Muutama vuosi sitten lähipiirissäni nuori sairastui vaikeaan masennukseen mm.koulukiusaamisen(ystävät jättivät,kun nuoren harrastus ei miellyttänyt ja aiheutti kateutta) seurauksena.
Vanhemmille asia paljastui aivan sattumalta ja pitkän tivaamisen jälkeen nuori suostui kertoman diagnoosin heille.
Nuori oli omatoimisesti hakeutunut avun ulottuville ja saikin sitä jonkin saortin terapian ja ilmeisesti myös masennuslääkkeiden muodossa. Sinänsä tuo ,että nuori itse osasi hakeutua hoitoon ,osoitti sen ,että hänellä oli kuitenkin valo tunnelin päässä näkyvillä.
Ongelmaksi muodostui sitten se ,että hän kielsi hoitohenkilökuntaa antamasta mitään tietoa terapiastaan ,sairautensa vakavuudesta tai mistään asiaan liittyvästä . Edes vanhemmat eivät saaneet mitään tietoa ,vaika yrittivät kysellä. Nuori oli täysi-ikäinen ja se riitti syyksi salassapitoon.
Siinä vaiheessa masennusta ,kun nuori tämän kiellon antoi varmasti kaikki ympärillä olevat ihmiset olivat hänen mielestään inhottavia ja vihattavia ,kuten hän asian ilmiaisikin sattumoisin löytyneessä viestissä.
Hoitohenkilökunnan olisi tällöin pitänyt kyllä ymmärtää mielentila ja kaikesta huolimatta kertoa vanhemmille missä mennään ja neuvoa ,miten kotona nuorta olisimahdollista auttaa.
Vanhemmilla ei kuitenkaan ollut mitään tietoa vaan heidän piti tuntosarvet valppaina haistella ja kuulostella nuorensa mielialoja ja varoen kysellä asioista-sikäli kun tohtivat,etteivät aiheuta lisää ahdistusta.
Nuori onneksi selvisi masennuksestaan ja porskuttaa taas positiivisella ja eteenpäinpyrkivällä mielellä elämässään eteenpäin.
Tässä tapauksessa kävi onneksi näin mutta entäpä,jos lapsen mielenterveys on järkkynytkuten näiden Jokelan ,Keravan tai Kauhajoen nuorten.
Viranomaisten ei ole lupa kertoa tiedoistaan eteenpäin minnekään ,ei vanhemmille ei poliisille ,vaikka näkee ,että nuori on itsetuhoinen tai täynnä vihaa.
Suomessa on syytä hyvin tarkkaan alkaa miettiä myös näitä salassapitosäännöksiä. Joskus on tarpeen ,että mahdollisimman moni taho tietää missä mennään ja näin saadaan myös mahdollisimman tiivis tukiverkko nuoren ympärille ,jolla estetään ainakin ihan äärimmäiset teot.
Turha niitä kriisiryhmiä on perustella sen jälkeen ,kun jotain pahaa on jo tapahtunut. Ennalta ehkäisevät kriisiryhmät ovat ainoa tapa saada asioita korjatuksi.
Vanhemmille asia paljastui aivan sattumalta ja pitkän tivaamisen jälkeen nuori suostui kertoman diagnoosin heille.
Nuori oli omatoimisesti hakeutunut avun ulottuville ja saikin sitä jonkin saortin terapian ja ilmeisesti myös masennuslääkkeiden muodossa. Sinänsä tuo ,että nuori itse osasi hakeutua hoitoon ,osoitti sen ,että hänellä oli kuitenkin valo tunnelin päässä näkyvillä.
Ongelmaksi muodostui sitten se ,että hän kielsi hoitohenkilökuntaa antamasta mitään tietoa terapiastaan ,sairautensa vakavuudesta tai mistään asiaan liittyvästä . Edes vanhemmat eivät saaneet mitään tietoa ,vaika yrittivät kysellä. Nuori oli täysi-ikäinen ja se riitti syyksi salassapitoon.
Siinä vaiheessa masennusta ,kun nuori tämän kiellon antoi varmasti kaikki ympärillä olevat ihmiset olivat hänen mielestään inhottavia ja vihattavia ,kuten hän asian ilmiaisikin sattumoisin löytyneessä viestissä.
Hoitohenkilökunnan olisi tällöin pitänyt kyllä ymmärtää mielentila ja kaikesta huolimatta kertoa vanhemmille missä mennään ja neuvoa ,miten kotona nuorta olisimahdollista auttaa.
Vanhemmilla ei kuitenkaan ollut mitään tietoa vaan heidän piti tuntosarvet valppaina haistella ja kuulostella nuorensa mielialoja ja varoen kysellä asioista-sikäli kun tohtivat,etteivät aiheuta lisää ahdistusta.
Nuori onneksi selvisi masennuksestaan ja porskuttaa taas positiivisella ja eteenpäinpyrkivällä mielellä elämässään eteenpäin.
Tässä tapauksessa kävi onneksi näin mutta entäpä,jos lapsen mielenterveys on järkkynytkuten näiden Jokelan ,Keravan tai Kauhajoen nuorten.
Viranomaisten ei ole lupa kertoa tiedoistaan eteenpäin minnekään ,ei vanhemmille ei poliisille ,vaikka näkee ,että nuori on itsetuhoinen tai täynnä vihaa.
Suomessa on syytä hyvin tarkkaan alkaa miettiä myös näitä salassapitosäännöksiä. Joskus on tarpeen ,että mahdollisimman moni taho tietää missä mennään ja näin saadaan myös mahdollisimman tiivis tukiverkko nuoren ympärille ,jolla estetään ainakin ihan äärimmäiset teot.
Turha niitä kriisiryhmiä on perustella sen jälkeen ,kun jotain pahaa on jo tapahtunut. Ennalta ehkäisevät kriisiryhmät ovat ainoa tapa saada asioita korjatuksi.
Vastaukset 1
Vanhimmat
jos salassapitovelvollisuutta ei ole kukaan EI HAE apua