?

>Jos putkimiestä on uskominen niin valinta on >Rican valurautainen käänteispalokattila. Kestävä >ja tehokas. Ylä- ja alapalokattilat pitää siis >jättää kauppaan?

Ei ole yksioikoista vastausta tuohon. Jolla on puuta vaikka naapureille jakaa ja aikaa polttaa sitä voi hyvin valita edullisemman yläpalokattilan.
Rican valurautainen käänteispalokattila on varmaan hyvä mutta rakenne (valu) kuullostaa aika kalliilta. Käänteispalokattila löytyy myös Arimaxilta (Polaric 35) ja sielläkin se on hinnaston yläpäässä. Mutta näinhän se on aina, tehokkaammasta mallista saa maksaa hiukan enemmän.

Putkimies kirjoitti:

>Jos putkimiestä on uskominen niin valinta on >Rican valurautainen käänteispalokattila. Kestävä >ja tehokas. Ylä- ja alapalokattilat pitää siis >jättää kauppaan?

Ei ole yksioikoista vastausta tuohon. Jolla on puuta vaikka naapureille jakaa ja aikaa polttaa sitä voi hyvin valita edullisemman yläpalokattilan.
Rican valurautainen käänteispalokattila on varmaan hyvä mutta rakenne (valu) kuullostaa aika kalliilta. Käänteispalokattila löytyy myös Arimaxilta (Polaric 35) ja sielläkin se on hinnaston yläpäässä. Mutta näinhän se on aina, tehokkaammasta mallista saa maksaa hiukan enemmän.

Lue lisää

Messuilla katselin punaista Rica- kattilaa, näytti kätevältä. No muuta en tiedäkkään, olisko
varteen otettava 180 neliöiseen taloon PILPIN
kaveriks höystettynä parin kuution varaajalla.
Puuta on nurkalla. Kattila näytti olevan keraamisella sisuksella.

tai sellanen kirjoitti:

Messuilla katselin punaista Rica- kattilaa, näytti kätevältä. No muuta en tiedäkkään, olisko
varteen otettava 180 neliöiseen taloon PILPIN
kaveriks höystettynä parin kuution varaajalla.
Puuta on nurkalla. Kattila näytti olevan keraamisella sisuksella.

Lue lisää

Itse olen pari vuotta käyttänyt JÄMÄ Nature alapalokattilaa. Puiden tarve väheni vanhaan yläpaloseen verrattuna kolmanneksen ja tuhkaa tulee selvästi vähemmän. Polttamisesta ja sytyttämisestä sain neuvoa valmistajalta suoraan kun muutaman kerran soittelin.Ei olis kyllä muuten onnistunut.