Olen tullut tässä miettineeksi, miten vaalidemokraattisessa järjestelmässä (järjestelmä jonka ainoa demokraattiseksi kutsuttava elementti on vaaleilla valittavat elimet) poliittinen vastuu (halu tulla valituksi uudelleen) ohjailee poliitikkojen ja puolueiden toimintaa (äänestäjien mielistely ja pelottelu). Se minkälaista yksinpuhelua äänestäjien suhteen käytetään (kyseessähän on yksinpuhelu toimivan kaksinpuhelun puuttuessa), riippuu tai esitetään riippuvaiseksi (suurennellaan asioiden merkitystä tai valehdellaan) vallitsevasta taloudellisesta tilanteesta.
Silloin kun menee taloudellisesti hyvin vaikka noususuhdanteen aikana, ja on varaa käyttää verorahoja yli välttämättömän, politiikassa käytetään sitä mitä minä kutsun positiiviseksi vaikuttamiseksi, eli ihmisiä mielistellään etuisuuksilla, veronalennuksilla, paremmilla palveluilla ynnä muilla kansantalouden menestymisen mahdollistamilla tekijöillä.
Taloudellisesti huonoina aikoina käytetään vastakkaista menettelytapaa, negatiivista vaikuttamista, jolla ihmisille perustellaan etuisuuksien leikkaaminen, veronkorotukset ja palveluiden karsiminen "välttämättömänä", jolloin poliitikot pitävät yhteistä konsensuslinjaa (kartellia). Ei ole kenenkään omaa menestystään ajavan poliitikon etu että yhteisestä linjasta poikettaisiin. Varsinkin suuret puolueet pitävät yhtä - eniten menetettävää. Koska kilpailu kuitenkin perustuu siihen näennäisesti positiiviseen vaikuttamiseen (kenen toiminnalla on pienin vaikutus etuisuuksien menettämiseen, veronkorotuksiin ja palveluiden karsimiseen), voidaan puhua mielistelystä äänestäjien suhteen.
Kyseessä on siis alati muuttuvassa taloudellisessa tilanteessa uudelleenvalintaan ja puoluekilpaan perustuva järjestely, jota voidaan hyväksikäyttää äänestäjien sumuttamiseen vuoroin keppiä, vuoroin porkkanaa käyttäen.
Silloin kun menee taloudellisesti hyvin vaikka noususuhdanteen aikana, ja on varaa käyttää verorahoja yli välttämättömän, politiikassa käytetään sitä mitä minä kutsun positiiviseksi vaikuttamiseksi, eli ihmisiä mielistellään etuisuuksilla, veronalennuksilla, paremmilla palveluilla ynnä muilla kansantalouden menestymisen mahdollistamilla tekijöillä.
Taloudellisesti huonoina aikoina käytetään vastakkaista menettelytapaa, negatiivista vaikuttamista, jolla ihmisille perustellaan etuisuuksien leikkaaminen, veronkorotukset ja palveluiden karsiminen "välttämättömänä", jolloin poliitikot pitävät yhteistä konsensuslinjaa (kartellia). Ei ole kenenkään omaa menestystään ajavan poliitikon etu että yhteisestä linjasta poikettaisiin. Varsinkin suuret puolueet pitävät yhtä - eniten menetettävää. Koska kilpailu kuitenkin perustuu siihen näennäisesti positiiviseen vaikuttamiseen (kenen toiminnalla on pienin vaikutus etuisuuksien menettämiseen, veronkorotuksiin ja palveluiden karsimiseen), voidaan puhua mielistelystä äänestäjien suhteen.
Kyseessä on siis alati muuttuvassa taloudellisessa tilanteessa uudelleenvalintaan ja puoluekilpaan perustuva järjestely, jota voidaan hyväksikäyttää äänestäjien sumuttamiseen vuoroin keppiä, vuoroin porkkanaa käyttäen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.