Jumala ja vetävä

Niin. Laskisipa joku planeettojen tarkat liikeradat tai heitettävän pallon differentiaaliyhtälön ilman vetävää voimaa niin saataisiin mielenkiintoa tähän tylsään "et voi todistaa gravitaatiota" -jauhantaan :)

Tosin ymmärrän, että loppukiri on trollailussa tehtävä sillä montaa vuotta gravitaatio ei todennäköisesti ole enää mysteeri, sillä LHC:lla mitä todennäköisimmin löydetään jotain uutta (tuskin silti Higgsin hiukkasta).

jjkkk kirjoitti:

Niin. Laskisipa joku planeettojen tarkat liikeradat tai heitettävän pallon differentiaaliyhtälön ilman vetävää voimaa niin saataisiin mielenkiintoa tähän tylsään "et voi todistaa gravitaatiota" -jauhantaan :)

Tosin ymmärrän, että loppukiri on trollailussa tehtävä sillä montaa vuotta gravitaatio ei todennäköisesti ole enää mysteeri, sillä LHC:lla mitä todennäköisimmin löydetään jotain uutta (tuskin silti Higgsin hiukkasta).

Miten kappaleesta pois päin säteilevä energia saa toisen kappaleen liikkumaan siihen suuntaan josta säteily itse tulee? magnetismissa hiukkaset joutuvat vinhasti akselinsa ympäri pyörivän hiukkasen energiakentän mukaan, pyörähtävät vajaan puoli kierrosta energiakentän mukana ja tänä aikana hiukkasen varaus muuttuu niin että sen liike pois päin vinhasti akselinsa ympäri pyörivän atomin ytimestä kiihtyy ja hiukkanen sinkoutuu seuraavan atomin ytimeen ja siirtää siihen liike-energiansa!

Missään vaiheessa ei tarvita vetävää voimaa!



Kun rautaesineen tuo magneetin lähelle, niistä avautuvat laajenevat energiakimput vuorovaikuttavat toistensa kanssa. Magneetista avautuvat energiakimput hidastavat rautaesineestä tulevia energiakimppuja ja rautaesineestä tulevat hidastavat magneetista tulevia energiakimppuja.

Näin niiden vauhti ei kiihdy. Kun magneetista tulevat energiakimput pääsevät rautaesineen sisään ja rautaesineestä tulevat magneetin sisään, saavat magneetin ja rautaesineen atomien ytimet ne itsensä kiertoradalle, niin että ne kierähtävät vajaan puolikierrosta ja sinkoutuvat siihen suuntaan josta olivat tulossa. Vauhti on kiihtynyt aivan kuten luotaimien vauhti kiihtyy planeetan ohituksen yhteydessä.

Nyt energiakimput ohjautuvat suoraan jonkun laajenevan atomin ytimeen ja räjähtävät siellä.

Tämän takia tunnemme miten magneetti ja rautaesine pyrkivät toisiaan kohti, kun ne vie tarpeeksi lähelle toisiaan.

Kahden magneetin hylkiminen voidaan selittää niin että magneetit saavat toistensa atomien ytimet räjähtämään energiaansa toisiaan kohti. Ehkäpä avautuvat energiakimput ohjautuvat suoraan vierellä olevan magneetin atomien ytimiin.


Ajatellaampa magneetin ja rauatesineen atomit galakseiksi.

Jos galaksin keskustaan tulee energiakeskittymä galaksin ulkopuolelta, tulee tähän energiakeskittymään paljon energiaa aaltoina galaksin ulkokehän tähdistä. Nyt nämä energia-aallot saavat tämän energiakeskittymän räjähtämään energiaansa pois päin galaksin keskustasta. Energiakeskittymän rata taipuu galaksin keskustan mukaisesti.

Energiakeskittymään tulee koko ajan energiakimppuja galaksin keskustasta. Nämä energiakimput ovat massiivisempia ja niillä on vähemmän ulkopintaa. Mitä kauemman aikaa energiakeskittymä on kuuman galaksin keskustan lähellä, sitä enemmän galaksin keskustasta tulevat massiiviset energiakimput alkavat vuorovaikuttamaan energiakeskittymän atomien ytimien kanssa.

Mitä tiheämpiä energia-aaltoja energiakeskittymän atomien ytimet avautuvat, sitä enemmän galaksin keskustasta tulevat energiakimput saavat itseensä osumia ja sitä enemmän ne räjähtävät energiaansa kohti energiakeskittymän atomien ytimiä ja sitä enemmän ne siirtävät liike-energiaansa energiakeskittymän atomien ytimiin.

Nyt energiakeskittymän vauhti alkaa kiihtyä ja se työntyy pois päin galaksin keskustasta nopeammin kuin galaksin keskustan "pinta". Mitä kauemmaksi galaksin keskustasta energiakeskittymä työntyy, sitä enemmän sen takana on tähtiä ja sitä enemmän sen vauhti kiihtyy pois päin galaksin keskustasta.

Näin voimme selittää ilman vetävää voimaa miten magneetista ja rautaesineestä tulevat energiakimput pyörähtävät magneetin ja rautaesineen sisällä atomin ytimen ympäri vajaan puoli kierrosta ja sinkoutuvat voimalla jonkun atomin ytimeen jossa ne räjähtävät ja siirtävät liike-energiansa siihen.

miten? kirjoitti:

Miten kappaleesta pois päin säteilevä energia saa toisen kappaleen liikkumaan siihen suuntaan josta säteily itse tulee? magnetismissa hiukkaset joutuvat vinhasti akselinsa ympäri pyörivän hiukkasen energiakentän mukaan, pyörähtävät vajaan puoli kierrosta energiakentän mukana ja tänä aikana hiukkasen varaus muuttuu niin että sen liike pois päin vinhasti akselinsa ympäri pyörivän atomin ytimestä kiihtyy ja hiukkanen sinkoutuu seuraavan atomin ytimeen ja siirtää siihen liike-energiansa!

Missään vaiheessa ei tarvita vetävää voimaa!



Kun rautaesineen tuo magneetin lähelle, niistä avautuvat laajenevat energiakimput vuorovaikuttavat toistensa kanssa. Magneetista avautuvat energiakimput hidastavat rautaesineestä tulevia energiakimppuja ja rautaesineestä tulevat hidastavat magneetista tulevia energiakimppuja.

Näin niiden vauhti ei kiihdy. Kun magneetista tulevat energiakimput pääsevät rautaesineen sisään ja rautaesineestä tulevat magneetin sisään, saavat magneetin ja rautaesineen atomien ytimet ne itsensä kiertoradalle, niin että ne kierähtävät vajaan puolikierrosta ja sinkoutuvat siihen suuntaan josta olivat tulossa. Vauhti on kiihtynyt aivan kuten luotaimien vauhti kiihtyy planeetan ohituksen yhteydessä.

Nyt energiakimput ohjautuvat suoraan jonkun laajenevan atomin ytimeen ja räjähtävät siellä.

Tämän takia tunnemme miten magneetti ja rautaesine pyrkivät toisiaan kohti, kun ne vie tarpeeksi lähelle toisiaan.

Kahden magneetin hylkiminen voidaan selittää niin että magneetit saavat toistensa atomien ytimet räjähtämään energiaansa toisiaan kohti. Ehkäpä avautuvat energiakimput ohjautuvat suoraan vierellä olevan magneetin atomien ytimiin.


Ajatellaampa magneetin ja rauatesineen atomit galakseiksi.

Jos galaksin keskustaan tulee energiakeskittymä galaksin ulkopuolelta, tulee tähän energiakeskittymään paljon energiaa aaltoina galaksin ulkokehän tähdistä. Nyt nämä energia-aallot saavat tämän energiakeskittymän räjähtämään energiaansa pois päin galaksin keskustasta. Energiakeskittymän rata taipuu galaksin keskustan mukaisesti.

Energiakeskittymään tulee koko ajan energiakimppuja galaksin keskustasta. Nämä energiakimput ovat massiivisempia ja niillä on vähemmän ulkopintaa. Mitä kauemman aikaa energiakeskittymä on kuuman galaksin keskustan lähellä, sitä enemmän galaksin keskustasta tulevat massiiviset energiakimput alkavat vuorovaikuttamaan energiakeskittymän atomien ytimien kanssa.

Mitä tiheämpiä energia-aaltoja energiakeskittymän atomien ytimet avautuvat, sitä enemmän galaksin keskustasta tulevat energiakimput saavat itseensä osumia ja sitä enemmän ne räjähtävät energiaansa kohti energiakeskittymän atomien ytimiä ja sitä enemmän ne siirtävät liike-energiaansa energiakeskittymän atomien ytimiin.

Nyt energiakeskittymän vauhti alkaa kiihtyä ja se työntyy pois päin galaksin keskustasta nopeammin kuin galaksin keskustan "pinta". Mitä kauemmaksi galaksin keskustasta energiakeskittymä työntyy, sitä enemmän sen takana on tähtiä ja sitä enemmän sen vauhti kiihtyy pois päin galaksin keskustasta.

Näin voimme selittää ilman vetävää voimaa miten magneetista ja rautaesineestä tulevat energiakimput pyörähtävät magneetin ja rautaesineen sisällä atomin ytimen ympäri vajaan puoli kierrosta ja sinkoutuvat voimalla jonkun atomin ytimeen jossa ne räjähtävät ja siirtävät liike-energiansa siihen.

Koska teoria on kaikenkattava, niin joku on varmasti laskenut pätevästi nuo pyytämäni asiat, jotka ovat helppoja verrattuna suhteellisuusteorian todisteille, linkki kiitos.

Tuo teoria on sinänsä niin utopistinen etten pysy kärryillä. Mitä siellä atomin ytimessä oikein on ja sehän ei siis pysy kasassa? Tyhjiöön kun suljetaan ainetta niin pikkuhiljaa se leviää tasaisesti tyhjiöön termo kakkosen mukaisesti? Näin ei kyllä todellisuudessa käy. Miten tämä KAIKISTA atomeista pursuava energia on mitattu? Selittääkö tämä uusi atomimalli mitään muuta kuin näennäisesti gravitaation?