http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:9:0:0:0;4:139:0:0:0;4:140:0:0:0;4:8:0:1:2008-09-18,104:8:565203,1:0:0:0:0:0:
Armeijan pienenevät ikäluokat koettelevat puolustusstrategiaa
Puolustusvoimien selvityksen mukaan varusmiespalveluksen suorittaneiden osuus ikäluokan miehistä on painunut alle maagisen 70 prosentin rajan, keskimäärin 65 prosenttiin. Vastaisuudessakin prosenttiluku näyttää olevan pienenemään päin.
Vielä jokin aika sitten armeijan käyneiden osuus ikäluokan miehistä oli noin 80 prosenttia.
Koulutettavien joukon pieneneminen johtuu muun muassa palveluksen keskeyttäneiden kasvavasta määrästä. Viime vuonna peräti 17 prosenttia varusmiehistä jätti palveluksensa kesken.
Valtaosa keskeytyksistä johtui erilaisista sopeutumis- ja persoonallisuushäiriöistä sekä masennuksesta ja ahdistuneisuudesta. Luvut ovat hälyttäviä paitsi varusmieskoulutuksen ja reservin ylläpidon, myös puhtaasti kansanterveyden kannalta.
Vastaavasti siviilipalvelus ei ole samaan aikaan kasvattanut suosiotaan. Sillä varusmiespalveluksen suorittaneiden alhaista osuutta ei voida selittää.
Puolustusvoimien kokoamat luvut tarkoittavat, että varusmiespalvelu on liukunut lähemmäs vapaaehtoisuutta. Suomi on seuraamassa Ruotsin mallia.
Suomen puolustusoppien kulmakivinä ovat perinteisesti olleet yleinen asevelvollisuus, suuri ja koulutettu reservi sekä itsenäinen ja uskottava, koko maan kattava puolustus. Nämä peruspilarit ovat horjumassa tai ainakin muuttumassa.
Varusmiespalveluksen suorittaneiden osuuden tipahtaminen alle 70 prosentin rajan on vain yksi askel muutosten tiellä. Tällaisilla prosenttiluvuilla yleisestä asevelvollisuudesta puhuminen alkaa olla harhaa.
Puolustusvoimien muutoksissa euro on ankara konsultti. Huimasti kallistuneiden materiaalihankintojen takia puolustusmäärärahat eivät riitä kunnolla kuin tärkeimpien operatiivisten joukkojen varustamiseen. Hankinnat ohjautuvat lähes 90-prosenttisesti valmiusprikaateille.
Puolustusvoimissa on jo hyvän aikaa sitten todettu, että ison reservin kouluttamiseen ja varustamiseen ei Suomella ole varaa. Sodan ajan joukkojen määrää on ollut pakko pudottaa.
Tämä puolestaan tarkoittaa toisen peruspilarin, koko maan kattavan puolustuksen, horjumista. Se ei nykyisillä rahoilla, kalustolla eikä vahvuuksilla onnistu.
Kauan odotetussa, vuoden lopulla julkaistavassa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa pilareihin otetaan taas kantaa. On mielenkiintoista nähdä, millaisia reunaehtoja keskeisiin strategioihin kirjoitetaan.
Myllerrysten keskellä yleisen asevelvollisuuden säilyttäminen on silti tärkeää. Järjestelmä lujittaa laajasti puolustustahtoa, mahdollistaa kohtuullisen kokoisen reservin ja on kustannuksiltaan edullinen.
Pakka-armeijaan ei Suomi ole menossa. Turvallisuus- ja puolustusyhteistyössä turvaudutaan vastakin kansainvälisiin järjestöihin ja itsenäiseen puolustukseen, toki Naton kumppanina.
Naton jäsenyys siirtyi Georgian tapahtumien myötä entistä kauemmas.
Julkaistu 18.9.2008 2:31:41 Lähde: Turun sanomat
Armeijan pienenevät ikäluokat koettelevat puolustusstrategiaa
Puolustusvoimien selvityksen mukaan varusmiespalveluksen suorittaneiden osuus ikäluokan miehistä on painunut alle maagisen 70 prosentin rajan, keskimäärin 65 prosenttiin. Vastaisuudessakin prosenttiluku näyttää olevan pienenemään päin.
Vielä jokin aika sitten armeijan käyneiden osuus ikäluokan miehistä oli noin 80 prosenttia.
Koulutettavien joukon pieneneminen johtuu muun muassa palveluksen keskeyttäneiden kasvavasta määrästä. Viime vuonna peräti 17 prosenttia varusmiehistä jätti palveluksensa kesken.
Valtaosa keskeytyksistä johtui erilaisista sopeutumis- ja persoonallisuushäiriöistä sekä masennuksesta ja ahdistuneisuudesta. Luvut ovat hälyttäviä paitsi varusmieskoulutuksen ja reservin ylläpidon, myös puhtaasti kansanterveyden kannalta.
Vastaavasti siviilipalvelus ei ole samaan aikaan kasvattanut suosiotaan. Sillä varusmiespalveluksen suorittaneiden alhaista osuutta ei voida selittää.
Puolustusvoimien kokoamat luvut tarkoittavat, että varusmiespalvelu on liukunut lähemmäs vapaaehtoisuutta. Suomi on seuraamassa Ruotsin mallia.
Suomen puolustusoppien kulmakivinä ovat perinteisesti olleet yleinen asevelvollisuus, suuri ja koulutettu reservi sekä itsenäinen ja uskottava, koko maan kattava puolustus. Nämä peruspilarit ovat horjumassa tai ainakin muuttumassa.
Varusmiespalveluksen suorittaneiden osuuden tipahtaminen alle 70 prosentin rajan on vain yksi askel muutosten tiellä. Tällaisilla prosenttiluvuilla yleisestä asevelvollisuudesta puhuminen alkaa olla harhaa.
Puolustusvoimien muutoksissa euro on ankara konsultti. Huimasti kallistuneiden materiaalihankintojen takia puolustusmäärärahat eivät riitä kunnolla kuin tärkeimpien operatiivisten joukkojen varustamiseen. Hankinnat ohjautuvat lähes 90-prosenttisesti valmiusprikaateille.
Puolustusvoimissa on jo hyvän aikaa sitten todettu, että ison reservin kouluttamiseen ja varustamiseen ei Suomella ole varaa. Sodan ajan joukkojen määrää on ollut pakko pudottaa.
Tämä puolestaan tarkoittaa toisen peruspilarin, koko maan kattavan puolustuksen, horjumista. Se ei nykyisillä rahoilla, kalustolla eikä vahvuuksilla onnistu.
Kauan odotetussa, vuoden lopulla julkaistavassa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa pilareihin otetaan taas kantaa. On mielenkiintoista nähdä, millaisia reunaehtoja keskeisiin strategioihin kirjoitetaan.
Myllerrysten keskellä yleisen asevelvollisuuden säilyttäminen on silti tärkeää. Järjestelmä lujittaa laajasti puolustustahtoa, mahdollistaa kohtuullisen kokoisen reservin ja on kustannuksiltaan edullinen.
Pakka-armeijaan ei Suomi ole menossa. Turvallisuus- ja puolustusyhteistyössä turvaudutaan vastakin kansainvälisiin järjestöihin ja itsenäiseen puolustukseen, toki Naton kumppanina.
Naton jäsenyys siirtyi Georgian tapahtumien myötä entistä kauemmas.
Julkaistu 18.9.2008 2:31:41 Lähde: Turun sanomat
Vastaukset 2
Vanhimmat
Niin vaan tossa Turun Sanomien artikkelissa väitetään, että vain noin 65 prosenttia enää suorittaisi armeijan loppuun. Kyllä on orja-armeijan tuho lähellä jo. Toivottavasti tammikuun saapumiserässä tehdään taas uusia ennätyksiä.
Tällaiset uutiset ovat todella iloisia uutisia kun mennään kohti sivistynyttä yhteiskuntaa missä ei syrjitä ja syyllistetä viattomia armeijan käymättömiä miehiä.
Toisin kuin RP, minä pidän huolestuttavana noiden prosenttein kasvua. Katsos, jos siviilipalveluksen suorittaneiden määrä EI kasva, mutta armeijan keskeyttäneiden tai sen suorittamatta jättäneiden määrä kasvaa, se merkitsee entistä enemmän C-, D- ja E-paperit saaneita. Ja sehän kerrotaan uutisessakin.
"Valtaosa keskeytyksistä johtui erilaisista sopeutumis- ja persoonallisuushäiriöistä sekä masennuksesta ja ahdistuneisuudesta. Luvut ovat hälyttäviä paitsi varusmieskoulutuksen ja reservin ylläpidon, myös puhtaasti kansanterveyden kannalta."
Eli Nuorisomme voi nykyään entistä pahemmin, ja näyttää siltä että armeija on ensimmäinen paikka monelle missä tämä huomataan tosissaan. Ja sitten seuraa maitojunareissu kotiin. Jos nuorisomme terveydenhuolto olisi kohdillaan tätä ongelmaa ei olisi eikä lehdistä tarvitsis lukea kuinka nuori mie tappaa toisia nuoria päästäkseen hoitoon.
"Tämä puolestaan tarkoittaa toisen peruspilarin, koko maan kattavan puolustuksen, horjumista. Se ei nykyisillä rahoilla, kalustolla eikä vahvuuksilla onnistu."
Periaatteessa kyllä, periaatteessa ei. Koko maan kattava puolustus tarkoittaa sitä, että jokaiselle alueelle löytyy ainakin jonkin verran siellä taistelemaan koulutettuja joukkoja. Tottakai Lappiin ei saada uusia taistelupanssarivaunuja ja helikoptereita, mutta entä sitten? Lappi ei ole niille niin otollista maastoa, toisin kuin etelä-Suomi.
Muuten tuo kirjoitus komppaa mielipidettäni armeijan uudistumistarpeesta, joten en kommentoi enempää.