kosteusvaurioista

Kyllä autoissa on läpiveto.
Siis eihän lämmin-ilma puhallinkaan toimis ellei ilma pääsit ulos jostakin kun se ottaa raitista ilmaa sisälle jos säätimet on säädetty siihen asentoon. Jos auto on ihan tiivis niin sehän olis suorastaan hengen vaarallinen jo siinäkin mielessä että happi loppuis! Tiivis ajopeli kerää hengityksen mukana poistuvan kosteuden seiniin, ikkunoihin jne..
Vainuissa kans on läpiveto. Yleensä lattiassa on reikä josta virtaa raitista ilmaa sisään ja katossa venttiilit ulosvirtausta varten joita EI SAA sulkea turvallisuus syistä. Lisäksi tuulettamisen tehostamiseksi monissa malleissa on erilliset tuuletus luukut ikkunoiden lisäksi.

eräs kirjoitti:

Kyllä autoissa on läpiveto.
Siis eihän lämmin-ilma puhallinkaan toimis ellei ilma pääsit ulos jostakin kun se ottaa raitista ilmaa sisälle jos säätimet on säädetty siihen asentoon. Jos auto on ihan tiivis niin sehän olis suorastaan hengen vaarallinen jo siinäkin mielessä että happi loppuis! Tiivis ajopeli kerää hengityksen mukana poistuvan kosteuden seiniin, ikkunoihin jne..
Vainuissa kans on läpiveto. Yleensä lattiassa on reikä josta virtaa raitista ilmaa sisään ja katossa venttiilit ulosvirtausta varten joita EI SAA sulkea turvallisuus syistä. Lisäksi tuulettamisen tehostamiseksi monissa malleissa on erilliset tuuletus luukut ikkunoiden lisäksi.

Lue lisää

Eiköhä se seinäpinnoissa,peilissä ja laseissa näkyvä kosteus ole eriasia
kuin kosteus tai suorastaa vesi seinän sisällä. Seinän rakenne on sellainen että ulkona on pelti välissä eriste sisäpuolella muovitapetilla pinnoitettu vaneri.Rakenne ei pahemmin hengitä. Eristeenä yleensä styroksi joka kyllä imee itseensä kosteutta aika paljon kun vuoto satuu olemaan rakentessa.
Monasti kun on purettu seinärakennetta vaikka sisäpuolelta irrottaa sen muovipinnoitetun levy ja puhaltimilla kuivataa styroksia se ei tahdo kuivua läpiasti edes 2 viikossa kuin vähän pinnasta.

märkä kirjoitti:

Eiköhä se seinäpinnoissa,peilissä ja laseissa näkyvä kosteus ole eriasia
kuin kosteus tai suorastaa vesi seinän sisällä. Seinän rakenne on sellainen että ulkona on pelti välissä eriste sisäpuolella muovitapetilla pinnoitettu vaneri.Rakenne ei pahemmin hengitä. Eristeenä yleensä styroksi joka kyllä imee itseensä kosteutta aika paljon kun vuoto satuu olemaan rakentessa.
Monasti kun on purettu seinärakennetta vaikka sisäpuolelta irrottaa sen muovipinnoitetun levy ja puhaltimilla kuivataa styroksia se ei tahdo kuivua läpiasti edes 2 viikossa kuin vähän pinnasta.

Lue lisää

Joo toi kait on vähä arvotus , mutta toinen kysymys, kun tossa vaunussa on vetokoukun vieressä toi vaijeri, mikä merkitys sillä on , ja mihin se kiinnitetään. Oon 16v ja kaverin kanssa pähkäilty usein. Mutta eiköhän joku kohta senkin kerro.

Joonas kirjoitti:

Joo toi kait on vähä arvotus , mutta toinen kysymys, kun tossa vaunussa on vetokoukun vieressä toi vaijeri, mikä merkitys sillä on , ja mihin se kiinnitetään. Oon 16v ja kaverin kanssa pähkäilty usein. Mutta eiköhän joku kohta senkin kerro.

Lue lisää

Se pannaan autoon kiinni ja jos satuu huomo munkki et vaunu meinaa karata, eli hyppää nupista irti vetää se vaijeri vaunun käsijarrun kiinni jottei vieri hevon kuu.een. Ja se vaijeri ei saa olla liian paksu että sekin katkeis sitten viimetteks. Kerää laumas koolle ja sivistä niitä ny.

Joonas kirjoitti:

Joo toi kait on vähä arvotus , mutta toinen kysymys, kun tossa vaunussa on vetokoukun vieressä toi vaijeri, mikä merkitys sillä on , ja mihin se kiinnitetään. Oon 16v ja kaverin kanssa pähkäilty usein. Mutta eiköhän joku kohta senkin kerro.

Lue lisää

Jos vaunu irtoaa vetokoukusta, vaijeri kiristyy ja vetää vaunun käsijarrun päälle. Tämän seurauksena vaunun vauhti hidastuu ja vaijeri katkeaa. Sähkökaapeli irtoaa liittimestään tai katkeaa. Hyvällä tuurilla vaunu pysyy tiellä ja voidaan kytkeä uudelleen autoon. Jyrkässä alamäessä vaijeri ei kiristy, vaan vaunu rytisee auton perään.

Vaijerin päässä oleva koukku liitetään auton vetokoukun vieressä olevaan reikään/lenkkiin.

Kosteuden jäämiseen vaunun seinärakenteeseen on 2 syytä.
Ensimmäinen on se, että ulkoseinät vuotavat ja vesi pääsee eristeeseen. Koska ulkopinta on peltiä ja sisäpinta muovia, niiden läpi ei kosteus haihdu kovin helposti. Kosteus tulee tällöin seinään vetenä ja haihtuu höyrynä ja höyry vaatii suuremmat reiät poistuakseen.
Toinen syy on se, että ilmassa on aina kosteutta. Lämmin ilma pystyy sitomaan sitä enemmän kuin kylmä. Luonnossa kaikki pyrkii tasaantumaan, jolloin lämpimästä ilmasta siirtyy kosteutta kylmempään (johtuu höyryn ns. osapaineista). Talvella lämmitettäessä sisällä on lämmin ja ulkona kylmä, jolloin sisältä siirtyy höyrynä kosteutta ulospäin seinärakenteen pienistä reiistä. Pahimmassa tapauksessa höyry kondensoituu seinän sisällä vedeksi ja jäätyy. Tilannetta huonontaa seinän rakenne, koska ulkopuolen pelti on erittäin hyvä höyrysulku. Siksi seinä kuivaa erittäin hitaasti. Kysele koulussa lisää fysiikan opettajalta. Vaunujen rakentajiltakin on usein menneet fysiikan opetukset toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Seinässä ei yleensä ole tällainen läpiveto luonnostaan.

syy kirjoitti:

Kosteuden jäämiseen vaunun seinärakenteeseen on 2 syytä.
Ensimmäinen on se, että ulkoseinät vuotavat ja vesi pääsee eristeeseen. Koska ulkopinta on peltiä ja sisäpinta muovia, niiden läpi ei kosteus haihdu kovin helposti. Kosteus tulee tällöin seinään vetenä ja haihtuu höyrynä ja höyry vaatii suuremmat reiät poistuakseen.
Toinen syy on se, että ilmassa on aina kosteutta. Lämmin ilma pystyy sitomaan sitä enemmän kuin kylmä. Luonnossa kaikki pyrkii tasaantumaan, jolloin lämpimästä ilmasta siirtyy kosteutta kylmempään (johtuu höyryn ns. osapaineista). Talvella lämmitettäessä sisällä on lämmin ja ulkona kylmä, jolloin sisältä siirtyy höyrynä kosteutta ulospäin seinärakenteen pienistä reiistä. Pahimmassa tapauksessa höyry kondensoituu seinän sisällä vedeksi ja jäätyy. Tilannetta huonontaa seinän rakenne, koska ulkopuolen pelti on erittäin hyvä höyrysulku. Siksi seinä kuivaa erittäin hitaasti. Kysele koulussa lisää fysiikan opettajalta. Vaunujen rakentajiltakin on usein menneet fysiikan opetukset toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Seinässä ei yleensä ole tällainen läpiveto luonnostaan.

Lue lisää

Kosteusvaurion syntymiselle on mielestäni yksi yhteinen nimittäjä =talvikäyttö. Talvikäytössä saattaa syntyä ulkoperäinen vuoto johtuen lämmityksestä aiheutuvasta suuresta lämpötilavaihtelusta. Esim. joissain vaunuissa suoranainen muoviosan tai jopa pellin halkeama. Hyvin tavallinen on saumausmassan pettäminen vanhemmissa vaunuissa. "2 syyn" eli sisältä syntyvän kondesnssioveden tiivistyminen rakenteisiin johtuu taas puutteellisesta ilmanvaihdosta. Itselläni mm. eräässä saksalaisessa aivan uudessa vaunussa kuivat vaatteet kastuivat yläkaapeissa ja ylänurkkiin syntyi jopa hometta ennekuin hoksasin lykätä lämmityksen alkuvaiheessa kaikki kattoluukut täysin auki. Nykyisin käytän aina lisäpuhallinta lämmityksen alkuvaiheessa keskuslämmön lisäksi.

Miksi tehdas valmisteiset sitten tehdään sitten esim. järjestykseen (sisältä ulos) jos se ei olis paras mahdollinen?
-tapetti
-vaneri
-eriste
-alumiini pelti
Tuosta rakenneesta minulla on vain hyviä kokemuksia. Tietysti tuo vaatii silmällä pitoa ettei vesi pääse vuotamaan sisään mistään. Esim. väärät pesuaineet "kuivuttavat" tiivistemassan ja siten ongelmat usein alkavat!

Jos olen ymmärtänyt oikein niin sisäpinnan tulisi olla jonkin verran hengittävä, jotta esim. mahdollinen vuoto tulis näkyviin jo aikaisessa vaiheessa ja korjaus toimenpiteen voi aloittaa vaurioiden vielä ollessa alussa. Toiseaalta, uskoisin että sisäpinnassa oleva "hengittävä" materiaali edes auttaa ominaisuudellaan "parantamaan" tai ainakin lievittämään vuodon seurauksia jos ulkopuolen vaurio korjataan välittömästi vuodon esiin tulon jälkeen!

Minulla on sellainen tunne että jos tuollaisen mainitsemasi "tuuletus aukon" jättäisi niin se päästäs kosteuden sisään ja silloin homehtuminen ja lahoaminen alkaisi! Erohan on se että talot seisoo paikallaan ja asuntovaunut ja autot liikkuvat vauhdilla jolloin ilma vierrat kierrättää vettä ahtaisiinkin paikkoihin!

Moittikaa toki ajatustani jos olen väärässä!!!

Tuuletusrakohan on ulkoilman kosteusvaihteluiden takia se kuivattaa ulkopinnan. Kosteussulku sisäpuolellahan on sitä varten ettei sisäkosteus pääse rakenteisiin eli ajatuksesi on just päälaelleen. Jotta asuin rakennuksen tuulentuminen toteutuisi täytyisi sinun porata peltiin reikiä jotta ulkoilma kiertäisi.

topi kirjoitti:

Tuuletusrakohan on ulkoilman kosteusvaihteluiden takia se kuivattaa ulkopinnan. Kosteussulku sisäpuolellahan on sitä varten ettei sisäkosteus pääse rakenteisiin eli ajatuksesi on just päälaelleen. Jotta asuin rakennuksen tuulentuminen toteutuisi täytyisi sinun porata peltiin reikiä jotta ulkoilma kiertäisi.

Lue lisää

Olen edelleen siinä uskossa että kilpailu eri valmistajien välillä on niin kovaa että parasta pyritään käyttämään, ainakin hintaan nähden.

Mielestäni nykyinen toimii ihan hyvin jos/kun pitää tuuletuksen riittävänä. Sisäseiniinkin tuleva kosteus menee kyllä pihalle lämmityksen aikana.
Syksyn kosteus näkyy mun asuntoauton sisällä mittarin osoittaessa ajoittain jopa yli 70% kosteutta mutta silti ei ole seinät märkänä. Ja uskoisinn että jos suljen tuuletus aukot niin pian pääsen uimaan. Minun ei ole kosteuden takia tarvinnu vielä koskaan pistää lämpöä päälle. Mutta kylmillä ilmoilla asuessani olen joskus joutunut lisämään lämmityksen tehoa kun ulkoa sisälle tunkeutuva kostea ilma tuntuu epämiellyttävältä.

Jos tuuletusrako on niin hyvä niin olis varmaan valmistajilla aika alkaa suunnittelee asuntoautoja/vaunuja joissa on kaksois seinät ja katot, lattioita on jo ainakin muutamissa asuntoauto malleissa jotka on tarkoitettu talvikäytöön. Lattioiden väliin on asennettu silloin harmaavesitankki jne. pakkaselta suojaan ja samalla se varmaankin edesauttaa lattian pysymistä lämpöisenä kovallakin pakkasella.
Asiasta kolmanteen..
Tutkin tänään henkilöautoni ilmanvaihto juttuja kun se oli sisältä pahasti huurteinen.. Vika oli tietysti minussa. Peräkontissa olevan ilman ulosmenoaukon olin vahingossa tukkinut muovilla joka suojaa peräkontin lattiaa..