Valheita ja selittelyjä

Tällä hetkellä tahdin määrää Keskusta ja Kokoomus päähallituspuolueina. Muista se äänestyskopissa.

Kun Taloussanomat nosti KISSAN pöydälle. Kaikkein viimeisemmäksi olisin olettanut näin käyvän.

"Päivän uutiskommentti
Kriisiapu on vain laastaria
[Anna-Liisa Lilius 24.9.2008]
"Pitkän tähtäimen ennusteemme Suomelle on suhteellisen positiivinen. Tämä johtuu Suomen tasapainoisesta poliittisesta ja taloudellisesta ympäristöstä, hyvin koulutetusta työvoimasta..."

Näin kehuu Suomea talouslehti The Economist kutsussa, joka on tänään koonnut politiikan ja talouden päättäjiä lehden ensimmäiseen Suomea käsittelevään pyöreän pöydän keskustelutilaisuuteen Helsingin Kalastajatorpalle.

Kauhajoen eilisten tapahtumien jälkeen kehut tasapainoisesta poliittisesta ja taloudellisesta kehityksestä kuulostavat ontoilta.

Vielä vajaa vuosi sitten Jokelan koulusurmien jälkeen saattoi ajatella, että kyseessä oli yksittäistapahtuma.

Kauhajoen jälkeen on aika uskoa, että on pystyttävä muuhunkin kuin tarjoamaan tehokasta kriisiapua uhrien omaisille, ampumispaikalla olleille ja järkyttyneille kauhajokisille. Kriisiapu on laastaria. Sairautta se ei paranna.

Sairauden parantamiseen tarvitaan konkreettisia tekoja, jotka näkyvät toiminnan ja käyttäytymisen muutoksina.

Aloitetaan koulusta

Sosiaali- ja terveysalan tutkimuslaitoksen Stakesin kokenut tutkimusprofessori Matti Rimpelä nimesi poikkeuksellisen suorasanaisesti yhden teon, jolla nuorten tilannetta voitaisiin parantaa: luovutaan luokattomasta lukiosta!

Rimpelän mukaan vain murrosikäisiä nuoria täysin ymmärtämättömät päättäjät ovat voineet hallinnollisilla päätöksillä riistää myrskyisää elämänvaihetta eläviltä nuorilta tutun luokkayhteisön tuoman turvan.

Opetushallitus siis kuulkoon Rimpelän tapaisia asiantuntijoita. Saman tien opetushallitus ja kunnat voisivat uudemman kerran ja kriittisesti miettiä muitakin asioita. Onko mielekästä tunkea kaikki kouluasteet mammuttimaisiksi yhtenäiskouluksi, jossa ainakin pienimmät alakoululaiset ovat vaarassa joutua eksyksiin ja isojen oppilaiden jalkoihin? Tai pitääkö kuusivuotiaat esikoululaiset välttämättä siirtää tutusta päiväkodista kouluun?

Nämä ovat hallinnollisia päätöksiä. Niitä pitää voida myös purkaa, kun lasten ja nuorten etu niin vaatii.

Raha ei ole este, vaan tekosyy. Monta kertaa rakenteiden muuttaminen maksaa jopa enemmän kuin entinen järjestelmä. Usein ainainen muuttaminen vie niin paljon voimavaroja, että päätyö kärsii.

Jos rahaa tarvitaan lisää, päättäjät voivat rohkaista itseään muistamalla, kenessä on tulevaisuus. On merkillistä, jos rikkaalla Suomella ei ole enää varaa edes entisenlaisiin kouluterveydenhoitajiin. Omaa päätösvaltaa hinkuneet kunnallispäättäjät joutavat mennä itseensä.

Asenteet uusiksi

Kauhajoen tragedian syyt eivät ole vielä tiedossa, mutta vajavainenkin tieto pakottaa pohtimaan hankalia kysymyksiä. Yksi niistä on usko ihmisten oikeuteen päättää itse omista asioistaan ja omista rajoistaan.

Kuinka pyhä tämä oikeus on? Missä on raja? Riittääkö säännöistä luopumisen perusteluksi se, ettei sääntöjä voida täysin valvoa?

Eihän jokainen ylinopeutta ajavakaan joudu poliisin rysään. Silti nopeusrajoitukset ovat olemassa. Jo viesti toimii. Useimmat noudattavat rajoituksia, vaikkei poliisia näy missään, ja nopeudet pysyvät kurissa.

Samaa logiikkaa voisi soveltaa muuallekin. Osa välinpitämättömistä vanhemmista saattaisi havahtua, jos maan tapaan kuuluisivat lasten yhtenäiset kotiintuloajat. Vanhempien tehtävä ei ole helppo. Moni voisi olla kiitollinen sivustatuesta.

Kysymyksiä on paljon. Miksi internetissä voi olla murha.fi:n kaltainen sivusto? Miksi on kunniallista liiketoimintaa pyörittää televisiossa illasta toiseen raakaa väkivaltaa sisältäviä ohjelmia?

Miksi ei jo uskota, että kaikki ihmiset eivät kestä terveinä vääränlaisten virikkeiden virrassa? Jotenkin heitä olisi suojeltava silläkin uhalla, että jonkun vahvemman vapaus hieman kapenisi.

http://www.talouselama.fi/docview.do?f_id=1415408&s=r