Oliko Saari Kiusattu???

Tätä on vihjailtu eilisissä kirjoituksissa, mutta kukaan ei halua kommentoida asiaa. Ilmiesesti, koska myöntäminen tulkittaisiin motiivin hyväksymiseksi.

Kommentoimattomuus viittaa kuitenkin siihen, että asia oli näin. Kukaan ei ilmeisesti halua kieltää asiaa. Päinvastaisessa tapauksessa kieltoja olisi runsaassti. Eilisissä kommenteissa ei kielletty kiusaamista. Ainoastaan kritisoitiin, ettei kiusaaminen riitä syyksi kymmeneen murhaa. Ei tietenkään riitäkään...

Auvisen tapauksessa kiusaaminen oli selkeä syy syrjäytymiseen ja ajautumiseen tuhon tielle. Kiusaaminen yritettiin pontevasti kieltää, ennen kuin poliisi tutkimuksissaan tuli samaan tulokseen.
222622
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 22

Vanhimmat

eikö kiusaaja ajattele että miten pahaa jäkee se tekee toiselle. Eikö se piru ajattele, mitä voi seurata. se ei välitä, vaikka se tuhoo toisen elämän, pahimmassa tapauksessa monta pikku elämää.

Äänestä

Ainakin armeijassa. Kuulemma. Vaikea tietää varmuudella, mutta väittivät että intti jäi kesken kiusaamisen takia. Jos kerran sielläkin, niin varmasti samaa on tapahtunut myös koulussa.

Ei se silti mielestäni motiiviksi riitä. Koulukiusaus on valitettavan yleistä, mutta eipä kovin moni kiusatuista ole tuollaiseen ryhtynyt.

Äänestä
  • nuoleskeleeko vain haavojaan ja näivettyy yksikseen ja kärsiminen tapahtuu näin. vai tekeekö se jotain tuskissaan epätoivoista, kun "ymmärrys" jo on mennyt, kun on niin paha olla.
    Eikö pahat ihmiset huomaa mitään, omassa toiminnassaan.

    Äänestä

  • koskaan kiusattu nurkkaan tai joka ei ole koskaan kokenut tunnetta toisten aiheuttamasta täydellisestä umpikujasta, joka romahduttaa maailman.

    Kyllä sellainen valitettavasti saattaa hyvinkin riittää syyksi heikolle sielulle ja pitempiaikainen kiusaaminen välillä jopa vahvalle
    sielulle...

    Verbaalinen (hienovarainen) kiusaaminen, ilmehtiminen, selän kääntäminen jne. on monin verroin pahempaa kuin fyysinen kiusaaminen.

    Ei ymmärtäminen ole hyväksymistä. Jos kiusaaminen oli taustalla, niin se pitää tuoda esille, jotta uusia tapauksia voisi yrittää estää.

    Koska Saari oli armeijassa kiusattu, niin...

    Äänestä

kommentoi Ilta-Lehdessä. Kiusaamista oli ollut lukiossa, sekä armeijassa. Kuinka pitkäaikaista, eiköhän tuokin joskus selviä? Olisiko tähänkin massaongelmaan syytä puuttua? Yleensä näitä vähätellään, vaikka kiusaamista olisi jatkunut vuosikausia. Uskomatonta.

Äänestä
  • joka olet ollut paha toiselle ihmiselle

    Tämä viesti on siis yleisesti kaikille pirullisille ihmisille

    Hyviäkin on.

    Äänestä

  • Äijä anto sitte vaan kiusaajilleen omaa lääkettä.

    Minuakin on kiusattu ja seurauksena on ollut mielenterveysongelmat (yli 10vuotta menny jo sairaana)

    Äänestä

  • sankari! kirjoitti:

    Äijä anto sitte vaan kiusaajilleen omaa lääkettä.

    Minuakin on kiusattu ja seurauksena on ollut mielenterveysongelmat (yli 10vuotta menny jo sairaana)

    tosiaan ole ihme että tollasta kauheaa tapahtuu. Ei ole ihme että tapahtuu. Kiusaamista jatkuu ja jatkuu. Se jättää kiusattuun syvät haavat jotka eivät välttämättä kerkeä edes arpeutumaan kun puukkoa käännetään lisää vähän väliä.
    Kiusaajat! Miettikää mitä te teette toisille! Lopettakaa se, ja jos teidän kaverit kiusaa jotain niin ÄLKÄÄ ainakaan menkö siihen mukaan!!!

    Syvät osanottoni.

    Äänestä

jotta "Taakse poistu!", ja se oli alokas Matille liikaa. Vähemmästäkin voi mielenterveys järkkyä.

Äänestä
  • missä sie olitkaan sen "armeijan"?

    Äänestä

tästä asiasta ei ole korrektia keskustella. Sehän syyllistää uhreja...

Ilmeisesti kumpikin tapaus olisi voitu estää ihan vain käyttäytymällä ihmisiksi kumpaakin kohtaan. Jos eivät olisi olleet kiusattuja, niin eivät olisi ratkenneet. Mutta Suomihan on kiusaamisen luvattu maa ja kiusaamisen kohteeksi joutuminen nähdään väistämättömänä. Vähän niinkuin huono sää tänä kesänä

Mielenterveyspalvelujen puute on kuin onkin osittaisena syynä, mutta eri tavalla kuin julkisuudessa puhutaan. Ennen kaikkea kiusaajat kaipaisivat mielenterveyspalveluja, jotta osaisivat käyttäytyä inhimillisesti...

Äänestä
  • syyllistyivät kurssikaverinsa, 22-vuotiaan miehen "koulukiusaamiseen"?!

    Äänestä

  • AMK:N NAISET kirjoitti:

    syyllistyivät kurssikaverinsa, 22-vuotiaan miehen "koulukiusaamiseen"?!

    No eipä liene kenellekään epäselvää että varmasti nämä naiset olivat käyttäytyneet sopimattomasti ampujaa kohtaan.

    Kaikki uhrithan olivat naisia.

    Totuus on, että tuonikäiset naiset osaavat olla tosi julmia ja piittaamattomia ikäisiään miehiä kohtaan.

    Äänestä

  • hiuhbkjnjk kirjoitti:

    No eipä liene kenellekään epäselvää että varmasti nämä naiset olivat käyttäytyneet sopimattomasti ampujaa kohtaan.

    Kaikki uhrithan olivat naisia.

    Totuus on, että tuonikäiset naiset osaavat olla tosi julmia ja piittaamattomia ikäisiään miehiä kohtaan.

    ja ainoa looginen syy näyttäisi olevan kiusatuksi tuleminen.

    Monesti kiusaajat eivät osaa hahmottaa miltä kiusatusta tuntuu. Pahimmillaan he eivät tajua tekoaan lainkaan.

    Mielenterveyshenkilöstöön pitäisi panostaa paljon lisää. Siis auttamaan ennen kaikkea kiusaajia ymmärtämään tekojaan...

    Äänestä

  • oli... kirjoitti:

    ja ainoa looginen syy näyttäisi olevan kiusatuksi tuleminen.

    Monesti kiusaajat eivät osaa hahmottaa miltä kiusatusta tuntuu. Pahimmillaan he eivät tajua tekoaan lainkaan.

    Mielenterveyshenkilöstöön pitäisi panostaa paljon lisää. Siis auttamaan ennen kaikkea kiusaajia ymmärtämään tekojaan...

    Minua kiusattiin koko peruskoulun ajan sekä fyysisesti, että psyykkisesti. Ajatusmaailmani muuttui tuolloin vähitellen todella misantrooppiseksi ja vielä kymmenen vuotta sitten, esimerkiksi Auvisen kirjoitukset olisivat voineet olla monilta osin minun ajatuksiani.

    Lohdutin itseäni ajatuksella, ettei minun tarvisi kestää kiusaamista päivääkään, että voisin milloin tahansa päättää päiväni ja halutessani voisin ottaa kiusaajat mukaani. Toivoin monille ihmisille kuolemaa.

    En vienyt asiaa fantasiatasoa pidemmälle, enkä todellakaan olisi pystynyt tekemään pahaa kenellekään.

    Tämä ajatusmaailma oli kuitenkin minulle keino selviytyä järjissään näistä vuosista. Vuosien mittaan kiusaamisongelma on kohdallani vähintäänkin jäänyt taakse, vaikka se poiki vuosien varrella ongelmia (päihteet, mielenterveysongelma), joista olen hyvää vauhtia toipumassa. Myös ihmisviha ajatukset, itsetuhoiset ja väkivaltaiset ajatukset poistuivat sitä mukaa, kun niiden tarve poistui. Myös usko ihmisiin palautui vähitellen.

    Olen jutellut useiden kavereiden kanssa, jotka ovat olleet koulukiusattuja ja nämä kosto ajatukset, ovat todella yleisiä ja suurimmalla osalla ne pysyvät vain päänsisässä. Silti nämä koulusurmat eivät tulleet yllätyksenä. Olen kaikki nämä vuodet ollut varma, että jollain menee vielä yli. Ja sitten alkoi amerikassa tapahtua näitä kouluammuskeluja...

    Mutta mitä kiusaamiselle pitäisi tehdä? Pitäisi olla todella tiukka valvonta ja pienimpiinkin tilanteisiin reagoitaisiin heti. Koulun ja kodin välisen yhteistyön tulisi olla aivan, kuin eri planeetalta verrattuna siihen mitä se nyt on.

    Mutta vaikka koulukiusaaminen saataisiin karsittua, niin kukaan ei voi pakottaa ketään olemaan toisen ystävä. Ja yksin jääminen on se pahin juttu.

    Vaikka its olin koulukiusattu, niin täytyy sanoa, että on olemassa myös niitä, jotka yksinkertaisesti tekevät omalla käytöksellä ja asenteellaan itsestään niin vastenmielisiä, että heitä aletaan syrjiä pelkästään sen vuoksi.

    Ihmisten vaan pitäisi alkaa välittämään toisistaan! Mutta siihen tarvitaankin jo silkkaa taikuutta!

    Ps. Ja tietenkään en hyväksy tahi sympatiseeraa Kauhajoen tai Jokelan tapahtumia. Tuollaisten tekojen tekeminen selittyy ainoastaan yhdellä sanalla: Pahuus!

    Äänestä

  • -Kiusattu- kirjoitti:

    Minua kiusattiin koko peruskoulun ajan sekä fyysisesti, että psyykkisesti. Ajatusmaailmani muuttui tuolloin vähitellen todella misantrooppiseksi ja vielä kymmenen vuotta sitten, esimerkiksi Auvisen kirjoitukset olisivat voineet olla monilta osin minun ajatuksiani.

    Lohdutin itseäni ajatuksella, ettei minun tarvisi kestää kiusaamista päivääkään, että voisin milloin tahansa päättää päiväni ja halutessani voisin ottaa kiusaajat mukaani. Toivoin monille ihmisille kuolemaa.

    En vienyt asiaa fantasiatasoa pidemmälle, enkä todellakaan olisi pystynyt tekemään pahaa kenellekään.

    Tämä ajatusmaailma oli kuitenkin minulle keino selviytyä järjissään näistä vuosista. Vuosien mittaan kiusaamisongelma on kohdallani vähintäänkin jäänyt taakse, vaikka se poiki vuosien varrella ongelmia (päihteet, mielenterveysongelma), joista olen hyvää vauhtia toipumassa. Myös ihmisviha ajatukset, itsetuhoiset ja väkivaltaiset ajatukset poistuivat sitä mukaa, kun niiden tarve poistui. Myös usko ihmisiin palautui vähitellen.

    Olen jutellut useiden kavereiden kanssa, jotka ovat olleet koulukiusattuja ja nämä kosto ajatukset, ovat todella yleisiä ja suurimmalla osalla ne pysyvät vain päänsisässä. Silti nämä koulusurmat eivät tulleet yllätyksenä. Olen kaikki nämä vuodet ollut varma, että jollain menee vielä yli. Ja sitten alkoi amerikassa tapahtua näitä kouluammuskeluja...

    Mutta mitä kiusaamiselle pitäisi tehdä? Pitäisi olla todella tiukka valvonta ja pienimpiinkin tilanteisiin reagoitaisiin heti. Koulun ja kodin välisen yhteistyön tulisi olla aivan, kuin eri planeetalta verrattuna siihen mitä se nyt on.

    Mutta vaikka koulukiusaaminen saataisiin karsittua, niin kukaan ei voi pakottaa ketään olemaan toisen ystävä. Ja yksin jääminen on se pahin juttu.

    Vaikka its olin koulukiusattu, niin täytyy sanoa, että on olemassa myös niitä, jotka yksinkertaisesti tekevät omalla käytöksellä ja asenteellaan itsestään niin vastenmielisiä, että heitä aletaan syrjiä pelkästään sen vuoksi.

    Ihmisten vaan pitäisi alkaa välittämään toisistaan! Mutta siihen tarvitaankin jo silkkaa taikuutta!

    Ps. Ja tietenkään en hyväksy tahi sympatiseeraa Kauhajoen tai Jokelan tapahtumia. Tuollaisten tekojen tekeminen selittyy ainoastaan yhdellä sanalla: Pahuus!

    selviämistarinoista tulee hyvä mieli. Se on sittenkin mahdollista, vaikka kaikilla ei olekaan siihen tarvittavaa luonteenlujuutta. Hyvää ja kaunista syksyä - kaikesta huolimatta!

    Äänestä

  • Tälläisistä kirjoitti:

    selviämistarinoista tulee hyvä mieli. Se on sittenkin mahdollista, vaikka kaikilla ei olekaan siihen tarvittavaa luonteenlujuutta. Hyvää ja kaunista syksyä - kaikesta huolimatta!

    "selviämistarinoista tulee hyvä mieli. Se on sittenkin mahdollista, vaikka kaikilla ei olekaan siihen tarvittavaa luonteenlujuutta. Hyvää ja kaunista syksyä - kaikesta huolimatta! "
    Niin kauan on kiusaamista kun on ihmisiä jotka nielee kaiken sen paskan mitä heidän päälleen heitetään. Lisää Auvisen ja Saaren kaltaisia miehiä jotka antaa vähän takaisinkin.

    Äänestä

  • nuori mies ja hiljainen kirjoitti:

    "selviämistarinoista tulee hyvä mieli. Se on sittenkin mahdollista, vaikka kaikilla ei olekaan siihen tarvittavaa luonteenlujuutta. Hyvää ja kaunista syksyä - kaikesta huolimatta! "
    Niin kauan on kiusaamista kun on ihmisiä jotka nielee kaiken sen paskan mitä heidän päälleen heitetään. Lisää Auvisen ja Saaren kaltaisia miehiä jotka antaa vähän takaisinkin.

    Olen sivusta seurannut kouluaikoina kiusaamista. Minuakin on joskus kiusattu. Se ei tunnu hyvältä ja pitkälle mennessään se varmasti saa aikaan näitä kauheita asioita.

    Minulla on käsitys että jo kotoa saadaan "ohjeita" kenen kanssa on hyvä olla kaveri ja kenen kanssa ei saa olla. Usein kyseessä mm.kateus. Vaikka me ihmiset olisimme kuinka erilaisia tahansa niin kaikkien kanssa on tultava toimeen eikä ketään pitäisi kiusata esim. erilaisuuden vuoksi.

    Kiusaajat on yleensä itse kokenut jotain pahaa ja helpottavat ilmeisesti oloaan sillä että jatkaa tätä kierrettä.

    Kouluissa pitäisi enemmän keskittyä yhteiseen tekemiseen ja opettajien ja terveydenhoitajien pitäisi puuttua asioihin heti kun tuntuu että kaikki ei ole hyvin.

    Ei kiusaaminen lopu koskaan. Kumminkin kaikkien pitäisi pyrkiä siihen ettei hyljitä heikkoja ihmisiä.

    Äänestä

  • -Kiusattu- kirjoitti:

    Minua kiusattiin koko peruskoulun ajan sekä fyysisesti, että psyykkisesti. Ajatusmaailmani muuttui tuolloin vähitellen todella misantrooppiseksi ja vielä kymmenen vuotta sitten, esimerkiksi Auvisen kirjoitukset olisivat voineet olla monilta osin minun ajatuksiani.

    Lohdutin itseäni ajatuksella, ettei minun tarvisi kestää kiusaamista päivääkään, että voisin milloin tahansa päättää päiväni ja halutessani voisin ottaa kiusaajat mukaani. Toivoin monille ihmisille kuolemaa.

    En vienyt asiaa fantasiatasoa pidemmälle, enkä todellakaan olisi pystynyt tekemään pahaa kenellekään.

    Tämä ajatusmaailma oli kuitenkin minulle keino selviytyä järjissään näistä vuosista. Vuosien mittaan kiusaamisongelma on kohdallani vähintäänkin jäänyt taakse, vaikka se poiki vuosien varrella ongelmia (päihteet, mielenterveysongelma), joista olen hyvää vauhtia toipumassa. Myös ihmisviha ajatukset, itsetuhoiset ja väkivaltaiset ajatukset poistuivat sitä mukaa, kun niiden tarve poistui. Myös usko ihmisiin palautui vähitellen.

    Olen jutellut useiden kavereiden kanssa, jotka ovat olleet koulukiusattuja ja nämä kosto ajatukset, ovat todella yleisiä ja suurimmalla osalla ne pysyvät vain päänsisässä. Silti nämä koulusurmat eivät tulleet yllätyksenä. Olen kaikki nämä vuodet ollut varma, että jollain menee vielä yli. Ja sitten alkoi amerikassa tapahtua näitä kouluammuskeluja...

    Mutta mitä kiusaamiselle pitäisi tehdä? Pitäisi olla todella tiukka valvonta ja pienimpiinkin tilanteisiin reagoitaisiin heti. Koulun ja kodin välisen yhteistyön tulisi olla aivan, kuin eri planeetalta verrattuna siihen mitä se nyt on.

    Mutta vaikka koulukiusaaminen saataisiin karsittua, niin kukaan ei voi pakottaa ketään olemaan toisen ystävä. Ja yksin jääminen on se pahin juttu.

    Vaikka its olin koulukiusattu, niin täytyy sanoa, että on olemassa myös niitä, jotka yksinkertaisesti tekevät omalla käytöksellä ja asenteellaan itsestään niin vastenmielisiä, että heitä aletaan syrjiä pelkästään sen vuoksi.

    Ihmisten vaan pitäisi alkaa välittämään toisistaan! Mutta siihen tarvitaankin jo silkkaa taikuutta!

    Ps. Ja tietenkään en hyväksy tahi sympatiseeraa Kauhajoen tai Jokelan tapahtumia. Tuollaisten tekojen tekeminen selittyy ainoastaan yhdellä sanalla: Pahuus!

    90-luvulla tilanne oli se, että välitunnilla oli 1-2 opettajaa, jotka vaihtelevalla antaumuksella valvoivat välitunnin kulkua. Kiusaamista enemmän heitä kiinnosti koulun alueelta poistuminen ja tupakan poltto. Laajalta piha-alueelta oli helppo löytää paikka, johon opettajan valvova silmä ei kantanut. Varsinkin kun oppilaita meidänkin yläasteella oli yli 400.

    Kiusaamista tapahtui myös opettajien silmien edessä ja jopa oppitunneilla. Ja kiusaaminen jatkui myös koulupäivän jälkeen koulumatkoilla ja vapaa-ajalla. Opettjat olivat hyvin hanakoita puuttumaan siihen. Osasyynä tietysti se, että raja hauskan vitsailun ja henkisen kiusaamisen välillä on joskus hyvinkin pieni.

    Pahin ongelma kiusaamisen poiskitkemisessä on tietenkin se etteivät kiusatut syystäkään uskalla kertoa kiusaamisesta. "Vasikointi" pahentaa usein asioita entisestään. Tämän huomasin minäkin. Kerroin kerran kiusaamisesta opettajille, eikä sitä edes otettu vakavasti. Kiusaaja otettiin puhutteluun, mutta selvisi varoituksella. Myöhemmin päivällä sain pahasti turpiini ja näin tapahtui monena päivänä peräkkäin. Tapauksen jälkeen myös monet sellaiset, jotka eivät minua aikaisemmin syrjineet käänsivät selkänsä, koska olin vasikka.

    Kerran taas tein sen virheen, että puolustin itseäni, kun kimppuuni hyökättiin. Tapauksen näki eräs opettaja, joka otti meidät molemmat puhutteluun. Tällä kertaa en suostunut vasikoimaan ja sain itsekkin arestia.

    Kiusaamista ihannoidaan ainakin vielä yläasteella. Kiusaajat ovat kovia äijiä ja kiusaamista pidetään hauskana viihteenä. Paljon on sitten niitäkin, kiusaajia joilla on itsellään ollut vaikeaa. He ovat saattaneet itsekkin olla kiusattuja ja kiusaaminen on ollut heidän tilanteessaan ainoa näköpiirissä ollut ulospääsykeino. Monet kiusaajistani taas olivat selvästi pahoja ja häikäilemättömiä ihmisiä ja ovat edelleenkin täysiä kusipäitä.

    Nykyään koulussa arvostetaan sellaista oppilasta joka on kaikinpuolin keskitasoa. Urheilullisuutta ja fyysisä ominaisuuksia, kyllä arvostetaan. Tämä tuli esiin myös ainakin Auvisen ajatuksissa. Muuten oppilaan pitää olla käyttäytymiseltään, oppimenestykseltään, pukeutumiseltaan, musiikkimaultaan jne... samanlainen, kuin kaikki muutkin. Jos olet liian hyvä koulussa, niin olet hikari, mutta liian huono menestys tarkoittaa sitä, että olet tyhmä ja sinua kiusataan sen takia. Samoin on ylipainon ja alipainon laita jne...

    Tämä keskitien suosiminen ei rajoitu pelkästään oppilaisiin, vaan asenne lähtee opettjista tai oikeastaan koko järjestelmästä, joka suosii keskitason oppilasta. Tämä asenne sitten heijastuu opettajiin ja opettajien kautta oppilaisiin.

    Näin siis kultaisella 90-luvulla. En tiedä onko tilanne nykyään muuttunut. Ainakaan kuulemani perusteella ei ainakaan parempaan suuntaan.

    Pieniä kouluja lakkautetaan (ainakin meilläpäin. En ole Kauhajoelta). Opettajia on aina vain vähemmän yhtä oppilasta kohden, vaikka tilanteen tulisi olla aivan toinen. Mielestäni luokkien ja oppilaitosten kokoa tulisi pienentää ja oppilaita kohdella yksilöinä, eikä ryhmänä, jonka oletetaan etenevän saman kaavan mukaisesti.

    Myös erityisluokkia tulisi olla moneen lähtöön. Nykyinen järjestelmä menee, niin, että tarpeeksi poikkeavat yksilöt laitetaan tarkkailuluokalle, joka ei nykyisessä muodossaan ole toimiva. Oppimisvaikeuksista kärsivät lapset ja nuoret laitetaan samaan ryhmään käytöshäiriöisten kanssa.

    Olen itse omin silmin nähnyt, kuinka sinäänsä hyväntahtoisesta kaverista, jolla oli selvästi tarkkaavaisuushäiriö ja vaikeita oppimisvaikeuksia tuli ns. "kovis", kun hänet laitettiin tarkkailuluokalle. Tarkkiksella tätä kaveria kiusattiin, kunnes hän omaksui luokan "säännöt", alkoi käyttää huumeita, alkoi kiusaamaan jne... Myöhemmin sama kaveri pilasi huumeilla elämänsä ja ajautui rikoskierteeseen ja kasvaa tällä hetkellä horsmaa.

    Vaikka tarkkailuluokka on pienempi yksikkö, kuin normaaliluokka, niin sitä kohdellaan usein (aina ei välttämättä ole näin. En ehkä pysty muodostamaan täysin objektiivista kantaa tästä asiasta) kuitenkin ryhmänä. Ryhmänä jossa on käytös JA oppimisvaikeuksisia lapsia. Ja tämän ryhmän oletetaan edistyvän tietyllä tavalla.

    Toinen selkeä parannus koulukiusaamisongelman leventämiseksi (niin optimistinen en ole, että uskoisin kiusaamista saatavan koskaan kokonaan loppumaan) on se, että kiusaamiseen oikeasti puututaan todella vakavasti.

    Kiusaamisesta tulisi saada oikea rangaistus. Kahden-kolmen tunnin aresti aiheuttaa vain ja ainoastaan sen, että kiusaajasta tulee omissa ja muitten silmissä entistä "kovempi" ja suositumpi.

    Kiusaamisen tulisi olla pahoinpitelyyn verrattava rikos. Vaikkei alle viisitoista vuotiasta voida tuomita rikoksesta, niin seuraamusten tulisi olla aivan eri tasolla. Enkä nyt pitäisi huonona vaihtoehtona sitäkään, että tuota ikärajaa laskettaisiin jonkun verran.

    Äänestä

  • -Kiusattu- kirjoitti:

    90-luvulla tilanne oli se, että välitunnilla oli 1-2 opettajaa, jotka vaihtelevalla antaumuksella valvoivat välitunnin kulkua. Kiusaamista enemmän heitä kiinnosti koulun alueelta poistuminen ja tupakan poltto. Laajalta piha-alueelta oli helppo löytää paikka, johon opettajan valvova silmä ei kantanut. Varsinkin kun oppilaita meidänkin yläasteella oli yli 400.

    Kiusaamista tapahtui myös opettajien silmien edessä ja jopa oppitunneilla. Ja kiusaaminen jatkui myös koulupäivän jälkeen koulumatkoilla ja vapaa-ajalla. Opettjat olivat hyvin hanakoita puuttumaan siihen. Osasyynä tietysti se, että raja hauskan vitsailun ja henkisen kiusaamisen välillä on joskus hyvinkin pieni.

    Pahin ongelma kiusaamisen poiskitkemisessä on tietenkin se etteivät kiusatut syystäkään uskalla kertoa kiusaamisesta. "Vasikointi" pahentaa usein asioita entisestään. Tämän huomasin minäkin. Kerroin kerran kiusaamisesta opettajille, eikä sitä edes otettu vakavasti. Kiusaaja otettiin puhutteluun, mutta selvisi varoituksella. Myöhemmin päivällä sain pahasti turpiini ja näin tapahtui monena päivänä peräkkäin. Tapauksen jälkeen myös monet sellaiset, jotka eivät minua aikaisemmin syrjineet käänsivät selkänsä, koska olin vasikka.

    Kerran taas tein sen virheen, että puolustin itseäni, kun kimppuuni hyökättiin. Tapauksen näki eräs opettaja, joka otti meidät molemmat puhutteluun. Tällä kertaa en suostunut vasikoimaan ja sain itsekkin arestia.

    Kiusaamista ihannoidaan ainakin vielä yläasteella. Kiusaajat ovat kovia äijiä ja kiusaamista pidetään hauskana viihteenä. Paljon on sitten niitäkin, kiusaajia joilla on itsellään ollut vaikeaa. He ovat saattaneet itsekkin olla kiusattuja ja kiusaaminen on ollut heidän tilanteessaan ainoa näköpiirissä ollut ulospääsykeino. Monet kiusaajistani taas olivat selvästi pahoja ja häikäilemättömiä ihmisiä ja ovat edelleenkin täysiä kusipäitä.

    Nykyään koulussa arvostetaan sellaista oppilasta joka on kaikinpuolin keskitasoa. Urheilullisuutta ja fyysisä ominaisuuksia, kyllä arvostetaan. Tämä tuli esiin myös ainakin Auvisen ajatuksissa. Muuten oppilaan pitää olla käyttäytymiseltään, oppimenestykseltään, pukeutumiseltaan, musiikkimaultaan jne... samanlainen, kuin kaikki muutkin. Jos olet liian hyvä koulussa, niin olet hikari, mutta liian huono menestys tarkoittaa sitä, että olet tyhmä ja sinua kiusataan sen takia. Samoin on ylipainon ja alipainon laita jne...

    Tämä keskitien suosiminen ei rajoitu pelkästään oppilaisiin, vaan asenne lähtee opettjista tai oikeastaan koko järjestelmästä, joka suosii keskitason oppilasta. Tämä asenne sitten heijastuu opettajiin ja opettajien kautta oppilaisiin.

    Näin siis kultaisella 90-luvulla. En tiedä onko tilanne nykyään muuttunut. Ainakaan kuulemani perusteella ei ainakaan parempaan suuntaan.

    Pieniä kouluja lakkautetaan (ainakin meilläpäin. En ole Kauhajoelta). Opettajia on aina vain vähemmän yhtä oppilasta kohden, vaikka tilanteen tulisi olla aivan toinen. Mielestäni luokkien ja oppilaitosten kokoa tulisi pienentää ja oppilaita kohdella yksilöinä, eikä ryhmänä, jonka oletetaan etenevän saman kaavan mukaisesti.

    Myös erityisluokkia tulisi olla moneen lähtöön. Nykyinen järjestelmä menee, niin, että tarpeeksi poikkeavat yksilöt laitetaan tarkkailuluokalle, joka ei nykyisessä muodossaan ole toimiva. Oppimisvaikeuksista kärsivät lapset ja nuoret laitetaan samaan ryhmään käytöshäiriöisten kanssa.

    Olen itse omin silmin nähnyt, kuinka sinäänsä hyväntahtoisesta kaverista, jolla oli selvästi tarkkaavaisuushäiriö ja vaikeita oppimisvaikeuksia tuli ns. "kovis", kun hänet laitettiin tarkkailuluokalle. Tarkkiksella tätä kaveria kiusattiin, kunnes hän omaksui luokan "säännöt", alkoi käyttää huumeita, alkoi kiusaamaan jne... Myöhemmin sama kaveri pilasi huumeilla elämänsä ja ajautui rikoskierteeseen ja kasvaa tällä hetkellä horsmaa.

    Vaikka tarkkailuluokka on pienempi yksikkö, kuin normaaliluokka, niin sitä kohdellaan usein (aina ei välttämättä ole näin. En ehkä pysty muodostamaan täysin objektiivista kantaa tästä asiasta) kuitenkin ryhmänä. Ryhmänä jossa on käytös JA oppimisvaikeuksisia lapsia. Ja tämän ryhmän oletetaan edistyvän tietyllä tavalla.

    Toinen selkeä parannus koulukiusaamisongelman leventämiseksi (niin optimistinen en ole, että uskoisin kiusaamista saatavan koskaan kokonaan loppumaan) on se, että kiusaamiseen oikeasti puututaan todella vakavasti.

    Kiusaamisesta tulisi saada oikea rangaistus. Kahden-kolmen tunnin aresti aiheuttaa vain ja ainoastaan sen, että kiusaajasta tulee omissa ja muitten silmissä entistä "kovempi" ja suositumpi.

    Kiusaamisen tulisi olla pahoinpitelyyn verrattava rikos. Vaikkei alle viisitoista vuotiasta voida tuomita rikoksesta, niin seuraamusten tulisi olla aivan eri tasolla. Enkä nyt pitäisi huonona vaihtoehtona sitäkään, että tuota ikärajaa laskettaisiin jonkun verran.

    ainakin jotkut kiusaajat saaneet rangaistuksensa. Varsin tylyn sellaisen...

    Äänestä

kirjoitusta kunnioittaa?

Äänestä

Kommentoi aloitusta


xoxoxoxoxoxoxo kirjoitti:

Tätä on vihjailtu eilisissä kirjoituksissa, mutta kukaan ei halua kommentoida asiaa. Ilmiesesti, koska myöntäminen tulkittaisiin motiivin hyväksymiseksi.

Kommentoimattomuus viittaa kuitenkin siihen, että asia oli näin. Kukaan ei ilmeisesti halua kieltää asiaa. Päinvastaisessa tapauksessa kieltoja olisi runsaassti. Eilisissä kommenteissa ei kielletty kiusaamista. Ainoastaan kritisoitiin, ettei kiusaaminen riitä syyksi kymmeneen murhaa. Ei tietenkään riitäkään...

Auvisen tapauksessa kiusaaminen oli selkeä syy syrjäytymiseen ja ajautumiseen tuhon tielle. Kiusaaminen yritettiin pontevasti kieltää, ennen kuin poliisi tutkimuksissaan tuli samaan tulokseen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu