Mitä merkitsee luku 666?

Kyllä Adventtikirkko opettaa aivan selvästi Isästä, Jeesuksesta ja Pyhästä Hengestä. Se että adventistipastorit eivät sitä opetusta julistaisi niin tuohon en oikein usko. Ainakin siellä missä olen ollut kuulemassa heitä ei vesitystä siltä osin ole ollut. Eikö luterilaiset ja helluntalaiset opeta pääasiassa aivan samalla tavoin? No hellarit ehkä korostavat Henkeä ja luterilaiset ovat ehkä enempi Isän puolella. Oisko adventistit välimaastossa Jeesuksessa pitäen kuitenkin Isän ja Pyhän Hengen molemmilla puolillaan.

kolme-enkeliä kirjoitti:

Kyllä Adventtikirkko opettaa aivan selvästi Isästä, Jeesuksesta ja Pyhästä Hengestä. Se että adventistipastorit eivät sitä opetusta julistaisi niin tuohon en oikein usko. Ainakin siellä missä olen ollut kuulemassa heitä ei vesitystä siltä osin ole ollut. Eikö luterilaiset ja helluntalaiset opeta pääasiassa aivan samalla tavoin? No hellarit ehkä korostavat Henkeä ja luterilaiset ovat ehkä enempi Isän puolella. Oisko adventistit välimaastossa Jeesuksessa pitäen kuitenkin Isän ja Pyhän Hengen molemmilla puolillaan.

Ongelmani onkin juuri tuossa selvässä opetuksessa. Se selvästi, mutta tyypilliseen kristilliseen opetukseen tottuneille näkymättömällä tavalla, vesittää paljonkin. Luterilaiset ja hellarit kyllä opettavat toki monessa mielessä samalla tavalla ja siinä se ongelma onkin. Adventistit, luterilaiset ja hellarit kaikki raahaavat mukanaan kirkkoisien ja heidän seuraajien heille kasaamaa taakkaa, jota apostolit eivät kantaneet. Hellareilla ja luterilaisilla sitä taakkaa on tosin enemmän adventisteilla. Yksi loistava esimerkki pakanoiden seurakuntaan tuomista erheistä on usko kuolemattomaan sieluun. Se hiipi kirkkoon eivätkä esimerkiksi hellarit näytä kyseenalaistavan ollenkaan sitä väitettä, että apostolit ja Jeesus uskoivat kuolemattomaan sieluun. Piispa Nikolainen sentään tajusi asian ja kirjoitti siitä kirjankin, jota Aittala lainaa opuksessaan "Tavoitteena kuolemattomuus".

Adventistit sanovat samoin kuin muut, että Jeesus on täysin Jumala ja täysin ihminen samanaikaisesti eivätkä selitä asiaa sen pidemmälle. Se on virhe. VT tekee täysin selväksi, että Jumala ei ole ihminen eikä häntä voi ihmiseen verrata. En ala listaamaan kaikkia ongelmakohtia, koska asian pitäisi olla itsestäänselvä kenelle tahansa, joka on vähänkin lukenut Raamattua. Ydinasia on se, että on yksinkertaisesti täysin eri asia vaatia ja väittää, että Jeesus on sekä Jumala että ihminen, kuin todistaa se ainoaksi mahdolliseksi johdonmukaiseksi raamatun tekstien tulkinnaksi.

Adventistit ovat näissä kirkkoisien typerissä, tarpeettomissa ja epäraamatullisissa filosofisissa sanaleikeissä mukana aivan yhtä suurella innolla kuin kaikki muutkin kristillisen teologisen tradition puolestapuhujat ja minä en siitä oikein perusta. Se ei ole yksinkertaista Jumalan sanaa vaan se on täynnä pakanuudesta kääntyneiden mutta sen vain puolivillaisesti hyljänneiden kirkkoisien teologiaa, joka on korvannut yksinkertaisen evankeliumin ihmisten filosofialla. Suurin virhe kristikunnan historiassa on aina ollut teologian kehittäminen Raamatun ja apostolisen opetuksen korvikkeeksi. Jeesuksen jumaluus tuli ajatuksena kirkkoon samaa tietä kuin opetus sielun kuolemattomuudesta.

Siitä vesittämisestä... eikö se, että sanotaan, että Isä Jumala ei ole ainoa persoona, joka on ainoa tosi Jumala, vesitä sitä totuutta, että on vain yksi Jumala? Eikö se, että Jeesus on Jumala, vesitä sitä ajatusta, että hän on ihminen ja meidän kaikkien esikuva? Eikö se, että sanotaan Jumalan olevan mysteeri, tee mahdottomaksi hänen ymmärtämisen? Ilman teologiaa kaikki on suhteellisen yksinkertaista ja teologian kautta mikään ei enää ole yksinkertaista.

Mitä negatiivista ja ongelmallista siitä, että kieltää Jeesuksen jumaluuden ja Jumalan kolmiyhteisyyden, muka seuraa? On Raamatussa jokin kohta, jota ei voi selittää muuten kuin olettamalla, että kirjoittaja uskoi kolminaisuuteen? Jos toisaalta mikään kohta ei tee välttämättömäksi olettaa kolmiyhteistä Jumalaa, niin ei ole mitään puolustusta sille, että Occamin partaveitsellä ei saisi siirtää kolminaisuusoppia epäilyttävän turhien ja tarpeettomien ajatusten joukkoon.

Itse olen juuri tätä mieltä ja juuri sen takia, että adventistit eivät hyväksy Jeesuksen jumaluuden kieltäjiä ja kolminaisuuden kieltäjiä, en ole enää adventisti. En siis lähtenyt kirkosta omasta tahdostani vaan sen takia, että adventisteillakin on oma tunnustuksensa, johon pitää sitoutua kun käy kasteella ja liittyy seurakuntaan. Jos en voi sitoutua siihen, niin mitä asiaa minulla on enää heidän joukkoonsa kuulua?

anti-kristitty kirjoitti:

Ongelmani onkin juuri tuossa selvässä opetuksessa. Se selvästi, mutta tyypilliseen kristilliseen opetukseen tottuneille näkymättömällä tavalla, vesittää paljonkin. Luterilaiset ja hellarit kyllä opettavat toki monessa mielessä samalla tavalla ja siinä se ongelma onkin. Adventistit, luterilaiset ja hellarit kaikki raahaavat mukanaan kirkkoisien ja heidän seuraajien heille kasaamaa taakkaa, jota apostolit eivät kantaneet. Hellareilla ja luterilaisilla sitä taakkaa on tosin enemmän adventisteilla. Yksi loistava esimerkki pakanoiden seurakuntaan tuomista erheistä on usko kuolemattomaan sieluun. Se hiipi kirkkoon eivätkä esimerkiksi hellarit näytä kyseenalaistavan ollenkaan sitä väitettä, että apostolit ja Jeesus uskoivat kuolemattomaan sieluun. Piispa Nikolainen sentään tajusi asian ja kirjoitti siitä kirjankin, jota Aittala lainaa opuksessaan "Tavoitteena kuolemattomuus".

Adventistit sanovat samoin kuin muut, että Jeesus on täysin Jumala ja täysin ihminen samanaikaisesti eivätkä selitä asiaa sen pidemmälle. Se on virhe. VT tekee täysin selväksi, että Jumala ei ole ihminen eikä häntä voi ihmiseen verrata. En ala listaamaan kaikkia ongelmakohtia, koska asian pitäisi olla itsestäänselvä kenelle tahansa, joka on vähänkin lukenut Raamattua. Ydinasia on se, että on yksinkertaisesti täysin eri asia vaatia ja väittää, että Jeesus on sekä Jumala että ihminen, kuin todistaa se ainoaksi mahdolliseksi johdonmukaiseksi raamatun tekstien tulkinnaksi.

Adventistit ovat näissä kirkkoisien typerissä, tarpeettomissa ja epäraamatullisissa filosofisissa sanaleikeissä mukana aivan yhtä suurella innolla kuin kaikki muutkin kristillisen teologisen tradition puolestapuhujat ja minä en siitä oikein perusta. Se ei ole yksinkertaista Jumalan sanaa vaan se on täynnä pakanuudesta kääntyneiden mutta sen vain puolivillaisesti hyljänneiden kirkkoisien teologiaa, joka on korvannut yksinkertaisen evankeliumin ihmisten filosofialla. Suurin virhe kristikunnan historiassa on aina ollut teologian kehittäminen Raamatun ja apostolisen opetuksen korvikkeeksi. Jeesuksen jumaluus tuli ajatuksena kirkkoon samaa tietä kuin opetus sielun kuolemattomuudesta.

Siitä vesittämisestä... eikö se, että sanotaan, että Isä Jumala ei ole ainoa persoona, joka on ainoa tosi Jumala, vesitä sitä totuutta, että on vain yksi Jumala? Eikö se, että Jeesus on Jumala, vesitä sitä ajatusta, että hän on ihminen ja meidän kaikkien esikuva? Eikö se, että sanotaan Jumalan olevan mysteeri, tee mahdottomaksi hänen ymmärtämisen? Ilman teologiaa kaikki on suhteellisen yksinkertaista ja teologian kautta mikään ei enää ole yksinkertaista.

Mitä negatiivista ja ongelmallista siitä, että kieltää Jeesuksen jumaluuden ja Jumalan kolmiyhteisyyden, muka seuraa? On Raamatussa jokin kohta, jota ei voi selittää muuten kuin olettamalla, että kirjoittaja uskoi kolminaisuuteen? Jos toisaalta mikään kohta ei tee välttämättömäksi olettaa kolmiyhteistä Jumalaa, niin ei ole mitään puolustusta sille, että Occamin partaveitsellä ei saisi siirtää kolminaisuusoppia epäilyttävän turhien ja tarpeettomien ajatusten joukkoon.

Itse olen juuri tätä mieltä ja juuri sen takia, että adventistit eivät hyväksy Jeesuksen jumaluuden kieltäjiä ja kolminaisuuden kieltäjiä, en ole enää adventisti. En siis lähtenyt kirkosta omasta tahdostani vaan sen takia, että adventisteillakin on oma tunnustuksensa, johon pitää sitoutua kun käy kasteella ja liittyy seurakuntaan. Jos en voi sitoutua siihen, niin mitä asiaa minulla on enää heidän joukkoonsa kuulua?

Voimmeko me ymmärtää täysin Jumalaluutta tai edes Jeesuksen ihmiseksi tulemista? Se ei ole meidän selitettävissä. Meidän on vain uskottava mitä Raamattu sanoo.

Jeesuksen jumaluus on Raamatun mukaan selvä kuten hänen ihmisyyskin. Jumala tuli Jeesuksessa lihaan ja ihmiseksi. Se ylittää meidän käsityskyvyn ja sen selittäminen on turhaa pohdintaa.

Jumala on yksi ja on vain yksi Jumala. Se että Jumalalla on useampi persoona on täysin raamatullinen näkemys. Jumala on Henki joka tuli lihaksi Jeesuksessa, Jumalan Sanassa joka loi maailman ja meidät. Pyhä Henki on myös persoona jonka voi jopa murehduttaa! Tarvitseeko meidän tietää muuta? Tieto ei ole sama kuin usko vai mitä?

Eikä se kirkon jäsenyys ole ehto uskomiselle. On kuitenkin hyvä pitää seurakuntayhteyttä. Ehkä vielä asia ratkeaa oikeaan sunntaan kohdallasi.

kolme-enkeliä kirjoitti:

Voimmeko me ymmärtää täysin Jumalaluutta tai edes Jeesuksen ihmiseksi tulemista? Se ei ole meidän selitettävissä. Meidän on vain uskottava mitä Raamattu sanoo.

Jeesuksen jumaluus on Raamatun mukaan selvä kuten hänen ihmisyyskin. Jumala tuli Jeesuksessa lihaan ja ihmiseksi. Se ylittää meidän käsityskyvyn ja sen selittäminen on turhaa pohdintaa.

Jumala on yksi ja on vain yksi Jumala. Se että Jumalalla on useampi persoona on täysin raamatullinen näkemys. Jumala on Henki joka tuli lihaksi Jeesuksessa, Jumalan Sanassa joka loi maailman ja meidät. Pyhä Henki on myös persoona jonka voi jopa murehduttaa! Tarvitseeko meidän tietää muuta? Tieto ei ole sama kuin usko vai mitä?

Eikä se kirkon jäsenyys ole ehto uskomiselle. On kuitenkin hyvä pitää seurakuntayhteyttä. Ehkä vielä asia ratkeaa oikeaan sunntaan kohdallasi.

"Se ei ole meidän selitettävissä. Meidän on vain uskottava mitä Raamattu sanoo."

"Se ylittää meidän käsityskyvyn ja sen selittäminen on turhaa pohdintaa."

"Tarvitseeko meidän tietää muuta? Tieto ei ole sama kuin usko vai mitä?"

Niin... tieto ei ole sama kuin usko. Tieto on erään vanhan, tutun ja turvallisen määritelmän mukaan perusteltu tosi uskomus. Tuosta, miten puhut asiasta, saa ei vain sellaista kuvaa, että noita asioita on turha miettiä, vaan suorastaan sellaisen kuvan, että Jeesuksen kaksinaisluonto ja kolminaisuusoppi ovat tabuja, joista ei saa puhua liian paljoa ja joita ei saa varsinkaan tutkia.

Sinä sanot, että nämä asiat voi tietää, mutta jos niitä ei voi ymmärtää, niin miten ne voi muka millään perustella? Jos niitä ei voi perustella, niin silloin ne voivat olla korkeintaan vain tosi uskomuksia ilman perusteluja. Tiedoksi tuo ei riitä. On siis turhaa puhua noiden asioiden tietämisestä ja tyydyttävä pelkkään ei-perusteltuun uskoon, niinkuin itse toisessa kohdassa toteat. Usko ilman perusteluja ja siis järkeä on sokea, niinkuin kuka tahansa ajattelijakin voi todistaa.

Minulle tuo ei kuitenkaan riitä, koska minun mielestä nämä ristiriidat, joita sinä oletettavasti pidät paradokseina ja mysteereinä, eivät ole välttämättömiä, vaan johtuvat yksinkertaisesti siitä, että raamatusta saadaan hassuja ja mielettömiä ajatuksia, kun sitä luetaan väärin.

Minun näkemys asiasta on, että Vanha Testamentti selittää Uutta Testamenttia ja on se pohja, jolle se on rakennettu. Voisi suorastaan sanoa, että Vanhaa Testamenttia lukiessa pitää kokonaan unohtaa Uusi Testamentti tai ainakaan siihen ei saa viitata millään tavalla. Sääli, että käytännössä katsoen kaikki kristityt tekevät juuri toisinpäin eli alistavat Vanhan Testamentin Uudelle. Ja sitten vielä lisäksi alistavat Uuden Testamentin lukemisen ja ymmärryksen kokonaisuudessaan kirkkotradition alaiseksi... myös adventistit. Sillä tavalla saadaan se kolminaisuusoppi ja Jeesuksen jumaluus raamatun teksteihin. Toisaalta jos luetaan Vanhasta Testamentista lähtien rakentaen historiallisesti uskoa ja tulkintaa eteenpäin, niin huomataan, että Uudessa Testamentissa ei puhutakaan kolminaisuudesta ja että kirkkotraditio onkin suurimmaksi osaksi vain sitä filosofiaa ja taikauskoa, jonka enemmän tai vähemmän kääntyneet pakanat toivat kirkkoon sisälle muutaman ensimmäisen vuosisadan aikana ja kun pakanat saivat enemmistöaseman sekä seurakunnan johdossa että ruohonjuuritasolla, niin noista epäraamatullisista ajatuksista tulikin se yleinen mielipide ja lopulta se ainoa oikea katolinen oppi, joka vahvistettiin kirkolliskokouksissa.

(Apt.t.14:11) Kun ihmiset näkivät, mitä Paavali oli tehnyt, he huusivat lykaonian kielellä: "Jumalat ovat ihmishahmossa tulleet alas meidän luoksemme!"

anti-kristitty kirjoitti:

"Se ei ole meidän selitettävissä. Meidän on vain uskottava mitä Raamattu sanoo."

"Se ylittää meidän käsityskyvyn ja sen selittäminen on turhaa pohdintaa."

"Tarvitseeko meidän tietää muuta? Tieto ei ole sama kuin usko vai mitä?"

Niin... tieto ei ole sama kuin usko. Tieto on erään vanhan, tutun ja turvallisen määritelmän mukaan perusteltu tosi uskomus. Tuosta, miten puhut asiasta, saa ei vain sellaista kuvaa, että noita asioita on turha miettiä, vaan suorastaan sellaisen kuvan, että Jeesuksen kaksinaisluonto ja kolminaisuusoppi ovat tabuja, joista ei saa puhua liian paljoa ja joita ei saa varsinkaan tutkia.

Sinä sanot, että nämä asiat voi tietää, mutta jos niitä ei voi ymmärtää, niin miten ne voi muka millään perustella? Jos niitä ei voi perustella, niin silloin ne voivat olla korkeintaan vain tosi uskomuksia ilman perusteluja. Tiedoksi tuo ei riitä. On siis turhaa puhua noiden asioiden tietämisestä ja tyydyttävä pelkkään ei-perusteltuun uskoon, niinkuin itse toisessa kohdassa toteat. Usko ilman perusteluja ja siis järkeä on sokea, niinkuin kuka tahansa ajattelijakin voi todistaa.

Minulle tuo ei kuitenkaan riitä, koska minun mielestä nämä ristiriidat, joita sinä oletettavasti pidät paradokseina ja mysteereinä, eivät ole välttämättömiä, vaan johtuvat yksinkertaisesti siitä, että raamatusta saadaan hassuja ja mielettömiä ajatuksia, kun sitä luetaan väärin.

Minun näkemys asiasta on, että Vanha Testamentti selittää Uutta Testamenttia ja on se pohja, jolle se on rakennettu. Voisi suorastaan sanoa, että Vanhaa Testamenttia lukiessa pitää kokonaan unohtaa Uusi Testamentti tai ainakaan siihen ei saa viitata millään tavalla. Sääli, että käytännössä katsoen kaikki kristityt tekevät juuri toisinpäin eli alistavat Vanhan Testamentin Uudelle. Ja sitten vielä lisäksi alistavat Uuden Testamentin lukemisen ja ymmärryksen kokonaisuudessaan kirkkotradition alaiseksi... myös adventistit. Sillä tavalla saadaan se kolminaisuusoppi ja Jeesuksen jumaluus raamatun teksteihin. Toisaalta jos luetaan Vanhasta Testamentista lähtien rakentaen historiallisesti uskoa ja tulkintaa eteenpäin, niin huomataan, että Uudessa Testamentissa ei puhutakaan kolminaisuudesta ja että kirkkotraditio onkin suurimmaksi osaksi vain sitä filosofiaa ja taikauskoa, jonka enemmän tai vähemmän kääntyneet pakanat toivat kirkkoon sisälle muutaman ensimmäisen vuosisadan aikana ja kun pakanat saivat enemmistöaseman sekä seurakunnan johdossa että ruohonjuuritasolla, niin noista epäraamatullisista ajatuksista tulikin se yleinen mielipide ja lopulta se ainoa oikea katolinen oppi, joka vahvistettiin kirkolliskokouksissa.

(Apt.t.14:11) Kun ihmiset näkivät, mitä Paavali oli tehnyt, he huusivat lykaonian kielellä: "Jumalat ovat ihmishahmossa tulleet alas meidän luoksemme!"

usko on kaikkein tärkein, koska ilman uskoa meillä ei ole pelastustakaan, jos me alamme liian paljon järkeillä jota emme kumminkaan pysty selittämään niin meiltä menee usko sen järkeilyn kanssa.
Jumala on salattu niin ettei meidän silmämme Häntä näe eikä järkemme käsitä, mutta me voimme oppia tuntemaan Hänet, koska Hän vetää meitä puoleensa iankaikkisella rakkaudella, eikö tämä sinulle anti-kristitty riitä? me opimme tietämään sitten kaiken, kun Jeesus noutaa meidät luokseen, jotka nyt askaruttavat meidän mieltämme.Siunausta sinulle.

auni- elina kirjoitti:

usko on kaikkein tärkein, koska ilman uskoa meillä ei ole pelastustakaan, jos me alamme liian paljon järkeillä jota emme kumminkaan pysty selittämään niin meiltä menee usko sen järkeilyn kanssa.
Jumala on salattu niin ettei meidän silmämme Häntä näe eikä järkemme käsitä, mutta me voimme oppia tuntemaan Hänet, koska Hän vetää meitä puoleensa iankaikkisella rakkaudella, eikö tämä sinulle anti-kristitty riitä? me opimme tietämään sitten kaiken, kun Jeesus noutaa meidät luokseen, jotka nyt askaruttavat meidän mieltämme.Siunausta sinulle.

Olet täysin oikeassa. Usko on tärkein. Usko on kuitenkin sokea ilman järkeä.

Mikä riittää? Eli siis miksi se, mikä kelpaa muille, ei riitä minulle? Itse kääntäisin kysymyksen ylösalaisin ja kysyisin, että miksi muille kelpaa se, mikä minun mielestä ei voi mitenkään riittää. Totuutta pitää etsiä nyt eikä vasta sitten kun ylkä tulee. Ei tyhmät neitsyetkään saaneet enää toista mahdollisuutta Jeesuksen vertauksessa. Itse koen, että sitä pitää olla jo nyt niin varma asioista kuin mahdollista eikä vaan lykätä niitä siihen hetkeen asti, kun on jo aivan liian myöhäistä korjata suuntaa, jos siinä on jotain vialla. Tämä on minulle pelastuskysymys ja siksi en tahdo ottaa asian suhteen minkäänlaisia riskejä.

Raamatussa käsketään koetella henget ja Beroian/Berean uskovat tekivät tämän kirjoituksilla katsoen oliko se, mitä Paavali julisti, pyhien kirjoituksien sanan mukaista vai ei. Raamatun lukeminen ja ymmärtäminen edellyttää muutakin kuin pelkkää uskoa. Ihmiselle on täydellisen mahdotonta kytkeä järkeä pois päältä tai olla käyttämättä, koska ajatteleminen itse on jo järjen käyttöä. Kyse onkin siitä, mihin raja pitää vetää. Raja varmaan menee siinä, kun usko siirtyy pois raamatun pohjalta ja etsii kulmakivekseen jotain muuta kuten esimerkiksi ihmisten spekulatiivisen filosofian tai taikauskon.

Salattu Jumala ja mystinen Jumala ovat kaksi täysin eri asiaa ja raamatusta en tuollaista mysteeriä löydä. Mysteeri, joka voidaan ymmärtää, ei ole mysteeri ja jos Jumala on mysteeri, niin kaikki ilmoitus on turhaa, koska sitä ei voi ymmärtää eikä siis sen sisällöstä voi tietää yhtään mitään millään varmuudella. Jumalan tunteminen edellyttää sitä, että ymmärtää, millainen hän on. Jos Jumala on mysteeri, niin häntä ei voida tuntea.

Minun mielestä tämä kaikki varsin yksinkertaista ja itsestäänselvää eikä todellakaan vaadi mitään ihmeellistä järjen käyttöä ja vielä vähemmän liiallista järkeilyä. Yksinkertaisempaa tämä ainakin on kuin kirkkoisien filosofinen spekulaatio Jumalan kolmesta hypostaasista yhdessä substanssissa ja Jeesuksen jumalallisen ja inhimillisen luonnon hypostaattisesta unionista.

anti-kristitty kirjoitti:

Olet täysin oikeassa. Usko on tärkein. Usko on kuitenkin sokea ilman järkeä.

Mikä riittää? Eli siis miksi se, mikä kelpaa muille, ei riitä minulle? Itse kääntäisin kysymyksen ylösalaisin ja kysyisin, että miksi muille kelpaa se, mikä minun mielestä ei voi mitenkään riittää. Totuutta pitää etsiä nyt eikä vasta sitten kun ylkä tulee. Ei tyhmät neitsyetkään saaneet enää toista mahdollisuutta Jeesuksen vertauksessa. Itse koen, että sitä pitää olla jo nyt niin varma asioista kuin mahdollista eikä vaan lykätä niitä siihen hetkeen asti, kun on jo aivan liian myöhäistä korjata suuntaa, jos siinä on jotain vialla. Tämä on minulle pelastuskysymys ja siksi en tahdo ottaa asian suhteen minkäänlaisia riskejä.

Raamatussa käsketään koetella henget ja Beroian/Berean uskovat tekivät tämän kirjoituksilla katsoen oliko se, mitä Paavali julisti, pyhien kirjoituksien sanan mukaista vai ei. Raamatun lukeminen ja ymmärtäminen edellyttää muutakin kuin pelkkää uskoa. Ihmiselle on täydellisen mahdotonta kytkeä järkeä pois päältä tai olla käyttämättä, koska ajatteleminen itse on jo järjen käyttöä. Kyse onkin siitä, mihin raja pitää vetää. Raja varmaan menee siinä, kun usko siirtyy pois raamatun pohjalta ja etsii kulmakivekseen jotain muuta kuten esimerkiksi ihmisten spekulatiivisen filosofian tai taikauskon.

Salattu Jumala ja mystinen Jumala ovat kaksi täysin eri asiaa ja raamatusta en tuollaista mysteeriä löydä. Mysteeri, joka voidaan ymmärtää, ei ole mysteeri ja jos Jumala on mysteeri, niin kaikki ilmoitus on turhaa, koska sitä ei voi ymmärtää eikä siis sen sisällöstä voi tietää yhtään mitään millään varmuudella. Jumalan tunteminen edellyttää sitä, että ymmärtää, millainen hän on. Jos Jumala on mysteeri, niin häntä ei voida tuntea.

Minun mielestä tämä kaikki varsin yksinkertaista ja itsestäänselvää eikä todellakaan vaadi mitään ihmeellistä järjen käyttöä ja vielä vähemmän liiallista järkeilyä. Yksinkertaisempaa tämä ainakin on kuin kirkkoisien filosofinen spekulaatio Jumalan kolmesta hypostaasista yhdessä substanssissa ja Jeesuksen jumalallisen ja inhimillisen luonnon hypostaattisesta unionista.

että sinä anti-kristitty nyt menet liiaksi tietoon, tieto uskon asioista on tärkeä, mutta mitä Jumala ei ole viisautessaan meille ilmoittanut niin me emme tule sitä täällä koskaan ymmärtämään täydellisesti, meistä vain voi tulla sellaisia kritikoijia, tätä minä tarkoitan, en minä ole tietoa vastaan, mutta on asioita jotka eivät minun älylläni ainakaan koskaan selviä ne minä jätän pois mielestäni, tärkein on se että rakastan Jeesusta pelastajaani, hän opettaa minua mikä tie vie perille taivaan kotiin.

auni-elina kirjoitti:

että sinä anti-kristitty nyt menet liiaksi tietoon, tieto uskon asioista on tärkeä, mutta mitä Jumala ei ole viisautessaan meille ilmoittanut niin me emme tule sitä täällä koskaan ymmärtämään täydellisesti, meistä vain voi tulla sellaisia kritikoijia, tätä minä tarkoitan, en minä ole tietoa vastaan, mutta on asioita jotka eivät minun älylläni ainakaan koskaan selviä ne minä jätän pois mielestäni, tärkein on se että rakastan Jeesusta pelastajaani, hän opettaa minua mikä tie vie perille taivaan kotiin.

Tässä ei kai muu auta kun sopia, että olemme yhtä mieltä siinä, että olemme eri mieltä.

Itse näen itseni juuri jättämässä sen liian tiedon tien, jolle kirkkoisät filosofointinsa kautta aikanaan kristikunnan johdattivat korvaamalla raamatun yksinkertaisen opetuksen Jumalasta, messiaasta ja pyhästä hengestä monimutkaisella maalliseen filosofiaan pohjautuvalla teologisella järjestelmällä, joka jo alunperin rakennettiin vain koulutettujen filosofien ymmärrettäväksi, sillä heidän ehdoillaanhan sen rakennettiin. Tavalliset rivikristityt tuntevat vain yksinkertaistetun ja kansantajuistetun muunnelman tuosta opista, joka jättää heidät ilman "liikaa tietoa" ja koulutettujen pappien tarpeeseen.

Syy siihen, miksi minä en itse koe voivani jättää tätä asiaa rauhaan on se, että tässä on kyse siitä, kuka Jeesus on. Jumalan poika vai Poika Jumala. Minun mielestä tuo kuitenkin vaikuttaa aika perustavan laatuisesti siihen, kuka hän on ja miten häntä tulee lähestyä ja ymmärtää.